Karstulalainen Joona Nyberg on tyytyväinen nuori. Hän valmistui ammattiin kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta Äänekoskelta ennätysnopeasti alle kahdessa vuodessa. Eikä tässä kaikki, sillä valmistumisen jälkeen häntä odotti heti vakituinen työ OnSteelillä Karstulassa.

-Tulin OnSteelille ensimmäisen kerran ysiluokalla TET-jaksolle. Työ koneistajana vaikutti kiinnostavalta, ja samalla kiinnostuin myös oppisopimuksesta. Sitten pääsin tänne ysin jälkeen kesäksi töihin, ja syksyllä 2019 aloitin alan opinnot Pokella, muistelee Joona.

OnSteelin kehityspäällikkö Anssi Pihala on tyytyväinen nuoreen työntekijäänsä.

-Joona on malliesimerkki siitä, miten koulu pitää käydä. Kun on aktiivinen opiskelija ja vaatii itselleen ammattitaitoa, niin päästään juuri tällaisiin hyviin tuloksiin.

OnSteelillä on haasteita löytää ammattilaisia töihin. Siksi yrityksessä on alettu palkata metallialalle aikovia ysiluokkalaisia kesätöihin tutustumaan yritykseen ja alaan.

-Kesätyön aikana me tutustumme nuoreen ja hänelle tulee yritys ja henkilökunta tutuksi. Siitä on sitten helppo jatkaa. Kun nuori lähtee opiskelemaan ammattiopistoon metallialaa, niin otamme reippaat nuoret opiskelujen aikana kesätöihin ja oppisopimuksellakin palkkaamme heitä. Sitten on helppo ottaa nuori jo tietylle koneelle töihin, kun hän valmistuu, sanoo Pihala.

Näin kävi myös Joonalle. Hän teki ykkösvuoden jälkeen yrityksessä kesätyönä oppisopimuksella yhden tutkinnon osan ja tänä talvena vielä yhden, ja sitten olikin jo tutkinto valmis.

-Meille tuli sopivasti uusi CNC-kone, johon päästiin Joona perehdyttämään hänen oppisopimuksensa aikana. Kone on vaativa, mutta Joona oppi sen nopeasti. Siinä oli hänelle sitten työpaikka selvillä, sanoo Pihala.

Joona kokee, että hän oppi Pokella perusasiat, mutta töissä oppii syvällisemmin. Työ on monipuolista ja kivaa.

-Työ vaatii keskittymistä ja hyviä hermoja, kun puhutaan millin kymmenes-, sadas- ja tuhannesosista. Eikä saa mennä heti sormi suuhun. Teen joka päivä töitä samalla koneella. Ensin otan piirustukset, sitten ohjelmoin ne koneelle, haen materiaalit ja mietin terät. On mielekästä, kun koko ajan on erilaisia kappaleita, niin ei käy työ tylsäksi.

Joonaa odottaa tulevaisuudessa myös toinen työ, sillä hän aikoo jatkaa vanhempiensa luomutilaa. Hänellä on suunnitelmissa jaksaa tehdä kumpaakin työtä, sillä viljanviljely ei juurikaan työllistä talvella.

-Olen kiitollinen, että OnSteel otti minut töihin. Ymmärrän, ettei ole itsestään selvää, että saa näin hyvän mahdollisuuden, sanoo Joona Nyberg.

-Meillä on jatkuva työvoimapula. Aktiivisille ja reippaille työntekijöille riittää töitä. Ja onhan se hienoa, jos nuoret jäävät tänne omaan kuntaan valmistumisen jälkeen asumaan, koska täälläkin väki vähenee koko ajan, sanoo Anssi Pihala.

OnSteel on löytänyt Pokelta jo vuosia hyviä työntekijöitä, ja tällä hetkellä yrityksessä työskentelee toistakymmentä Poken kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta valmistunutta koneistajaa.

