11.2.2024

Teijo Haapakoski on eräopas, eräkokki, lentokonemekaanikko ja metsäalan ammattilainen. Joka työssä tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu, hän sanoo.

Teijo Haapakoski on ehtinyt elämässään niin paljon, että kuuntelijaa hengästyttää.

Hänen tarinansa ovat parhaimmillaan kauniina pakkaspäivänä laavulla, nuotion loimussa nokipannukahvia maistellen. Se onkin luonnollinen ympäristö ulkoilmassa viihtyvälle luonto- ja eräoppaalle ja kansallispuistojen kulkijalle.

Aloitetaan vaikka siitä, että Haapakoski teki pisimmän työuransa lentokonemekaanikkona Puolustusvoimien palveluksessa. Työ, josta hän jäi eläkkeelle 51-vuotiaana, ei kuitenkaan ollut pelkkää tekniikkaa.

  • -Vaikka päätehtäväni olikin lentomekaanikko, matkustamossa toimin silloin myös lentoemäntänä, Haapakoski kertoo. Tuolloin asiakaspalvelutaidot pääsivät testiin, sillä asiakkaina olivat esimerkiksi presidentti tai muuta valtionjohtoa.

Myös lento-onnettomuusharjoitukset olivat Haapakosken mukaan hyödyllisiä jatkoa ajatellen, sillä erämaasta piti pelastautua vähin eväin ihmisten ilmoille.

Tuonne minä haluan!

Poke tuli kuvioihin jo virkauran aikana.

– Olen metsänomistaja, ja aloitin Pokella metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävät opinnot vuonna 2003. Jo silloin katsoin erä- ja luonto-opasopiskelijoiden touhuja ja ajattelin, että tuonne minä vielä joskus haluan, hän muistelee.

Se hetki tuli vajaa kuukausi eläkkeelle pääsyn jälkeen, vuonna 2015.

– Pääsimme heti järjestämään ruokailun ja ohjelmaa isoon tapahtumaan, maatilayrittäjien opetuspäiville Tarvaalassa, Uuraisilla asuva Haapakoski muistelee.

Metsässä liikkuminen ei ollut entiselle partiopojalle vierasta aikaisemminkaan, mutta opinnot veivät hänet taas Lappiin vaeltamaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia näyttöihin liittyen.

Metsäalan opinnoistakin oli hyötyä esimerkiksi siten, että erilaisia laitteita opeteltiin käyttämään turvallisesti.

Vielä yksi tutkinto

Eräopasopintojen kylkeen Haapakoski hankki pätevyyttä melonta- ja kiipeilyohjaajan, koskivenekipparin sekä retkiluistelun perusteiden koulutuksista. Melontaretket ja kanoottien vuokraus ovatkin yksi Haapakosken HyvänTähen-yrityksen peruskiviä kesäisin.

Hän huomasi kuitenkin kaipaavansa lisää tietoa ja taitoa eräruokaan liittyen, ja taas ratkaisu löytyi Pokelta.

– Halusin oppia hankkimaan sopivan määrän raaka-aineita sekä käyttämään luonnon materiaaleja ruuanlaitossa. Sain tehtyä kokin tutkinnosta eräruokailuihin liittyvät osuudet, hän kertoo.

Lopulta eräopasopintoihin liittyvät tuotteistamisen ja yrittäjyyden opinnot laajenivat vielä yhdeksi tutkinnoksi.

– Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäni opettajien kanssa tuli puheeksi, että voisinko tehdä valmiiksi koko yrittäjän ammattitutkinnon? Tein sitten vielä sen, Haapakoski summaa.

Teijo Haapakosken mukaan erä- ja luonto-oppaan valtti on monipuolisuus.

Huumoria peliin

Viime vuodet Haapakoski on toiminut erä- ja luontopalveluyrittäjänä hyvin monipuolisella työnkuvalla. Talvisin hän on toiminut safarioppaana Lapissa ja esimerkiksi viime kesänä koskivenekipparina Kapeen- ja Kuusaankoskilla. Oman yrityksen puitteissa hän järjestää melontaretkien lisäksi työhyvinvointitapahtumia, retkiä ja vaelluksia asiakkaan toiveiden mukaan. HyvänTähen vuokraa myös retkeilytarvikkeita.

Juuri monipuolisuus on Haapakosken mukaan eräoppaan valtti.

– On tehtävä monenlaista, jos tällä alalla aikoo pärjätä. Myös verkostojen luominen on tärkeää.

Haapakoskella on yhteistyökumppaneina esimerkiksi kurssikaveri eräopaskoulutuksesta, jonka kanssa hän järjestää retkiruokailuja ja melontaa. Laaja tuttavapiiri voi myös viedä vaikkapa Kilpisjärvelle tuuraamaan kaveria lomakylän ylläpidossa.

– Työssä parasta on asiakaspalvelu, ja sitä tulisi koulutuksessakin opettaa. Eräoppaan tulee osata ottaa ryhmä haltuun ja kertoa, mitä tapahtuu. Joskus vaikkapa moottorikelkkasafarilla asiakkaat saattavat olla pelokkaita, ja silloin ammattimaisuus tulee esille. Ja huumori keventää, Haapakoski pohtii.

Vapaa-aikanaan Teijo Haapakoski harrastaa esimerkiksi pappamopoilua. Pappamopojengin pisin reissu on suuntautunut itärajalle, kilometrejä tuli vajaassa viikossa 1700.

Kiinnostaako sinua opiskella erä- ja luonto-oppaaksi? Lue lisää ja hae mukaan tähän mahtavaan koulutukseen!

Avainsanat: ,

9.2.2024

Remontti toteutetaan Äänekosken kaupungin ja Poken yhteistyöllä

Poken opiskelijat remontoivat parhaillaan Äänekosken kaupungin omistaman Wahlmanin talon yläkertaa. Valmista tulee kevään aikana. Upeasta hirsirakennuksesta tulee remontin myötä arvokas kohde Äänekosken keskustaan.

Remontti aloitettiin alakerrasta, joka on nyt lähes valmis. Talossa on 357 neliötä ja neljä huonetta molemmissa kerroksissa. Kaikki talotekniikka on nykyaikaisten vaatimusten mukainen ja talo lämpiää kaukolämmöllä, kuten suurin osa kaupungin rakennuksista.

Materiaalivalinnoilla kunnioitetaan vanhan talon henkeä ja apuna on käytetty arkkitehtia. Esimerkiksi tapetit on valittu perinnetapettimalleista, maalatut lankkulattiat ovat lähes samanlaiset kuin aiemmin, alkuperäistä hirsiseinää on jätetty väliseinään näkyville ja alkuperäiset ikkunat jätetään paikoilleen. Kuitenkin kaikki eristeet ovat nykypäiväisiä ja teknisesti talo on ajanmukainen.

Wahlmanin talon alakerta on esteetön ja sisäänkäynnille saadaan luiska. Alakerrassa on esteetön wc ja nykyaikainen keittiö.

Toisen vuoden rakennusalan opiskelijat remontoivat Wahlmanin taloa Äänekoskella.

 

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Poken rakennusalan sekä muiden linjojen opiskelijat pääsevät remonttihommiin Wahlmanin talon yläkerrassa. Äänekosken kaupunki maksaa materiaalit ja kulukorvaukset, mutta varsinainen työ ei maksa kaupungille mitään. Poke taas saa tulevaisuuden osaajille oikeita töitä, joissa pääsee harjoittelemaan rakentamista käytännössä.

– Teemme nuorten kanssa yläkerran lankkulattiat ja sisäkaton. Ensin purimme yläkerran sisäkatot ja lattiat, villoitimme uudelleen välipohjan ja nyt asennamme uuden lankkulattian, sekä kattopaneelit. Vanhan talon korjaaminen on vähän työläämpää kuin uudisrakentaminen. Seinät, lattiat ja katot eivät välttämättä ole aivan suorassa ja esimerkiksi lattialankkujen asennuksen yhteydessä olemme joutuneet oikomaan vanhoja rakenteita, jotta lattiasta saadaan mahdollisimman suora. Pyrimme ammattimaiseen työnjälkeen, vaikka opiskelijatyönä remonttia teemmekin. Kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti, sanoo  opettaja Ossi Vänskä.

Yläkerran remontti valmistuu Poken osalta kevään aikana ja sen jälkeen kaupunki tekee vielä pintoja, viimeisiä sisustustöitä sekä portaikon.

Aikaisemmin kaupunki ja Poke tekivät oppilastyöyhteistyötä Hiskin saunan remontissa. Roskakatos Hiskin mökin ja saunan väliin valmistuu keväällä.

– Wahlmanin talon remonttia on ilo seurata, kohteesta tulee upea. Ja tämä on hieno yhteistyön muoto, josta kaikki hyötyvät, niin kaupunki, asukkaat, opiskelijat ja POKE, sanoo tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.

Poken rakennusalan opettaja Ossi Vänskä ja Äänekosken kaupungin tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.

 

Alun perin tehtaan virkailijoiden koti

Äänekosken Hiskinmäellä Metsä Boardin tehdasalueella sijainnut kulttuurihistoriallisesti arvokas Wahlmanin talo siirrettiin pari vuotta sitten Metsä Groupin uuden tehdashankkeen tieltä. Metsä Boardin hakema kaavamuutos Hiskinmäen alueella ei tukenut ulkopuolelta suojellun rakennuksen vaatimaa miljöötä, joten yhtiö tarjoutui siirtämään talon ja luovuttamaan sen veloituksetta Äänekosken kaupungille.

