30.12.2025

Jos olet joskus matkalla Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan niemenkärkeen, saatat pysähtyä pieneen Olderfjordin kylään Jäämeren rannalla. Kylässä on leirintäalueen, ravintolan ja matkamuistomyymälän yhdistelmä, Olderfjord turistsenter, ja siellä äänekoskelainen Iiro Karppinen vietti viime keväänä kuusi viikkoa Erasmus+-vaihdossa.

– Oli hieno kokemus, voisin lähteä uudestaan, Karppinen, 18, sanoo.

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Karppinen innostui ulkomaille lähdöstä, kun opettaja esitteli mahdollisuutta koulussa.

– Ajattelin, että nyt on pakko lähteä, tai myöhemmin kaduttaa.

Olderfjord sijaitsee Pohjoise-Norjassa Jäämeren rannalla.

Kuvia verkkosivuille

Olderfjord turistsenter on Pokelle uusi Erasmus+-kumppani Pohjois-Norjassa. Turistsenter tarjoaa työssäoppimispaikkoja esimerkiksi merkonomeille, ravintola- ja cateringalalle, IT-alalle sekä puhtaus- ja kiinteistöalalle. Lisäksi lähellä olevalle maatilalle on eläintenhoitajien mahdollista päästä harjoitteluun.

Iiro Karppinen kertoo, että Olderfjordin kylässä on vain noin viisikymmentä asukasta. Pääsiäisen aikaan kylässä olikin vielä rauhallista. Toisin on kesällä, kun kansainväliset turistit ovat liikkeellä. Silloin tarvitaan paljon kesätyöntekijöitä.

Karppisen pääasiallinen tehtävä harjoittelussa oli ottaa yrityksen verkkosivuille kuvia.

– Otin 360 asteen kuvia ja videoita eri paikoista, esimerkiksi rakennuksista, majoitushuoneista ja maisemista, hän kertoo.

Etukäteen hän perehtyi 360-kuvaamiseen opiskelemalla verkosta, ja kameran hän sai reissuaan varten lainaan Pokelta.

Yksi paikan omistajista on suomalainen Heli Korhonen, joka neuvoi ja opasti työtehtävissä.

– Kuvat ovat markkinoinnin käytössä. Niiden tarkoitus on, että ihmiset näkevät, millaista paikassa on.

Kun pohjoiseen matkalla oleva turisti etsii etukäteen tietoa Olderfjordista, hän todennäköisesti katsoo Iiron ottamia kuvia.

Kokemus Erasmus+-vaihdosta sai Iiro Karppisen innostumaan reissaamisesta entistä enemmän. Ensi keväänä valmistuva Karppinen voisi kuvitella lähtevänsä ulkomaille töihin. Opettaja Kauno Riihonen kannustaa opiskelijoita hakemaan ulkomaille vaihtoon.

Kansainvälinen majoitus

Vaihtoaika vuonon pohjukassa Jäämeren rannalla kului nopeasti. Vaikka kylä oli pieni, vapaa-ajan ongelmia ei tullut.

– Siellä sai olla hiljaisuudessa. Kävin paljon kävelyillä. Maisemat olivat tosi hienot, Karppinen kertoo.

Vipinää päiviin toi yhteismajoitus muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Asumus löytyi aivan läheltä, samasta kylästä.

– Majoitusrakennus on vanha päiväkoti, ja siellä asui myös muita opiskelijoita Puolasta ja Suomesta, Karppinen kertoo.

Iiron opettaja Kauno Riihonen pääsi tutustumaan Olderfjordin vaihtopaikkaan Iiron harjoittelun aikana. Hän kannustaa opiskelijoita lähtemään ulkomaille, kun siihen on mahdollisuus.

– Erasmus-rahan on suunniteltu kattavan 80 prosenttia matkasta aiheutuvista kuluista. Nostan hattua Iirolle, että hän lähti vaihtoon ja järjesti itse oleskelunsa, Riihonen kehuu.

