Poken Äänekosken Piilolan kampuksen peruskorjaus alkaa tällä viikolla. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli kaksimiljoonaa euroa, ja se on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän mittakaavassa suuri investointi.

-Peruskorjaus on meille vuositasolla suuri investointi, ja asuntolan remontti on viimeinen Äänekosken toimipisteiden remonteista. Haluamme lisätä asumismukavuutta ja viihtymistä. Meille on myös tärkeä, että voimme tarjota opiskelijoille asunnon ja mahdollisuuden opiskella Äänekoskella, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.

Remontti alkaa kahvila Namiksen tiloista sekä asuntolan A-rakennuksen asunnoista, jotka on nyt tyhjennetty. Seuraava osa asuntolasta menee remonttiin kesäkuun alussa, ja viimeinen osa syysloman jälkeen. Kaksi kolmasosaa asunnoista valmistuu elokuussa, joten suurin osa opiskelijoista pääsee muuttamaan uusiin tiloihin lukuvuoden alussa.

Asuntolaan tulee uusi nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä sekä uusi vesikatto. Lisäksi tehdään putki- ja lämmitysremontti sekä uusitaan yhteiset saunatilat. Asuntolaan tehdään myös uudenlaiset harrastetilat ja kaikkiin 24 soluhuoneistoon täydellinen sisäremontti. Lisäksi tehdään asuntolanhoitajalle ja kiinteistöhuollolle toimistot sekä taukotilat.

Asuntola on peruskorjattu viimeksi 1990-luvulla. Peruskorjauksen kokonaisurakoinnista vastaa Rakennusliike Porrassalmi Oy.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288

Poke on saanut kansainvälisyystoiminnan akkreditoinnin, joka on osoitus oppilaitoksen sitoutumisesta Erasmus-ohjelman laatustandardeihin, ja se mahdollistaa säännöllisen liikkuvuusrahoituksen vuosille 2021–2027.

-Akkreditointi tarkoittaa kevyempää menettelyä kv-liikkuvuusrahoituksen hakemisessa tälle ajalle, mutta edellyttää myös sitoutumista kv-toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Akkreditointi on hieno tunnustus pitkäjännitteisestä työstä, jota olemme tehneet ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden hyväksi, sanoo opinto-ohjaaja Marika Marttinen.

Erasmus+-hankkeen avulla opiskelijat voivat lähteä työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen EU-maihin sekä Norjaan ja Islantiin. Lähtijä saa matka- ja oleskeluapurahan. Yksi tavoite on kehittää oppilaitos- ja työelämäyhteistyötä, mikä tarkoittaa sitä, että myös Poken henkilökunta voi lähteä tutustumaan ja luomaan verkostoja yksin tai yhdessä jonkun työelämäkumppanin kanssa. Esimerkiksi Poken autoalan opettaja on käynyt yhdessä työelämäkumppanin kanssa Saksassa verkostoitumassa autotehtaisiin. Myös varhaiskasvatuksen opettaja kävi Saksassa tutustumassa päiväkoteihin.

-On hyvä, että henkilöstö liikkuu. Silloin ulkomailta hankittu lisähyöty jää meidän omaan organisaatioon. Opettaja voi esimerkiksi auttaa opiskelijaa löytämään työssäoppimispaikka kontaktiensa avulla, jolloin opiskelija pääsee vaihtoon. Kv-suhteet ovat usein hyvin henkilökohtaisia, ja niiden ansiosta voimme toteuttaa opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja meille tuttujen yhteistyökumppaneiden luona, ja voimme turvallisin mielin lähettää opiskelijoita ulkomaille, sanoo Marttinen.

Kansainvälinen liikkuvuus lisää myös kieli- ja kulttuuriosaamista, ja vahvistaa opiskelijoiden pärjäämistä. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita siihen, että vaikka kielitaito olisi vaatimattomampikin, se ei estä lähtemistä ulkomaille. Opiskelijat voivat liikkua yksin, pareittain tai pienessä ryhmässäkin, jos esimerkiksi kielitaito ja matkalla selviytyminen jännittävät. Lisäksi opiskelijat saavat ennen lähtöä kv-valmennusta oppilaitoksessa.

-Uuden kauden yhtenä teemana on inkluusio eli että mahdollistettaisiin liikkuminen kaikille riippumatta esimerkiksi oppimisvaikeuksista tai taloudellisista haasteista huolimatta. Tämä on mielestäni hieno tavoite ja lisää tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on eurooppalaiset arvot eli halutaan myös laajentaa henkilökunnan kulttuuriosaamista, jotta he osaavat tuoda monikulttuurisuutta oppitunneille, sanoo Marttinen.

Erasmus+-hankkeella halutaan myös palvella pk-yrityksiä kansainvälisyydessä.

