Tule opiskelemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!
Perustiedot
Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
Hinta: 500 €, sisältää EA1-, EA2-, matkailun turvallisuuspassi- ja hygieniapassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
Koulutukset sisältö päiväkohtaisesti 2024-2025: (Erä_ja_luonto-opaskoulutus_S24-K25) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisältöihin voi tulla pieniä muutoksia.
Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi
Lue lisää
Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!
”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.
Revontulet loistavat Pöyrisjärven erämaan yössä. Kuvassa yksi oppilaitoksen teltoista, joita voi lainata vaelluksille.
Syksyn 2024 rinkkavaellus suuntautui Pöyrisjärven erämaa-alueelle Norjan rajan läheisyyteen. Kuvassa päiväretkeillään ilman rinkkoja upealla Buolžžat-harjualueella.
Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.
Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!
Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.
Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.
Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.
Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.
Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.
Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.
Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.
Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.
Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.
Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.
Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.
Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.
Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.
Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.
Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.
Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.
Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.
Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.
Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.
Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!
16.10.2024
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuuston kokous
Kokous pidetään perjantaina 25.10.2024 klo 15.00 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Piilolan yksikön auditoriossa, Piilolantie 17, 44100 Äänekoski.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä toimistossa keskiviikkona 8.11.2024 virka-aikana (9-15) sekä ammattiopiston nettisivuilla www.poke.fi – valtuuston pöytäkirjat
Ville Kivimäki
kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja
9.10.2024
Niina Liimatainen teki sen, mistä haaveili ja alkoi yrittäjäksi.
Kaksi vuotta sitten kerroimme Niina Liimataisesta, joka vuosien haaveilun jälkeen toteutti unelmansa ja lähti opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Tuolloin hän kertoi innostuneena, kuinka tykkää navettahommista, eikä työ tunnu edes oikein työltä.
Miten opintojen kanssa kävi, mitä Liimataiselle kuuluu nyt?
Konginkankaalla on aurinkoinen syyspäivä, ja LoistoLomituksen yrittäjä ja ainoa työntekijä Liimatainen on käynyt tekemässä aamunavetan Hakolan tilalla. Nyt on useampi tunti aikaa hoitaa omia asioita, kunnes illalla on iltanavetan vuoro.
Liimatainen todellakin toteutti unelmansa, jätti palveluohjaajan työt keittiöalalla ja perusti vuoden alussa lomitusyrityksen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi.
– En ole ollut työttömänä yhtään päivää. Enemmän saisi tehdä töitä kuin ehtii, hän kertoo tyytyväisenä.
Niina Liimatainen nauttii työstään lomittajana – niin paljon, ettei se edelleenkään tunnu työltä. Yrittäjiksi haluavia hän kannustaa: aina kannattaa yrittää, mutta halua ja tahtoa se vaatii.
Harjoitteluista töihin
Opiskeluaikana Liimatainen sai järjestymään harjoittelupaikat lähialueen tiloille: Hakolan lypsynavettaan sekä Lamminmäen ja Hiekkaharjun lihakarjatiloille. Se kannatti, sillä nämä maatilat työllistävät nyt Liimataisen lähestulkoon 110-prosenttisesti.
– Tiloilla kannustettiin yrityksen perustamiseen. Vuoden verran mietin, että uskallanko ja osaanko. Kesällä ajatus oli sitten kirkkaana mielessä.
Viime keväänä Liimatainen laittoi sähköpostia tiloille ja tiedusteli, olisiko hänen palveluilleen kysyntää. Vastaus kaikilta tuli muutamassa tunnissa: kyllä!
– Pidimme marraskuussa palaverin täällä meillä ja sovimme asioista. Joulukuun viimeinen päivä sanoin itseni irti kaupungilta, ja tammikuun ensimmäisenä päivänä perustin yrityksen.
Apuja yrityksen perustamiseen hän sai kaupungin yritysasiantuntijalta, ja starttiraha auttoi alussa, kun tuloja ei vielä ollut. Liimatainen kehuu myös verottajan palveluita.
– Verottajalta jopa soitettiin minulle ja kysyttiin, miten on alkanut sujua, hän kehuu.
Rapsutukset kuuluvat asiaan.