OnSteel Oy on vuonna 2015 perustettu alihankintakonepaja, jonka pääpaikka sijaitsee Karstulassa. Yritys työllistää yli 50 alan ammattilaista, ja sen pääasiakkaiden toimiala liittyy massa- ja paperikoneiden osien valmistukseen, energia- ja ympäristöalan teknologiaan sekä offshore-alan tuotteisiin.

Onsteel tuottaa palveluita erityisesti kevyiden ja keskiraskaiden haastavien kappaleiden koneistuksissa, pintakäsittelyissä, kokoonpanoissa ja testauksissa. Myös innovatiivisten ja älykkäiden erikoiskoneiden valmistus kuuluu yrityksen toimenkuvaan.

Niina Liimatainen halusi eläintenhoitajaksi jo lapsena. Oikea aika haaveiden toteuttamiseen tuli, kun omat lapset lensivät pesästä.

Niina Liimataisen suu kääntyy väkisin hymyyn, kun aletaan puhua sonneista, vasikoista ja navettatöistä.

– Se on niin mukavaa hommaa, ei tunnu työltä ollenkaan, hän kertoo innoissaan.

Liimatainen on äskettäin päättänyt eläintenhoitajaopintojen ensimmäisen harjoittelun Lamminmäen lihakarjatilalla Konginkankaalla. Kahdeksan viikon harjoitteluun on kuulunut monenlaista työtä ruokinnasta ja satapäisen lauman huolehtimisesta traktorien ja muiden koneiden kunnossapitoon. Sekä paljon mullien ja vasikoiden rapsuttelua. Se on ihan parasta.

– Olen pienestä asti tykännyt olla eläinten kanssa. Niiden kanssa touhutessa näkee työnsä tuloksen, kun eläimet voivat hyvin, hän sanoo.

Viimeisimmäksi Liimataisen omassa perheessä on ollut kaneja, ja hänellä on ollut jo pitkään osaomistus ravihevosesta. Sen valmentaminen ja raveissa käyminen olivat hyvää pään nollausta myös silloin, kun kahden lapsen äiti vasta unelmoi eläintenhoitajan ammatista.

Niina Liimatainan on huomannut harjoittelussa, että eläimet ovat omia persooniaan. Toiset ovat rohkeampia, jotkut arempia.

 

– Haaveilin opiskelusta tosi monta vuotta, mutta aina oli jotain esteitä. Aluksi lasten harrastukset veivät kaiken ajan. Mietin myös, miten tulemme toimeen, jos jään opiskelijaksi.

Nyt parikymppiset tyttäret asuvat jo omillaan, ja he kannustivat äitiä koulun penkille.

– Mietin vähän huolissani, että olen 48-vuotias, kun valmistun. Tytöt sanoivat, että sinulla on äiti vain yksi elämä. Ja niin se on, loppupelissä pitää miettiä mitä itse haluaa, Konginkankaalla asuva Niina kertoo.

Tehokas ja ahkera

Opiskelu ja itsensä kehittäminen eivät ole Niina Liimataiselle vierasta. Hän valmistui vuonna 1995 Pokelta kokiksi, ja on kouluttautunut työn ohessa dieettikokiksi sekä suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut Äänekosken kaupungilla ruokapalveluohjaajana.

– Olen aika kiinnostunut asioista ja tykkään ottaa selvää, hän kertoo.

Tammikuussa alkaneita eläintenhoitajaopintojakin hän on lähtenyt viemään tehokkaasti eteenpäin.

– Hankin kaikki kirjat ja teen tehtävät yleensä heti. Muuten ne jäävät roikkumaan, hän naurahtaa.

Mieluiten navettaan

Tarvaalan biotalouskampuksella järjestettävässä koulutuksessa opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdoista joko tuotantoeläimet tai pieneläimet. Tämä valinta oli Liimataiselle helppo.

– Jos saa valita, menen mieluiten navettaan, hän sanoo.

Seuraavaan harjoitteluun hän pääseekin Hakolan lypsykarjatilalle Konginkankaan Kalaniemeen. Se on taas oma maailmansa.

Harjoitteluviikot ovat tärkeitä jaksoja, jolloin koulussa opittua viedään käytäntöön. Teoriatieto on kuitenkin avainasemassa.