-Usein pk-yrityksillä ei ole resursseja kouluttaa henkilökuntaa kv-asioihin, joten me palvelemme toimialueen yrityskenttää tässä mielessä. Esimerkiksi hyvinvointi- tai asiakaspalvelualoilla kulttuuriosaamisen tarve ja tietoisuus kasvavat ja korostuvat, joten on hyvä, että opettajat ja opiskelijat ovat perillä näistä asioista.

Kansainvälinen vaihto on tuonut myös vaihto-opiskelijoita EU-maista Poken alueelle. Esimerkiksi viime talvena Äänekoskelle tuli hollantilaisia opiskelijoita, jotka työllistyivät päiväkoteihin. He asuivat Poken asuntolassa, ja heitä tuettiin monin tavoin.

– Kansainvälisyydessä hankitaan myös siirrettäviä taitoja eli riippumatta siitä, mihin työhön tai alalle päätyy, niin on taitoja, joista on hyötyä. Esimerkiksi kielitaito, ongelmanratkaisukyky, esiintymistaidot, päätöksentekotaidot ja epävarmuuden sietokyky. Kun opiskelijat palaavat reissusta, he ovat vähän kuin päätä pidempiä eli ovat kasvaneet ja kehittyneet vaihdon aikana.

Marika Marttinen on koonnut opiskelijoiden palautetta kv-vaihdosta:

”Tärkeintä kasvaminen henkisesti ja itsenäistyminen. Opin toimimaan ongelmatilanteissa.”

”Työssäoppimispaikka vaati paljon oma-aloitteisuutta. Itselleni ei ollut ongelma, mutta voin kuvitella, että joillekin on.”

– Kansainvälinen kokemus on eduksi myös työnhaussa. Kannustamme opiskelijoitamme ja henkilökuntaamme hankkimaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä maailmalta, sanoo Marika Marttinen.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Marika Marttinen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 523 3471

POKE Työelämäpalvelujen kehittämisasiantuntija Heli Skantz jatkaa edelleen  kehittämistyötä  Keski-Suomen edustajana valtakunnallisen Suomen Oppisopimusosaajat hallituksen ry:n jäsenenä sekä hallituksen alaisena toimivan valtakunnallisen Yrittäjyys-jaoksen puheenjohtajana. Opso ry:n hallituksessa on 11 jäsentä, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä eri puolelta Suomea. Hallituksen puheenjohtajana toimii Liisa Klinge Tredusta Tampereelta. Yrittäjyys-jaoksessa on yhdeksän jäsentä ammatillisen koulutuksen organisaatioista eri puolilta Suomea sekä jäsen Suomen Yrittäjistä.

Lisätietoja: kehittämisasiantuntija Heli Skantz, p. 040 766 4063

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon haki tämän kevään yhteishaussa 660 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 414. Ensisijaisia hakijoita on neljännes enemmän kuin viime vuonna. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään viiteen hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Tänä keväänä suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan logistiikka-, metsä-, sähkö- ja hiusala. Suosiotaan lisäsivät jo ennestään kiinnostavat sähkö- ja automaatioala sekä metsäala. Tämän kevään haussa kiinnostustaan lisäsivät myös maatalousala, kone- ja tuotantotekniikka sekä autoala.

-Tämä on hieno uutinen. Meillä hakijamäärät kasvavat jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikäluokat pienenevät ja omistajakunnistamme Laukaata lukuun ottamatta väki vähenee. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden hyväksi ja se näkyy nyt. Lisäksi metsä- ja logistiikka-alalla meillä on moderni kalusto, joka varmasti omalta osaltaan lisää kiinnostusta, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Myös resurssien lisääminen opiskelijoiden ohjaukseen on kannattanut. Opiskelijapalautteet valtakunnallisessa amispalautteessa ovat olleet hyviä. Pokella on keskitytty myös henkilökunnan hyvinvointiin korona-aikana, mikä omalta osaltaan vaikuttaa jaksamiseen ja viihtymiseen työssä ja opiskelussa.

Poke on selvinnyt korona-ajasta hyvin, sillä oppilaitos on pystynyt antamaan lähiopetusta koko lukuvuoden. Lisäksi peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia on päässyt jonkun verran Pokelle tet-jaksoille. Myös etänä pidetyt yhteishaun infot keräsivät runsaasti seuraajia.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan oppisopimuksen, työvoimakoulutuksen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen paikat.

