Digilab innosti Exeterin emeritusprofessoria

KoKemus-hanke toi Exeterin yliopiston emeritusprofessori Patrick Dillonin ja Jyväskylän yliopiston dosentin Mikko Vesisenahon vierailulle Poken Tarvaalan kampuksen Digilabiin.

Teksti: tuntiopettaja Taina Perkiö, Biotalouskampus Tarvaala

Otimme Patrick Dillonin ja Mikko Vesisenahon vastaan Sinisessä talossa perjantaina 13.5. Tarvaalan pienessä, mutta elegantissa digilabissa. Dillon oli todella kiinnostunut koulumme historiasta ja seinillä olevien vanhojen karttojen esille tuomasta maankäytöstä. Hän vertasi maajakoa Englannin vastaavaan ja kertoi, miten paljon samankaltaisuutta löysi.

Vieraat tutustuivat virtuaalilasien avulla Taina Perkiön rakentamaan virtuaaliseen esittelytilaan Mozilla Hubs -huoneessa, jossa esiteltiin luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Lisäksi he tutustuivat oppilaitokseen hankittuun peliin, jossa opiskelija voi rakentaa itselleen akvaarion laitteineen, kasveineen, somisteineen ja kaloineen opetellen kalojen ja kasvien vaatimuksia, laitteiden sopivuutta ja esimerkikis sitä, miltä akvaario tulee näyttämään myöhemmin, kun kalat ja kasvit kasvavat täyteen mittaansa.

Pelillistämistä ohjaava Katja Huttunen esitteli ohjelmaa. Dillonin mukaan opetuksen on seurattava nykyisen nuoren elämäntapaa, jossa monelle pelillisyys on tärkeää ja motivoivaa. Hän esitteli meille Luontoportin sivuja, joiden tekemisessä hänkin oli ollut mukana vaimonsa kanssa. Vaikutuksen teki myös Tarvaalan pelloilla edellisenä iltana seikkaillut karhu, josta katselimme pienen videon opiskelija Isla Räihän saatua sen ikuistettua kännykkäänsä.

Kiertelimme vielä tiloja tutustuen rakennusperinteeseen, historiaan ja museoon. Patrick Dillonin huomion vei erityisesti Tarvaalan Sinisen talon upeat uunit. Hän oli hyvin innossaan siitä, miten vanha ja uusi olivat sulautuneet yhteen. Hän vertasi asiaa myös pedagogisesti: Uuden upean tullessa ei vanhaa tule unohtaa.

Esittely jatkui Poken huippumodernilla Forestorilla. Simulaatioluokkaa ja laitteita esittelivät opettajat Tomi Rahkonen ja Matti Puttonen yhdessä koulutusjohtaja Pekka Janhosen kanssa. Tilat olivat KoKemus -hankkeen kannalta olennaisessa osassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin, mitä kehossa ja aivoissa tapahtuu simulaatio-oppimisen aikana ja millaiseksi metsäkonesimulaatioita pitäisi kehittää.

Oli jännittävää huomata, miten vieraitamme kiinnostivat monenlaiset asiat. Ruokaillessamme aiheet lensivät ydinasiasta kasveilla värjäämisen kemiaan ja tekniikkaan sekä ruokalan seinällä olevien vanhojen ryijyjen historiaan. Oli myös mukavaa huomata, että huumorintajuisen professorin kanssa keskustelu onnistui myös ns. rallienglannilla, vaikka osallisena oli siis hyvin korkeasti koulutettu ja englantia äidinkielenään puhuva ihminen. Suomi on kuitenkin tullut hänelle tutuksi jo usean vuoden yhteistyön tuloksena.

Virallisen osuuden päätyttyä matkamme jatkui Saarijärven museon upeaan ryijynäyttelyyn, jonka päätteeksi nautimme vielä hyvät kahvit pullalla.