– Koen, että osaan hoitaa eläimiä, mutta koulussa opin, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Olen oppinut paljon esimerkiksi ruokinnasta, kuten mitkä ruoka-aineet vaikuttavat milläkin tavalla ruoansulatuksessa, Liimatainen kertoo.

Samaan aikaan hänen kanssaan aloitti 25 eri ikäistä ja eri taustoilla olevaa opiskelijaa. Liimatainen saa opintoihinsa aikuiskoulutustuen, mikä on noin 70 prosenttia aikaisemmista palkkatuloista. Toimeentulonkin kanssa siis pärjää.

Niina Liimatainen vaihtoi nahkasaappaat kumisaappaisiin. Hallinnon alan töitä viime vuodet tehnyt ruoka-alan ammattilainen viihtyy navetassa.

 

Mitä vinkkejä Niinalla on antaa heille, jotka vielä haaveilevat?

– Eläintenhoitajan ei pidä pelätä fyysistä työtä, ja tässä pitää opetella koneiden ja laitteiden toimintaa. Eläinten kanssa pitää olla rauhallinen – eläimiä ei saa pelätä, mutta toisaalta ei saa olla liian rohkeakaan. Eläimet aistivat pelon. Eläimet voivat juuri niin hyvin kuin niiden hoitajakin voi, hän toteaa.

Kiinnostuitko eläintenhoitajan koulutuksesta? Lue lisää maatalousalan perustutkinnosta ja hae mukaan!
Uudessa blogissa kerrotaan aikuisopiskelun monista mahdollisuuksista!

Poken ja Laukaan lukion opiskelijakunnat järjestivät opiskelijoille toiminta-aamupäivän torstaina 12.5.

Aamupäivän aikana opiskelijat kiersivät erilaisia toimintapisteitä. Poken erä- ja luonto-oppaat olivat laittaneet Laukaan Koulunmäen koulukeskuksen pihalle kodan, jossa oli tulet ja kodan edustalla oli opiskelijoille luontoaiheisia tehtäviä. Poken kodalla oli tarjolla myös nokipannukahvia ja paahdettuja vaahtokarkkeja.

Aamupäivän aikana koululla ja koulun alueella pelattiin padelia, tehtiin marmorikuvia, askarreltiin origameja ja korviksia, heitettiin frisbeegolfia, vedettiin leukoja, oltiin käytäväpiilosta ja pelattiin switchiä ja lautapelejä. Laukaan satamassa sai tutustua Järvipelastajien toimintaan.

Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden kota

Kauhupussit

Vaahtokarkin paistamista

 

Opetushallituksen rahoittama Osallistu ja voi hyvin -hanke on mukana tukemassa oppilaskuntien yhteistyötä. Lue lisää hankkeesta Poken hankesivulta.

Perinteiset Biotalous- ja juustopäivät järjestetään  kahden vuoden tauon jälkeen Äänekoskella Pankkari Areenalla ja sen piha-alueella perjantaina ja lauantaina 20.-21.5.2022. Messut ovat avoinna pe klo 10-17 ja la 10-16.

Seudun suurimmille messuille osallistuu 50 näytteille asettajaa ja Poke on mukana messuilla omalla osastollaan. Piha-alueelta löytyy myös Poken logistiikan kalustoa.

Katso tarkempi messuohjelma ja lue lisää: www.biotalousjuustopaivat.fi -sivuilta.

Messuille on vapaa pääsy! Tervetuloa!

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä hakee

  • opintopsykologia, hakemukset 27.5. mennessä
  • kasvatusohjaajaa, hakemukset 3.6. mennessä

Avoimet työpaikat Kuntarekry.fi -palvelussa.

Lue lisää ja jätä hakemuksesi!

Työelämän kartoitus osaamisen kehittämisen näkökulmasta

Keskisuomalaiset sosiaali- ja terveysalan sekä kone- ja tuotantotekniikan alan yritykset jakavat huolen osaavan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Näin todettiin työelämän nykytilan ja tulevaisuuden kartoituksessa, joka toteutettiin haastatteluina marras-joulukuussa 2021. Kartoitus toteutettiin Jämsän, Keuruun ja Saarijärven alueilla.