Talo nostettiin kokonaisena tukikehikkoineen Äänekosken taidemuseon viereiseen puistoon. Kokonaisuudessaan korttelialueiden rakennukset luovat yhdessä arvokkaan ympäristön Äänekosken kaupunkialueella. Metsä Board vastasi talon siirtämisestä ja rakennuksen viimeistelystä käyttökuntoiseksi uudella tontilla.

Suuri ja kaunis hirsitalo on ulko-osiltaan suojeltu. Wahlmanin talolla on erityistä teollisuushistoriallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Vuonna 1924 rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley, ja se on valmistunut alun perin Äänekosken tehtaiden ylemmän virkailijakunnan asunnoksi. Rakennus on ollut vuosikymmenten varrella pääosin asuinkäytössä, myöhemmin koulutus- ja kokoustilana sekä viimeisimmäksi yhdistys- ja kokoontumistilana.

Äänekosken kaupungin omistaman rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on vielä avoinna. Suunnitelmissa on ollut, että se tulisi kaupungin omaan käyttöön kaupungintalon tulevan tilanpuutteen vuoksi.

– Talolle saadaan nyt valmius kuitenkin monenlaiseen käyttötarkoitukseen, mikä on tärkeää tulevia vuosikymmeniä ajatellen, Räsälä sanoo.

8.2.2024

Parturi-kampaajaksi Pokelta valmistunut Ulla Näkkäläjärvi yhdistää työn ja opiskelun. Aamupäivät kuluvat luennoilla, ja iltapäivisin hän tekee töitä kampaamossaan.

Ulla Näkkäläjärvi opiskeli vajaa vuosikymmen sitten Pokella parturi-kampaajaksi ja on siitä lähtien huolehtinut asiakkaidensa hyvinvoinnista Lumo-kampaamossa Äänekoskella.

– Lähdin opiskelemaan kolmen lapsen syntymän jälkeen ja nautin kovasti omasta ajasta ja valmiista ruuasta, hän muistelee opiskeluaikojaan.

Hiusalalle Näkkäläjärvi päätyi, koska käsillä tekeminen kiinnosti.

– Nuorin lapsistamme oli vuoden ikäinen, kun opiskelin ensin ripsiteknikoksi ja perustin toiminimen. Tein ripsiä kotona ja huomasin ilmoituksen parturi-kampaajan opinnoista, hän kertoo.

Näkkäläjärvi aloitti opinnot Pokella tammikuussa 2015. Jo seuraavana syksynä hän alkoi tehdä töitä samassa liikkeessä, missä oli ollut harjoittelussa. Oma liiketila Pukkimäeltä löytyi ystävän kanssa yhdessä, ja tänä vuonna hänelle tuli jo 10 vuotta täyteen yrittäjänä.

 

Kampaajana Ulla on oppinut paljon asiakaspalvelutyöstä. Samoja taitoja tarvitsee myös toimintaterapeutti.

 

Halu auttaa

 

Kulunut syksy on kuitenkin tuonut muutoksia elämään. Näkkäläjärvi tekee kampaajan töitä pääasiassa iltapäivisin, sillä hän aloitti toimintaterapeutin opinnot Joensuun ammattikorkeakoulussa. Mistä moinen tuli mieleen?

– Varmasti ikäkin vaikuttaa siihen, että mielenkiinnot kohteet muuttuvat. Minusta alkoi tuntua, että haluan auttaa ihmisiä. Tammikuussa aloin miettiä, mihin hakisin opiskelemaan, 41-vuotias kertoo.

– Ja on myös niin, että käsityöammatissa pärjäämistä ei tehdä kovin helpoksi, hän pohtii viitaten esimerkiksi yrittäjän YEL-maksujen uudistukseen.

Työtä ihmisten kanssa

 

Vaikka terapia-ala tuntuu äkkiseltään erilaiselta kampaajan työhön verrattuna, paljon yhteistäkin löytyy.

– Kummallakin alalla saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja asiakaspalvelutaidoista on varmasti hyötyä myös terapeutin työssä.

Lähipiiriltään Näkkäläjärvi on saanut tukea ja kannustusta päätökseensä, vaikka kyselijöitäkin on tullut vastaan. Toisaalta hänen esimerkkinsä on kannustanut muitakin pohtimaan omia haaveitaan elämässä.

– Itse ajattelen, että miksi ei. Etukäteen ei voi tietää toimiiko tämä. Jos ei toimi niin sitten keksitään jotain muuta. Aina asiat järjestyvät jollakin tavalla, hän rohkaisee.

Syksyn mittaan päiviin on muotoutunut rytmi, jossa aikaa jää sopivasti kaikelle tarpeelliselle.

– Aamupäivisin minulla on usein luentoja. Sen jälkeen syön lounaan, ulkoilutan koiran ja tulen iltapäiväksi liikkeelle, hän kertoo.

Lähipäiviä on Joensuussa 2-3 kuukaudessa. Näkkäläjärvi odottaa jo kevään ensimmäistä harjoittelua, joka suuntautuu vanhustyöhön. Harjoittelupaikka on jo valmiina.

24.1.2024

ÄäneHub on yhteisöllinen työtila Äänekoskella Poken Piilolan kampuksella. Se on kohtaamispaikka yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, itsensä työllistäjille, opiskelijoille ja kaikille etätyötä tekeville. ÄäneHub tarjoaa kaikille ilmaiset etätyötilat nopeilla yhteyksillä arkisin ma-pe klo 8-16.

– ÄäneHub on yksi hieno esimerkki Poken ja Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön tiivistyvästä yhteistyöstä. ÄäneHubin toiminta alkoi alun perin hankkeena vuonna 2019 ja se jatkuu edelleen. ÄäneHubista on muotoutunut Äänekoskella ainutlaatuinen paikka verkostoitumiselle ja alusta erilaisille tilaisuuksille sekä tapahtumille, ja sitä halutaan kehittää edelleen, Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund sanoo.

ÄäneHubilla edistetään yrittäjyyttä, verkostoitumista ja innovaatiotoimintaa. Se on arvokas lisäpalvelu kuntalaisille ja yrityksille elinkeinoelämän kehittämisessä. Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö järjestää siellä säännöllisesti tapahtumia, ja kaupungin yritysneuvojat ovat paikan päällä tavattavissa tiistaisin klo 8-10 ja sopimuksen mukaan.

– ÄäneHubin yhtenä keskeisenä tavoitteena kautta vuosien on ollut edistää yrittäjyyttä ja alkavien yrittäjien palvelua. Tämä on edelleenkin keskeinen tehtävä. Yritysneuvojien läsnäolo sekä yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestetyt tapahtumat yhdistävät ihmisiä ja ideoita, ja sitä kautta parhaimmillaan synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja alueelle, sanoo Poken Työelämäpalveluiden koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio.

ÄäneHubin kokoustiloja voi varata etukäteen, mutta muutoin työskentelytiloja ei voi varata, sillä ÄäneHubin ydintä ovat kohtaamiset ja verkostoituminen.

– ÄäneHub yhdistää työnteon, yrittäjyyden ja oppimisen. Koska tila on oppilaitoksen yhteydessä osaajien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen on luontevaa. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen vahvistaminen on mahdollista Poken palvelutarjonnan avulla, Marjo-Riitta Vainio sanoo.

ÄäneHub on osa SeutuHubien verkostoa ja Äänekosken malliin on käyty laajasti eri kunnista tutustumassa.

 

ÄäneHubin osoite on Piilolantie 17, 44100 Äänekoski

Lisätietoja:

Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi

Poken Työelämäpalvelut koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, 040 5124 372, marjo-riitta.vainio@poke.fi

Äänekosken kaupungin verkkosivuilta: www.aanekoski.fi/aanehub

Poken verkkosivuilta: https://poke.fi/tyoelamalle/aanehub

ÄäneHubin tapahtumat löytyvät mm. Äänekosken kaupungin tapahtumakalenterista, Business Äänekoski -sivujen tapahtumista ja ÄäneHubin Facebook-sivuilta.

 

 

22.1.2024

Leevi Säde ei aikaillut kone- ja tuotantotekniikan opintojen kanssa. Hän päätti lähteä Valtralle oppisopimusopiskelijaksi ja hyppäsi suoraan työelämään.

 

Leevi Säteen syksy on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Lokakuun lopussa hän täytti 18 vuotta, ja samoihin aikoihin hän valmistui koneasentajaksi. Tuoretta kone- ja tuotantotekniikan osaajaa juhli myös työnantaja Valtra, jossa Säde suoritti loppututkintonsa oppisopimusopiskelijana. Palkintona oli työpaikka Suolahden traktoritehtaassa.

– Hyvältä tuntuu, kun heti sai työpaikan, Säde myhäilee.

Leevi Säde aloitti opinnot Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokella syksyllä 2021. Metallialalle hänet vei kiinnostus kädentaitoihin.

– Innostuin yläasteen käsityötunnilla tekemään käsillä. Sitä kautta hain ammattiopistoon metallipuolelle, hän kertoo.

Pokella taitoja pääsi harjoittelemaan esimerkiksi asennuksen, koneistuksen sekä hitsaus- ja levytöiden merkeissä. Hitsaaminen kiinnosti Sädettä niin, että hetken hän harkitsi levyseppähitsaajaksi suuntautumista. Lopulta hän valitsi kuitenkin koneistamisen.

