Earth Hour pysäyttää meidät jälleen 27.3. antamaan tunnin arjestamme maapallolle. Sammutetaan valot ja sytytetään kynttilä silloin klo 20.30-21.30.

”POKEssa kestävän kehityksen laatutyöhön on panostettu ja hiilineutraalisuustavoitta kohti mennään. Mm. ruokailussa syntyvää biojätettä on saatu vähennettyä jo huomattavasti, ylijäämäruokaa myydään ja kasvisruokavaihtoehto on aina tarjolla. Yhdessä toimimme ilmaston ja luonnon puolesta.”

Tarja Hyötyläinen, lehtori POKE

Lue lisää Earth hour -tapahtumasta wwf.fi -sivuilta.

Perinteisin viestintäkeinoin nuorten tavoittaminen voi olla vaikeaa. Suosikkikanavat sosiaalisessa mediassa vaihtuvat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Sen vuoksi nuorten tavoittaminen on haaste useimmille ammatillisen koulutuksen viestintää ja markkinointia tekevälle. Opetushallituksen rahoittamissa ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimahankkeissa tavoitteena on ollut lisätä muun muassa nuorten tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja parantaa mielikuvaa ammatillisesta koulutuksesta.

Pokella haluttiin kokeilla, tavoitettaisiinko nuoret aiempaa paremmin, jos viestintä olisi nuorten itsensä tekemää, kertoo viestintäkoordinaattori  Tuija Tiitinen. Kokeilu käynnistettiin keväällä 2019 Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimintaa edistävällä hankerahoituksella.

Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat otettiin mukaan kokemusasiantuntijoiksi Poken viestintään. Nuoret tuntevat käyttämänsä kanavat ja ikäluokkaansa puhuttelevat sisällöt. Hankkeen aikana nuoret muun muassa tekivät videoita Instagramiin, jotka nostivat Poken Instagram-tilin seuraajamäärä 50 prosentilla. Hankkeen Instagram-tuotoksia voi seurata #virity-tunnisteella.

Poken hallinnoimaan Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille -hanke muodostui oppilaitosten verkostosta, johon kuuluivat Järviseudun koulutuskuntayhtymä JAMI, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Optima kuntayhtymä, SASKY koulutuskuntayhtymä ja Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä VAAO.

”Paras hanke ikinä”

Virity-hanke lisäsi ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä. Nettisivujen vierailijamääristä ja sosiaalisen median seuraajatilastoista on ollut helppo seurata, että materiaalit ovat herättäneet kiinnostusta. Markkinointiviestinnän ohessa hankeverkosto kehitti myös viestinnän opetusta ja oppimisympäristöjä. Koulutukset on jaettu vapaasti kaikkien käytettäväksi.

Hankeaikana esimerkiksi

  • laadittiin tutkinnon osa sosiaalisen median hyödyntämisestä viestinnässä (Kpedu)
  • laadittiin kaksi markkinointiviestintään soveltuvaa yhteisten aineiden valinnaista kokonaisuutta (SASKY)
  • perustettiin Valkeakosken keskustaan PopUp VAAO, joka toimi kauppana, uudenlaisena oppimisympäristönä, opinto-ohjaajien neuvontapisteenä ja yleisenä ammatillisen koulutuksen tiedotuspaikkana (VAAO)
  • toteutettiin ammatillista koulutusta esitteleviä tapahtumia, kuten Optiman OptiCareerDay ja Kpedun ammattishow
  • koulutettiin viestintälähettiläitä erilaisiin markkinointitapahtumiin (SASKY)
  • käynnistettiin sähköisen uutiskirjeen säännöllinen jakelu oppilaitoksen sidosryhmille (JAMI)
  • tuotettiin opiskelija- ja uratarinavideoita, joita löytyy oppilaitosten nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta.
  • tuotettiin nuorten ja markkinointitoimisto Aava&Bangin yhteistyönä musiikkivideo (Poke).

”Vaikka Korona-pandemian vuoksi monia tapahtumia jäi pitämättä, todettiin hankkeen loppupalaverissa, että Virity-hanke oli paras hanke ikinä. Viestintähankkeille toivottiin jatkoa. Viestintäkysymyksiin keskittymiselle ja kokemusten vaihdolle verkostossa on valtava tarve” toteaa Tuija Tiitinen.