-Yhteishaussa meille tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Kurkela.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella Piilolan ja Opinahjon toimipisteissä, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Yhteishaussa haettiin tällä kertaa samaan aikaan perustutkintojen lisäksi myös VALMA-koulutukseen eli perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen. Aiempina vuosina VALMAn haku on ollut toukokuun lopusta heinäkuun loppuun.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 17.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 1.7. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 5891 677

Yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa. Vahvasti työelämäyhteistyössä rakentuva ammatillinen koulutus ei voi toteutua ilman yrittäjiä ja yritystoimintaa. Yrittäjän asiakaskokemukset ammatillisesta koulutuksesta vaikuttavat yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen organisaation yhteistyön ja kumppanuuden vahvistumiseen monella sektorilla. Yrittäjä on kumppani opiskelijoiden työelämässä oppimisen mahdollistajana, opiskelijoiden tulevana työnantajana ja myöskin itse opiskelijana. Asiakaskokemus syntyy kaikissa kohtaamisissa ja rakentaa kumppanuutta yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen toimijan välillä.

Palveleeko työelämä ammatillista koulutusta vai onko ammatillisen koulutuksen näkökulma ja tulevaisuuden mahdollisuus palvella työelämää, yrityksiä ja yrittäjiä kumppanina? Kysymys on ajankohtainen ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Poken kehittämisasiantuntija Heli Skantz tarttui tähän haasteeseen ja selvitti asiaa matkailu- ja ravitsemisalan palveluliiketoiminnan YAMK- opinnäytetyössään Yrittäjä Ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. Tutkimus tehtiin Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky:n (POKE) toimeksiannosta syksyllä 2020. Teemahaastatteluun osallistuneet yrittäjät olivat keskisuomalaisia oppisopimuskoulutuksessa opiskelleita mikroyrittäjiä eri aloilta. Tulokset analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että yrittäjän tarve kouluttautumiseen näyttää syntyvän yrittäjän toimintaympäristöstä nousevista arjen haasteista. Yrittäjä hakeutuu koulutukseen usein yrittäjyysverkostojensa innoittamana. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta yrittäjillä ei ole juurikaan tietoa ennen koulutuksen alkua. Laajempi tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta ja sisällöistä saadaan usein koulutuksen alkuvaiheessa ja sopimus solmitaan silloin.

Yrittäjien asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa muodostuu yrittäjän arjen työssä. Positiivinen asiakaskokemus rakentuu, kun oppisopimuskoulutus rakennetaan yrittäjän toimintaympäristön lähtökohdista yrittäjän tarpeet ja resurssit huomioiden. Asiakaskokemuksen kokonaisuus muodostuu yrittäjän ja koulutuksen toimijoiden välisestä vuorovaikutteisesta dialogista oppisopimuskoulutuksen aikana, joustavista toimintamalleista koulutuksen toteuttamisessa, mentorin tuesta yrittäjälle ja yrittäjän osallisuudesta koulutuksessa syntyvässä yrittäjäopiskelijoiden vertaisverkostossa.

Asiakaskokemukset ja – kohtaamiset rakentavat yrittäjän palvelupolun. Se rakentuu kohtaamisista ja kontaktipisteistä koulutuksen aikana. Kohtaamiset voivat olla henkilökohtaisia tai virtuaalisia. Yrittäjän näkökulmasta ei näytä olevan merkitystä, onko kohtaaminen henkilökohtainen vai virtuaalinen, kunhan se vain on yrittäjän arjessa toimiva ja siihen on ole-massa ennakkoon suunniteltu raami. Kouluttajan yrittäjyysosaaminen ja -kokemus vahvistavat yrittäjän sitoutumista ja motivaatiota koulutukseen. Lähijaksojen välillä yrittäjän kohtaamiset mentorin kanssa arjessa ovat yrittäjälle merkityksellisiä ja tukevat yrittäjän opiskelua. Yrittäjä puhuu mentorin kanssa samaa kieltä ja pohtii kehittämisnäkökulmia oman yritystoimintansa kontekstissa. Opiskelussa syntyvä vertaisverkosto näyttää muodostavan mikroyrittäjälle työkaveruuden kokemusta ja vertaistukea. Palvelupolun kaikkien kohtaamisten käytännön toimivuus, helppous, joustavuus ja hyöty arjessa ovat merkityksellisiä yrittäjälle.

Yhteiset kokemukset oppisopimuskoulutuksen palvelupolulla nostivat esille yrittäjien koulutuksessa kokemia arvoja. Yrittäjyys emotionaalisena arvona, käytännönläheisyys toimin-nallisena arvona, kustannustehokkuus taloudellisena arvona sekä symbolisena arvona kehittyvä yrittäjä -yritys yrittäjien verkostossa ”yrittäjien heimossa” rakentuivat yhteisessä prosessissa.

Oppisopimuskoulutus on yksi ainutlaatuinen mahdollisuus yrittäjälle osaamisen ja ammatillisten verkostojen vahvistamiseen. Kun koulutus toteutetaan yrittäjän lähtökohdat huomioiden joustavasti ja käytännönläheisesti yrittäjyydessä, yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillinen koulutus on yrittäjälle ykköskumppani. Työelämän kehittämisen tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä molemmille arvoa tuottavana kokemuksena.