Valtralle hän päätyi harjoittelun kautta.

– Olin toisen vuoden syksyllä Valtralla kahdeksan viikkoa harjoittelussa ja meiltä kysyttiin, onko halukkuutta oppisopimukseen. Siitä se sitten lähti. Aloitin oppisopimuksella toisen vuoden maaliskuussa, hän kertoo.

 

Leevi Säde valvoo konetta, jossa työkalua säädetään oikeaan mittaan. Taustalla koneistaja, terämies Mika Harmoinen.

Näyttö
työpaikalla

Leevi Säde on työskennellyt Valtralla eri osastoilla kurssien mukaisesti. Esimerkiksi CNC-koneistuksen osuuden hän teki kevyen koneistuksen osastolla. Nyt hän ahkeroi raskaassa koneistuksessa valmistaen koneen osia traktorin voimansiirtoon. Kurssit hän sai suoritettua työn ohessa siten, että harjoitteluvaiheen jälkeen opettaja tuli paikan päälle ottamaan näytön vastaan.

Jäljelle jääneet pakolliset yto-aineet eli yhteiset tutkintoon kuuluvat osat hän suoritti kotoa käsin. Koululla hänen ei juuri tarvinnut viimeiseen puoleen vuoteen käydä.

Opiskeluun Pokella Säde on tyytyväinen.

– Koulusta saa hyvän pohjan työelämään, hän sanoo.

 

Leevi Säde on tyytyväinen työpaikkaansa Valtralla. ”En haluaisi olla missään muualla juuri nyt.”

Tarkkuutta
tarvitaan

Kone- ja tuotantotekniikan alalla tarvitaan tutkintomääritelmän mukaan tarkkuutta ja hahmottamiskykyä sekä loogista ajattelukykyä. Tästä vastavalmistunut Säde on samaa mieltä.

– Huolellisuutta tässä työssä tarvitaan. Jos osassa on sadasosamillin heitto, se vaikuttaa seuraaviin työvaiheisiin, hän kertoo.

Kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin kuuluu työhön ilman muuta, mutta Leevi Säteen mukaan myös vuorovaikutustaidot ovat tärkeät Hän kiitteleekin oman tiiminsä hyvää työilmapiiriä.

– Parasta on hyvä huumori työkavereiden kesken, hän kehuu.

Heinäkuussa harmaisiin

Juuri nyt Leevi Säde on tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Työsopimus Valtralla on tehty siihen asti, kunnes varusmiespalvelus kutsuu heinäkuussa 2024. Pian Säde alkaa tehdä pelkän päivävuoron sijaan myös aamu- ja iltavuoroja, ja se tuntuu hyvältä. Vapaa-ajallaan hän käy salilla, soittaa bassoa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, maailmalla on vielä paljon annettavaa. Olen joskus miettinyt konetekniikan insinöörin opintoja, mutta katsotaan, hän naurahtaa.

Kiinnostuitko metallialasta? Lue lisää ja hae mukaan!

22.1.2024

Hanna Parkkonen ei voinut vastustaa hoitoalan kutsua. Hän opiskelee lähihoitajaksi ja haaveilee sairaanhoitajan urasta.

Hanna Parkkonen on juuri aloittanut harjoittelunsa Äänekosken terveyskeskussairaalassa. Ensimmäiset päivät lähihoitajan kolmosharjoittelussa ovat täynnä uusia muistettavia asioita, tehtäviä ja toimintatapoja.

– On mielenkiintoista päästä seuraamaan hoitotilanteita ja toimenpiteitä. Haluan ottaa harjoittelusta kaiken irti ja jättää näyttöpäivät ihan harjoittelun loppuun, hän kertoo innostuneena.

Parkkonen opiskelee lähihoitajaksi toista vuotta ja aikoo valmistua keväällä. Mutta tuskin se siihen jää, hän arvelee.

– Haaveilen sairaanhoitajaopinnoista. Haen ehkä jo tulevana keväänä tai seuraavana vuonna, hän suunnittelee.

Hanna Parkkonen haluaa harjoitteluissaan tutustua erilaisiin paikkoihin ja työympäristöihin.

 

Luonteva siirtymä

Hanna Parkkonen, 31, valmistui parturi-kampaajaksi 2011 ja ehti tehdä niitä töitä lähes kymmenen vuotta. Työ oli ihan mukavaa ja työkaverit mahtavia, mutta hiljalleen mieleen alkoi hiipiä uusia ajatuksia.

– Tykkään asiakaspalvelutyöstä, mutta omasta työstä rahastaminen tuntui vaikealta. Ajatukset menivät aina hoitoalaa kohti, hän kertoo.

Sitten Parkkonen sai lapsen ja vajaan vuoden päästä toisen. Äitiyslomalla kahden ihanan lapsen, pojan ja tytön, kanssa oli aikaa miettiä elämän suuntaa.

– Haluan auttaa ihmisiä, ja lähihoitajan työssä sitä saa tehdä. Eikä tarvitse rahastaa. Ennen opiskelun alkua kävin vielä tekemässä kesän parturi-kampaajan töitä ja totesin, että tämän aika on nyt ohi. Se oli hyvä siirtymä uuteen, hän kertoo.

Perushoito mittauksineen on lähihoitajan työtä, mutta myös moni muu asia.

 

Luovuutta arjessa

Opiskelut Pokella lähtivät sujumaan vauhdikkaasti. Päiväopiskeluna toteutettava tutkinto vaatii läsnäoloa päiväsaikaan, ja niinpä lapset aloittivat varhaiskasvatuksen päiväkodissa.

Opiskelijan suunnitelmallisuus ja sitkeys joutuivatkin heti koetukselle, kun lapset ensimmäisenä syksynä aloittivat sairastelukierteen.

– Teimme mieheni kanssa vaihtoja kesken päivän ja arvioin, miltä tunneilta ei millään voi olla pois. Luovuutta se vaati, ja joskus tehtäviä piti tehdä yölläkin.

Yhden puolen vuoden pätkän opiskelijoita oli samassa taloudessa kaksi, kun Parkkosen puoliso opiskeli ohjelmistokehittäjäksi.

– Meillä on kotona jääkaapin ovessa magneettitaulu, johon kirjoitan aina sunnuntai-iltana seuraavan viikon asiat. Loppuviikosta on mahtavaa, kun saa pyyhkiä taulun puhtaaksi, Parkkonen kertoo.

Läsnäolon taitoa

Hanna Parkkonen on valinnut osaamisalakseen sairaanhoidon ja huolenpidon, sillä se osa alasta kiinnostaa eniten.

– Lähihoitajan työhön kuuluu paljon enemmän työtä ja vastuuta kuin moni ehkä ajattelisikaan. Usein lähihoitaja on eniten potilaan kanssa ja tuntee tämän tilannetta parhaiten. Hän on tärkeässä roolissa viemässä tietoa sairaanhoitajalle ja lääkärille, Parkkonen pohtii.

Lähihoitaja tarvitsee hänen mukaansa myös hyvät vuorovaikutustaidot.

– Usein ihminen on sairas ja tilanteessa, jossa hän ei haluaisi olla. Silloin tarvitaan läsnäolon taitoa ja tunneälyä, jotta potilasta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, hän kertoo.

Myöskään kiire ei saisi näkyä hoitotilanteessa.

– Kiire voi olla hoitotilanteen jälkeen, mutta asiakkaan kanssa pitäisi toimia aina rauhassa, hän sanoo.

Hyvä porukka

Aikuisopiskelija nauttii opiskelun tuomasta omasta ajasta. Kun ala kiinnostaa, ei suuri määrä opittavaa tunnu työltä.

– Olen ollut tosi tyytyväinen Poken opintoihin ja opettajiin. Meillä on myös tosi hyvä ja aktiivinen luokka. Koulusta ei malttaisi olla pois, Parkkonen nauraa.

Opiskelusta kiinnostuneita hän kehottaa kulkemaan luottavaisesti unelmia kohti.

– Kyllä asiat aina järjestyvät, hän rohkaisee.

Kiinnostuitko sosiaali- ja terveysalasta? Lue lisää ja hae mukaan tammikuussa alkavaan ryhmään!

21.1.2024

Ari Uusitalo vaihtoi alaa ja opiskeli nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Nykyään hän on tuttu näky Äänekosken Kesäkaarassa, kouluilla ja nuorisotiloilla.

Nuorisotyöntekijä on nuoren ääni aikuisten maailmassa, heidän kuuntelijansa ja puolustajansa. Tätä tärkeää työtä tekee Ari Uusitalo, Pokelta reilu vuosi sitten valmistunut nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Uusitalo työskentelee Äänekosken kaupungin palveluksessa.

– Työn perusta on kohtaaminen nuorten kanssa, siitä se kaikki lähtee, kiteyttää Uusitalo työnkuvansa.

 

Ari Uusitalo kehuu nuoria oma-aloitteisiksi ja mukaviksi. Nuorisotyöntekijä tekee työtä omalla persoonallaan, ja yleensä kaikkien kanssa tullaan hyvin juttuun.

 

Valmentajan
työ innosti

Ari Uusitalo aloitti opinnot Pokella syksyllä 2020. Opiskelemaan hänet ajoi tarve alanvaihtoon. Postin tiiminvetäjänä työskennellyt kone- ja tuotantotekniikan insinööri on kolmen lapsen isä, joka toimii vapaa-aikanaan Äänekosken Huiman juniorijalkapallojoukkueen valmentajana.

