Language
Etsi sivustolta
13.11.2019
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat nyt tulevaisuuden näkymänsä myönteisempänä kuin viisi vuotta sitten. Keskeisinä syinä tähän ovat vuoden 2018 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ja Suomen talouden suotuisa kehitys.
– Uudistus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata yhä moninaisempiin työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeisiin, sanoo johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.
Ågrenin mukaan toimeenpanoa ovat vaikeuttaneet merkittävästi viime vuosina toteutetut yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ja samanaikaisesti kasvaneet opiskelijamäärät.
Suunta on viimein kääntymässä, kun Antti Rinteen hallitus on luvannut kasvattaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta on kuitenkin kertaluonteista ja useisiin hakuihin perustuvaa. Perusrahoitusta tulisi kasvattaa tuntuvasti, sillä lisärahoitus ei riitä kattamaan yleisestä kustannustason noususta aiheutuvia menoja ja koulutuksen järjestäjien velvoitteita. Esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen laatiminen opiskelijalle vaatii enemmän resursseja kuin ryhmämuotoinen opetus. Monella järjestäjällä on myös toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamistarpeita.
– Tämä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjien taloudellinen epävarmuus jatkuu myös tulevina vuosina, toteaa Ågren.
Rahoitusjärjestelmän toimivuus arvioitava
Koulutuksen järjestäjät pitävät uutta, kokonaisuudessaan vuonna 2022 voimaan tulevaa rahoitusjärjestelmää perusperiaatteiltaan hyvänä. Parhaiten rahoitusmallin katsotaan tehostavan opintojen suorittamista ja koulutuksen toteuttamista työelämän kysyntää vastaavaksi.
Ågrenin mukaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus kuitenkin hankaloittaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.
– Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee arvioida, kun sen käytöstä on enemmän kokemusta.
Jatkuva oppiminen luo kysyntää
Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan muun muassa väestön ikääntymisestä, teknologisesta kehityksestä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta aiheutuvia osaaja- ja osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa ja luo kysyntää uudenlaisille koulutustuotteille ja -palveluille. Koulutuksen järjestäjistä 84 prosenttia arvioi, että tutkinnon osaan tai osiin johtavan koulutuksen osuus kasvaa lähivuosina.
Koulutuksen järjestäjät odottavat työelämäyhteistyön vahvistuvan ja monipuolistuvan monin tavoin. Useampi kuin kolme neljästä arvioi oppisopimuksen sekä kumppanuussopimusten merkityksen työelämäyhteistyössä kasvavan.
– Työelämän ja koulutuksen jatkuva vuoropuhelu synnyttää molempia osapuolia hyödyttävää ja kehittävää vastavuoroista kumppanuutta.
Tiedot käyvät ilmi AMKEn toteuttamasta Ammattiosaamisen barometristä, johon vastasi elo-syyskuussa 69 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. AMKEn 84 jäsentä kouluttaa 96 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista.
Lisätiedot:
Satu Ågren, johtava asiantuntija, AMKE ry
satu.agren(at)amke.fi