Hankkeilla näkyvyyttä ammatilliselle koulutukselle

Opetushallitus on tukenut parin viime vuoden aikana ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä valtakunnallista mielikuva- ja vaikuttajaviestintää hanketoiminnalla 600 000 eurolla. Tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ammatillisesta koulutuksesta, parantaa ammatillisen koulutuksen mielikuvaa, arvostusta ja vetovoimaa sekä aktivoida ammatillisen koulutuksen toimijat osallistumaan keskusteluun ja tekemään vaikuttavaa viestintään.

Lisätietoa hankkeista ja hanketuloksia: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/koulutuksen-vetovoima

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Opetushallituksen nettisivuilla.

 

POKEn siivoustyön kesätyöpaikat

Tarjoamme siivoustyötä POKElla Äänekoskella ajalle 7.6.- 2.7.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä 31.3. mennessä!

Siivoustyönohjaaja
Marjo Tervo
marjo.tervo(at)poke.fi
Puh. 040 7368 911

Kouluterveyskysely 2021

Valtakunnallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä kouluterveyskysely toteutetaan 1.03.-30.04.2021 koko maassa.

Valtakunnallisesti kyselyyn osallistuvat perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Joka toinen vuosi toteutettavalla kouluterveyskyselyllä tuotetaan monipuolista ja luotettavaa, valtakunnallista, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.

Kyselyyn osallistuminen on vapaaehtoista, ja 15-vuotta päättää itse, osallistuuko kyselyyn. Kysely toteutetaan nimettömänä ja kyselyn vastaukset käsittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Oppilaitos saa THL:lta koosteen vastauksista. Kaikki aineisto kerätään, tallennetaan, analysoidaan ja raportoidaan siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Tiedot säilytetään THL:lla. Henkilötietojen käsittelystä kertova tietosuojailmoitus on osoitteessa: thl.fi/kouluterveyskysely/tietosuojailmoitus

POKE toteuttaa kyselyn kaikissa yksiköissään maaliskuun aikana. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat ammatillista perustutkintoa opiskelevat alle 21-vuotiaat. Vuonna 2021 kysely on suunnattu opinnot vuosina 2019–2021 aloittaneille opiskelijoille. Kysely toteutetaan POKEn yksiköissä oppituntien aikana osana opiskelupäivää. Opiskelijat tekevät kyselyt ryhmittäin oppilaitoksen tietokoneilla. Jotta lasten ja nuorten hyvinvoinnista saadaan mahdollisimman totuudenmukainen ja kattava kuva, toivomme runsasta osanottoa.

Yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa. Vahvasti työelämäyhteistyössä rakentuva ammatillinen koulutus ei voi toteutua ilman yrittäjiä ja yritystoimintaa. Yrittäjän asiakaskokemukset ammatillisesta koulutuksesta vaikuttavat yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen organisaation yhteistyön ja kumppanuuden vahvistumiseen monella sektorilla. Yrittäjä on kumppani opiskelijoiden työelämässä oppimisen mahdollistajana, opiskelijoiden tulevana työnantajana ja myöskin itse opiskelijana. Asiakaskokemus syntyy kaikissa kohtaamisissa ja rakentaa kumppanuutta yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen toimijan välillä.

Palveleeko työelämä ammatillista koulutusta vai onko ammatillisen koulutuksen näkökulma ja tulevaisuuden mahdollisuus palvella työelämää, yrityksiä ja yrittäjiä kumppanina? Kysymys on ajankohtainen ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Poken kehittämisasiantuntija Heli Skantz tarttui tähän haasteeseen ja selvitti asiaa matkailu- ja ravitsemisalan palveluliiketoiminnan YAMK- opinnäytetyössään Yrittäjä Ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. Tutkimus tehtiin Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky:n (POKE) toimeksiannosta syksyllä 2020. Teemahaastatteluun osallistuneet yrittäjät olivat keskisuomalaisia oppisopimuskoulutuksessa opiskelleita mikroyrittäjiä eri aloilta. Tulokset analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että yrittäjän tarve kouluttautumiseen näyttää syntyvän yrittäjän toimintaympäristöstä nousevista arjen haasteista. Yrittäjä hakeutuu koulutukseen usein yrittäjyysverkostojensa innoittamana. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta yrittäjillä ei ole juurikaan tietoa ennen koulutuksen alkua. Laajempi tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta ja sisällöistä saadaan usein koulutuksen alkuvaiheessa ja sopimus solmitaan silloin.