– Työkaverit olivat mukavia, mutta työt alkoivat tulla uniinkin. Mietin, että mitä alkaisin tehdä, ja jalkapallosta tulikin mieleen ajatus nuorisotyöstä, Uusitalo, 44, kertoo.

Jalkapallon ohella hän on valmentanut myös jääkiekkoa, ja urheiluhierojaksikin Uusitalo on valmistunut.

– Kun lopulta lähdin opiskelemaan, ajattelin että miksi en tehnyt tätä jo aikaisemmin, hän pohtii.

 

Nuorisotyöntekijän työpäivät vaihtelevat. Joskus Ari Uusitalo aloittaa aamulla koululla, tällä kertaa hän on illalla valvomassa nuorten keilailua Pankkari Areenalla.

 

Talvella tiloja,
kesällä kaaraa

Opinnot sujuivat nopealla tahdilla. Muutamat kurssit Uusitalo suoritti oppisopimusopiskelijana kaupungilla ja 4 H -yhdistyksessä. Hän ehti työskennellä myös Laukaassa koulun pienryhmässä ennen nykyisiä töitään Äänekoskella.

– Tykkään käytännönläheisestä opiskelusta. Parhaiten oppii tekemällä, hän sanoo.

Kaupungin nuorisotyössä tehtävät vaihtelevat joka viikko ja melkeinpä joka päivä.

– Syksyllä ja talvella vierailemme kouluilla, pääsääntöisesti yläkouluilla sekä myös viheralueiden kouluilla nuorisotyöntekijöinä. Joskus työskentelen myös nuorisotiloilla. Työ on pääsääntöisesti liikkuvaa nuorisotyötä.

Kesäkaara on Äänekosken kaupungin nuorisotyön vetonaula, joka vierailee säännöllisesti esimerkiksi eri uimarannoilla niin kaupungissa kuin viheralueillakin. Kaara tuo nuorten ja lasten luo musiikin ja vaikkapa suppilaudat, röhnöpatjat ja sumopainiasut, aina tilanteen mukaan.

– Kesäisin kierrämme myös illalla nuorten suosimilla illanviettopaikoilla mahdollisuuksien mukaan, Uusitalo kertoo.

 

Opiskelu
jatkuu

Nuorten kanssa toimiessa kohtaaminen on Uusitalon mukaan tärkeintä.

– On tärkeää säilyttää nuorten luottamus, me emme ole poliiseja. Toki nuoria ohjataankin, jos se on tarpeen, hän kertoo.

Poken antamalla koulutuksella voi työskennellä myös esimerkiksi vanhusten tai kehitysvammaisten parissa. Uusitalon opinnot kuitenkin jatkuvat, sillä muutamaa päivää aikaisemmin hän on saanut tietää päässeensä opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Monimuoto-opiskelut Helsingin suuntaan onnistuvat pääasiassa työn ohessa etänä.

– Hyvälle tuntuu, tähän on työnantajakin kannustanut, hän iloitsee.

14.11.2023

Metsä Groupin ja Poken oppilaitosyhteistyö auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää alueen elinvoimaa. Toiminta käynnistyy Ääneseudulla vuonna 2024.

Metsä Group on Keski- Suomessa merkittävä toimija ja se valmistaa alueella niin kartonkia, sellua kuin puutuotteitakin.

”Olemme kehittämässä oppilaitosyhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa koko Metsä Groupina, ja yhteisenä tahtotilana on tulevaisuuden osaajien turvaaminen sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen myös alueen alaikäisille opiskelijoille”, sanoo Metsä Groupin henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken koulutusjohtajan Marko Lahden mukaan hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö Metsä Groupin kanssa auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää koko alueen elin- ja vetovoimaa.

”On hienoa, että alaikäisetkin opiskelijat pääsevät opintojensa aikana tutustumaan työhön Metsä Groupin yksiköissä, sillä tämä mahdollistaa työssäoppimisen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, monipuolisemman perehdytyksen sekä paremmat työn tekemisen edellytykset myös tulevaisuudessa”, sanoo Lahti.

Metsä Group ja Poke ovat luoneet yhdessä suunnitelmallisen metsäpolun, jossa sitoutetaan opiskelijat opiskelun aikana työharjoitteluun ja jonka toivottu lopputulos olisi työllistyminen valmistumisen jälkeen.

Monet eri alojen opiskelijat voivat metsäpolun ansiosta hakeutua opiskeluaikana Metsä Groupin eri yksiköihin harjoittelemaan ja oppimaan työssä. Pääosin työtehtävät koskevat prosessiteollisuuden perustutkinnon opiskelijoita, mutta myös sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja mahdollisesti muidenkin tutkintoalojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua harjoitteluun.

”Metsäpolku palvelee myös Metsä Groupia, sillä näin pääsemme sitouttamaan opiskelijat työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa”, Lahti toteaa.

Lisätietoja:
Metsä Group, henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt, p. 040 350 6742
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940.

13.11.2023

Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 21. marraskuuta klo 9-14. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.

Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa mukana mm. Aurajoki, Valtra, OnSteel ja Ka-Mu.

Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee yli 800 yhdeksäsluokkalaista valvojiensa kanssa ympäri pohjoista Keski-Suomea.

-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös uusimpia digitaalisia oppimisympäristöjämme.

Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous-, metsä-, raskaskone- ja ympäristöala.

Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. K-Supermarket Suosikki, K-Citymarket, S-market, Lidl, Keskport Niskanen ja Halpa-Halli.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 040 064 6718

3.10.2023

Murroksessa olevan maatalouden tarpeisiin vastataan luomalla älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja.

Pohjoinen Keski-Suomi saa noin kolmen miljoonan euron potin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Finnish Future Farm -hankkeessa luodaan käytännönläheinen yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalaan. Hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Poke. Kumppaneina on merkittäviä yrityksiä, kuten Valtra, AGCO Power ja Neste, sekä Saarijärven kaupunki.

Maatalous on suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Ilmastoneutraalin Euroopan unionin sekä Keski-Suomen hiilineutraalius- ja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja päästöjä vähentävien ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa. Kehitys ja uusien teknologistenkin ratkaisujen käyttöönotto on ollut vielä hidasta.

”Tämän taustalla on myös se, ettei esimerkiksi tuotekehityksen toteuttamiseen ole yhteistä agroteknologian kehittämisympäristöä”, toteaa Vice President, Marketing Valtra EME Mikko Lehikoinen.

Tarpeeseen vastataan Finnish Future Farm -hankkeessa luomalla yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn (nurmi ja vilja) CO2-päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita ratkaisuja, kuten Nesteen 100% jätteistä ja tähteistä Suomen markkinoille valmistamia diesel- ja polttoöljytuotteita. Keskeinen tavoite on edistää yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa älymaatalouden startup-yhteisön ja kiihdyttämöekosysteemin avulla.

Opiskelijat pääsevät seuraamaa tulevaisuutta

”Finnish Future Farm on upea mahdollisuus Pokelle ja koko Biotalouskampukselle. Hanke kokoaa osaajia eri puolilta, antaa mahdollisuuden Poken henkilökunnan osallistua alan kehittämistarpeisiin ja olla ratkaisemassa niihin liittyviä ongelmia.  Hanke luo uutta jaettavaa tietoa maakunnassa sekä valtakunnallisesti, ja samalla se houkuttelee uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Opiskelijamme puolestaan pääsevät seuraamaan monipuolista toimintaa ja saavat nopeasti hyötyä omiin opintoihinsa.  Kun hanke jalostaa tutkimusta ja tietoa eri osa-alueilla, pystytään opetuksen kautta välittämään paremmin uuden osaamisen teknologisia hyötyjä ja mahdollisuuksia.  Ja tietysti tämä on yritysmaailman luottamuksen osoitus siitä, että Biotalouskampus ja Poke pystyvät uudenlaiseen toimintaan – ja tätä tehdään yhdessä”, sanoo Poke Tarvaalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

”Tällainen ekosysteemi on Suomesta puuttunut kokonaan. Olemme tunnistaneet sen tarpeellisuuden esimerkiksi biotalouden yrityskiihdyttämömme, BioPaavon, innovaatiokilpailuissa eli hackathoneissa”, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen. ”Älymaatalouden huippuosaamiskeskittymän rakentamiseen myönnetty rahoitus avaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää sekä ruoantuotannon kestävyyden että kannattavuuden kehitystä ja siihen perustuvaa uutta, kansainvälistä kasvuliiketoimintaa.”

”Hankkeen päämääränä on kehittää maatalouden koulutusta ja tutkimusinfrastruktuuria Suomessa tukemaan tulevaisuuden maatalouskoneiden voimanlähteiden tuotekehitystä”, toteaa tuotehallintajohtaja Jarno Ratia AGCO Power Oy:stä. ”Odotuksemme ovat korkealla myös sidosryhmäyhteistyön kehittymisen suhteen.”

”’Odotan hankkeen havainnollistavan maatalouden päästövähennyspotentiaalin sekä löytävän ratkaisuja todentaa saavutetun päästövähenemän, minkä uskon kiinnostavan maatalouden parissa toimivia laajasti’’’, sanoo Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.

