Valtakunnallinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE on huolissaan työelämän osaajapulasta. Työ- ja elinkeinoelämällä on pula ammattiosaajista, selviää syksyllä julkistetuista teknologia- ja rakennusteollisuuden osaajatarveselvityksistä. Pahimmillaan osaajapula on merkittävä yritysten kasvun este, mikä näkyy myös monella muulla toimialalla.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke kouluttaa jatkuvasti oman alansa vankkoja ammattilaisia eri aloille, myös teknologia- ja rakennusteollisuuteen. Poken opiskelijamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta kolmen viime vuoden aikana niin, että tänä lukuvuonna opiskelijoita on lähes 2000, joka on enemmän kuin koskaan.

Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä on käynyt ilmi Poken jo kahtena vuonna peräkkäin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 67 prosenttia opiskelijoista.

-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 32 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 25 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.

-Meille oli myönteinen yllätys, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti, sanoo Kurkela.

AMKEn puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen on samaa mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen alueellisuus on tärkeää työvoiman saatavuuden kannalta. Myös Sitran julkistamassa selvityksessä nousee esiin ammatillisten koulutuksen suorittaneiden kotiseutu-uskollisuus.

– Ammattikoulutus luo alueellista pitovoimaa. Tästä syystä on tärkeää, että tulevassa toisen asteen rakenteellisessa kehittämisessä pidetään huolta monipuolisen ammattikoulutuksen valtakunnallisesta tarpeen mukaisesta saatavuudesta, sanoo Kallonen.

Pokella ei ole opettajapulaa

Myös ammatillinen koulutus kärsii AMKEn mukaan valtakunnallisesti opettajapulasta. Erityisesti pulaa on tekniikan alan opettajista. Tähän vaikuttavat kiinnostuksen puute hakeutua opetusalan tehtäviin ja opettajapätevyyden omaavien siirtyminen yrityksiin. Opettajapula vaikeuttaa koulutuksen toteuttamista ja vastaamista koulutustarpeeseen.

Pokella ei toistaiseksi ole ollut opettajapulaa lukuun ottamatta muutamaa harvinaista alaa, kuten nykyaikaisen raskaan kaluston ylläpito- ja huollon opetusta.

-Tähän tarvittavia opettajia ei käytännössä kouluteta, joten opettajilla on joku peruskoulutus pohjalla, esimerkiksi sopiva tekninen tausta ja työssä sitten opitaan ja perehdytään, sanoo Kurkela.

Opettajia on toistaiseksi löytynyt kaikkiin toimipisteisiin. Tämän lukuvuoden alussa Pokella aloitti yhteensä 15 uutta opettajaa ja opetuksen tukeen palkattua henkilöä.

-Poke on vetovoimainen työpaikka, jonka vahvistavat myös henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt. Meillä henkilöstön vaihtuvuus on pieni, sanoo Jouni Kurkela.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yritykset ja julkinen sektori ovat enimmäkseen tyytyväisiä Pokeen työpaikalla tapahtuvan opiskelun yhteistyökumppanina. 73 prosenttia vastaajista pitää opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajien välistä yhteistyötä hyvänä. 69 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että näyttöjen järjestäminen ja laatu vastaavat heidän odotuksiaan tai ylittää ne. 63 prosenttia työpaikkaohjaajista koki, että perehdytys ohjaamiseen vastaa heidän odotuksiaan tai ylittää ne. Myös kommunikointiin oltiin tyytyväisiä: 74 prosenttia oli sitä mieltä, että palautteenanto- ja saanti vastasivat odotuksia tai ylittivät ne. Muun muassa nämä tiedot selviävät juuri valmistuneesta tutkimuksesta, jonka Mikko Kesä Oy teki Pokelle.

-Tulos kertoo siitä, että opiskelijoiden valmiudet ovat kunnossa. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, ja silloinkin nämä asiat olivat hyvällä tasolla. Voisi sanoa, että koronastakin huolimatta taso on pysynyt samana. Meillä hakijamäärät ovat kasvaneet kolme vuotta peräkkäin. Olemme haluttu opiskelupaikka, opiskelijat ovat motivoituneita ja opetus sekä oppimisympäristöt ovat kunnossa. Palautetta kerätään myös opiskelijoilta, ja tulokset ovat samansuuntaisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Työpaikkaohjaajat antoivat myös hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat selkeitä tavoitteita harjoitteluille: mihin halutaan painottaa harjoittelussa opettamisessa, enemmän tietoa oppilaan tasosta ennen harjoittelua ja joustavuutta opettajilta tapaamisten aikataulujen kanssa.