Lisätiedot

Heli Skantz, Matkailu- ja ravitsemisala, Restonomi, ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkea-koulu, heli.skantz@poke.fi

Skantz, H. 2021. Yrittäjä ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. YAMK opinnäytetyö. Matkailu- ja ravitsemisala, matkailu- ja palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa https://publicati-ons.theseus.fi/

Opinnäytetyön ohjaaja: Tunkkari-Eskelinen, Minna

Lähiopetus jatkuu kaikissa Poken toimipisteissä normaalisti talviloman jälkeen maanantaina 8. maaliskuuta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä eli ns. koronanyrkki totesi maanantaina 1.3., että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue on epidemiologisen tilanteen näkökulmasta muuten perustasolla, paitsi Jyväskylä on kiihtymisvaiheessa. Näin ollen lähiopetus voi jatkua Poken Äänekosken, Viitasaaren, Saarijärven ja Laukaan toimipisteissä.

Mikäli paikallinen tartuntatilanne ja/tai valtakunnalliset ohjeistukset edellyttävät, on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella valmius siirtyä etäopetukseen nopealla aikataululla. Kouluissa on edelleen tärkeä noudattaa kuntakohtaisia suosituksia esimerkiksi maskien käyttöön, käsihygieniaan ja turvaväleihin liittyen. Tilanteen kehittymistä seurataan päivittäin.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 5891 677

Maarit Siik haluaa tehdä töitä erityislasten kanssa. Koulunkäynninohjaajan opinnot imaisivat mukanaan niin, että tutkinto valmistui ennätysajassa.

Maarit Siikin opinpolulla oli mäkiä ja mutkia, mutta tutkintoon hän kiisi kuin formula.

Maarit Siik on onnellinen vastavalmistunut, jolla on pitkä ja juhlava tutkintonimike:

Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala.

Suolahdessa asuvan Siikin tyytyväisyyttä hyrisevää olemusta katsellessa ei arvaisi, millaisia haasteita hän opinnoissaan kohtasi.

– Kannattaa uskoa unelmiinsa ja tehdä töitä, eikä koronaa tarvitse pelätä, hän kannustaa.

Työttömänä ollut Siik, 32, sai toissa syksynä kutsun Taite työelämään -hankkeen tapaamiseen, jossa virisi vanha haave työskentelystä erityislasten parissa. Siik oli aikanaan aloittanut nuorisotyönohjaajan opinnot Suolahden opistossa, mutta sitten syntyivät omat lapset, jotka ovat nyt 13-, 11- ja 6-vuotiaat.

Ja nyt olikin äidin aika.

– Oppisopimuspaikat ovat kiven alla, mutta minulle järjestyi onneksi oppisopimustyöpaikka Koulunmäen koulun pienryhmästä, Siik kertoo.

Koulunkäynninohjaajan tutkinto ei kuulu Poken koulutustarjontaan tällä hetkellä. Tämä ei ollut kuitenkaan este toteuttaa Maaritin oppisopimuskoulutusta. Pokella on nimittäin laajennettu oppisopimuskoulutuslupa, joka mahdollistaa koulutuksen hankkimisen opiskelijalle jostain muusta oppilaitoksesta. Poke voi siis ostaa toisesta oppilaitoksesta, tässä tapauksessa Karstulan Evankelisesta opistosta, opiskelijan tarvitseman koulutuksen ja näytöt.

Maarit Siikille se oli onnenpotku. Hän piti paljon harjoittelustaan luokassa, jossa lapsilla on monenlaisia kehityksellisiä haasteita.

– Työ erityslasten ja varsinkin erityisnuorten kanssa on palkitsevaa. Minulla on halu auttaa heitä. Myös työyhteisö oli tosi hyvä ja kannustava opintojen edetessä, Siik kertoo.

Ylämäki tuli vastaan viime keväänä, kun terveydelliset vaivat pakottivat keskeyttämään opinnot puoleksi vuodeksi. Koronakin iski, sulki koulut ja laittoi monen asian uusiksi. Lopulta pandemia kuitenkin suorastaan vauhditti Siikin opiskeluja: hän paahtoi loput neljä tutkinnon osaa kolmessa ja puolessa kuukaudessa! Moisella tahdilla pääsee jo Poken ennätystenkirjaan.

– Usko omiin unelmiin oli niin kova, että kun sain terveysasiat vihdoin kuntoon, halusin valmistua mahdollisimman nopeasti. Ilman perheen, miehen ja ystävien tukea se olisi ollut mahdotonta, Siik kiittelee.

Kun Siik viime syksynä palasi jatkamaan opintojaan, oppisopimusjärjestely purettiin ja Siik teki opintonsa loppuun suoraan Karstulan Evankelisen opiston tutkinto-opiskelijana. Harjoitteluja lukuun ottamatta opiskelu tapahtui tietenkin etänä.