Täydet tunnit
LoistoLomituksella ja kolmella asiakastilalla on käytössään yhteinen google-kalenteri, josta kaikki näkevät Liimataisen työpäivät.
Kohteesta riippuen hän tekee joko päivän kaikki tunnit lihakarjatilalla tai kahden talon navettaa saman päivän aikana. Lehmät kutsuvat aamuin illoin.
– Lihakarjatiloilla voin itse päättää, mihin aikaan aamulla menen töihin. Tykkään kuitenkin mennä aikaisin seitsemäksi, jotta päivällä jää aikaa omille asioille. Ja maitotilalle menen aamuisin puoli kuudeksi, hän kertoo.
Tuntimäärät on etukäteen mietitty ja sovittu, ja työtä riittää – vapaapäiviä on ollut koko vuonna vain muutama!
– Olen tästä vuodesta oppinut, että ensi vuodelle laitan muutaman lomaviikon valmiiksi kalenteriin, hän sanoo.
Tuntien laskutus hoituu kuntien yhteisen maatilayrittäjien laskutuspalvelun kautta. Liimataisen ei ole tarvinnut esimerkiksi hinnoitella itseään, sillä lomittajan tuntipalkka on kaikille sama.
Paperitöissä Liimataista auttaa tuttu kirjanpitäjä.
– Helpottaa, kun asiat tulee hoidettua kerralla oikein, hän sanoo.
Omar ja muut persoonat
Eläinten kanssa touhuamisesta on tullut arkea, mutta työstään Liimatainen tykkää. Työpäivät kuluvat talikon varressa, siivoten, rehun ajossa, eläimiä tarkkaillen ja tietoja kirjaten.
Puhelimensa Lely-sovelluksella Liimatainen seuraa Hakolan navetan asukkaiden elämää: maitomääriä, ravinteita, märehtimisaktiivisuutta ja syöntiminuutteja. Yhden lehmän kohdalla lukemat ovat punaisella.
– Se on Omar, joka ei ole käynyt lypsyllä. Omar on jo iäkkäämpi, 7-vuotias ja laiska, Liimatainen naurahtaa.
Lehmät ovat persoonia, ja juuri se on työn suola.
Lely Horizon -robotti hoitaa lypsämisen Hakolan tilalla. Lomittajan on osattava käyttää maatilan koneita.
Kunto kasvaa
Navetassa tarvitaan myös koneosaamista.
– Konepuoli on mielenkiintoista. Lomittaja tarvitsee esimerkiksi pienkuormaajaa, traktoria ja pyöräkuormaajaa. Nykyajan navetassa ei pärjää, jos ei opettele käyttämään koneita ja laitteita.
Kuluneen vuoden aikana loistolomittaja ei ole ollut vielä yhtään kertaa kipeänä. Kunto on kasvanut talikon varressa, mutta itsestään täytyy pitää huolta.
– Työ on fyysisesti raskasta, päivän aikana voi tulla 35 000 askelta mittariin. Pitäisi muistaa oikeat työasennot paremmin ja venytellä enemmän, hän toteaa.
Oppaassa esitellään kevään 2025 yhteishaussa olevat koulutuksemme. Meillä on tarjolla 15 perustutkintoa. Toimipisteemme ovat Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa.
Monipuolisessa tarjonnassamme on kaupan ja hallinnon, palvelualojen, terveys- ja hyvinvointialojen, maa- ja metsätalouden ja tekniikan alojen vaihtoehtoja. Uutena tarjonnassamme on tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa hyvinvointiteknologia-asentajan koulutus ja Äänekoskella Piilolassa sähkö- ja automaatioalalla on mahdollisuus suuntautua tuuli- ja aurinkovoima-asentajaksi. Tutkintokoulutukseen valmentavaa TUVA-koulutusta järjestämme Äänekoskella Opinahjossa, Viitasaarella sekä Laukaassa.
Poken Hakijan opas jaetaan oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, etsivälle nuorisotyölle, TE-palveluihin sekä kuntien asiointipisteisiin ja kirjastoihin.
Oppaan Keski-Suomen alueen yhteistyökumppaneille jakelevat logistiikan opiskelijamme harjoitustyönään. Jakelu toimii erinomaisena oppimistehtävänä, jossa opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat jakelureitit ja aikataulut.
Language
Etsi sivustolta
