Usein kysytyt kysymykset

Kyllä, jos hakija täyttää kaikki valintakriteerit eli hänellä on tarvittava suomen kielen taito ja ammatissa vaadittava terveydentila.

Yhteishaun valinnassa katsotaan vain 9. luokan päättötodistusta, mutta todistuksessa on aiemmin päättyneiden yhteisten aineiden ja numeroin arvioiduin valinnaisaineiden arvosanoja, jotka otetaan huomioon.  Poken aloille vaikuttavat perusopetuksen päättötodistuksen kaikkien aineiden keskiarvo ja taito- ja taideaineiden painotettu keskiarvo eli arvosanat liikunnassa, käsityössä, kotitaloudessa, musiikissa ja kuvaamataidossa. Pisteet lasketaan kolmen parhaan taito-taideaineen arvosanoista.

Saat 6 pistettä, jos olet suorittanut perusopetuksen oppimäärän samana tai edellisenä vuonna, kun haet.
Saat 6 pistettä, jos olet suorittanut jonkin seuraavista samana tai edellisenä vuonna, kun haet:

• kymppiluokan (vähintään 1100 tunnin laajuinen lisäopetus)
• tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen, TUVA (vähintään 30 osaamispistettä)
• kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan (vähintään 28 opiskelijaviikkoa)
• maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen, LUVA (vähintään 25 kurssia)

Saat 2 pistettä ammatillisesta koulutuksesta, jonka olet hakulomakkeessa merkinnyt ykköshakutoiveeksi.
Lisätietoa opintopolku.fi

Keskiarvo ei yksin vaikuta yhteishaussa, koska hakupisteisiin vaikuttaa niin moni asia. Opintopolku.fi -palvelussa selviää, mistä hakupisteet muodostuvat. Yhteishaussa hakupisteitä saa seuraavasti:

• 6 pistettä siitä, että olet suorittanut peruskoulun samana tai edellisenä vuonna kuin haet, TAI:
• 6 pistettä tietyistä peruskoulun jälkeen suoritetuista opinnoista, esimerkiksi kymppiluokasta
• 1 – 16 pistettä yleisestä koulumenestyksestä
• 1 – 8 pistettä painotettavista arvosanoista
• 1 – 3 pistettä työkokemuksesta
• 0-10 pistettä pääsy- ja soveltuvuuskokeesta
• 2 pistettä ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta.

Jos pisteet riittävät, hakija valitaan ensisijaiseen koulutukseen. Tästä koulutuksesta hänelle lähtee valintakirje. Hakijalle tarjotaan vain se yksi koulutus, ja muut hakukohteet raukeavat. Jos siis hakija haluaa haun jälkeen kolmostoiveena olevaan koulutukseen, hänen on haettava sinne uudelleen jatkuvan haun kautta.

Opiskelupaikan saaneille lähetetään henkilökohtainen kirje kotiosoitteeseen. Luvan antaneille lähetetään sähköinen  valintakirje hakijan Opintopolun hakulomakkeeseen antamaan sähköpostisosoitteeseen.

Jatkuva haku on toinen pääväylä hakeutua opiskelemaan ja hakea voi ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa voit hakea ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai haluamaasi tutkinnon osaan. Jos et vielä tiedä, mikä olisi sinulle soveltuvin tutkinto, voit jättää avoimen hakemuksen. Haku tehdään sähköisesti oppilaitoksen sivuilla. Ohjaamme mielellämme koulutukseen hakemista koskevissa asioissa. Lisätietoja saat hakijapalveluista puh. 040 7120 935

Valintaperusteet ovat:

• riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen
• soveltuvuus alan työtehtäviin
• haastattelun tai valintakokeen pistemäärä
• riittävä suomen kielen taito
• koulutustarve

Voit hakea uuteen tutkintoon jatkuvan haun kautta eli valitset etusivulta haluamasi tutkinnon ja täytät hakulomakkeen. Otamme sinuun sitten yhteyttä ja suunnittelemme henkilökohtaisen opintopolun.

Kannattaa ottaa varmuuden vuoksi opiskelupaikka vastaan. Sen voi tarvittaessa perua myöhemmin. Kevään yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat laitetaan jatkuvaan hakuun, jonka kautta otetaan uusia opiskelijoita sitä mukaa, kun aloilla on vapaita paikkoja tarjolla.

Kotiin lähetettävässä kirjeessä on ohjeet opiskelupaikan vastaanottamiseen.

Kyllä voi. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneelle ovat kaikki ovet avoinna jatko-opiskeluun. Ammattiopiston jälkeen voi jatkaa ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Monet jatkavat opintojaan ammattiopiston perustutkinnon jälkeen, vaihtavat alaa toiseen ammattiin, jatkokouluttautuvat (esim. suorittavat alansa ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon) tai jatkavat opintoja korkeakouluun.