– Sain todella hyvin materiaaleja ja tukea itseoppimiseen aina riippuen siitä, mitä tutkinnon osaa olin suorittamassa. Ne olivat käsilaukkutavaraa, aina joka paikassa mukana, Maarit kertoo.

Korona-aikaa kuvaa Siikin mukaan myös se, että lähiopetuksen puutteessa etätehtävien ja esimerkiksi huolellisesti tehtyjen näyttösuunnitelmien merkitys korostuu.

– Oma osaaminen täytyy pystyä osoittamaan kirjallisesti.

Opinnoista haaveilevia Maarit Siik kannustaa selvittämään, mitä kaikkia mahdollisuuksia Pokella on tarjottavanaan. Opintojen perässä ei välttämättä tarvitse muuttaa toiselle puolelle Suomea.

– Poken kanssa asioiden hoitaminen oli mutkatonta, ja he olivat omien opintojeni alullepanijoita. Monikaan ei tiedä, mitä kaikkea Poken kautta voi opiskella.

Maarit Siik innostui itse niin paljon, että seuraavat opinnot siintävät jo mielessä.

Teksti ja kuva: Maija Voutila

Poken Viitasaaren kone- ja tuotantotekniikan yksikkö on ollut jo vuosia tärkeä rekrytointikanava viitasaarelaiselle Moisio Forest Oy:lle. Kun toimitusjohtaja Petrus Moisio tarvitsee tuotannon puolelle metallialan työntekijää tai harjoittelijaa, hän ottaa heti yhteyttä opettaja Hannu Sjösteniin, ja yleensä asia järjestyy nopeasti.

-Poke on ollut meille pitkään tärkeä rekrytointikanavana. Yleensä kuvio menee niin, että ensin opiskelija tulee koulutussopimuksella harjoittelemaan, jolloin tutustutaan puolin ja toisin.  Me näemme, millainen työntekijä on ja opiskelija puolestaan tutustuu meihin ja työhön.  Jos yhteistyö sujuu, jatkamme oppisopimuksella, jonka jälkeen opiskelija pääsee usein meille kesätöihin ja sitten, kun tulee paikka auki, tällainen nuori palkataan helpommin meille vakituiseen työhön, sanoo Petrus Moisio.

Hannu Sjösten on tyytyväinen yhteistyöhön, sillä hänen opiskelijansa tarvitsevat jatkuvasti harjoittelupaikkoja.

-On hienoa, että Petrus ottaa itse aktiivisesti yhteyttä, kun he tarvitsevat harjoittelijoita ja joskus silloinkin, kun eivät välttämättä tarvitsekaan työntekijää. On tärkeää, että ollaan aktiivisia puolin ja toisin. Ja kun opiskelija saa mahdollisuuden, jatko on hänestä itsestään kiinni. Opiskelijan pitää tehdä itsensä tarpeelliseksi, sanoo Sjösten.

-On tosi hyvä, että voi soittaa, kun tarvitsee työntekijää. Tykkään siitä, että homma hoituu joustavasti ja saamme lisäkäsiä nopeastikin. Meillä on paljon töitä, joita harjoittelija voi tehdä. Kun oppii perushommat, voi siirtyä seuraavalle tasolle. Pokelta tulee pääsääntöisesti hyviä harjoittelijoita, sanoo Moisio.

Moisio ei muista, koska olisi viimeksi laittanut työpaikkoja avoimesti auki, koska harjoittelijoita on riittänyt ja heistä on kasvanut hyviä ammattilaisia yritykselle. Yrityksellä on tällä hetkellä kasvua näkyvissä, joten töitä riittää. Suurempi haaste hänelle on löytää Viitasaarelle koulutettuja insinöörejä suunnittelupuolelle.

Lisäkoulutuksia yritysten toiveiden mukaan

Poke järjestää myös erilaisia täsmäkoulutuksia yritysten tarpeisiin.

-Nyt suunnitellaan lisäkoulutuksena Solidworks-tutkinnonosa 3D-valmistumismenetelmän käyttöön oppisopimuksilla, koska sille on täällä seudulla kysyntää, sanoo Sjösten.

-Täällä Viitasaarella on tärkeää, että paikkakunnalla on koulutusta, josta saadaan jatkuvasti uutta työvoimaa, sanoo Petrus Moisio

Moisio Forest suunnittelee, valmistaa ja myy metsäkoneen lisälaitteita, kuten kouria, syöttörullia ja harvesterinpäitä. Asiakkaina on Suomessa ja ulkomailla metsäkoneurakoitsijoita ja alan yrityksiä. Tuotannosta menee vientiin 50-70 prosenttia.