Asian kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä ulkomaanvaihto sopii parhaiten työssäoppimisviikoille. Etukäteen täytyy tehdä Wilmaan hakemus, toimittaa CV ja käydä Poken järjestämä kansainvälisyysinfo.

Iiro Karppiselle Norjan kokemus oli niin mukava, että se saattaa vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin.

– Nyt tuntuu, että olisi halua lähteä reissuun, vaikka IT-alan tukitehtäviin ulkomaille ennen armeijaa, hän suunnittelee.

Täältä voit tustua yritykseen, jossa Iiro oli työssäoppimassa: Olderfjord Turistsenter,

19.12.2025

Poken joulunaika

Poken yksiköt ja kuntayhtymän toimisto ovat joulutauolla 22.12. – 7.1.
Kuntayhtymän vaihde ja neuvonta toimivat joulutauon jälkeen 7.1. alkaen arkisin klo 9-15 välisenä aikana.
Opintotoimistot ovat suljettuina 22.12. alkaen ja avoinna taas keskiviikkona 7.1. alkaen.
Työelämäpalvelut palvelee jälleen keskiviikkona 7.1. alkaen.

Poke kiittää yhteistyökumppaneita ja asiakkaita kuluneesta vuodesta. Toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

19.12.2025

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta valmistuneet opiskelijat yksiköittäin 1.7.-19.12.2025

Julkaisemme luvan antaneiden nimet.

LAUKAA

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
Alapeteri Henry, Laukaa
Leinonen Venni, Laukaa

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja
Mäkinen Vesa, Laukaa

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja
Marjanen Eelis, Laukaa (kaksoistutkinto)
Patinen Olli, Laukaa
Ranta Tuure, Jyväskylä
Siivonen Niko, Laukaa
Vuorma Patrik, Laukaa

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja ja automaatioasentaja
Vainio Lauri, Laukaa

SAARIJÄRVI

Ajoneuvoalan perustutkinto, hyötyajoneuvomekaanikko
Anttinen Matti, Äänekoski
Heinänen Samuli, Saarijärvi

Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja
Hintikka Nea, Konnevesi
Mäkinen Julianna, Karstula
Vilppunen Nora, Jyväskylä

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä
Heimonen Arttu, Saarijärvi
Hietanen Emilia, Saarijärvi
Hintikka Jussi, Uurainen
Holm Ida, Viitasaari
Karttunen Rianna, Jyväskylä
Koponen Nina, Kannonkoski
Korkeamäki Jimi, Saarijärvi
Kuitunen Mona, Jyväskylä
Manninen Urho, Äänekoski
Pappinen Vilma, Viitasaari,

Porrassalmi Juha, Konnevesi
Rajalin Jenna, Petäjävesi
Remes Rilla, Jyväskylä
Rämö Mikael, Hankasalmi
Salo Joni, Toivakka

Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Imai Ayami, Saarijärvi
Keiskoski Santtu, Jyväskylä
Lappalainen Eerikki, Jyväskylä
Mikkonen Kalle, Laukaa
Rautiainen Teppo, Jyväskylä

Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja
Huttunen Eemeli, Jyväskylä
Huttunen Joona, Kajaani
Murtomäki Esko, Keuruu
Paananen Juho, Viitasaari
Pahkala Tommi, Petäjävesi
Rasi Ella, Karstula
Saarela Mikko, Konnevesi
Sivonen Eetu, Saarijärvi

Metsäalan perustutkinto, metsäkoneasentaja
Pellonpää Severi, Saarijärvi
Pylkäs Oona, Laukaa
Reiman Markus, Saarijärvi

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja
Hänninen Nico, Saarijärvi
Mattila Eemeli, Uurainen
Mäkinen Aatu, Uurainen

Ammattitutkinnot Saarijärvi:

Eläintenhoidon ammattitutkinto, klinikkaeläinhoitaja
Kuismanen Aada, Jyväskylä

Eläintenhoidon ammattitutkinto, koirahieroja
Mäki Henriikka, Jyväskylä

Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas
Itäniemi Joni, Jyväskylä
Voutila Maija-Pauliina, Äänekoski