Yrittäjien asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa muodostuu yrittäjän arjen työssä. Positiivinen asiakaskokemus rakentuu, kun oppisopimuskoulutus rakennetaan yrittäjän toimintaympäristön lähtökohdista yrittäjän tarpeet ja resurssit huomioiden. Asiakaskokemuksen kokonaisuus muodostuu yrittäjän ja koulutuksen toimijoiden välisestä vuorovaikutteisesta dialogista oppisopimuskoulutuksen aikana, joustavista toimintamalleista koulutuksen toteuttamisessa, mentorin tuesta yrittäjälle ja yrittäjän osallisuudesta koulutuksessa syntyvässä yrittäjäopiskelijoiden vertaisverkostossa.

Asiakaskokemukset ja – kohtaamiset rakentavat yrittäjän palvelupolun. Se rakentuu kohtaamisista ja kontaktipisteistä koulutuksen aikana. Kohtaamiset voivat olla henkilökohtaisia tai virtuaalisia. Yrittäjän näkökulmasta ei näytä olevan merkitystä, onko kohtaaminen henkilökohtainen vai virtuaalinen, kunhan se vain on yrittäjän arjessa toimiva ja siihen on ole-massa ennakkoon suunniteltu raami. Kouluttajan yrittäjyysosaaminen ja -kokemus vahvistavat yrittäjän sitoutumista ja motivaatiota koulutukseen. Lähijaksojen välillä yrittäjän kohtaamiset mentorin kanssa arjessa ovat yrittäjälle merkityksellisiä ja tukevat yrittäjän opiskelua. Yrittäjä puhuu mentorin kanssa samaa kieltä ja pohtii kehittämisnäkökulmia oman yritystoimintansa kontekstissa. Opiskelussa syntyvä vertaisverkosto näyttää muodostavan mikroyrittäjälle työkaveruuden kokemusta ja vertaistukea. Palvelupolun kaikkien kohtaamisten käytännön toimivuus, helppous, joustavuus ja hyöty arjessa ovat merkityksellisiä yrittäjälle.

Yhteiset kokemukset oppisopimuskoulutuksen palvelupolulla nostivat esille yrittäjien koulutuksessa kokemia arvoja. Yrittäjyys emotionaalisena arvona, käytännönläheisyys toimin-nallisena arvona, kustannustehokkuus taloudellisena arvona sekä symbolisena arvona kehittyvä yrittäjä -yritys yrittäjien verkostossa ”yrittäjien heimossa” rakentuivat yhteisessä prosessissa.

Oppisopimuskoulutus on yksi ainutlaatuinen mahdollisuus yrittäjälle osaamisen ja ammatillisten verkostojen vahvistamiseen. Kun koulutus toteutetaan yrittäjän lähtökohdat huomioiden joustavasti ja käytännönläheisesti yrittäjyydessä, yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillinen koulutus on yrittäjälle ykköskumppani. Työelämän kehittämisen tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä molemmille arvoa tuottavana kokemuksena.

Lisätiedot

Heli Skantz, Matkailu- ja ravitsemisala, Restonomi, ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkea-koulu, heli.skantz@poke.fi

Skantz, H. 2021. Yrittäjä ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. YAMK opinnäytetyö. Matkailu- ja ravitsemisala, matkailu- ja palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa https://publicati-ons.theseus.fi/

Opinnäytetyön ohjaaja: Tunkkari-Eskelinen, Minna

Lähiopetus jatkuu kaikissa Poken toimipisteissä normaalisti talviloman jälkeen maanantaina 8. maaliskuuta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä eli ns. koronanyrkki totesi maanantaina 1.3., että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue on epidemiologisen tilanteen näkökulmasta muuten perustasolla, paitsi Jyväskylä on kiihtymisvaiheessa. Näin ollen lähiopetus voi jatkua Poken Äänekosken, Viitasaaren, Saarijärven ja Laukaan toimipisteissä.