Kyllä. Näiden yhteisten aineiden virallinen nimi on yhteiset tutkinnon osat eli tuttavallisemmin ”ytot”.

Esimerkiksi äidinkielessä paneudutaan oman ammattialan teksteihin ja asiakirjoihin, kielissä opiskellaan oman ammattialan sanastoa, matematiikassa lasketaan laskuja, joita tarvitsee tulevassa ammatissa jne.

Yhteiset tutkinnon osat on ryhmitelty kolmeen osaan: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Yhteiset tutkinnon osat 35 osaamispistettä koostuvat pakollisista 26 osp ja valinnaisista 9 osp.

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään tarvittaessa opinnoilla oppilaitoksessa

Oppisopimuksella voi meillä opiskella toisen asteen ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai   em. tutkintojen osia

Oppisopimuksen kesto määritellään henkilökohtaisen tavoitteen ja suunnitelman mukaan. Keskimäärin perustutkinnoissa oppisopimus kestää 2 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa 1 – 2 vuotta.

Oppisopimusopiskelijaksi hakeutuva hankkii itse koulutukseen soveltuvan työpaikan tai sopii oman työnantajansa kanssa oppisopimuskoulutuksesta.

Oppisopimustoimija selvittää, sopiiko työpaikka  ko. oppisopimukseen.

Sovittu työpaikkaohjaaja. Hän tutustuttaa opiskelijan työhön ja työyhteisöön sekä neuvoo, ohjaa ja antaa palautetta työtehtävien tekemisestä. Myös koko työyhteisö ohjaa tarpeen mukaan eri tehtävissä.

Työnantajalle maksetaan oppisopimusopiskelijan ohjauksesta koulutuskorvausta. Koulutuskorvaus on sopimuskohtainen.

Te-palvelut voi myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan työllistymiseen oppisopimuksella. Tuen määrästä ja hakemisesta saa tietoa www.te-palvelut.fi –sivuilta.

Useassa pohjoisen Keski-Suomen kunnassa on käytössä pk-yrityksille maksettava kuntatuki, kun kyseessä on työllistävä oppisopimus. Tietoa löytyy kuntien sivuilta.

Oppisopimuksen voi aloittaa joustavasti ympäri vuoden.

Ota yhteyttä Poken Hakijapalveluihin hakijapalvelut@poke.fi  p. 040 7120 935.

Oppisopimus solmitaan yleensä sen alueen oppisopimustoimijan kanssa, jonka toiminta-alueella opiskelijan työpaikka/yritys on.

Kyllä, yrittäjä voi opiskella omassa yrityksessään. Tällöin yrittäjää ohjaa toinen yrittäjä tai muutoin tehtävään soveltuva henkilö.

Yleensä opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia.

Kyllä, työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Palkanmaksu lähipäivien ajalta sovitaan oppisopimusta solmittaessa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa lähipäivien ajalta, oppisopimustoimijalta voit hakea päivärahaa ja perheavustusta.

Kyllä, mutta vaihto edellyttää vanhan sopimuksen purkamista ja uuden oppisopimuksen solmimista uuden työnantajan kanssa.

Oppisopimuksen voi purkaa. Purkamiseen liittyvät asiat käydään läpi oppisopimusneuvottelussa ja tietoa voi pyytää oppisopimuksen kuluessa tarpeen mukaan.

Oppisopimus on määräaikainen koulutussopimus, joka ei sido määräajan päätyttyä kumpaakaan osapuolta.

Ei tarvitse. Kun oppisopimus on solmittu, oppisopimustoimija ilmoittaa opiskelijan oppilaitokseen.

Oppisopimusopiskelijalle tehdään opintojen alussa HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmin alalta hankittu osaaminen (koulutus, työkokemus ja muu osaaminen). Tämä vaikuttaa opintojen sisältöön ja kestoon.

Koulutus järjestetään Pokella niissä koulutuksissa, joita Pokella toteutetaan. Jos Pokella ei ole tarjolla kyseessä olevaa koulutusta, oppisopimustoimija hankkii sen toiselta koulutuksenjärjestäjältä asiakkaan tarpeet huomioiden.

Vaihtelee opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Lähipäiviä oppilaitoksessa keskimäärin: perustutkinnoissa noin 2 – 4 pv / kk, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa noin 1– 3 pv / kk tai harvemmin.

Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja saa palkkaa, joten hän ei saa näitä etuuksia.

Opiskelijan pitää olla vähintään 15-vuotias perusopetuksen (tai vastaavat tiedot) suorittanut eikä yläikärajaa ole, jos muut oppisopimuksen edellytykset täyttyvät.

Kyllä voi. Ammattitaitoa voi kehittää opiskelemalla esim. ensin perustutkinnon ja jatkaa sitten myöhemmin ammatti- tai erikoisammattitutkinnolla.

Kyllä. Perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.