Maatalousalan ammattitutkinto, mehiläistarhaaja
Härkönen Henrika, Turku
Mäenpää Soile, Huittinen
Viitala Sonja, Karjaa
Virtanen Kalle, Heinola
Ylinen Jussi, Seinäjoki

Metsäalan ammattitutkinto, metsätalousyrittäjä
Harlin Esa, Konnevesi
Korhonen Jenni, Viitasaari
Lähteelä Riitta, Uurainen
Mäkelä Ari-Matti, Hankasalmi
Ojantakanen Liisa, Siikalatva

VIITASAARI

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, levyseppähitsaaja
Kainulainen Eino-Eemeli, Kivijärvi
Karhila Emil, Viitasaari
Kumpulainen Mico, Pihtipudas
Laurila Väinö, Viitasaari (kaksoistutkinto)
Marjoniemi Miika, Pihtipudas
Paananen Eemil, Keitele

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneistaja
Kallio Tatu, Kivijärvi
Kupari Inka, Viitasaari
Piispanen Aleksi, Kivijärvi

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja
Kauhaniemi Mikko, Viitasaari
Rautavirta Roni, Viitasaari

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki
Kinnunen Janita, Pihtipudas (kaksoistutkinto)
Nekkonen Elias, Viitasaari
Onnela-Kauppinen Tiina, Kannonkoski
Uljanoff Jonna, Viitasaari

ÄÄNEKOSKI OPINAHJO

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja
Kekki Martta, Äänekoski
Partanen Jenna, Äänekoski
Sironen Jessica, Laukaa
Taipale Nea, Äänekoski

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, nuoriso- ja yhteisöohjaaja
Hakkarainen Julia, Jyväskylä
Korkeamäki Johanna, Kannonkoski
Sandroos Miretta, Äänekoski

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi
Lepikko Sanna, Jyväskylä
Lupsakko Nea, Äänekoski
Natotsjieva Oksana, Jyväskylä
Ojanperä Anna, Jyväskylä

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Hakalehto Erja, Viitasaari
Heimonen Emilia, Konnevesi
Hua Kim, Äänekoski
Hämäläinen Kamilla, Äänekoski
Hänninen Henna, Äänekoski
Jäppinen Titta, Äänekoski
Karjalainen Ulla, Laukaa
Kotanen Emmi, Äänekoski
Kotilainen Pasi, Äänekoski
Krook Sanna, Karstula

Latva Linda, Äänekoski
Laurinen Helena, Saarijärvi
Lemettinen Sanna, Kannonkoski
Leppänen Venla, Uurainen
Muranen Aada, Laukaa
Oksanen Veera, Äänekoski
Parantainen Iina, Saarijärvi
Pitkäaho Ida, Äänekoski
Rami Kira, Äänekoski
Rekonen Pinja, Kinnula

Ruoranen Pekka, Jyväskylä
Ruuhilahti Juha-Matti, Äänekoski
Salo Siina, Multia
Seppälä Outi, Viitasaari
Sironen Pinja, Jyväskylä
Suvanto Marja-Terttu, Uurainen
Tanskanen Jaana, Karstula
Torssonen Jiri, Äänekoski
Tyni Sirpa, Saarijärvi
Vehkala Tanja, Äänekoski

Vilkkilä Eelis, Saarijärvi
Vilkman Antti, Jyväskylä

Ammattitutkinnot, Opinahjo

Liiketoiminnan ammattitutkinto, Myynnin ja markkinointiviestinnän osaamisala
Ahokas Aida, Laukaa
Havia Anniina, Jyväskylä
Hokkanen Tarja, Jyväskylä
Hytönen Ursula, Jyväskylä
Korpela Virva, Jyväskylä
Mustalahti Annukka, Äänekoski
Mäkikangas Inka, Jyväskylä
Niemi Tanja, Jyväskylä
Raatikainen Paula, Jyväskylä
Rauhala Miika, Jyväskylä