Kartoituksella selvitettiin sosiaali- ja terveysalan sekä kone- ja metallialan työpaikkojen henkilöstön saatavuuden tilannetta, työnkuvien tasapainoa ja koulutustarpeita osana Gradian koordinoimaa Opetushallituksen rahoittaman Joustavia polkuja (JOPO)-hankkeen toimintaa.

Sosiaali- ja terveysalan osalta kartoituksessa selvitettiin myös, löytyykö työpaikoilta työtehtäviä, joissa ei vaadita terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyttä avustavan henkilön roolissa.

Rekrytointi haastaa

Haastatteluissa havaittiin, että sosiaali- ja terveysalalla osaajien, erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytoinnissa on haasteita. Erityisesti lyhyempiin sijaisuuksiin on vaikea saada sijaisia. Vastauksista kävi ilmi, että työntekijäjärjestelyihin käytetään runsaasti aikaa ja alan opiskelijoita palkataan jo opintojen varhaisessa vaiheessa paikkaamaan sijaistarvetta.

Osaajapula on myös kone- ja tuotantotekniikan alan yrityksissä huomattava, ja osaavan henkilöstön puute haittaa tilauskannan sekä liikevaihdon kasvua. Investoinnit sijoittuvat tulevaisuudessa automaatioon, robotiikkaan, hitsausrobotiikkaan tai peruskonepajakoneisiin. Kaikki haastatellut ovat valmiita ottamaan käyttöön uusia tuotantotekniikoita edellä mainituilta aloilta.

Kone- ja tuotantotekniikan alan haastatteluissa yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa pidettiin tärkeänä, ja sitä toivottiin lisää. Ehdotuksiakin esitettiin, muun muassa yritysten laajempaa esittäytymistä oppilaitoksessa opiskelijoille ja henkilöstölle tuotiin esille.

Oppisopimus mahdollisuus henkilöstön riittävyyden turvaamiseen

Haastatteluissa todettiin, että oppisopimuskoulutusta hyödynnetään kattavasti työpaikoilla, sitä pidettiin hyvänä mahdollisuutena turvata henkilöstön riittävyyttä jatkossakin. Sosiaali- ja terveysalalla oppisopimuksella on koulutettu pääasiassa lähihoitajia, mutta myös hoiva-avustajia koulutetaan, ja avustavien henkilöiden tarve tunnistettiin työpaikoilla.

Oppisopimusopiskelijoiden työpaikkaohjaajien koulutusta tulisi edelleen kehittää, koska suurin osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla. Haastatteluissa nousi esiin, että oppisopimuskoulutusta kokonaisuutena tulee myös kehittää, koska sen suosio on kasvanut ja opiskelijamäärät ovat nousseet. Yhteistyötä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan kanssa tulisikin vahvistaa esim. opintojen etenemisen ja oppimisen/osaamisen kertymisen seurannan näkökulmista.

Lisätietoja kartoituksesta:

Salmelin Maija, kehittämisasiantuntija
Puh. 040 7083 710
maija.salmelin@poke.fi

Pinola Pirkko, aikuisten opinto-ohjaaja
Puh. 040 5673 205
pirkko.pinola@poke.fi

Makkula Mervi, opettaja

Piispanen Olavi, asiakkuusvastaava

Viiru Rauno, koulutussuunnittelija
Puh. 040 7426 563
rauno.viiru@poke.fi

Raportit

Työelämän nykytilan ja tulevaisuuden kartoitus – työnkuvien ja osaamisen kehittämisen näkökulma kone- ja tuotantotekniikan alalla (Jämsä – Keuruu – Saarijärvi) RAPORTTI gradia.fi -sivuilla.