1.9.2023–30.6.2026 toteutettava hanke saa rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sen Oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Keski-Suomen liitto toteaa rahoituspäätöksessään: ”Hankkeella on selvää uutuusarvoa ja se on vahvasti yrityslähtöinen. Hankkeen päätavoite on tuottaa TKI-ratkaisuja maatalousalan yritysten käyttöön sekä luoda älyteknologiaan perustuva TKI-ympäristö Tarvaalaan. Hanke tukee Keski-Suomen alueellisen siirtymäsuunnitelman tavoitteita.”

Lisätietoa

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

johtaja Minna Lappalainen, Biotalousinstituutti, School of Technology, p. 040 630 0384

 

 

4.9.2023

Poke käynnistää 2,5 vuotta kestävän WindSoLab-hankkeen, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.

-Hienoa, että saimme rahoituksen tähän tulevaisuuteen suuntaavaan hankkeeseen, joka on suurin hanke kuntayhtymän historiassa. Tämä on myös tärkeä asia koko Keski-Suomelle. Toiminta-alueemme kunnilta ja yrityksiltä tuli toive, että kehittäisimme tuulivoima- ja aurinkoenergian infraan liittyvää koulutusta, ja halusimme vastata toiveeseen. Tavoitteenamme on, että Pokesta tulee tuuli- ja aurinkoenergian osaamisen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta yksi Suomen parhaista, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Oppimisympäristö mahdollistaa myös yritysten osaamisen kehittymisen. Lisäksi on tarkoitus kehittää

tutkinnon rajat ylittävää yhteistyötä sähköautomaation sekä kone- ja tuotantotekniikan kunnossapidon välillä. Tavoitteena on löytää toimivat mallit ja yhteistyötavat yritysten kanssa, joilla on korkeat vaatimukset sekä turvallisuuden että teknisen osaamisen osalta.

-Haluamme tukea paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi opiskelijat voisivat perustaa pieniä yrityksiä, jotka tekevät suuremmille yrityksille alihankintatyötä. Haluamme kehittää osaamiskeskittymän, joka yhdistää pieniä yrittäjiä suuriin toimijoihin, sanoo Seppo Pietarila.

Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.

 

Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.

– Hankkeessa investoidaan lähes miljoona euroa oppimisympäristöön. Tiloista tehdään viihtyisät ja nykyaikaiset. Laitteissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys, kuten esimerkiksi energiatehokkuus. Lisäksi oppimisympäristöstä on tarkoitus tehdä sellainen, että sitä voidaan siirtää tarpeen mukaan muuallekin, sanoo Pietarila.

Tavoitteena on lisätä Poken yhteistyötä erityisesti niiden sähkö- ja automaatiotekniikan yritysten kanssa, joissa tarvitaan aurinkoenergian ja tuulivoimaenergian osaamista. Yhteistyöverkoston kokoaminen edesauttaa myös yritysten keskinäistä verkostoitumista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on aurinko- ja tuulienergiaratkaisuiden yleistymisen kautta vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen alueella ja vähentää erityisesti turvetuotannon alasajosta johtuvaa työttömyyttä.

Hankkeen pääpainopistealue on Saarijärven-Viitasaaren seutu, koska siellä kehitetään tällä hetkellä runsaasti uusiutuvia energiamuotoja.

-Potentiaaliset työpaikat ovat Saarijärven-Viitasaaren alueella, sanoo Pietarila.

Tuulivoimahuoltajia tarvitaan tulevaisuudessa

Jokainen toimiva tuulivoimalapuisto tarvitsee toimivat ylläpito- huolto- ja kunnossapito-organisaatiot. Tuulivoimayhtiöiltä saatujen tietojen mukaan yhdeksän tuulivoimalaa työllistää keskimäärin kaksi tuulivoimalahuoltajaa. Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemien Keski-Suomen tuulivoimarakentamisen tilastojen perusteella alueella tarvitaan lähivuosina yli 50 uutta työntekijää. Koska tuulivoima-ala on nuori Suomessa ja varsinkin keskisessä Suomessa, tuulivoimaloiden huoltohenkilöitä ei ole riittävästi, eikä heitä myöskään kouluteta alueella.

Myös aurinkovoimalat lisääntyvät Keski-Suomessa. Aurinkovoimapuistot työllistävät rakentamisvaiheessa suuren määrän paikallisia sähköalan yrityksiä, joten hankkeessa toteutettava aurinkovoiman simulointiympäristö mahdollistaa asentajien koulutuksen.

Poken toimialueen kunnat, yrittäjät ja tuulivoimapuistojen rakentajat ovat huolestuneita tilanteesta ja haluavat paikallisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän auttamaan tilanteen ratkaisemisessa. Tulevilta työntekijöiltä vaaditaan paitsi vahva pohjakoulutus pääosin sähkö- ja automaatioalalta, lisäksi erikoistumista vaativaa osaamista.

Hankkeessa edistetään myös paikallisten yrittäjien mahdollisuutta suuntautua tuulivoima- ja aurinkoenergiahuoltoon.

Uusi oppimisympäristö valmistuu elokuussa 2024, jolloin myös ensimmäiset koulutukset aiotaan käynnistää Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

projektiasiantuntija Olavi Piispanen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 143 9222

 

4.9.2023

Kun uskaltaa lähteä opiskelemaan, voi löytää itsestään uusia taitoja. Näin kävi Sari Markkaselle, joka opiskeli Pokella merkonomiksi.

 

Sari Markkasen työhuone on Suolahdessa oman kodin alakerrassa. Säädettävän työpöydän ääressä Valtran strategiakoordinaattori tekee töitä välillä seisten, välillä istuen. Parhaillaan teon alla on sähköinen työkalu strategisten projektien arviointiin.

Markkasen työpäivät ovat varsin erilaisia verrattuna entiseen elämään ravintola-alalla.

– Tein 16 vuotta monenlaisia töitä Restelin ravintoloissa, yökerhoissa, kahviloissa ja viimeksi vuoropäällikkönä huoltoasemalla. Sitten alkoi tuntua, että haluan elää perhe-elämää, jossa on illat ja viikonloput vapaata, hän kertoo.

Perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 15- ja 8-vuotiaat pojat sekä innokas labradorinnoutaja Donna.

Markkanen oli asialla juuri ennen pandemian puhkeamista, ja Pokella oli alkamassa sopivasti merkonomin koulutus.

– Tykkään matematiikasta, ja nautin kun sain pysähtyä keskittymään toimistohommiin. Ajattelin, että ehkä liiketalouden opiskelu voisi poikia jotain, hän muistelee.

Kun työnantaja myönsi opintovapaan, Markkanen lähti kouluun.

 

Sari Markkanen nauttii merkonomin työssä järjestelmällisyydestä ja siitä, kun asiat saa tehtyä valmiiksi. Vapaa-aikaansa hän viettää mielellään perheen kanssa mökillä.

 

Uusia puolia itsestä

Miltä opiskelu monen vuoden jälkeen tuntui?

– Oli ihanaa päästä koulun penkille oppimaan uutta. Ja oli motivoivaa saada palautetta ja hyviä arvosanoja, hän kertoo innostuneena.

Markkanen opiskeli ryhmässä, jossa kaikki olivat työelämässä olevia aikuisia. Poken opetuksesta hänellä on hyvää sanottavaa.

– Opettajat auttoivat meitä, kun kaikilla oli yksilöllisiä tarpeita. Erityiskiitos opo Marika Marttiselle, joka kannusti jatkamaan opintoja, Markkanen kiittelee.

Hän nimittäin huomasi, että haluaa koulusta hyviä arvosanoja. Ja että hänellä oli ollut ihan väärä käsitys itsestä oppijana.

– Olin aina ajatellut, että en ole kovin hyvä kirjoittamaan ja etten ikinä saa tehtyä kymmentä sivua tekstiä. Opettaja lupasi, että se sivumäärä tuntuu vielä lyhyeltä. Ja niin siinä kävi. Minusta löytyikin se puoli, että osaan kirjoittaa esseitä, Markkanen iloitsee.

 

 

Jatkotutkintoa kohti

Merkonomin koulutus antaa valmiuksia monenlaisiin töihin esimerkiksi toimistopalveluissa, asiakastyössä, taloushallinnossa ja markkinointiviestinnässä.

Sari Markkanen teki lopulta merkonomiopinnot loppuun oppisopimuksella, sillä hän sai jo ensimmäisen vuoden jälkeen työpaikan Valtralta. Ja kun oli vauhtiin päässyt, lähti hän jatkamaan opiskelua ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä tradenomiopintoja on jäljellä reilun vuoden verran.

Työssään Markkanen nauttii selkeydestä ja siitä, kun saa tehtyä asiat loppuun asti.

– Kun voin auttaa työkavereita ja näen oman tekemiseni vaikuttavan positiivisesti yhteiseen toimintaan, tunnen onnistuneeni työssä, hän kertoo.

 

Kiinnostaako sinua merkonomiopinnot? Lue lisää ja hae mukaan!

4.8.2023

Hanna Virtanen on toiminnan ihminen, joka rakastaa luontoa, nauttii ongelman ratkaisusta ja tarttuu mielellään lapioon. Ympäristönhoitajana saa tehdä tuota kaikkea.

Hanna Virtanen, 40, aloitti ympäristönhoitajan koulutuksen Pokella viime syksyllä 2022. Kaksi vuotta kestävään tutkintoon sisältyy lähi-ja etäopintoja, ja paikan päällä Poken Laukaan toimipisteessä opiskellaan keskimäärin viikko kuukaudessa.

Mistäpä harjoittelupaikka ja alan töitä, pohti Virtanen heti opintojen alettua.