Vahteri Ulla, Jyväskylä
Vehkala Raisa, Laukaa
Vikki Riitta-Liisa, Petäjävesi

Liiketoiminnan ammattitutkinto, Taloushallinnon osaamisala
Huusko Piia, Veteli
Kananen Tuula, Pihtipudas
Kupiainen Henri, Jyväskylä
Pöyhönen Heidi, Laukaa

Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto
Aho Niina, Äänekoski
Gül Johanna, Äänekoski
Kaatila Jonna, Äänekoski
Keskinen Iina, Äänekoski
Tiainen Johanna, Pihtipudas
Vekki Markus, Äänekoski
Wilkman Anna, Viitasaari

Yrittäjyyden ammattitutkinto, Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala
Abramova Oksana, Jyväskylä
Hirvanen Hanna, Äänekoski
Kainu Carita, Karstula
Kaukometsä Riku, Äänekoski
Kaukometsä Taina, Laukaa
Kelloniemi Krista, Keuruu
Kolehmainen Reea, Jyväskylä
Lavio Riikka, Jämsä
Malmberg Reetta, Kolari
Marttinen Salla, Mikkeli
Nieminen Milla, Jyväskylä
Niskanen Kirsi, Viitasaari
Noponen Silja-Maria, Kyyjärvi

Pasanen Inka, Jyväskylä
Rusula Pauliina, Äänekoski
Ruuskanen Eija-Inkeri, Turku
Salonen Mika, Tampere
Sinijärvi Lioudmila, Laukaa
Tenhunen Elle, Jyväskylä

Yrittäjyyden ammattitutkinto, Yritystoiminnan kehittämisen osaamisala
Sihvo Suvi, Taipalsaari
Tenhunen Elle, Jyväskylä

Tuotannon esihenkilötyön erikoisammattitutkinto
Lomperi Sami, Äänekoski

ÄÄNEKOSKI PIILOLA

Ajoneuvoalan perustutkinto, automekaanikko
Hytönen Aleksi, Kivijärvi

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kampaaja-parturi
Hytönen Aada, Saarijärvi
Kalenius Kielo, Saarijärvi
Liekkinen Jasper, Jyväskylä
Vähälä Eveliina, Saarijärvi

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneasentaja
Huuskonen Tiia, Äänekoski
Lampinen Joonas, Äänekoski
Mäkelä Aapo, Äänekoski
Rämä Rafael, Äänekoski
Saarinen Juho, Karstula
Sooman Kristen, Jyväskylä

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja
Flyktman Ville, Äänekoski
Heimonen Kim, Äänekoski
Hietikko Jami, Jyväskylä
Iso-Ahola Tuomas, Saarijärvi
Kaskela Kari, Mikkeli

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja
Lampinen Aino, Äänekoski

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki
Leinonen Hanna-Leena, Uurainen
Leppäkari Elsi, Äänekoski
Lusua Maija, Konnevesi
Morja Eelis, Äänekoski
Rajala Lauri, Äänekoski
Toompuu Jaana, Äänekoski

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja ja automaatioasentaja
Liehu Justus, Ylöjärvi
Nissinen Anton, Äänekoski

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja
Heikkinen Remu, Äänekoski
Kauppinen Veeti, Äänekoski
Piilonen Tomi, Äänekoski

Ammattitutkinnot, Piilola

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja
Palonen Miia, Viitasaari

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuoltaja
Lähteenmäki Taina, Uurainen
Pulli Lotta, Äänekoski
Rueangrangsee Kanokwan, Äänekoski

15.12.2025

Laskut verkkolaskuina

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä vastaanottaa laskuja ensisijaisesti verkkolaskuina. Kaikissa laskuissa tulee viitetietona mainita tilaajan nimi.

