Metsä-Multian oppimispolulla metsäalan opiskelija saa tukea, kannustusta ja harjoittelupaikan. Kun hommansa hoitaa hyvin, on työpaikka odottamassa. Samalla Metsä-Multia löytää itselleen osaavia tulevaisuuden työntekijöitä.

Metsä-Multia Oy on valtakunnan suurimpia yrityksiä metsäkoneurakoinnissa Keski-Suomessa. Yrityksen verkkosivuihin tutustuessa voisi kuitenkin kuvitella olevansa koulutuksen ja työhyvinvoinnin maailmassa. Metsä-Multian sivuilta nousevat esiin vastuullisuusraportti, läpinäkyvyys sekä sellaiset lauseet kuin ”Jokainen henkilö on arvokas sellaisena kuin on” sekä ”Työn- ja muun elämän yhteensovittaminen elämän eri tilanteissa on meille tärkeää”.

Kyseessä onkin siitä erikoinen metsäkonefirma, että sillä on oma koulutusohjelmansa, Metsä-Multian oppimispolku.

– Koneita kyllä riittää, mutta henkilöstö on meidän voimavaramme, asiakassuhteista ja henkilöstöstä vastaava johtaja Kai Laaja sanoo.

Hyvät kokemukset antoivat kannustusta polun jatkamiselle

Oppimispolku sai alkunsa vuonna 2017. Yrityksessä oli kova tarve työntekijöille, ja metsäalan opettajan Jouni Kauppisen avulla järjestetyn ”Training Campin” seurauksena taloon saatiin kymmenen uutta ammattilaista.

Hyvien kokemusten myötä perehdytys- ja koulutuskäytäntö jäi elämään, ja vuosien varrella polulla on astellut jo 18 opiskelijaa.

Heistä 15 on meillä töissä ja 17 on alalla, Kai Laaja kertoo. Yhteensä Metsä-Multialla on työntekijöitä 120.

Viime syksynä oppimispolulla aloitti multialainen Kalle Karja, 16. Hän tuli taloon yläkoulun tet-harjoitteluun ja sitä myöten kesätöihin. Syksyllä Karja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa.

– Tuntuu tosi hienolta ja ainutlaatuiselta mahdollisuudelta päästä mukaan, Karja sanoo tyytyväisenä.

Maatilan kasvatti Karja on tottunut puuhaamaan koneiden ja laitteiden kanssa, ja Fordillaan hän on esimerkiksi tehnyt peltotöitä sekä aurannut teitä 4H-yrittäjänä.

– Metsäalasta olen ollut kiinnostunut siitä lähtien kun isovanhempien tilalla tehtiin hakkuut, hän kertoo.

Haussa hyvät tyypit

Oppimispolku tarkoittaa Kai Laajan ja toimitusjohtaja Aki Laajan mukaan sitä, että opiskelijalle tehdään Metsä-Multialla henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siinä mainitaan esimerkiksi, missä asioissa hän tarvitsee ohjausta. Kokemusta ei tarvitse olla ennestään, päinvastoin.

– Haluamme tänne hyviä tyyppejä, nuorisoa tai alanvaihtajia, joilla on aidosti halua tulla alalle ja kehittyä. Ja jotka haluavat meille töihin, Kai Laaja sanoo.

Laaja painottaa, että opiskelija tulee työyhteisöön tasavertaisena työkaverina, joka saa harjaantua ammattilaisen työparina.

Metsä-Multialla on laskettu yhden palkkalistoille päätyvän opiskelijan kustannukseksi noin 20 000 euroa.

Investoinnin etuna on se, että esimerkiksi firmassa tehtävien harjoittelujen myötä opiskelija kasvaa sisään yritykseen ja on jo valmiiksi oppinut talon tavoille.

– Koneen käsittely opitaan koulussa tiettyyn pisteeseen asti. Haluamme panostaa tähän, jotta opiskelija oppii nopeammin keskimääräiselle tasolle, hän kertoo.

Opiskelijoilta yhteistyö edellyttää Laajan mukaan sitoutumista siihen, että kouluhommat sujuvat ja suuntana on työpaikka Metsä-Multialla.

Ammattilaiseksi kehittyy, kun kokemusta kertyy

Kalle Karja opiskelee ensimmäistä vuotta, joten pääpaino on kaikille yhteisissä YTO-aineissa, metsäalan teoria-aineissa ja esimerkiksi moottorisahojen käsittelyssä. Metsäkoneen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa tai koulun konekentällä.

Alalla on käytäntönä, että valmistuva metsäenergian tuottaja ottaa ensin haltuun korjuuketjusta metsätraktorin eli ajokoneen.