-Kyselin Facebookissa harjoittelupaikkaa, ja sitä kautta kyselyni osui oikeiden ihmisten silmiin, hän kertoo.

Virtanen pääsi harjoitteluun Laukaan vesihuoltoon jo viime vuoden puolella.  Ajoissa oleminen kannatti, sillä hyvin sujunut pesti toi hänelle samasta paikasta kesätyön.

-Olen tykännyt työstä kovasti, sillä saan olla ulkona ja tehdä fyysistä työtä. Tässä näkee heti työnsä tuloksen, hän kehuu.

Ympäristönhoitajat voivat työskennellä esimerkiksi kuntien ja yritysten ympäristönhuollossa, energia-ja vesihuollon tehtävissä sekä neuvojina.

 

Hanna Virtanen tykkää vaihtelevasta työstä, jossa oman käden jälki näkyy heti. Vapaa-ajalla Virtanen retkeilee puolison ja lasten kanssa sekä etsii geokätköjä.

 

Hups vain,
hetki hurahti

Laukaalainen Hanna Virtanen teki pitkään töitä ravintola-alalla, mutta alkoi hiljalleen tympääntyä yötyöhön, kiireeseen ja humalaisiin asiakkaisiin. Oli aika etsiä jotain muuta.

-Pääsin opiskelemaan metallipuolelle 2008 ja valmistuinkin, mutta sitten tuli taantuma eikä koneistajille ollut töitä. Lähdin väliaikaisesti töihin kauppaan ja hups, siellä meni 13 vuotta, hän nauraa.

Työskentely S-ryhmän kaupoissa toi Virtaselle vuosien myötä uuden haasteen, käsien nivelvaivat. Pariin otteeseen operoidut ranteet kipeytyivät staattisessa työssä, eikä Virtasella ollut toistuvien sairaslomien lomassa muuta vaihtoehtoa kuin alkaa suunnitella uutta uraa. Ja olihan ajatus ollutkin tehdä töitä kaupassa vain väliaikaisesti.

-Luonto on minulle tärkeä ja retkeilemme paljon perheen kanssa. Etsin tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, ja kun tämä tuli esiin, ajattelin että siinä se on, kertoo 8-ja 10-vuotiaiden tyttöjen äiti.

Työnantaja suhtautui Virtasen opintovapaaseen kannustavasti, ja niinpä koulun penkille lähtivät viime syksynä niin äiti kuin tyttäretkin. Äiti saa opiskeluunsa Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea.

-Olen tykännyt opinnoista kovasti. Monet kysyvät, mitä ympäristönhoitaja tekee, ja itsekin mietin sitä välillä. Uskon kuitenkin, että löydän alalta töitä, Virtanen kertoo.

Monipuolinen
työnkuva

Ympäristönhoitajan linja on toiminut Pokella pitkään. Se ei ole kiinteistönhuoltoa eikä eräoppaana toimimista, vaan jotain siltä väliltä. Opintoihin sisältyy niin kaavoitusta, eläinten ja kasvien tunnistusta, ympäristölainsäädäntöä kuin käytännön ympäristönhoidollista työtä. Kaiken takana on kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen.

-Teimme esimerkiksi kasvion, ja perinnebiotoopin tehtävään piti käyttää aikaa ja mielikuvitusta, Virtanen kertoo.

Moottorisahan ja muiden pienkoneiden käytön opettelu kuuluu myös opetusohjelmaan.

Ripaus
rohkeutta

Kesätyössään Virtanen esimerkiksi kiertää työparinsa kanssa kunnan eri vesilaitoksissa, ottaa näytteitä, huoltaa laitteistoa ja tarkistaa että kaikki on kunnossa. Nurmikon leikkaamistakin työhön kuuluu. Erityisesti Virtanen pitää ”monttuhommista”.

-Tehtävänä oli kaivaa vesiputki esiin ja tehdä siihen uusi kaivo. Kaivettaessa huomattiin, että lähellä kulkee sähköjohto, jolloin työtä ei voitu jatkaa vaan odotettiin paikalle sähköasentajaa. Olisi harmi, jos kaivuri osuisi väärään kohtaan ja lähistöltä menisi sähköt, Virtanen kuvailee.

Lapiointi työtehtävissä ei rasita ranneniveliä, kun sitä ei tee koko päivää.

Hanna Virtanen suositteleekin ympäristönhoitajan opintoja kaikille, jotka pitävät ulkona luonnossa olemisesta. Vähän rohkeuttakin tarvitaan.

-En ollut aikaisemmin käyttänyt puukkosahaa tai ajanut moottorikelkalla, mutta niin vain ajoin, hän kertoo.

Kiinnostuitko ympäristönhoitajan koulutuksesta? Hae mukaan Laukaassa alkavaan ryhmäämme!

15.6.2023

Suosituimmat yhteishaun alat olivat logistiikka, metsä ja maatalous

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 15. kesäkuuta. Pokella aloittaa elokuussa 351 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin aloitti 355 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat logistiikka, metsä ja maatalous. Lisäksi Laukaan sähkö- ja automaatioalalle sekä rakennusalalle oli runsaasti hakijoita.

-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Suurin osa valituista on oppivelvollisia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi liiketoiminnan alalla, ravintola- ja cateringalalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.  Myös Viitasaaren yksikköön mahtuu vielä opiskelijoita, kuten myös Piilolan rakennusalalle.

– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Haku TUVAan on 19.6.-30.7., sanoo Maarit Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa valittavana 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 29.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

 

17.5.2023

Poke ja Agco tekevät yhteistyötä henkilöstön kouluttamisessa jo kahdeksatta vuotta. Suuri joukko Agcon varaosamyyjiä ympäri Suomen on opiskellut myyntiä ja markkinointiviestintää työnsä ohessa Pokella.

Opinnot sisältävät muun muassa asiakaslähtöistä myyntiä ja markkinointia, tuoteryhmätyöskentelyä ja visuaalista myyntityötä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuspäivissä on ollut mukana myös Agcon omaa henkilöstöä, jolloin yrityksen toimintamallia saadaan kytkettyä hyvin osaksi opintoja.

Kysyimme Agcon aluepäälliköiltä Susanna Arisalolta, Teemu Leinoselta ja Pekka Piiraiselta heidän kokemuksistaan Poken liiketoiminnan ammattitutkinnosta.

Miksi yrityksenne kouluttaa varaosamyyjiä liiketoiminnan ammattitutkintoon? Mitä tavoitteita koulutukselle asetettiin ja kuinka hyvin ne on mielestänne saavutettu?

Varaosamyyjien työnkuva oli muuttunut aikojen saatossa mm. digitalisaation sekä traktorimalliston kehityttyä ja laajennuttua. Halusimme tarjota varaosamyyjillemme mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan tämän päivän vaatimuksiin.

Millaiset sisällöt koulutuksessa ovat olleet erityisen tarpeellisia ja hyödyllisiä? Onko tehtävät ja näytöt saatu mielestänne hyvin kytkettyä käytännön työhön?

IT, lakivaatimukset, myymälän visuaalinen ilme ja tuotemarkkinointi olivat meille erityisen hyödyllisiä aiheita. Tehtävät ja näytöt ovat soveltuneet todella hyvin käytäntöön. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tehtävät ovat liittyneet niinkin läheisesti päivittäiseen työhön.

Miksi mielestänne henkilöstön kouluttaminen kannattaa? Millaisia hyötyjä koulutus on tuonut teidän yrityksellenne ja myyjien työhön?

Kehitys menee nykypäivänä niin vauhdilla eteenpäin, että jatkuva kouluttautuminen on melkeinpä välttämätöntä. Halusimme, että kaikki käyvät tutkinnon, jotta varmistamme kaikille samat tiedot. Koulutusten erittäin tärkeä anti oli myös myyjien tapaaminen ja toisiinsa tutustuminen, koska myyjämme työskentelevät ympäri Suomen. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat lisääntyneet selkeästi koulutusten myötä.

Kuinka opiskelu työn ohessa on sujunut työntekijöiltänne?

Lähijaksoja on ollut sopivasti ja ne on saatu hyvin järjestettyä. Etäopiskelu ja -tehtävät ovat työkiireiden vuoksi aiheuttaneet jonkun verran haasteita. Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden tehdä etätehtäviä työajalla, jotta opiskelusta ei tule liian raskasta ja tutkinnot saadaan ajoissa päätökseen.

Millaisia vinkkejä antaisitte yrityksille, jotka harkitsevat henkilöstön kouluttamista?

Ottakaa rohkeasti Pokeen yhteyttä sopivan koulutuksen räätälöimiseksi. Pakollisen tutkintorungon lisäksi yrityksen toiveita pystytään toteuttamaan melko vapaasti. Jos mahdollista, niin laittakaa työntekijöitä ryhmissä, jotta työntekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja verkostoituvat entistäkin paremmin. Toki keskustelut muiden yritysten opiskelijoiden kanssa antavat uusia näkökulmia ja lisää verkostoitumista.

Millaista yhteistyö Poken kanssa on ollut?

Yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa. Alkusuunnittelun jälkeen Poken henkilöstö on pitänyt hienosti ”langat käsissä” ja seuranneet opiskelijoiden edistymistä. Koulutuksen aikana yhteydenpito meidän työpaikkaohjaajien ja Poken välillä on ollut jatkuvaa ja koulutuksen sisältöä on kehitetty myös koulutuksen aikana. Poke on toteuttanut pienimmätkin toiveemme lyhyelläkin varoitusajalla.