Mikäli paikallinen tartuntatilanne ja/tai valtakunnalliset ohjeistukset edellyttävät, on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella valmius siirtyä etäopetukseen nopealla aikataululla. Kouluissa on edelleen tärkeä noudattaa kuntakohtaisia suosituksia esimerkiksi maskien käyttöön, käsihygieniaan ja turvaväleihin liittyen. Tilanteen kehittymistä seurataan päivittäin.

 

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 5891 677

Kieltenopettaja Anni Hiekkavirta halusi kokeilla uudenlaista tapaa opettaa englantia ja alkoi suunnitella, kuinka englantia voisi opiskella eri aloilla niin, että opiskelu olisi innostavaa ja mielekästä, ja oman alan sanasto tulisi tutuksi.

– Kun opiskelija pääsee tekemään jotain, mistä tykkää ja josta on ylpeä, siitä haluaa puhua. Kielten oppiminen on ammattiopistossa eri asia kuin peruskoulussa. On paljon opiskelijoita, jotka luulevat, että heillä on huono kielitaito, vaikka pystyvät ihan helposti puhumaan 20 minuuttia englantia, sanoo Hiekkavirta.

Kokeilu alkoi Poken Viitasaaren yksikön kokkiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin, ja jokainen ryhmä valitsi yhden maan, jonka ruokakulttuurista he tekivät englanniksi esitelmän. Sen jälkeen ryhmät valmistivat tämän maan ruokia. Kun ruuat olivat valmiita, ne esiteltiin muulle ryhmälle englanniksi.

-Samalla, kun opiskelijat valmistivat ruokia, minä kiertelin ja kyselin englanniksi ruuasta ja sen valmistamisesta. Opiskelijat valmistivat esimerkiksi venäläisiä blinejä, ranskalaista sipulikeittoa, japanilaisia kanavartaita ja tietenkin italialaista pitsaa. Opiskelijat sanoivat, että tällä tavalla on paljon mielekkäämpää opiskella englantia. Tämä sopi myös erittäin hyvin heidän oppimistavoitteisiinsa, joista yksi on monikielisessä ja -kulttuurisessa maailmassa toimiminen, hän sanoo.

Uusi tapa opettaa kieliä osana ammattiopintoja vaatii innostusta ja yhteistyötä myös ammattiopettajan kanssa. Seuraavaksi Hiekkavirta suunnitteli yhdessä Äänekosken Piilolan logistiikan opettajan Tuomas Leppäsen kanssa päivän logistiikan opiskelijoille.

– Tavoitteena on löytää kieltenopiskelusta ja ammattiaineista yhtenevä kohta niin, että asian opiskelu englanniksi olisi luontevaa ja että se palvelisi myös ammattiopintoja. Silloin opiskelijat näkevät, mikä kielen rooli voi olla omalla alalla, sanoo Hiekkavirta.

Logistiikan alalla kansainvälinen liikenne koskettaa yhä useampaa työelämässä. Niinpä opettajat suunnittelivat päivän, jossa karttatehtävän avulla kuljettiin Ruotsin halki. matkan varrella tuli erilaisia, oikeita tilanteita vastaan, kuten tullissa asioiminen englanniksi.

-Päivä oli pitkä ja väsyttäväkin, mutta jälkikäteen opiskelijat kehuivat sitä. Päivän aikana heille selvisi, millaisissa tilanteissa kieltä voi ulkomailla tarvita. Aion jatkaa tätä toimintaa. Esimerkiksi autoalalla englannin kieli on tärkeässä roolissa. Seuraavaksi suunnittelemmekin vastaavaa päivää autoalalle.

Hiekkavirta myös huomasi, että kun ollaan pienemmissä ryhmissä, kynnys puhua englantia madaltuu. Hän kehuu opiskelijoiden kielitaitoa: englannin puhuminen on vahvaa, mikä johtunee siitä, että nuoret pelaavat tietokonepeljä ja katsovat elokuvia.

-Tärkeintä on, että opiskelijalle tulee tunne, että pystyn tähän ja olen ylpeä kielitaidostani. Jos kokemus on, etten osaa, niin kielitaito ei kehity, mutta positiivinen palaute ja onnistuminen kantavat eteenpäin, sanoo Anni Hiekkavirta.