Language
Etsi sivustolta
30.11.2025
Poken tuuli- ja aurinkovoiman pilottihankkeen opiskelijat uskovat tulevaisuuden työllistymiseen.
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen aloittivat WindSoLab-hankkeen pilottiryhmän opiskelijoina viime keväänä. Opintoihin heidät toi halu kartuttaa osaamista nykyisen työn rinnalla, ehkäpä löytää jopa kokonaan uusi ammatti.
– Tämä ala on kiinnostava, ja näistä opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, he tuumivat Piilolassa, WindSoLab-hankkeen luokkatiloissa.
Timo Rinneaholla, 27, on isänsä kanssa antennialan yritys Arhan Saarijärven Mahlulla. Lisäosaaminen nykyisen työn oheen oli mielessä, kun hän haki koulutukseen.
– Ihmiset siirtyvät yhä enemmän verkkoon, ja sen vuoksi antennialan työt ovat hiipumassa. Tältä alalta on hyvä saada yritykseen osaamista, Rinneaho sanoo.
Joni Lampinen, 45, on puolestaan herännyt aamuviideltä, käynyt hoitamassa navettatyöt ja sen jälkeen hurauttanut Äänekoskelle.
Lampisella on kotonaan Karstulassa lihakarjatila ja muutama villasika, mutta tilanpidon tulevaisuus sai hakeutumaan opintojen pariin.
– Maatalouden jatko näyttää vähän heikolta, joten jotain uutta pitää keksiä, hän toteaa.
Lampisen toiveissa onkin työllistyä aurinko- ja tuulivoima-alan töistä joko sivu- tai päätoimisesti.
Sähköä ja metallia
Opiskelijoita yhdistää sähköasentajan koulutus Pokelta – Rinneaho valmistui vuonna 2018 ja Lampinen vuonna 1999. Sähköalan osaamisesta on valtavasti hyötyä, mutta koulutuksessa ollaan monella tapaa uuden äärellä.
– Käytössä on paljon uutta laitteistoa, uusia sensoreita ja uutta voimansiirtoa, Rinneaho kuvailee.
Pilottiryhmän opintoihin kuuluu muun muassa hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennusten opiskelua sekä voimansiirron ja koneenelimien asentamista. Opiskelijat suorittavat osia sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta tai kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Osalla opiskelijoista onkin taustallaan metallialan pohjakoulutus.
Turvallisuus on ykkönen
Syyskuisena tiistaiaamuna WindSoLab-luokassa on keskittynyt tunnelma. Rinneaho mittaa älysensorilla erilaisia pintoja. Lampinen puolestaan keskittyy pöytänsä ääressä hydrauliikan tehtäviin. Ohjaus tapahtuu Festo LX -ohjelmiston avulla, jonne kurssien opettajat lataavat tehtävät.
Suuri osa materiaalista on englanniksi. Kielitaito onkin iso plussa tulevalle alan ammattilaiselle.
– Tällä hetkellä suurin osa voimaloiden asentajista ja huoltajista on ulkomailta. Englannin kielellä on hyvä tulla toimeen, Timo Rinneaho sanoo.
Luokkatilasta löytyy tuulivoimalan pienoismalli, jolla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan. Lampinen ja Rinneaho ovat vierailleet myös oikeassa tuulivoimalassa, – toistaiseksi vain maan tasalla.
– Tuulivoimalassa on korkealla linja-auton kokoinen tila, jossa työskennellään. Tähän mennessä olemme harjoitelleet siellä liikkumista VR-laseilla, Joni Lampinen kertoo.
Kolmensadan metrin korkeudessa toimiessa on oltava selvää, mitä tehdään.
– Täytyy tietää, mitä mitataan. Vain sitten voi löytää vian. Turvallisuus on ykkösasia, Lampinen sanoo.
Myös Rinneahon mukaan tekninen osaaminen ja päättelykyky ovat alalla välttämättömiä.
– Työssä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. Ja työkalujenkin pitää pysyä kädessä, hän toteaa.
Osaamista tarvitaan
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen uskovat, että aurinko- ja tuulivoimaloiden huoltajille on tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Joidenkin laskelmien mukaan yhdeksää tuulimyllyä kohti tarvitaan kaksi huoltajaa.
Maisemaa muuttavat tuulimyllyt aiheuttavat ajoittain vastustusta.
– Sähköä tarvitaan koko ajan enemmän, ja ainahan uudet asiat kohtaavat vastustusta. Jos kerran tällaisia voimaloita tulee, on tärkeää osata huoltaa niitä itse, Timo Rinneaho huomauttaa.