Lisäksi toivottiin enemmän yhteydenottoja Poken puolelta ja välikatsauksia, miten harjoittelu menee.

-Yhteydenpidossa meillä on parannettavaa. Perinteiset kanavat, kuten sähköposti, eivät yksin riitä. Täytyy kehittää erilaisia yhteydenpitokanavia, koska totta kai haluamme pitää parempaa yhteyttä työelämään. Toimiva tapa näyttää olevan se, että aloite yhteydenpitoon tulee meiltä, sanoo Kurkela.

Kuitenkin kaikista vastaajista 84 prosenttia oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä opiskelijoiden toimintaan, valmiuksiin ja osaamiseen ennen kuin nämä siirtyvät työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 68 prosenttia oli myös sitä mieltä, että kumppanuus Poken kanssa on asiakaslähtöistä ja 73 prosenttia arvioi, että Poke kouluttaa alueen tarpeisiin sopivia ammattilaisia. 76 prosenttia oli sitä mieltä, että Pokella on alueella vahva asema osaamisen kehittäjänä.

Kaiken kaikkiaan Poken toimintaan yleisesti tyytyväisiä oli 79 prosenttia vastaajista.

Kysely tehtiin 1.9.-1.10.2021 ja siinä kysyttiin Poken työpaikoilla tapahtuvan opiskelun työnohjaajina toimineiden kokemuksia ja kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Vastausprosentti oli 58, ja vastauksia saatiin 588 kappaletta.

Vastaajista 30 prosenttia oli yrittäjiä, 5 prosenttia ylintä johtoa, 11 prosenttia keskijohtoa, 21 prosenttia työnjohtoa ja 32 prosenttia työntekijöitä. Suurin osa vastaajista eli 68 prosenttia työskenteli yrityksissä, 27 prosenttia julkisella sektorilla, kuten kunnissa, ja loput 5 prosenttia kolmannella sektorilla.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Viitasaaren Hurrikaanihalli täyttyi väreistä, kasvomaalauksista, hassuista hatuista ja sirkusmusiikista, kun  ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat järjestivät Viitasaaren seurakunnan kanssa yhteistyössä Syyssirkus -tapahtuman esikoululaisille ja perhekerholaisille. Käytännön toteutus ja suunnittelu oli opiskelijoiden tekemä.

– Tätä on ollut kiva tehdä. Koko prosessi suunnittelusta alkaen meni jouhevasti luokan hyvän sisäisen yhteishengen ansiosta, sanoo opiskelija Sanna Parkkila.

Sanna ja hänen siskonsa Emma Parkkila löysivät kumpikin tapahtumasta juuri niitä asioita, jonka takia ovat alaa lähteneet opiskelemaan.

– On ilo seurata, kun lapsilla on hauskaa. Lähdin tälle alalle, jotta voin auttaa ja tuottaa ihmisille iloa, Emma Parkkila sanoo katsellessaan ohi juoksevia lapsia.

Lasten mielestä tapahtumassa parasta oli kaikki ja uudestaan oli tultava heti, kun se on mahdollista.

– Rasteina meillä on täällä kasvomaalausta, sirkusvarjo, lauluja ja loruja, temppurata ja keppariesterata. Lopuksi kaikki saivat muffinssin ja kunniakirjan, Sanna kertoo päivästä.

Järjestystä yllä piti tirehtööri, joka tasaisin väliajoin puhalsi pilliinsä merkiksi, että oli aikaa vaihtaa rastilta toiselle.

Tapahtuma oli yhteistyön tulos. Poken Ravintola- ja catering-alan opiskelijat vastasivat tarjoiluista ja logistiikan perustutkinnon opiskelijat pöytien kuljettamisesta. Viitasaaren seurakunta varasi tilat, tiedotti ja lainasi tavaroita.