Suosittelisitteko muillekin yrityksille yhteistyötä Poken kanssa?

Ehdottomasti suosittelemme: aloitimme tutkinnot varaosamyyjillemme vuonna 2015 ja edelleen haluamme jatkaa Poken kanssa, uusi ryhmä on jo suunnitteilla!

Kiinnostuitko myynnin ja markkinoinnin opiskelusta? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

2.5.2023

Nuori yrittäjyys vei tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan kilpailuihin asti

Äänekoskelaisen Santeri Jauhiaisen, 21, tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännönläheinen oppiminen on joillekin se paras valinta. Santeri huomasi, että hän oppii parhaiten tekemällä ja käytännön kautta. Tämä johti siihen, että hän vaihtoi lukio-opinnoista ammattikoulun penkille opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa.

”Jo lukioaikana tykkäsin työskennellä tietokoneiden parissa, muun muassa IT-tukena. Opinto-ohjaajani vinkkasi minulle Poken opinnoista. Tällä hetkellä opiskelen kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa”, sanoo Santeri.

Hän on viihtynyt Pokella hyvin. Ammattikoulussa opiskeleminen sopii hänelle paremmin, sillä hän koki lukion jaksot ja jaksojen lopussa olevat monet kokeet stressaavana. Se ei ollut hänen tapansa oppia.

”Opin itse tekemällä ja käytännön kautta. Jos minulla on joku ongelma, selvitän sen.”

Ongelmanratkaisusta innovaatioon

Santeri on mukana myös Nuori yrittäjyys -toiminnassa. Siskon näppäimistöpulma oli alkusysäys nuorelle yrittäjälle.

”Siskoni tarvitsi tietynlaisen näppäimistön käyttöönsä, jollaista ei ollut olemassa. Selvitin, kuinka sellaisen voisi tehdä ja suunnittelin siitä 3D mallin. Aloitin täysin tyhjästä.”

Poken DigiLabissa innostuttiin Santerin ideoista ja osaamisesta. Hänessä nähtiin potentiaalia ja hän pääsi työssäoppimisjaksoon DigiLabiin. Santeri kokee, että DigiLab on toiminut hyvin hänen työnsä, koulutuksen ja tulevaisuuden näkymien tukena. Nuori yrittäjyys -toiminta vei Santerin kilpailemaan liikeideallaan ja hän voittikin Keski-Suomen alueen osakilpailussa, joka vei hänet kilpailun finaaliin Helsinkiin. Voittoa ei Helsingistä tullut, mutta hienoja kokemuksia ja uusia tuttavuuksia sitäkin enemmän.

”Koko sosiaalinen piirini on kasvanut kaiken tämän myötä. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut loistavia kontakteja. Tartun usein haasteisiin, mutta en uskonut voittavani osakilpailua.”

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Santeri Jauhiainen löysi intohimonsa 3D-mallintamisesta.

 

Onnistumiset vievät eteenpäin

Myös haasteita on ollut matkan varrella. Tällä hetkellä tulevaisuus kuitenkin näyttää hyvältä.

“Olen kokenut paljon onnistumisen hetkiä, kuten kilpailun voitto ja minusta tehty lehtijuttu. Ne ovat olleet mieleenpainuvia asioita. Myös se, että on saanut korvauksen tehdystä työstä, on tuntunut mahtavalta. Olen ymmärtänyt, että minun työtäni arvostetaan.”

Santeri valmistuu opinnoistaan keväällä 2023 ja tavoitteena on edistää ja kehittää yritystoimintaa. Hänen unelmansa on tehdä monipuolista työtä.

”Tykkään 3D mallintamisesta, IT-tuesta ja opettamisesta. Kombinaatio näistä olisi kiva. Ehkä jopa yrittäjänäkin.”

Kiinnostuitko tieto- ja viestintätekniikan alasta? Haluatko työskennellä IT-tukihenkilönä tai tietoverkkoasentajana? Pokella on jatkuva haku, joten lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

18.4.2023

Poken opiskelijat pääsivät testaamaan kestävän kehityksen taitojaan toiminnallisessa teemapäivässä 18. huhtikuuta. Esimerkiksi hiilijalanjälkeä pohdittiin oman yrityksen kautta. Ensin piti perustaa oma kuvitteellinen yritys ja sitten pohtia, miten mitkäkin ratkaisut, kuten materiaalivalinnat ja lämmitysjärjestelmä vaikuttivat hiilijalanjälkeen.

-Päivässä oli varmasti paljon tuttua asiaa, mutta kestävyysajatteluun liittyy myös paljon huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Teemapäivän aikana opiskelijat testasivat taitojaan ja saivat tutkittua tietoa ja erilaisia näkemyksiä asioihin. Usein kyse on pienistä asioista, joita voi helposti tehdä. Päivän tarkoitus ei ole heristää sormea ja syyllistää, vaan herättää ajatuksia, sanoo kehittäjäopettaja Anne Rantanen.

Teemapäivässä ajankohtaisia kestävyysteemoja käsiteltiinn erilaisilla toiminnallisilla rasteilla, joita vetivät Polkukartta-asiantuntijat Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta, Gradialta ja Pokelta. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus oppia kestävyyden eri osa-alueista käytännönläheisesti ja itse tekemällä.

-Halusimme Pokella liittää nämä teemat osaksi yhteisten aineiden opiskelua, joita ovat  viestintä ja vuorovaikutus, äidinkieli ja englanti, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Yhteisten aineiden opetussuunnitelmaan kuuluvat myös kestävyysasiat, sanoo Rantanen.

Toiminnallisilla rasteilla käsiteltiinn muun muassa sosiaalista vastuullisuutta, kestävyysviestintää, kiertotaloutta, riskiraaka-aineita, energiaa ja hiiltä.

Piilolan opiskelijoista teemapäivään osallistuivat tieto- ja viestintätekniikan, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan sekä ajoneuvoalan opiskelijat.

-Opiskelijoiden pitää tulevaisuudessa osata ottaa huomioon ammatissaan monenlaisia kestävyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi materiaalivalinnat, sanoo Rantanen.

Teemapäivä on osa POLKU 2.0 -hanketta. Hanke luo Keski-Suomeen laadukasta kestävyysopintotarjontaa, joka sopii työuran eri vaiheisiin ja vastaa työelämän tarpeisiin. Näin hanke tukee jatkuvaa oppimista eli osaamisen täydentämistä joustavasti koko elämän ajan. Hankkeen tuloksena syntyy kestävän tulevaisuuden Polkukartta, uudenlainen kokonaisuus, joka kuvaa mahdollisuuksia hankkia kestävyysosaamista siten, että käyttäjä voi valita juuri itselleen sopivan oppimispolun.

Hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE.

 

Lisätietoja: kehittäjäopettaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761

projektipäällikkö, Tarja Hyötyläinen, Poke, p. 040 740 0385

https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/wisdom/polkukartta/polku-2-0-hanke

https://poke.fi/hankkeet/polku-2-0

 

29.3.2023

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin.

Venla Hämäläinen pääsi ensimmäisen kerran vaellukselle Lappiin vajaa kymmenen vuotta sitten, 28-vuotiaana. Siitä syttyi kipinä, joka lopulta otti tulta alleen reilusti yli kolmikymppisenä kahden lapsen äitinä: Hämäläinen opiskelee Pokella eräoppaaksi ja valmistuu tänä keväänä.

– Koulutus on ollut mahtava kokemus. Olen päässyt mukaan niin moneen hienoon juttuun, hän hehkuttaa viimeisten kurssien ollessa jo käsillä.

Hämäläinen on alkuperäiseltä koulutukseltaan restonomi, ja hän toimii Varjolan tilalla Laukaassa ravintolan vuoropäällikkönä. Opintielle hänet ajoi se kaikkien kohtaama pysäyttäjä, korona.

– Meille tuli koronan aikana töissä lomautuksia ja silloin ajattelin, että nyt tai ei koskaan.

Venla Hämäläinen haaveilee käyvänsä kaikissa Suomen 41 kansallispuistossa. Niistä melkein puolet onkin jo käytynä.

 

Töitä ja opiskelua

Hämäläinen sai työnantajaltaan opintovapaata kaksi vuotta, opintojen keston verran. Käytännössä lähiviikko on Saarijärvellä Poken Tarvaalan tiloissa kerran kuussa, ja muut opinnot suoritetaan etänä.

Eikä pidä unohtaa retkiä ja vaelluksia. Ne ovat tietenkin koko koulutuksen suola, tärkeintä antia.

– Vaativan vaelluksen kurssi Lapissa, eräruoka, kalastus, teemalliset luontopalvelut, villiyrttikurssi, kiipeilyä kalliolla ja jäällä, hiihtovaellus Salamajärvellä… Hämäläinen luettelee innostuneena.

Moni suorittaa tutkintoa töiden ohella. Myös Venla on ollut joitakin jaksoja töissä kahden viime vuoden aikana. Tutkintoon on mahdollisuus saada työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea, ja sitä Hämäläinenkin on saanut.

Venla Hämäläinen osaa tehdä tulet tuluksilla, kerätä metsästä itselleen syötävää ja rakentaa itselleen majoitteen. Eräopaskoulutus antaa valmiuksia niin vaativien vaellusten suunnitteluun ja vetämiseen kuin tyhy-toiminnan ohjaamiseen.

