Hankkeen tulokset

WindSoLab-hanke sai alkunsa alueen kuntien ja yritysten havaitsemasta tarpeesta kouluttaa paikallista työvoimaa tuuli- ja aurinkovoiman kunnossapitotehtäviin. Hankkeelle tehtiin laaja esiselvitys ja sille asetettiin hankkeen alussa kaksi päätavoitetta. Nämä olivat: uuden oppimisympäristön rakentaminen tuuli- ja aurinkovoiman huollon ja kunnossapidon tehtävien osaamisen kehittämiseksi alueella sekä alan osaamisen kehittämisen toimintamallin luominen. Lisäksi hankkeella oli välillisenä tavoitteena edistää tuuli- ja aurinkovoimaenergiaan siirtymistä alueelle. Nämä tarkentuivat hankkeessa neljäksi työpaketiksi ja niille jokaiselle asetettiin oma tavoite:

TP1. TUULIVOIMA- JA AURINKOENERGIAN HUOLLON JA KUNNOSSAPIDON OPPIMISYMPÄRISTÖ

Tavoite 1. Nostetaan toteutettavien investointien kautta tuuli- ja aurinkoenergiatuotannon teknisen osaamisen tasoa. Kunnostettavilla tiloilla ja hankittavilla laitteistoilla voidaan varmistaa riittävä teknisen osaamisen kehittäminen tuuli- ja aurinkovoimaloilla työskenteleville henkilöille. Hankittavat laitteistot monipuolistavat myös ammattiopiston laitekantaa vastaamaan paremmin yritysten esille nostamia tarpeita.

Hankkeessa luotu WindSoLab-oppimisympäristö on valmistunut ja se vastaa alan vaatimuksia työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Valmistunut tila on moderni ja se sisältää tarvittavat laitteistot eri tuuli- ja aurinkovoiman teknologioiden kouluttamiseksi. Tähän kuuluu hydrauliikka, mekaniikka, suuret ruuviliitokset, pneumatiikka, anturitekniikka, sähkömittalaitteet, korkeilla paikoilla työskentely ja nostotyöt sekä tuuli- ja aurinkovoiman ilmiö/simulointioppimisympäristöt. Hankittuihin laitteisiin on saatu koulutusmateriaaleja sekä koulutusta. Hankinnat mahdollistaa osaavan työvoiman kouluttamisen ammattikoulun tiloissa.

TP2. LUODAAN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

Tavoite 2. Lisätään uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia luomalla kehittyvää osaamiskeskittymää tukeva, uutta osaamista vaativa ja eri toteutustapoja yhdistävä osaamisen kehittämisen malli. Kyseessä on nopeasti kasvava uusi osaamisala, jossa yhdistetään joustavasti eri koulutusmuotoja yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan monipuolisia osaamisen kehittämisen tapoja, niin että ne palvelevat lähtökohdiltaan erilaisten yritysten näkökulmia ja tarpeita. Tavoitteena on kehittää osaamismalli, jonka tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä sekä muiden organisaatioiden että yritysten käyttöön. Tavoitteena on myös lisätä sähkötekniikan ja konetekniikan tutkintojen välistä yhteistyötä kunnossapidon eri osa-alueilla kumppanuusverkostoon kuuluvien yritysten esiin nostamiin tarpeisiin perustuen.

Hankkeessa kehitettiin uuden oppimisympäristön lisäksi myös uutta osaamisen kehittämisen toimintamallia. Käytännössä hankkeessa tehtiin perusteellinen kartoitus alan vaatimuksille uusille työntekijöille. Uusien työntekijöiden toivotaan omaavan tarvittava sähköalan koulutus, jotta he voivat tehdä tarvittavat kytkennät tuuli- ja aurinkovoimaloissa. Tämän myötä koulutus perustuu sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon. Sähköalan osaamisen lisäksi työ vaatii mekaanisen puolen osaamista ja sen eri osa-alueita on sisällytetty tutkintoon. Myös ahtaissa ja korkeissa paikoissa työskentely sekä hyvä fyysinen kunto nostettiin esiin. Kielitaidon puolelta alalla tarvitaan perustaidot englannin kielestä. Työelämän perustaidot kuten motivaatio, tiimityö ja turvallisuusajattelu oli myös esillä. Ammattikoulussa fyysinen kunto ei ole valintaperuste, mutta sen tärkeydestä alalla kerrotaan opintojen aikana. Työelämän perustaidot ja englannin kieli huomioidaan opinnoissa soveltuvin osin. Korkeilla paikoilla työskentelyyn ja tavaroiden turvalliseen nostoon hankittiin opetusympäristöt ja ne on mukana uudessa osaamisen kehittämisen mallissa. Kaikista näistä tarpeista tehtiin tarvekartta.

Osana uutta osaamisen kehittämisen toimintamallia hankkeessa selvitettiin myös, minkälaista osaamista eri taustoista tuleville henkilöille tarvitsee kouluttaa. Peruskoululaisille opinnot perustuvat sähkö- ja automaatiotekniikan perusopintoihin, joita täydennetään mekaanisen puolen opinnoilla. Jos taustaa on metallin tai sähkön alalta valmiiksi, niin silloin osaamista hankitaan jommankumman puolelta kohdennetusti. Lisäksi työelämässä oleville on järkevää tarjota kohdennettuja koulutuksia myös yksittäisten kokonaisuuksien osaamisen kehittämiseksi.

