Perinteisin viestintäkeinoin nuorten tavoittaminen voi olla vaikeaa. Suosikkikanavat sosiaalisessa mediassa vaihtuvat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Sen vuoksi nuorten tavoittaminen on haaste useimmille ammatillisen koulutuksen viestintää ja markkinointia tekevälle. Opetushallituksen rahoittamissa ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimahankkeissa tavoitteena on ollut lisätä muun muassa nuorten tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja parantaa mielikuvaa ammatillisesta koulutuksesta.

Pokella haluttiin kokeilla, tavoitettaisiinko nuoret aiempaa paremmin, jos viestintä olisi nuorten itsensä tekemää, kertoo viestintäkoordinaattori  Tuija Tiitinen. Kokeilu käynnistettiin keväällä 2019 Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimintaa edistävällä hankerahoituksella.

Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat otettiin mukaan kokemusasiantuntijoiksi Poken viestintään. Nuoret tuntevat käyttämänsä kanavat ja ikäluokkaansa puhuttelevat sisällöt. Hankkeen aikana nuoret muun muassa tekivät videoita Instagramiin, jotka nostivat Poken Instagram-tilin seuraajamäärä 50 prosentilla. Hankkeen Instagram-tuotoksia voi seurata #virity-tunnisteella.

Poken hallinnoimaan Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille -hanke muodostui oppilaitosten verkostosta, johon kuuluivat Järviseudun koulutuskuntayhtymä JAMI, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Optima kuntayhtymä, SASKY koulutuskuntayhtymä ja Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä VAAO.

”Paras hanke ikinä”

Virity-hanke lisäsi ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä. Nettisivujen vierailijamääristä ja sosiaalisen median seuraajatilastoista on ollut helppo seurata, että materiaalit ovat herättäneet kiinnostusta. Markkinointiviestinnän ohessa hankeverkosto kehitti myös viestinnän opetusta ja oppimisympäristöjä. Koulutukset on jaettu vapaasti kaikkien käytettäväksi.

Hankeaikana esimerkiksi

• laadittiin tutkinnon osa sosiaalisen median hyödyntämisestä viestinnässä (Kpedu)
• laadittiin kaksi markkinointiviestintään soveltuvaa yhteisten aineiden valinnaista kokonaisuutta (SASKY)
• perustettiin Valkeakosken keskustaan PopUp VAAO, joka toimi kauppana, uudenlaisena oppimisympäristönä, opinto-ohjaajien neuvontapisteenä ja yleisenä ammatillisen koulutuksen tiedotuspaikkana (VAAO)
• toteutettiin ammatillista koulutusta esitteleviä tapahtumia, kuten Optiman OptiCareerDay ja Kpedun ammattishow
• koulutettiin viestintälähettiläitä erilaisiin markkinointitapahtumiin (SASKY)
• käynnistettiin sähköisen uutiskirjeen säännöllinen jakelu oppilaitoksen sidosryhmille (JAMI)
• tuotettiin opiskelija- ja uratarinavideoita, joita löytyy oppilaitosten nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta.
• tuotettiin nuorten ja markkinointitoimisto Aava&Bangin yhteistyönä musiikkivideo (Poke).

”Vaikka Korona-pandemian vuoksi monia tapahtumia jäi pitämättä, todettiin hankkeen loppupalaverissa, että Virity-hanke oli paras hanke ikinä. Viestintähankkeille toivottiin jatkoa. Viestintäkysymyksiin keskittymiselle ja kokemusten vaihdolle verkostossa on valtava tarve” toteaa Tuija Tiitinen.

Hankkeilla näkyvyyttä ammatilliselle koulutukselle

Opetushallitus on tukenut parin viime vuoden aikana ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä valtakunnallista mielikuva- ja vaikuttajaviestintää hanketoiminnalla 600 000 eurolla. Tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ammatillisesta koulutuksesta, parantaa ammatillisen koulutuksen mielikuvaa, arvostusta ja vetovoimaa sekä aktivoida ammatillisen koulutuksen toimijat osallistumaan keskusteluun ja tekemään vaikuttavaa viestintään.