– Ensin harjaannutaan rauhassa ajokoneeseen, viitisen vuotta. Hakkuukoneen kuljettajalla on oltava kokonaisuuksien hallintaa. Hänellä on työssään iso henkinen paine, sillä lakien ja asetusten lisäksi hänen on pystyttävä perustelemaan päätöksiään, Kai Laaja pohtii.

Eikä pelkkä tekninen osaaminen riitä. Metsän myynti on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää omistajassa tunteita.

– Metsänomistajissa on monenlaisia persoonia, joten kuljettajalla on oltava sosiaalista silmää, Aki Laaja lisää.

Kalle Karja pohtii, että hyväksi konekuskiksi kehittyy kokemuksen myötä.

– Työmaat ovat erilaisia, pitää osata ajatella ja tehdä itse päätöksiä, hän toteaa.

Haluatko tarjota oman polun opiskelijoille? Lue lisää yrityspalveluistamme ja ota yhteyttä! Vai kiinnostuitko metsäalasta? Lue lisää metsäalan perustutkinnosta ja kysy alkavista koulutuksista!

Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on hyödynnetty Poken koulutuksia. Tärkeää on saada hajallaan oleva työyhteisö saman katon alle ja päivittää osaamista aika ajoin.

On laskiaistiistai, ja Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on aamutuimaan keitetty hernekeittoa lähes koko kaupungin jälkikasvulle. Jotta yhteensä 3 300 nälkäistä päiväkotilaista, koululaista ja lukiolaista saa vatsansa täyteen, tarvitaan isoja kauhoja ja kattiloita. Kun sopat on keitetty, hernekeittoa lähtee kuljetukseen kaupungin eri kulmille kouluihin ja päiväkoteihin.

Ruoka-annokset valmistaa Lipstikan 15 henkilön tiimi, mutta ruuan jakamiseen kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan paljon enemmän henkilökuntaa.

Ruokapalvelupäällikkö Raija Sällinen kertoo, että työntekijöitä on yhteensä 43. Jos joku jakelukeittiöissä sairastuu, Lipstikasta lähdetään apuun. Hernekeittoa keittämässä ollut Minttu Nieminen singahtaakin kahvitauon jälkeen Suolahden yhtenäiskoululle lisäkäsiksi.

Laajalle levinnyt porukka saman katon alle

Ison, hajallaan olevan joukon saaminen yhteen on haaste. Ruokapalveluissa työskennellään työyhteisöissä, joissa on useampi työntekijä ja pienemmissä yksiköissä työskennellään yksin.

Tarve kuunnella henkilökunnan toiveita sai Raija Sällisen ottamaan yhteyttä Poken työelämäpalveluihin, ja viime vuonna henkilökunnalle toteutettiinkin useita räätälöityjä koulutuksia juuri oman väen tarpeisiin.

– Meillä on aina osa porukasta erillään muista, ja sen vuoksi on tärkeää että kokoonnutaan yhteen vaihtamaan ajatuksia. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, Sällinen sanoo.

Koulutusten sisältöinä ovat olleet esimerkiksi toimiva työyhteisö, asiakaspalvelu sekä työyhteisön monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Myös excelin käyttöön on saatu oppia.

Kokemukset koulutuksista ovat olleet hyvin myönteisiä. Tehtävät ovat käytännönläheisiä ja asioista puhutaan ymmärrettävästi. Eija Tornikosken mielestä kouluttautuminen on tärkeää ja osaamista on päivitettävä aika ajoin.

– Aina saa uusia ajatuksia ja eri näkökulmia omaan tekemiseen. Se on tärkeää ja opettavaista, hän sanoo.

Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki kertoo koulutuksista

– Usein koulutuksia järjestetään ensin esihenkilöille ja sitten työntekijöille. Nyt on haluttu tietoisesti tehdä juuri toisinpäin, ja se on hyvä juttu, Kirsi Lähteenmäki sanoo.

Esimieskoulutusta toteutetaan mm. henkilöstön koulutuksissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta, sekä muiden tiedossa olevien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Kouluttautuminen tukee hyvinvointia

Suurtalouskeittiössä työskentelee monenlaisia ihmisiä eri taustoilla. Kirsi Lähteenmäen mielestä on erittäin tärkeää ymmärtää toisen työtä ja tuntea oma porukka. Näin työt sujuvat hyvin.

– Täällä ollaan samassa sopassa kukin omalla persoonalla maustettuna, hän nauraa.

Raija Sällinen näkee kouluttautumisen tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Poke läheisenä yhteistyökumppanina on joustava, laadukas ja kilpailukykyinen.

– Henkilöstö on pääoma meidän toiminnallemme. Haluamme pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolta, Sällinen summaa.

Kiinnostuitko henkilöstösi kouluttautumisesta? Lue lisää ja ota yhteyttä työelämäpalveluihimme, niin suunnitellaan teidänkin työyhteisöllenne innostava koulutus!