1 Verkkolaskut

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
Y-tunnus: 0208589-6
Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus: 003702085896
Operaattori: CGI Suomi Oy
Välittäjätunnus (operaattoritunnus): 003703575029

2 Laskut sähköpostin liitteenä tai paperilaskuna

Laskulla tulee olla vastaanottajan osoitetietoina:

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
PL 595
00074 CGI

Sähköpostin liitteenä olevat laskut lähetetään PDF-muodossa jompaankumpaan seuraavista osoitteista: ostolaskut.fi@cgi.com tai purchaseinvoices.fi@cgi.com
Yhden sähköpostin liitteenä voi olla useita PDF-tiedostoja (kuitenkin enintään 10 kpl). Yhdessä PDF-tiedostossa saa olla vain yksi lasku ja siihen mahdollisesti kuuluvat liitteet. Lasku ja sen liitteet on oltava samassa tiedostossa. Laskutusosoitteeseen ei saa lähettää muuta aineistoa kuin laskuja liitteineen.

3 Toimittajaportaali

Jos käytössä ei ole sähköiseen laskutukseen soveltuvaa ohjelmistoa, voi laskun luoda Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän tarjoamassa toimittajaportaalissa verkkolaskuna.

Ennen toimittajaportaalin käyttöä täytyy laskuttajan tiedot lisätä portaalin rekisteriin. Tämä onnistuu ilmoittamalla yrityksen yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite osoitteeseen ostoreskontra(at)poke.fi ja olemme teihin yhteydessä.

Lisätietoja:
ostoreskontra(at)poke.fi

15.12.2025

Amski kannusti kuulijoitaan ottamaan somen haltuun. Vain aitous ja rohkeus olla oma itsensä tuo seuraajia ja yhteistyökumppaneita.

Amski eli somessa Amskidabamski on kertonut videolla, että hänen ensimmäinen haaveammattinsa oli seikkailija. Sellainen hänestä taisi tullakin – näkyvä, persoonallinen ja uraauurtava maaseudun puolestapuhuja sosiaalisessa mediassa.

– Ja on se maatalouskin aikamoista seikkailua, Amski eli Anne-Mari Tarkkio naurahtaa.

Pohjoisen Keski-Suomen SISU Business -hanke sai iloisen ja kannustavan loppuhuipennuksen, kun Amski kävi Pokella kertomassa omat vinkkinsä elävän maaseudun esilletuomiseen. ”Amski-show” keräsi Poken Opinahjon auditorioon ja etäyhteyden päähän toistasataa kuulijaa, ja luennon jälkeen oppeja täydennettiin Yrittäjäksi somessa -työpajassa.

Viitasaarelainen Riikka Laitinen otti selfien Amskin kanssa työpajan päätteeksi. Häntä kiinnostaisi tehdä somesisältöä tilitoimiston ja kirjanpidon aiheista.

Some tuo leivän

Amskilla, 31, on mistä ammentaa. Maanviljelijän työstä ja maaseudun arjesta somettava kasvinviljelijä on saavuttanut huikeita lukuja: Tiktokissa seuraajia on 127 000, Youtubessa 40 000 ja Instagramissa 147 000. Facebookissakin seuraajia on 97 000. Videoiden katselukerrat liikkuvat miljoonissa. Esimerkiksi video traktoreista on saavuttanut 7,7 miljoonaa katselukertaa.

Amski on myös tehnyt Ylelle nuorille suunnattua vlogisarjaa Pellolta puuroksi, jossa hän valottaa nykyajan maatilan elämää sekä pohtii naismaanviljelijään kohdistuvia ennakkoluuloja. Itseään hän kutsuu somessa nimellä isännätär.

– Olen aina halunnut maanviljelijäksi, ja ostin vanhemmiltani maatilan 23-vuotiaana.

Someyhteistyön kautta Amski on saanut tilalleen Satakuntaan maatalouskoneita ja laitteita kuten puimurin ja mönkkärin.

– Some auttaa eteenpäin maatilan töissä, ja se tuo leivän pöytään.

Tällä puhelimella syntyvät Amskin videot. Tarkkasilmäinen huomaa, että laite on ottanut vähän osumaa maatilan töiden tiimellyksessä.