Työssä oppii parhaiten

Kolmannen vuoden kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Akseli Lohilahti, 18, aloitti harjoittelun Moisio Forestilla marraskuussa. Nyt hän on jo edennyt oppisopimusvaiheeseen.

-Opettelen täällä koneistajan hommia. Niitä opiskeltiin koulussa, joten on hienoa, että pääsin töihin ja oppimaan koneistuksesta lisää, sanoo Lohilahti.

Hän tykkää olla töissä Moisio Forestilla, koska työt ovat monipuolisia ja joka päivä oppii uutta. Myös työkaverit ovat mukavia.

-Koulussa opitaan enemmän teoriapuolta, mutta täällä töissä saa ehdottomasti paremman käsityksen ja kokemuksen työkoneista, hän sanoo.

Olemme tehneet hauskan seppo.io-pelin ysiluokkalaisille. Siinä tutustutaan Poken aloihin leikkimielisesti, ja kaikkien osallistujien kesken arvotaan huikeat palkinnot. Palkintoina on mukana kulkeva blue tooth -kaiutin sekä toisena palkintona upeat kuulokkeet. Peli on auki koko helmikuun, ja palkinnot arvotaan maaliskuun alkupuolella. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Peliohjeet

Tietokone

• Mene sivulle play.seppo.io
• Klikkaa vihreää Player-ruutua
• Syötä pin koodi E735FC ja klikkaa continue
• Valitse itsellesi nimi ja kirjoita se name-kenttään. Klikkaa continue
• Saat oman nimikoodin. Säästä se, jos haluat palata myöhemmin peliin
• Aloita peli!

Kännykkä

Jos pelaat kännykällä, voit noudattaa tietokoneen ohjeita tai ladata Play-kaupasta seppo.io sovelluksen ja seurata sovelluksen ohjeita. Sama koodi E735FC toimii myöskännykkäsovelluksessa.

Käyhän vielä kurkkaamassa Poken opiskelutarjonta, sillä yhteishaku alkaa ihan pian 23.2.

Poke käynnistää runsaasti uusia riskienhallinta-, laatu- ja turvallisuuskoulutuksia eri kohderyhmille. Erilaiset turvallisuusuhat, fyysiset ja digitaaliset, ovat lisääntyneet ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Jos nämä uhat tunnistetaan ja niihin varaudutaan ajoissa, ongelmat voidaan välttää tai minimoida. Isot tilaajat ja ostajat asettavat yhä tiukempia vaatimuksia heille palveluita ja tuotteita toimittaville toimittajayrityksille. Tilaajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ja edellyttävät toimittajilta vastuullista, luotettavaa, laadukasta ja turvallista toimintaa.

-Asiakkaamme ovat toivoneet erilaisia riskienhallinta-, laatu- ja turvallisuuskoulutuksia, joten päätimme vastata kysyntään. Nyt tuotteet ovat valmiit, ja koulutuksia aletaan järjestää helmi-maaliskuusta alkaen. Koulutukset sopivat hyvin esimerkiksi yritysten johdolle, asiantuntijoille ja esimiehille sekä julkisen sektorin vastuuhenkilöille ja myös oppilaitosten henkilökunnalle, sanoo koulutussuunnittelija Rauno Viiru Pokelta.

Uhkien, tilaajavaatimusten ja toimintaympäristön jatkuvien muutosten keskellä, on yritysten hyvän riskienhallinta-, turvallisuus- ja laatuosaamisen merkitys vahvasti kasvussa. Tärkeää on tunnistaa kaikki merkittävimmät häiriötöntä liiketoimintaa, liiketoiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta sekä turvallisuutta uhkaavat tekijät ja toteuttaa riskienhallintatoimenpiteitä uhkien toteutumisen estämiseksi. Tärkeää on myös tiedostaa liiketoiminnan johtamisen nykytaso ja kehittämistarpeet sekä sitoutua jatkuvaan parantamiseen.

-Pyrimme antamaan koulutuksissamme työkaluja organisaatioiden johtamisen, laaduntuottokyvyn, riskienhallinnan ja turvallisuuden nykytilan arviointiin sekä kehittämiseen. Opastamme myös organisaatioita laatu- ja turvallisuussertifiointien osalta sekä sertifiointiauditointeihin valmistumisessa, sanoo kouluttaja, riskienhallinta- ja turvallisuusasiantuntija Kari Helislahti.

Yksi uusi tuote on vaikean tai väkivaltaisen henkilön kohtaaminen kohtaamistilanteisiin varautuminen. Se on suunnattu palvelualan esimiehille ja henkilökunnalle sekä oppilaitosten ja päiväkotien henkilökunnalle.

-Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt ja lisääntyy koko ajan. Tämä koskee erityisesti palvelualaa. Työnantajan on huolehdittava henkilökunnan turvallisuudesta, ja tämä koulutus antaa valmiuksia siihen, miten uhkia tunnistetaan sekä hallitaan ja kuinka toimitaan nopeasti kehittyvissä, akuuteissa vaaratilanteissa. Oppilaitoksille ja päiväkodeille on tarjolla laajempikin turvallisuuden kehittämiseen tähtäävä koulutus, sanoo Helislahti.

Myös rakennuttajille ja rakennus- ja asennustyömaan turvallisuuskoordinaattoreille alkaa uusi peruskoulutus. Lakisääteinen vaatimus on, että rakennuttaja nimeää rakennustyömaalle pätevän turvallisuuskoordinaattorin. Rakennuttajalla ja turvallisuuskoordinaattorilla on rakennustyömaalla runsaasti lakisääteisiä vastuita ja tehtäviä. Jos niitä ei tunne, joutuu ongelmatilanteissa vastuuseen ja pahimmassa tapauksessa suuriinkin sakkoihin. Pätevä turvallisuuskoordinaattori kykenee estämään ennalta tapaturmia ja muita vahinkotilanteita.

Muita uusia koulutuksiamme ovat esimerkiksi Työsuojeluhenkilöstön perus- ja ajankohtaiskoulutukset, Tietoturvallisuuden ja tietosuojan ajankohtaiskoulutus, Turvallisuus- ja kriisijohtamisvalmennukset sekä Esimiehen turvallisuusvastuut ja tehtävät -koulutus.

Koulutukset alkavat asteittain helmi-maaliskuussa. Tutustu koulutuksiin:

• Esimiehen turvallisuusvastuut
• Kokonaisvaltainen riskienhallinta
• Oppilaitosten ja päiväkotien turvallisuuden kehittäminen
• Pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen
• Projektiriskit ja niiden hallinta
• Rakennus- ja asennustyömaan turvallisuus ja turvallisuuskoordinaattorin peruskoulutus
• Tietoturvallisuuden ja tietosuojan ajankohtaiskoulutus
• Turvallisuus- ja kriisijohtaminen ja niiden kehittäminen
• Turvallisuusjohtaminen ja hyvä turvallisuuskulttuuri
• Töturvallisuuden ajankohtaiskoulutus

Suunnittelemme ja toteutamme myös asiakaskohtaisia riskienhallinta-, laatu- ja turvallisuuskoulutuksia. Ota yhteyttä!

Lisätietoja:

koulutussuunnittelija Rauno Viiru, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 742 6563

turvallisuus- ja riskienhallinta-asiantuntija Kari Helislahti, Frontdrivers, p. 0400 445 824

Pula hitsaajista tuo koulutuselämään vipinää Saarijärvellä. Poke kouluttaa ammattilaisia Aurajoki Oy:n tarpeisiin.

Millainen on hyvä hitsaaja?

”Hyvä hitsaaja on tarkka, näppärä ja kärsivällinenkin. Hän osaa lukea asiakkaan piirustuksia ja tehdä lujaa, kestävää saumaa”, sanoo Aurajoki Oy:n henkilöstöpäällikkö Tuulia Kovanen.

Aurajoki Oy on kahdeksan vuotta Kannonkoskella toiminut konepajayritys, jonka alaa ovat hitsatut metallirakenteet ja niiden kuumasinkitys. Yhtiön infratuotannossa Kannonkoskella valmistetaan rakenteita esimerkiksi voimalinjoille, sähköradoille ja muuntajakentille. Myös kuuluisaksi tulleen Tampereen ratikan sähköpylväät syntyvät Kannonkoskella. Valmiiden tuotteiden loppukäsittely eli kuumasinkitys tapahtuu yhtiön tehtaalla Lievestuoreella.

Ja juuri hyvistä hitsaajista on pohjoisessa Keski-Suomessa pula. Tätä uupeloa ryhdytään paikkaamaan tulevana talvena Poken ja Keski-Suomen TE-toimiston yhdessä järjestämällä kone- ja tuotantotekniikan peruskoulutuksella. Haku koulutukseen on käynnissä.

Se ei kuitenkaan riitä. Aurajoki Oy tekee parhaillaan muuttoa Kannonkoskelta Saarijärvelle, mihin yhtiölle valmistuu alkuvuodesta uudet tilat. Tuulia Kovasen mukaan yhtiöllä on tarvetta seitsemälle hitsaajalle ja parille CNC-koneistajalle.

”Selvitämme loppuvuodesta yhteistyössä Poken ja TE-toimiston kanssa, olisiko tarvetta räätälöidylle hitsauskoulutukselle, joka kestäisi muutaman kuukauden. Tämä rekrykoulutus järjestettäisiin osittain Poken ja osittain Aurajoen uusissa tiloissa.”