 

Oppia ohjaamiseen

Eräopaskoulutuksen vastuuopettaja Teemu Nieminen kertoo, että opiskelusuoritukset perustuvat näyttöihin. Niinpä jokaiselle opiskelijalle tulee kohdalle oman retken suunnittelu ja ohjaaminen alusta loppuun.

Venla Hämäläiselle se oli viiden päivän vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa viime syksynä.

– Vaellus oli opettavainen kokemus, sillä kelit olivat kurjat koko retken ajan. Mutta se oli hyvä, sillä muuten en tietäisi, millaista se voi pahimmillaan olla, hän pohtii.

Ohjaamisen harjoitteleminen onkin Teemu Niemisen mukaan yksi tärkeimpiä koulutuksen sisältöjä.

– Tarvittavat erätaidot oppii kyllä jokainen, mutta tärkeintä on saada kokemusta ihmisten ohjaamisesta ja erilaisten tilanteiden kohtaamisesta, hän sanoo.

Eräoppaaksi haluavan ei siis tarvitse olla valmiiksi eräjorma, jo syntynyt vaelluskengät jalassaan?

– Ei tarvitse, kokemus kertyy opintojen myötä. Tietenkin kiinnostus luonnossa olemiseen on tärkeää, Venla Hämäläinen nauraa.

Hän on nauttinut myös erityisesti retkiruokaan liittyvistä kursseista, ja niitä oppeja hän on päässyt jo testaamaankin työhyvinvointi-iltojen järjestäjänä.

– Olemme opiskelukaverini kanssa tarjonneet sivutoimisesti eräoppaan palveluita, ja sitä toimintaa on tarkoitus jatkaa. Haluaisin myös jatkossa hankkia retkeilytarvikkeita, joita voi vuokrata vaellusasiakkaille siinä vaiheessa, kun alan vetämään vaelluksia, hän suunnittelee.

Hämäläinen kannustaakin ihmisiä matalan kynnyksen retkille. Kaikkia varusteita ei tarvitse omistaa itse, eikä aina tarvitse lähteä kauas korpeen.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä metsään tai poiketa poluilta. Täällä on kuitenkin kaunista luontoa lähellä. Keski-Suomessa on paljon hienoja paikkoja, hän kannustaa.

Työn vastapaino

Venla Hämäläiselle itselleen luonto on rauhoittumista varten.

– Kun tekee hektistä työtä, luonnossa on hyvä olla, olkoon se metsä, järvi tai tunturi, hän sanoo.

Valmistumisen jälkeen Hämäläinen aikoo palata työhönsä Varjolaan. Tilalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, ja talon palkkalistoilla on myös eräopas. Myös Venla on päässyt muutamia kertoja mukaan järjestämään muun muassa lumikenkäretkiä ja maalaisolympialaisia, ja pian hänellä on niihin koulutus.

Kiinnostuikto sinä eräoppaan koulutuksesta? Lue lisää ja hae mukaan mahtavaan luontoalan ammattitutkintoon Saarijärven Tarvaalaan!
Eräopaskoulutuksen kuvia ja tunnelmia sekä käytännön faktaa koulutuksesta.

 

22.3.2023

Laukaan yksikön hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.

Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää hieman verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 638 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 353. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Laukaan yksikkö lisäsi suosiotaan tänä vuonna yli kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Eniten hakijamääriä kasvattivat Laukaassa logistiikka-, rakennus- ja sähköala. Yhteensä Laukaassa oli 63 ensisijaista hakijaa, kun viime vuonna vastaava luku oli 27.

-Olemme laajentaneet toimintaamme Laukaassa vuosien aikana tarpeen mukaan, ja Laukaan kunta on ottanut meidät myönteisesti vastaan. Aikanaan aloitimme Laukaassa rakennusalalla, ja nyt meillä on siellä tarjolla jo viisi alaa. Nyt nuoret ovat löytäneet ammatillisen koulutuksen läheltä eli omasta kunnasta, ja se onkin toimintamme tarkoitus. On hienoa huomata, että Laukaassa tarjontamme on oikeasti tullut tarpeeseen, sanoo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Myös Saarijärven yksikkö Tarvaalassa kasvatti runsaasti hakijamääräänsä, ja nuoria kiinnostivat maatalous- ja metsäala. Myös uutuutena Tarvaalassa alkava hyötyajoneuvomekaanikon koulutus kiinnosti yhteishaussa.

-Hienoa, että maatalous- ja metsäala kiinnostavat, sillä niiden ympärillä olevat ammatit ovat tärkeitä. Ja vaikka maataloutta on pitkään riepoteltu, siitä huolimatta ala kiinnostaa nuoria. Lisäksi henkilökunta on tehnyt hyvää työtä, kun he ovat kiertäneet kertomassa alasta, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.

Muista aloista Äänekosken Piilolassa talotekniikka eli putkiala jatkoi suosiotaan. Sen hakijamäärä tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Samoin Piilolan ajoneuvo- ja logistiikka-ala kiinnostivat edelleen, kuten aiempinakin vuosina.

-Vaikka nuorten ikäluokka alueellamme oli pienempi kuin viime vuonna, ensisijaisia hakijoita oli silti viime vuotta enemmän. Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa, ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 29.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

 

14.2.2023

Poke ja Valtra aloittavat yhdessä koneistajan oppisopimuskoulutuksen helmikuussa. Idea koulutuksesta tuli Valtralta, jolla on tarve palkata lisää voimansiirron koneistajia Suolahden tehtaalle, sillä Valtralla halutaan turvata kasvavan kysynnän tuotantokapasiteettia.

-Hienoa, että saamme olla mukana kouluttamassa nykyaikaisille koneille ja laitteille tulevaisuuden tekijöitä. Samalla opimme itse nykyaikaisesta tekniikasta ja siitä, kuinka ala kehittyy koko ajan, sanoo kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila Pokelta.

Opiskelija suorittaa oppisopimuksella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Koulutukseen haetaan Poken nettisivuilta, jonka jälkeen Valtra valitsee jatkoon päässeet haastatteluun. Valtra tekee valittujen kanssa työsopimuksen ja Poke toimii oppisopimuskouluttajana. Opiskelija työskentelee Valtralla, jossa hänellä on työpaikkaohjaaja, ja koulutuksen lähiopiskelupäivät järjestetään Poken tiloissa Äänekoskella. Koulutukseen valitaan noin kymmenen hengen ryhmä.

-Oppisopimuskoulutus kestää vuodesta kahteen riippuen opiskelijan koulutustaustasta ja aiemmasta osaamisesta. Toivomme, että hakijoilla olisi joku koulutus taustalla, esimerkiksi teknisen alan perustutkinto, mutta se ei ole välttämätöntä, sanoo Seppo Pietarila.

Koneistuksen osaajista pulaa

Valtralla idea lähti liikkeelle pitkäaikaisesta työvoimapulasta, erityisesti koneistuksen osaajista on pulaa.

-Meillä on ollut Poken kanssa jo pitkään hyvää yhteistyötä muun muassa nuorten kanssa, joille on rakennettu polku Valtralle opiskeluaikana, mutta nyt haluttiin kokeilla tällaista oppisopimusmallia. Valtran tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia ja siksi tarvitsemme työntekijöitä. Lähivuosina on tulossa lisäksi luonnollista poistumaa, kuten eläköitymistä, mikä tuo lisää haasteita, sanoo koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen Valtralta.

Hänen mukaansa Valtralla on hyviä kokemuksia ja tuloksia oppisopimuskoulutuksista, muun muassa kahden viime vuoden aikana oppisopimuksella on työllistetty kolme ihmistä.

-Lupaamme työpaikat oppisopimusopiskelijoille. Tulevaisuudesta ei tietenkään koskaan tiedä, mutta nyt tilanne näyttää hyvältä, sanoo Luttinen.

Hän rohkaisee kiinnostuneita hakemaan koulutukseen. Tärkeintä on, että opiskelija on motivoitunut alaan ja oppimishaluinen. Plussaa on, jos hakijalla on aiempaa kosketusta teollisuuteen.

-Meillä on tavoitteena jatkaa oppisopimuskoulutuksia tulevaisuudessakin, koska osaavaa henkilöstöä on erittäin haastavaa löytää, sanoo Luttinen.

Päiväkirjasovellus tukee ohjausta

Pokella on otettu käyttöön uudenlainen päiväkirjasovellus helpottamaan yhteydenpitoa Poken ja Valtran välillä.

-Päiväkirjan avulla olemme paremmin selvillä koululla, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut. Sovelluksessa tehdään työpaikkaohjaajalle listaus, mitä opiskelijan pitää tehdä seuraavaksi.  Päiväkirja on ohjauksellinen työkalu, jonka tarkoitus on tukea työpaikkaohjaajaa. Kun tiedämme, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut, voimme suunnitella lähipäivät koululla järkevämmin, sanoo Seppo Pietarila.

Valtra on Keski-Suomessa merkittävä työnantaja, jonka Suolahden tehtaalla tuotetaan traktoreita kotimaan tarpeisiin sekä vientiin. Suolahden tehtaalla tuotetaan myös traktoreiden voimansiirtoja paitsi Valtran omaan traktorikokoonpanoon, myös muihin AGCO-konsernin tehtaille ympäri maailman.

Lisätietoja:

kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen, Valtra, p. 040 641 27 46

https://poke.fi/koulutus/kone-ja-tuotantotekniikan-perustutkinto-valtra-oppisopimus