Tarpeeksi valoa

Somesisällön tuottamiseen ei Amskin mukaan tarvita kalliita huippuvälineitä tai -ohjelmistoja.

– Alkuun pääsee jo sillä, että huolehdit että sinulla on riittävästi valoa ja kameran linssi on puhdas. Itse käytän otsalamppua ja valaisinta, jossa on magneetti. Se toimii hyvin, koska sen voi kiinnittää maatalouskoneeseen, hän kertoo.

Amski kuvaa videonsa puhelimella ja koostaa Capcut-ohjelmalla. Vaakasuuntaan kuvattavat Youtube-videot hän editoi tietokoneella Adoben Premierillä. Käytössä on myös drone ja toisinaan GoPro-kamera, josta kaikki oikeastaan alkoi.

Agrologiopintojen loppuvaiheessa hän sai tietää, että päättötyön voisi kirjoittamisen sijaan tehdä videona.

– Isä sponssasi minulle GoPro-kameran, ja kuvasin koko kesän ajan meidän heinäntekoa. Alussa kameran edessä oleminen jännitti, mutta loppukesästä kameralle pystyi jo laulamaan, hän hauskuutti kuulijoita.

Koska video piti koulun puolesta tehdä julkiseksi, hän perusti Youtube-kanavan ja latasi sen sinne. Jossain vaiheessa Amski kertoi huomanneensa, että videota katsoivat ”muutkin kuin oma äiti”.

– Videota editoidessa tajusin, että tämähän on kivaa.

Reilussa kolmessa vuodessa kuvaamisesta on tullut jokapäiväistä arkea ja työ. Tänä vuonna Amski sanoo julkaisseensa somessa kahta päivää lukuun ottamatta joka päivä.

– Videoiden tekeminen on intohimoni. Minulla on mielessäni aina paljon ideoita siitä, miten tapahtumia kuvataan. Voisin tehdä niitä muillekin. Isona aion tehdä elokuvan, hän innostuu.

Emilia Leppämäellä (vas.) oli työpajassa monta kysymystä Amskille. Leppämäellä on kokemusta sosiaalisen median palveluista yrityksille, ja hän haluaa kehittää Lemmikkiystävällinen Saarijärvi -hankkeen somesisältöjä.

Sisältö vaatii työtä

Kun muut rojahtavat myöhään illalla sohvalle, Amski lataa kuvat läppärille ja alkaa editoida. Yhteistyökumppanien kanssa toimimiseen on tullut kokemusta kantapään kautta, sillä varsinkin aluksi oman työn hinnoitteleminen oli vaikeaa.

– Kun aloitin, kenttä oli kuin villi länsi. Toimintatapoja ei oikein ollut. Olen oppinut, että parasta on tarjota paketti, joka sisältää tietyn määrän valokuvia ja videota ja päättymispäivämäärän.

Some vaatii sitoutumista esimerkiksi kommentteihin vastaamiseen. Pääosa palautteesta on hyvää, mutta asiattomiakin viestejä mahtuu joukkoon.

– Tiktok ja Instagram ovat yllättävän kilttejä, mutta Facebook on roskalaatikko, hän harmittelee.

Vaikka nahka on vuosien varrella paksuuntunut, ikävät kommentit tuntuvat silti pahalta.

– Täytyy aina muistaa, että huono palaute kertoo palautteen antajasta itsestään. Kommentteihin vastaaminen on kuin vastaisit yleisön edessä, eli älä lähde samalle linjalle.

Amskin neuvo onkin välttää sisällöntuotannossa vastakkainasettelua, negatiivisuutta ja toisten moittimista.

Sen sijaan arjen sattumukset ja mokat tuovat mielenkiintoa omille kanaville. Joskus puimuri uppoaa märkään maahan tai traktorin tuulettimen remmi irtoaa heinäkuljetuksessa keskellä tietä. Amski myös nappaa kiinni trendeistä ja tekee musiikkivideon vaikka traktorin kauhasta roikkuen.