”Tavoite on saada tuotanto käyntiin kahdessa vuorossa. Tarvetta on kokeneista ja vastavalmistuneista hitsaajista, ja myös hitsaustaitoisia kesätyöntekijöitä tulemme tarvitsemaan.”

Saarijärvellä oltiin hereillä, kun tieto Aurajoen muutosta tuli julki. Yhteistyöneuvottelut kaupungin yritys- ja työllisyyspalveluiden kanssa käynnistyivät syyskuussa, ja pian myös Poke oli mukana neuvotteluissa.

Kaupungin työllisyyskoordinaattori Anna-Marja Tamminen kiitteleekin Pokea notkeudesta koulutuksen käynnistämisessä.

”Poke reagoi tilanteeseen nopeasti ja lähti innokkaana mukaan. Heidän toimintaansa voi olla tyytyväinen tässäkin asiassa”, Tamminen sanoo.

Poke on luonteva yhteistyökumppani myös Aurajoen Tuulia Kovaselle.

”Yhteistyö Poken kanssa on tuttua jo aikaisemmilta työvuosilta. Etsimme oppilaitosyhteistyöstä pitkäikäistä kumppanuutta”, hän toteaa.

Aurajoki-yhtiöllä on konepaja- ja pintakäsittelytuotantoa yhteensä seitsemällä paikkakunnalla Suomessa sekä Latviassa. Tuulia Kovasen mukaan Saarijärven tehtaalla konepajatuotanto on tarkoitus tuplata, ja hitsaajia tarvitaan kahteen työvuoroon.

Saarijärven kaupungille Aurajoen muutto tuo toivottua vipinää yritysrintamalle.

”Seutukunnalle tämä on iso juttu, ja todella tervetullutta. Markkinoimme tätä koulutusta myös metallialan uravalmennukseen osallistuneille”, työllisyyskoordinaattori Anna-Marja Tamminen sanoo.

Teksti: Maija Voutila

Yksi Poken Äänekosken Opinahjon kampuksen opiskelija on saanut koronatartunnan. Kyseinen opiskelija ja hänen ryhmänsä ovat viranomaisten asettamassa karanteenissa, ja tartuntaketjua selvitetään. Ryhmä altistui virukselle maanantaina 26. lokakuuta. Oppilaitos sai tiedon asiasta terveysviranomaisilta keskiviikkoiltana 28. lokakuuta. Altistuneelle opiskelijaryhmälle kerrottiin oppilaitoksen toimintaohjeet Wilma-viestillä heti illalla.

Muu työskentely ja opiskelu Opinahjon kampuksella jatkuu toistaiseksi normaalisti, ja tilannetta seurataan.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 5891 677

Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä kävi ilmi Poken teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 67 prosenttia opiskelijoista.

-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 32 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 25 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.

-Meille oli myönteinen yllätys, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti, sanoo Kurkela.

Hänen mukaansa tutkimuksessa korostuu ammatillisen koulutuksen alueellinen merkitys. Jos paikkakunnalla on ammatillista koulutusta, se lisää myös työvoiman määrää. Keskittäminen harvoihin suuriin yksiköihin ei palvele pieniä kuntia eikä harvaan asuttuja seutuja.

-Jos nuoret siirtyvät opiskelemaan suuriin kasvukeskuksiin, he jäävät todennäköisesti sinne töihin eivätkä palaa kotiseudulleen. Ammatillisessa koulutuksessa saavutettavuus onkin elinehto eli jos nuorella on opiskelupaikka lähellä asuinpaikkaa, hän todennäköisesti jää samalle alueelle töihin.

Korona vaikutti vain vähän työllistymiseen

Työllistyneistä 68 prosenttia oli jo töissä valmistuttuaan ja loput saivat työpaikan 1-3 kuukauden kuluttua valmistumisesta.  Suurin osa niistä, jotka eivät olleet heti töissä, olivat armeijassa tai esimerkiksi vanhempainvapaalla. Valmistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen Pokessa. Vakituisten työsuhteiden osuus oli 36 prosenttia.

-Tutkimuksessa kysyttiin myös koronan vaikutusta tulevaisuudennäkymiin. Lähes 70 prosenttia oli sitä mieltä, ettei koronatilanne ole heikentänyt tulevaisuudennäkymiä, mikä on rohkaiseva tieto. Voidaan sanoa, että työllistyminen on ollut hyvää koronasta huolimatta, sanoo Kurkela.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Pokelta valmistuneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat, ja se toteutettiin tämän vuoden alusta elokuun loppuun mennessä. Vastausmahdollisuuksia olivat sähköinen vastaaminen sekä puhelinhaastatteluun vastaaminen. Tutkimuksessa oli mukana 532 Pokelta valmistunutta opiskelijaa. Vastauksia saatiin 363 eli vastausprosentti oli 68. Tutkimuksen teki Poken tilauksesta Mikko Kesä Oy.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77