Lisätietoa hankkeista ja hanketuloksia: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/koulutuksen-vetovoima

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Opetushallituksen nettisivuilla.

Kieltenopettaja Anni Hiekkavirta halusi kokeilla uudenlaista tapaa opettaa englantia ja alkoi suunnitella, kuinka englantia voisi opiskella eri aloilla niin, että opiskelu olisi innostavaa ja mielekästä, ja oman alan sanasto tulisi tutuksi.

– Kun opiskelija pääsee tekemään jotain, mistä tykkää ja josta on ylpeä, siitä haluaa puhua. Kielten oppiminen on ammattiopistossa eri asia kuin peruskoulussa. On paljon opiskelijoita, jotka luulevat, että heillä on huono kielitaito, vaikka pystyvät ihan helposti puhumaan 20 minuuttia englantia, sanoo Hiekkavirta.

Kokeilu alkoi Poken Viitasaaren yksikön kokkiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin, ja jokainen ryhmä valitsi yhden maan, jonka ruokakulttuurista he tekivät englanniksi esitelmän. Sen jälkeen ryhmät valmistivat tämän maan ruokia. Kun ruuat olivat valmiita, ne esiteltiin muulle ryhmälle englanniksi.

-Samalla, kun opiskelijat valmistivat ruokia, minä kiertelin ja kyselin englanniksi ruuasta ja sen valmistamisesta. Opiskelijat valmistivat esimerkiksi venäläisiä blinejä, ranskalaista sipulikeittoa, japanilaisia kanavartaita ja tietenkin italialaista pitsaa. Opiskelijat sanoivat, että tällä tavalla on paljon mielekkäämpää opiskella englantia. Tämä sopi myös erittäin hyvin heidän oppimistavoitteisiinsa, joista yksi on monikielisessä ja -kulttuurisessa maailmassa toimiminen, hän sanoo.

Uusi tapa opettaa kieliä osana ammattiopintoja vaatii innostusta ja yhteistyötä myös ammattiopettajan kanssa. Seuraavaksi Hiekkavirta suunnitteli yhdessä Äänekosken Piilolan logistiikan opettajan Tuomas Leppäsen kanssa päivän logistiikan opiskelijoille.

– Tavoitteena on löytää kieltenopiskelusta ja ammattiaineista yhtenevä kohta niin, että asian opiskelu englanniksi olisi luontevaa ja että se palvelisi myös ammattiopintoja. Silloin opiskelijat näkevät, mikä kielen rooli voi olla omalla alalla, sanoo Hiekkavirta.

Logistiikan alalla kansainvälinen liikenne koskettaa yhä useampaa työelämässä. Niinpä opettajat suunnittelivat päivän, jossa karttatehtävän avulla kuljettiin Ruotsin halki. matkan varrella tuli erilaisia, oikeita tilanteita vastaan, kuten tullissa asioiminen englanniksi.

-Päivä oli pitkä ja väsyttäväkin, mutta jälkikäteen opiskelijat kehuivat sitä. Päivän aikana heille selvisi, millaisissa tilanteissa kieltä voi ulkomailla tarvita. Aion jatkaa tätä toimintaa. Esimerkiksi autoalalla englannin kieli on tärkeässä roolissa. Seuraavaksi suunnittelemmekin vastaavaa päivää autoalalle.

Hiekkavirta myös huomasi, että kun ollaan pienemmissä ryhmissä, kynnys puhua englantia madaltuu. Hän kehuu opiskelijoiden kielitaitoa: englannin puhuminen on vahvaa, mikä johtunee siitä, että nuoret pelaavat tietokonepeljä ja katsovat elokuvia.

-Tärkeintä on, että opiskelijalle tulee tunne, että pystyn tähän ja olen ylpeä kielitaidostani. Jos kokemus on, etten osaa, niin kielitaito ei kehity, mutta positiivinen palaute ja onnistuminen kantavat eteenpäin, sanoo Anni Hiekkavirta.