– Tuo esiin oma persoonasi, hän kannustaa.

– Aloita jostain. Jos et ikinä avaa ovea, et astu ulos. Kaikkea ei tarvitse osata. Ja kyllä, oma ääni kuulostaa hirveältä, mutta sitä tottuu kuulemaan, hän nauraa.

Amski eli Anne-Mari Tarkkio houkutteli Pokelle lähes täyden auditorion verran katsojia, ja saman verran kuulijoita oli etäyhteyden päässä. Nyt päättymässä oleva SISU Business -hanke on toiminut kahden vuoden ajan pohjoisessa Keski-Suomessa lisäten tietoisuutta uusista liiketoimintamalleista, digitaalisuuden hyödyntämisestä, kestävästä kehityksestä ja yrittämisestä maaseudulla.

Sisu Business -hankkeen on osarahoittanut Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta.

8.12.2025

Mopoikäisenä Tiia Huuskonen korjaili kavereidenkin kulkupelejä. Nyt hän valmistuu koneasentajaksi ja houkuttelee esimerkillään lisää naisia alalle.

Tiia Huuskonen, 18, on tyytyväinen elämäänsä. Kouluhommat ovat valmiit, ja vielä ennen joulua hän valmistuu Poken kone- ja tuotantotekniikan linjalta koneasentajaksi.

Mikä parasta, Huuskonen on kesästä asti saanut olla koulutustaan vastaavassa työssä kemikaalivalmistaja Nouryonilla Äänekosken tehdasalueella.

– Tulin tänne harjoitteluun, ja sen jälkeen olin kesätöissä. Nyt työsopimus on jouluun asti ja tietenkin toivon, että se jatkuu, hän sanoo.

Tiia Huuskonen haluaa rohkaista naisia hakeutumaan metallialalle. Oppia ja apua saa kokeneemmilta työkavereilta.

Tarvitaan teknistä osaamista

Nouryonin tehtaalla valmistetaan CMC-tuotetta muun muassa metsä- ja paperiteollisuuden tarpeisiin sekä päivittäisiin tuotteisiin, kuten vaikkapa elintarvikkeisiin.

Tiia Huuskonen kertoo, että laitteiden kunnossapito tehtaalla tarkoittaa niin ennakoivaa työtä, ylläpitoa kuin tarpeen mukaan korjaamistakin.

– Vaihdetaan kytkimiä tai vaikka jonkin koneen sähkömoottori, teritetään laitteita, huolletaan venttiileitä tai laakereita, Huuskonen luettelee.

Työ vaatii monipuolista osaamista.

– Täällä tarvitaan tekniikkaosaamista. Joskus joitakin osia tehdään itse, jos niitä tarvitaan nopeasti, hän kertoo.

Työ vaatii myös tarkkuutta ja huolellisuutta. Huuskonen nauttii siitä, että työtehtävät ovat monipuolisia.

– Tykkään siitä, että päivät ovat erilaisia ja työt vaihtelevat, hän kertoo.

Tiia Huuskonen ei voisi kuvitella tekevänsä työtä toimistossa. Koneasentajan työ on mielenkiintoista, koska jokainen päivä on erilainen.

Valinnan paikka

Innostuksen metallialaan Huuskonen sai kotoaan. Usein Äänekosken tehtailla sukupolvi seuraa toistaan, ja samassa työpaikassa saattaa olla monta saman perheen jäsentä. Näin ei kuitenkaan ollut Tiian kohdalla.

– Olen ollut iskän mukana autotallissa tekemässä autoprojekteja. Hitsaaminen kiinnosti, ja olen saanut hitsata kaikenmoista.

Aikaisemmin Huuskonen korjaili kavereidenkin mopoja. Se harrastus kuitenkin hiipui, kun mopoikä jäi taakse.

Koska koneet ja laitteet kiinnostivat, oli selvää, että hän hakisi Pokelle opiskelemaan. Piti vain tehdä valinta kahden kiinnostavan alan välillä.

