30.1.2026
Kati Merruntaus on astellut monta monituista kertaa Poken Tarvaalan pihamaalla – navetassa, kalustohallilla ja ruokalassa. Tällä kertaa maatalous- ja metsätieteiden maisteriopiskelija, agrologi ja metsäenergian tuottaja Merruntaus astuu ulos Viispiippusen ovesta, sillä takana on mielenkiintoinen päivä mehiläishoitajan opinnoissa.
– En minä vaan osaa pysyä täältä pois, hän naurahtaa.
Mehiläistarhaajaksi haluava Merruntaus on viime vuosina kulkenut monenlaisia opinpolkuja Suomessa ja maailmalla. 26-vuotias laukaalainen valittiin kesällä Suomen ensimmäiseksi EU:n biotalouslähettilääksi. Se tarkoittaa mielenkiintoisia projekteja biotalouden tunnetuksi tekemiseksi eri puolilla Eurooppaa.
– Minua kiinnostaa erityisesti lisätä nuorten ymmärrystä biotaloudesta. Suunnitteilla on ainakin jonkinlainen summer school, striimausta ja blogin kirjoittamista, Merruntaus kertoo.
18–30-vuotiaita nuorisolähettiläitä on 15 Euroopan eri maasta, ja Merruntaus valittiin joukkoon noin 300 hakijan joukosta.
Kaikki on biotaloutta
Biotalouslähettiläänä toimiminen on Merruntaukselle luontevaa, sillä hänen elämässään ”biotalous on kaikkialla”.
– Biotalous on laaja-alainen kokonaisuus, jonka avulla maailmasta voidaan tehdä parempi paikka elää. Esimerkiksi Suomessa on pitkät perinteet metsissä liikkumiseen, mikä on jossain määrin erikoista muualla Euroopassa. Biotalous ei ole mitään viherpesua, vaan siinä on paljon potentiaalia. Kun tämän saisi tuotua ihmisten tietoisuuteen, hän pohtii.
Kati Merruntaus puhuu esimerkiksi agrometsätalouden eli puustoisen maatalouden puolesta. Siinä yhdistetään metsä- ja peltoviljelyä parantaen maaperän laatua ja monimuotoisuutta.
– Metsään voidaan istuttaa hedelmäpuita tai siellä kasvattaa perunoita. Puita istutetaan myös tuulensuojaksi peltojen reunoille, hän mainitsee esimerkkejä.
Isojen koneiden kimppuun
Eurooppalaisen mittakaavan ja akateemisen maailman vastapainoksi Merruntauksella on aina ollut halu tehdä konkreettista työtä ruohonjuuritasolla vilja- ja metsätilalla Laukaassa.
– Olen aina halunnut olla maanviljelijä, en ole juuri harkinnut mitään muuta, hän sanoo.
Peruskoulun jälkeen hän lähtikin Tarvaalaan maaseutuyrittäjän opintoihin.
– Sitten näin, että pojat ajoivat isoilla koneilla, ja minäkin halusin mukaan, hän muistelee.
Niinpä opinnot jatkuivat metsäenergian puolella. Agrologiksi hän valmistui Poken naapurista Jamkista vuonna 2023, mutta ehti jo pari vuotta aikaisemmin aloittaa opiskelut Joensuun yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
– Kesti kauan, ennen kuin tajusin, että voin hakea tällä taustalla yliopistoon. Käytännön osaamisesta, esimerkiksi kasvupaikkamittausten tekemisestä, on ollut paljon hyötyä yliopistolla.
Kesällä Merruntaus on työskennellyt tutkimusavustajana muun muassa soiden ekologiaan liittyvässä tutkimuksessa. Myös lomittajan työt ovat tulleet tutuiksi.
Kotitilalla on siirrytty luomuun vuonna 2018, ja sukupolvenvaihdos on suunnitteilla. Siihen liittyy Merruntauksen mukaan uusia visioita.
– Haluaisin, että kotitilalla olisi monimuotoinen metsäpuutarha ja voisin elää mahdollisimman omavaraisesti. Minulla olisi lampaita ja pitäisin mielelläni mehiläisiä pölyttäjinä, hän kuvailee.
Missä ahkera ja aktiivinen Kati Merruntaus näkee itsensä kolmen vuoden päästä?
– Uskon, että rakennan kotipaikkaa, mutta en ihan täyspäiväisesti. Tutkijan työ ja tiedonvälitykseen liittyvä työ kiinnostavat. Uskon, että olen myös järjestötoiminnassa jollain lailla mukana, hän arvelee.






