Työelämän nykytilan ja tulevaisuuden kartoitus – työnkuvien ja osaamisen kehittämisen näkökulma sosiaali- ja terveysalalla (Jämsä – Keuruu – Saarijärvi) RAPORTTI Gradia.fi -sivuilla.

 

 

Kasvatusohjaajat Anne ja Melli avaavat jälleen kesätuvan ovet Piilolan kampuksella. Kesätupa on auki 6.-17. kesäkuuta maanantaista perjantaihin klo 10-14, ja sinne voi tulla tekemään ohjatusti opiskelutehtäviä ja esimerkiksi yto-aineiden verkko-opintoja. Pajaan voi tulla oma-aloitteisesti tai opettajan suosituksesta. Kesätuvassa tarjotaan myös välipalaa, joten mikä olisi parempi paikka opiskella kuin Annen ja Mellin kesätupa! Kesätupa sijaitsee Piilolan atk-luokassa 1088.

Ilmoittauduthan etukäteen 20.5. mennessä Annelle tai Mellille. Ilmoittautumisen yhteydessä tehdään suunnitelma opintojen suorittamiseksi:

Anne Tuliranta-Koitela puh. 040 624 0330

Merja Haaksiluoto puh. 040 662 1571

sähköpostit etunimi.sukunimi@poke.fi tai Wilma-viestillä

Tervetuloa!

 

 

 

 

Jos lähihoitaja Jaana Mäntyselle olisi vuosi sitten sanottu, että ensi keväänä päiväsi kuluvat kylppäreitä laatoittaen ja keittiönkaappeja kasaten, hän ei olisi uskonut.

Mäntynen, 39, viihtyi kolmivuorotyössä kehitysvammaisten vanhusten hoitokodissa ja luuli, että näin elämä menee jatkossakin.

-En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että lähtisin opiskelemaan jotain muuta.

Mutta sitten jotain tapahtui.

– Lapseni sanoi minulle, että ”sinä olet äiti kaikki illat töissä”. Ja totesin, että niinhän se taitaa olla, Mäntynen sanoo.

Jonakin yövuoron hämäränä hetkenä Mäntynen sukelsi internetiin tutkimaan, mitä hän voisi lähteä opiskelemaan. Kun Poken huoneistosaneeraajan koulutus pompsahti näkyville somekanavissa, Mäntynen ajatteli, että tässä se on.

-Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä ja askarrella. Käsityöalalla on kuitenkin vaikea elättää itseään. Tämä tuntui juuri sopivalta vuoden mittaiselta irtiotolta, hän kertoo.

Saarijärvellä asuvalle Mäntyselle sopi hienosti myös se, että huoneistosaneeraajan koulutusta toteutetaan sekä Piilolassa Äänekoskella että osittain Tarvaalassa Saarijärvellä.

– Hain ja pääsin koulutukseen, ja olen ollut tosi tyytyväinen, hän toteaa.

Jaana Mäntynen suosittelee huoneistosaneeraajan koulutusta ihan kaikille. Opinnoissa pääsee kokeilemaan monipuolisesti kaikenlaista, hän sanoo.

 

Töitä riittää

Huoneistosaneeraajan opinnot koostuvat rakennusalan, puuteollisuuden sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osista. Koulutus ei siis ole yhden alan koko tutkinto, vaan linjalta valmistuu korjausrakentamisen moniosaajia, jotka voivat tehdä remontoinnista vaikka ammatin itselleen.

Se saattaa olla Jaana Mäntyselläkin mielessä.

– Olen tykännyt opinnoista tosi paljon, ja kyllä alanvaihtokin on kiikarissa. Ihmiset haluavat kunnostaa kotejaan, ja remonttikohteita tuntuu riittävän, hän pohtii.

Jaana Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven, ikkunan ja karmit Poken puutyöluokassa.

 

Kiehtovat materiaalit

Suurin osa opiskelusta tapahtuu käytännön töissä. Jaana Mäntynen on ollut lokakuusta asti harjoittelussa Saarijärven Mittakalusteessa, ja hän on päässyt tekemään monenlaisia remonttihommia.