– Harkitsin myös autoasentajan linjaa, mutta juttelin tutun kanssa, joka sanoi, että konepuolesta on enemmän hyötyä. Autojuttuja oppii kotonakin, Huuskonen kertoo.

Apua kokeneilta

Nouryonin kunnossapidossa Tiia Huuskonen on ainoa nainen, eli useampikin mahtuisi joukkoon. Hän haluaakin kannustaa naisia opiskelemaan metallialalle. Se oli myös syy, miksi hän suostui haastateltavaksi tähän juttuun.

– Luen itsekin joskus näitä haastatteluja ja ajattelin, että jos joku tämän luettuaan rohkaistuu, niin olisi hienoa.

Koneasentajana voi suuntautua monenlaisiin töihin, kunnossapidon lisäksi esimerkiksi kone- ja moottorikorjaamoihin, metallituotetehtaisiin, konepajoihin ja asennusliikkeisiin.

Vaikka Huuskonen tunnistaa omat fyysiset rajansa työssä, tehtäviin löytyy aina ratkaisu.

– Jotkut koneen osat ovat niin painavia, että niitä ei jaksa nostaa. Mutta mukana on aina kokeneempi työpari, joka auttaa.

Nouryonin kunnossapidon työnjohtaja Ari Borovkoff lisää, ettei lain mukaan työssä saa nostaa liian painavia laitteita.

Myös hän rohkaisee naisia rohkeasti hakeutumaan alalle.

Tiia Huuskonen kehuu mielenkiintoisten tehtävien lisäksi työpaikan ilmapiiriä.

– Työkaverit ovat tosi mukavia. Uusi työntekijä saa kokeneilta apua. Tärkeää on kysellä ja näyttää, että on halu oppia, hän pohtii.

Kiinnostuitko koneasentajan ammatista? Lue lisää ja hae meille opiskelemaan!

5.12.2025

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuuston kokous pidetään perjantaina 12.12.2025 klo 13.00 alkaen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Piilolan yksikön auditoriossa, Piilolantie 17, 44100 Äänekoski.

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä toimistossa keskiviikkona 8.1.2025 virka-aikana (klo 9-15) sekä ammattiopiston nettisivuilla www.poke.fi.

Jorma Paajanen
kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja

1.12.2025

Koulubussissa oli 37 matkustajaa, joista kahdeksan Poken opiskelijaa.

Äänekoskella Konginkankaan Liimattalantiellä tapahtui maanantaina aamulla keskisuuri tieliikenneonnettomuus, jossa koulubussi suistui tieltä liukkauden vuoksi. Onnettomuudessa ei sattunut vakavia loukkaantumisia.

Ajoneuvossa oli onnettomuuden sattuessa kuljettaja sekä 37 matkustajaa, joista kaikki olivat päässeet omatoimisesti ulos ennen viranomaisten saapumista paikalle. Kyydissä oli kahdeksan Poken opiskelijaa ja yläkoululaisia. Oppilaille järjestettiin korvaavia kuljetuksia ja osan nuorista ovat vanhemmat hakeneet.

Hyvinvointialueen oppilashuolto sekä sosiaali- ja kriisipäivystys koordinoivat henkisen huollon jatkotarpeen. Mikäli tapahtunut tilanne huolestuttaa opiskelijoitamme tai heidän huoltajiaan, he voivat olla yhteydessä suoraan terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät POKEn www-sivuilta https://poke.fi/opiskelijalle/opiskeluhuolto .

Liimattalantien tienpitäjänä on ELY ja urakoitsijana Destia. Destialla on tieto Liimattalantien kunnosta ja onnettomuudesta ja liukkaudentorjunta on aloitettu.

Onnettomuuden tiedotusvastuussa on pelastuslaitos.

Äänekosken Liimattalantien liikenneonnettomuuspaikalla tie on edelleen poikki ja katko kestää iltapäivän puolelle, kunnes linja-auto on saatu nostettua ja hinattua pois paikalta. Polttoainevuoto on saatu torjuttua.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77