Tarvekartan lisäksi hankkeessa hankituille laitteille hankittiin ja tehtiin oppimateriaaleja osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi laitteille pidettiin käyttökoulutuksia. Tuloksena ammattikoululla tullaan kouluttamaan tuuli- ja aurinkovoima-alan oleellisia teknologioita teoriassa, mutta myös käytännössä. Hankkeen tuloksena muodostettiin lisäksi paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnonosa (5-15 osp). Siinä kuvataan mitä suoritettava tutkinto pitää sisällään ja mitä oletetaan että tutkinnon suorittanut osaa.

TP3. XR-TEKNOLOGIAT

Tavoite 3. Kehitetään XR-teknologiaan perustuvia uusia osaamisen kehittämisen tapoja, jotka toimivat osana kokonaisvaltaista osaamisen kehittämisen mallia. Virtuaalisia ratkaisuja hyödyntäen parannetaan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumatta. Osana tätä teknologiapainotteista tavoite 3:sta otetaan käyttöön investoinneissa hankittava laaja teknistä tietoa sisältävä LX-tietokanta ja kehitetään sen hyödyntämistä sekä tiedon jakamisessa että oppimisessa. Tavoitteena on löytää uusia tapoja kehittää osaamista ja yhteistyötä yritysten kanssa, joilla on korkeat vaatimukset sekä turvallisuuden että teknisen osaamisen osalta.

KUVAKOOSTE

Kolmannessa työpaketissa hankkeessa tehtiin laaja kartoitus tuuli- ja aurinkovoiman alalle soveltuvista XR-sovelluksista. Tuloksena löydettiin noin kymmenen sovellusta, joita voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä. Tähän kuului työturvallisuuden VR-harjoitteita, tuulivoiman harjoitteita ja simulaatioita, kommunikointiharjoitteita, etätukiharjoitus, uusiutuviin teknologioihin tutustumisen sovelluksia sekä esimerkiksi nostotöiden opastuksen sovelluksia. Kaikista löydetystä sovelluksista tehtiin XR-matriisi, jossa vertailtiin sovelluksia ja kirjattiin löydettyjä sovelluksia ylös.

(linkki XR-matriisiin)

Hankkeelle hankittu Festo LX-verkko-oppimisympäristö on ollut oleellinen osa uutta oppimisympäristöä. Se sisältää valmiit materiaalit ison osan laitteista kouluttamiseen teoriassa ja käytännössä. Se myös mahdollistaa etäopiskelun. Hankkeessa lisäksi sivuttiin tietotekniikan turvallisuutta alalla. Tuloksena XR-työpaketti löysi hyvät ja alalle sopivat työkalut alan opintoihin.

TP4. VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA HALLINTO

Tavoite 4. Lisätään uusiutuvien energiatuotantomuotojen tunnettuutta ja nostetaan alan kiinnostavuutta sekä ammattialana että yritystoimintana. Toteutetaan monipuolista tiedotusta sekä viestintä- ja markkinointikampanjoita tavoitteena saada uusia opiskelijoita/tulevia työntekijöitä alalle ja alueelta sekä uutta yritystoimintaa.

KUVAKOOSTE

Hankkeen viestintään panostettiin alusta asti. Määritelty kohderyhmä oli nuoret sekä alueen yritykset. Hankkeelle tehtiin oma visuaalinen ilme esityksiin, logoihin ja muihin materiaaleihin, joilla hanketta esiteltiin. Hankkeelle tuotettiin monimediakampanjoita, joissa tiedotettiin hankkeen toiminnasta eri kanavilla. Hanke pääsi esiintymään ja osallistumaan noin kolmeenkymmeneen erilaiseen tapahtumaan, messuille ja konferensseihin, joista nostettakoon esiin: Brysselissä pidetty JTP-konferenssi, Tarvaalassa pidetty kansallinen JTP-tilaisuus sekä ITK2025-tapahtuma. Hankkeen toiminnasta sen eri vaiheista tehtiin useita mediatiedotetta ja hanke pääsi useaan kertaan paikallislehtiin ja kirsikkana kakun päälle Ylen kansallisiin uutisiin televisiossa, radiossa ja verkkoartikkelissa. Lisäksi WindSoLab herätti paljon kiinnostusta ja vierailulla uudessa oppimisympäristössä on käynyt paljon eri koulutusorganisaatioita ja yrityksiä. Hankkeelle perustettiin Poken nettisivujen alle oma osio, jossa hankkeen toiminnasta on kerrottu ja tiedotettu läpi hankeajan.

Tuloksena hankeen viestinnällä on esitetty tuuli- ja aurinkovoima-alan tunnettuutta alueella. Etenkin sitä, että ymmärretään myös työllistävä vaikutus muunkin kuin uuden voimalan pystyttämisen aikana. Markkinoinnissa on onnistuttu tavoittamaan kohderyhmä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että Pokelle haki ennätysmäärä sähkö- ja automaatioalan perustutkinto-opiskelijoita keväällä 2025. Hallintopuolella hanke suoriutui hyvin raportoinnissa ja hankkeen budjetissa pysyttiin esimerkillisesti.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että hankkeen tulokset vastaa sille asetettuja tavoitteita. On onnistuttu kehittämään uusi oppimisympäristö ja siihen sopiva koulutus alan työtehtävien kouluttamiseen. Lisäksi hanke edistää välillisesti tuuli- ja aurinkovoimaenergiaan siirtymistä alueella, kun osaavaa työvoimaa voidaan kouluttaa alan työtehtäviin.