– Olen esimerkiksi tapetoinut, laatoittanut kylpyhuoneita ja asentanut keittiön kaapistoja. Laatoitus on lempihommaani. Tykkään tehdä pikkutarkasti, hän kertoo.

Myös näytöt annetaan työpaikkaharjoitteluissa tai tarvittaessa Poken opiskelutiloissa. Haastattelupäivänä Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven sekä ovenkarmit.

– Puu materiaalina kiehtoo minua kovasti. Koulussakin aikanaan valitsin puutyöt, hän kertoo.

Remonttityöläisen työpäivät ovat hyvin erilaisia lähihoitajan arkeen verrattuna, vaikka Mäntynen viihtyykin hyvin kehitysvammaisten vanhusten parissa.

– Tuntuu hyvältä, kun näkee työnsä jäljen ja saa valmista aikaiseksi. Ja tietenkin, kun asiakas on tyytyväinen, hän pohtii.

Kahden lapsen äiti Mäntynen on tyytyväinen myös siihen, että koulutettava on oikeutettu aikuiskoulutustukeen.

Ensimmäiset kymmenen huoneistosaneeraajaa valmistuvat tänä keväänä, ja heistä kahdeksan on naisia. Mäntystä ei ollenkaan haittaisi, vaikka koulu jatkuisi vielä syksyllä.

– Tällä alalla riittäisi opiskeltavaa pitempäänkin. On mielenkiintoista kehittyä ja oppia uusia menetelmiä ja materiaaleja.

Kiinnostuitko huoneistosaneeraajan koulutuksesta? Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä ja haku on nyt auki. Hae mukaan!

Liikkuva Poke -ohjelma voitti Valion stipendin, joka päätettiin käyttää Marttojen järjestämään kokkauskurssiin. Kokkauskurssille osallistui kaksi asuntolan porukkaa: yksi Äänekoskelta ja toinen Saarijärven Tarvaalasta. Opiskelijoille järjestettiin kaupunkiloma, jossa ensin laitettiin ruokaa, syötiin yhdessä ja sitten nuoret pääsivät vapaasti oleilemaan Jyväskylässä ennen autokyytiä takaisin asuntolalle.

Marttojen Tuija Elomäki oli master chef kurssin ajan. Tuija oli laatinut menuun, johon kuului aamun appelsiinikuitujuoma, chili con carne, raejuustopastasalaatti ja eton mess -jälkiruoka. Opiskelijat jakautuivat tiimeihin, jotka ottivat omat osuutensa haltuun, ja menu rakentui nopeasti ja vaivattomasti.

Yhdessä tekeminen sekä terveellinen ja maukas ruoka piristivät kivasti arkea!

 

Liikkuva Poke on Poken oma liikuntaohjelma, joka järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntatapahtumia ja mahdollistaa vapaa-ajan liikunta-aktiviteetteja. Liikkuvalle Pokelle haettiin syksyllä 2022 Valion stipendiä, koska juuri ammattiin opiskelevat ovat tärkeä ryhmä, jonka hyvinvointia tulee vaalia. He ovat itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria, jotka ansaitsevat välillä pientä hemmottelua. 

Poikkea Piilolan pörriäispuutarhaan!

Oletko jo käynyt Piilolan kampuksen lähellä sijaitsevassa yhteisöpuutarhassa?

Kevään edetessä alueella alkaa taas kuulua monenlaista surinaa ja pörinää, kun POKEn Saarijärven Tarvaalan yksikön ympäristönhoitajaopiskelijoiden rakentama puutarha-alue herää kevääseen!

Opiskelijat Vesa Räty, Kirsi Haatainen, Tarja Kinnunen, Tiina Järvelin ja Masahiro Kodama kertovat seuraavassa viime kesän urakastaan, joka oli osa Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanketta (2019-2022).

