Lehmän älykello on korvassa

Tarvaalan navetassa ollaan kehityksen kärjessä tekoälyyn pohjautuvan lehmien seurantajärjestelmän ansiosta.

Tekoäly ei ainoastaan auta ihmisiä, vaan sen tuomat hyödyt on otettu käyttöön myös eläinten hoidossa. Poke on toisena oppilaitoksena Suomessa ottanut käyttöön DeLavalin tekoälyyn perustuvat biosensorit ja Plus-palvelun, jossa lehmistä saadaan tarkkaa tietoa hyvän lajinmukaisen hoidon tueksi.

Järjestelmä on otettiin käyttöön viime keväänä. Tarvaalan navetan karjanhoitajat Salla Peltonen ja Mikko Tannermäki ovat tyytyväisiä, sillä lehmien hyvinvointia voidaan seurata ja ennakoida paremmin.

– Järjestelmä kertoo lehmien syömisestä, märehtimisestä ja kiimoista. Tekoäly prosessoi tietoa ja osaa ennakoida esimerkiksi lehmän sairastumisriskin jo ennen kuin ihminen huomaa muutoksia. Tämä on ihan viimeistä huutoa, Peltonen kehaisee.

Helpottaa ihmistä ja eläintä

Ihmisen aktiivisuutta mittaa älykello, lehmällä tietoa välittää korvaan kiinnitettävä sensori.

– Sensori seuraa lehmän korvan liikkeitä. Kun lehmä märehtii, sen korvat liikkuvat, Tannermäki kertoo.

Sovellus helpottaa ihmisen työtä ja parantaa samalla eläinten hyvinvointia. Jos lehmä ei käy lypsyllä tavalliseen tapaansa, se voi olla merkki alkavasta sairaudesta, esimerkiksi utaretulehduksesta.

– Järjestelmä maksaa myös itsensä takaisin, kun säästöä syntyy esimerkiksi eläinlääkärikuluissa, Tannermäki sanoo.

Syöminen on tärkeää

Tarvaalan navetan toimisto muistuttaa useine tietokonenäyttöineen hälytyskeskusta tai it-alan toimistoa. Ja sellainen se tavallaan onkin. Näytöiltä voi erilaisten mittareiden avulla seurata, mitä kukin navetan asukki puuhailee. Pohjapiirroksesta näkee, missä päin Öttiäinen, Vaahtokarkki, Tipsa ja muut kaverit viettävät aikaansa. Mahdolliset ongelmatilanteet näkyvät heti näytöllä tai karjanhoitajien puhelimissa olevassa sovelluksessa.

– Jos lehmä ei syö omaa ruokamääräänsä, järjestelmä ilmoittaa asiasta. Tekoäly alkaa ennakoida tilannetta usein jo päivää, kahta ennen kuin ihminen kiinnittää siihen huomioita, hän kertoo.

Tarvaalassa on lypsäviä lehmiä 36. Kunkin lehmän esitiedot on syötetty järjestelmään, ja Mikko Tannermäen mukaan esimerkiksi asukkaan ruokamäärä riippuu lehmän tuloksesta. 60 maitokiloa lypsävän ruoka-, säilörehu- ja ravinnemäärät ovat erilaiset kuin 30 kiloa lypsävän elikon.

Järjestelmä ilmoittaa myös, jos lypsetyssä maidossa havaitaan ongelmia. Esimerkiksi soluluvun liiallinen nousu voi olla merkki tulehduksesta, jolloin maidon käyttöä voidaan joutua rajoittamaan.

Kehityksen kärjessä

Tarvaalassa on ollut lypsyrobotti vuodesta 2019, ja tietokoneen lypsyjärjestelmän päivittäminen tuli viime vuonna ajankohtaiseksi. DeLavalin Biosensori & Plus -järjestelmiä on valmistajan mukaan käytössä 80 tilalla Suomessa. Salla Peltonen iloitsee, että navetan tekniikkaa uusittiin samalla kertaa viimeisen päälle.

– Systeemi helpottaa ihmisen työtä ja parantaa lehmien hyvinvointia, hän sanoo.

DeLavalin Biosensori ja Plus -järjestelmää käyttäviä tiloja on valmistajan mukaan Suomessa 80.