Language
Etsi sivustolta
15.10.2024
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kunnossapitoasentajaksi tähtäävässä koulutuksessa päästään opiskelemaan käytännönläheisesti uudenlaisessa oppimisympäristössä, jota voidaan myös siirrellä tarpeen mukaan. Tutustu alta lisää siihen, millaista alan opiskelu on pian starttaavassa pilottiryhmässä sekä myöhemmin alan tullessa yhteishakuun.
Pilottikoulutuksessa opiskellaan tutkinnon osia
Kuten jo aiemmin olemme kertoneet, meillä käynnistyy tammikuussa 2025 tuuli- ja aurinkovoimaloiden kunnossapitoasentajien koulutus. Tammikuun koulutus käynnistetään pilottiryhmällä, jossa koulutukseen valittu pieni porukka pääsee opiskelemaan ja testaamaan uutta oppimisympäristöä ensimmäisten joukossa. Ala on tulossa mukaan myös kevään 2025 yhteishakuun. Jos pilottiin valittu haluaa jatkaa opintoja tutkintoon asti, voi hän hakea Pokelle opiskelemaan pilotin päätyttyä. Koska alaa ei löydy vielä kansallisesta opetussuunnitelmasta, on kyseessä täysin räätälöity koulutus.
Millaista pilottiryhmässä opiskelu sitten tulee olemaan eli mitä opiskelulta voi odottaa?
Opiskelu pilottiryhmässä toteutuu hybridinä: koulutus sisältää sekä itsenäisesti etänä digitaalisessa oppimisympäristössä suoritettavia ennakkotehtäviä että käytännön harjoitteita paikan päällä. Kunnossapitoasentajan työtehtävät on pilkottu koulutuksessa pienempiin kokonaisuuksiin, joita ovat:
🔧 Voimansiirron ja koneenelimien asentaminen
🔧 Hydrauliikka-asennusten työtehtävissä toimiminen
🔧 Pneumatiikka-asennusten työtehtävissä toimiminen
🔧 Huolto- ja asennustyötehtävissä toimiminen
🔧 Aurinkosähköjärjestelmä asennukset
🔧 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva kokonaisuus.
Opinnot rakennetaan sähköalan perustutkinnon pohjalta. Painotus opinnoissa tulee olemaan uusiutuvissa energioissa, mutta sähköalan opintojen lisäksi opinnot rakentuvat myös mekaniikan opinnoista. Hydrauliikka, pneumatiikka, anturit ja muut voimaloiden keskeiset toimintatavat tulevat varmasti tutuiksi. Opetuksessa on pyritty siihen, että oppiminen olisi mahdollisimman käytännönläheistä ja niin lähelle oikean työn kaltaista kuin kouluympäristössä päästään. Opinnoissa käytetään osittain englannin kieltä, sillä suurin osa opiskelumateriaaleista on englanniksi. Myös työelämässä ohjeistukset ovat yleensä englannin kielellä.
Tuuli- ja aurinkoenergian kunnossapidon pilottikoulutus kestää tammikuusta 2025 joulukuuhun 2025. Tarkoituksena on, että pilottiryhmän myötä myös tutkintoon tähtäävän koulutuksen rakenne selkenee. Pilottiryhmässä siis testataan oppimisympäristöjä ja koulutuksen rakennetta, minkä pohjalta rakennetaan malli tutkintoon tähtäävään koulutukseen. Tarkoituksena on, että jatkossa ensimmäisen vuoden aikana käydään läpi perusteet ja sen jälkeen syvennytään uusiutuvien energiamuotojen maailmaan vielä syvemmin.
Ennen kaikkea tulevan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee joko aurinko- tai tuulivoimalan toimintaperiaatteiden perusteet, jotta pystyy siirtymään työelämään oppimaan lisää!
Mikä alan oppimisympäristöstä tekee poikkeuksellisen?
Sekä digitaalinen että fyysinen oppimisympäristö ovat täysin uusia, koulutusta varten rakennettuja. Vastaavanlaista digitaalista oppimisympäristöä ei ole Pokella aiemmin ollut tässä mittakaavassa: oppimisympäristön tehtävät on laadittu kansainvälisten alan osaajien toimesta ja ympäristö varmistaa, että osaaminen itsenäisesti suoritettavissa tehtävissä on riittävällä tasolla ennen etenemistä fyysisen oppimisympäristön tehtäviin.
Opiskelu lähteekin liikkeelle pienempien teoriakokonaisuuksien hallitsemisesta. Kun perusasiat ovat hallinnassa, voi oppimaansa testata konkreettisesti fyysisessä oppimisympäristössä, josta löytyy erilaisia laitteita oikeiden työtehtävien simuloimiseksi. Fyysinen oppimisympäristö nivoo yhteen digitaalisen oppimisympäristön teoria-asiat.
Fyysisen oppimisympäristön ylpeys on pienoistuulivoimala. Pienoismalli on noin kahden kuutiometrin kokoinen, mutta sen yläosa on vastaavanlainen oikean tuulivoimalan konehuoneen eli nasellin kanssa. Nasellin ohjelmiin voidaan ajaa esimerkiksi erilaisia vikatiloja tai muita ongelmatilanteita, joita opiskelija pääsee ratkomaan. Lisäksi nasellissa voidaan kokeilla erilaisten tuulten vaikutusta tuulivoimalan laitteistoon.
Fyysisestä oppimisympäristöstä löytyy myös muita harjoituspisteitä erilaisten käytännön tehtävien harjoittelemiseen. Harjoituspisteillä voidaan koneikon ja komponenttien avulla kokeilla ja simuloida erilaisia konkreettisia työtehtäviä. Lisäksi VR-lasien avulla voidaan jo alkuvaiheessa testata, pystyykö opiskelija työskentelemään korkeissa paikoissa.
Poikkeuksellista oppimisympäristössä on myös sen liikuteltavuus: koko fyysinen oppimisympäristö on pyörien päällä, joten laitteita voidaan liikuttaa tarpeen mukaan sinne, missä koulutusta tai kursseja kunnossapitoasentajan työhön tarvitaan! Kyseessä on poikkeuksellinen koulutus koko Suomen tasolla, sillä täysin vastaavanlaista koulutusta näin pitkälle vietynä ja räätälöitynä ei vielä löydy muualta.
Koulutuksen taustalla toimii hanke WindSoLab, jonka päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Lisäksi tavoitteena on tukea uusiutuviin energiatuotantomuotoihin siirtymistä ja niihin liittyvää yritystoimintaa sekä edistää maakunnan hiilineutraaliustavoitteiden täyttymistä.
>> Lue lisää WindSoLab -hankkeesta!
Kurkota rohkeasti korkeuksiin! Lue lisää koulutuksista ja hae uusia tuulia elämään!
_________________
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Millaista on työ tuuli- ja aurinkovoimaloiden kunnossapitoasentajana?
Uusia tuulia Pokella! Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kunnossapitoasentajien koulutus alkaa vuonna 2025
Tutustu WindSoLab-hankkeeseen