”Olimme ensimmäistä vuotta opiskelleet ympäristönhoitajaopintoja. Pääsimme kesäksi harjoitteluun Äänekoskelle Piilolanniemeen rakentamaan yhteisöpuutarhaa, pörriäispuutarhaa ja mehiläisaitausta. Alue on ollut aikoinaan maatalouskäytössä, mutta viime aikoina se on jäänyt ulkoilukäyttöön. Huhtikuussa 2021 kävimme ottamassa maanäytteet, jotta alueen mahdollinen kalkitustarve selviäisi. Kesäkuun alussa kävimme kalkitsemassa alueen. Kuun puolivälin aikoihin maa oli kynnetty ja muokattu. Silloin siivosimme aluetta risuista ja heinistä. Kesäkuun lopussa maa oli tasoitettu ja istutus- sekä rakennustyöt alkoivat.

Heinäkuussa aloitettiin mehiläistarhauksen rakentaminen. Vanhoista heinäseipäistä rakensimme vanhan ajan aitaa, millä tuleva mehiläisalue rajattiin muusta alueesta. Aita maalattiin tervalla, jotta se olisi mahdollisemman luonnonmukainen ja perinteinen. Aitauksen taakse istutimme mehiläisille niittykukka-alueen. Samanaikaisesti alueella tasoitettiin kaivinkoneella tulevia hyötykasvialueita ja kulkuväyliä. Heinäkuun lopussa aloitettiin kukkien ja pensaiden istutus sekä yrttikukkulan suunnittelu. Kulkuväylille laitettiin kivituhkaa ja reunustettiin luonnonkivillä.

Aloitimme alueen rakentamisen ilman työkaluja. Niiden hankkimiseen meni oma aikansa. Vesalla oli kokemusta rakennustöistä ja hän toimi meidän työnohjaajanamme. Ostimme tarvittavat välineet hankkeen rahoilla paikallisesta K-raudasta. Projekti oli mielenkiintoinen ja haastava ja opimme paljon mm. puutarhan perustustöistä ja perinneaidan tekemisestä.”

Puutarhan alueella järjestetään lauantaina 14.5. klo 10-14 Heräävä puutarha -tapahtuma, jonne kaikki ovat tervetulleita!

Lue lisää Äänekosken Elonkierto-yhteisöpuutarhasta aanekoski.fi -sivuilta.

Lue lisää Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeesta aanekoski-fi -sivuilta.

Heräävä puutarha -tapahtuma 14.5. tiedot Äänekosken kaupungin tapahtumakalenterissa.

Tuleva puutarha-alue
Tuleva puutarha-alue kesäkuussa 2021 ennen rakennustöiden aloittamista.
Puutarhalla
Kirsi Haatainen ja Tiina Järvelin risusavotassa heinäkuussa 2021.
Mehiläispesien alue Piilolanniemessä.
Heinäkuussa 2021 mehiläispesille tarkoitettu alue aidattuna heinäseipäistä rakennetulla aidalla.
Elonkierto-yhteisöpuutarha
Elokuussa 2021 kulkuväylät ja istutukset olivat jo saaneet muotonsa.
Yhteisöpuutarhan ympäristönhoitajatiimi yrttikukkulalla.
Tarvaalan ympäristönhoitaja-tiimi ja ensi kevään istutuksia odottava yrttikukkula elokuussa 2021, vasemmalta Vesa Räty, Tarja Kinnunen, Kirsi Haatainen ja Masahiro Kodama.

Vastuullisuusviestinnän webinaari 9.5. klo 17-19

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hanke järjestää erityisesti yrityksille suunnatun vastuullisuusviestinnän sparrauksen Teams-webinaarina ma 9.5. klo 17-19.

Asiantuntijana webinaarissa on Marika Mesimäki Oakhill Oy:stä.

Tilaisuudessa havainnollistetaan konkreettisten esimerkkien kautta, miten yritys voi ja miksi sen kannattaa viestiä vastuullisuudestaan.

Tilaisuus on suunnattu erityisesti yrityksille, mutta myös opettajat voivat hyödyntää sitä oman osaamisen kehittämisessä.

Linkin tilaisuuteen saa ilmoittautumalla 6.5. mennessä sarita.jylha-rastas@poke.fi tai markus.vehniainen@gradia.fi