15.12.2025

Amski kannusti kuulijoitaan ottamaan somen haltuun. Vain aitous ja rohkeus olla oma itsensä tuo seuraajia ja yhteistyökumppaneita.

Amski eli somessa Amskidabamski on kertonut videolla, että hänen ensimmäinen haaveammattinsa oli seikkailija. Sellainen hänestä taisi tullakin – näkyvä, persoonallinen ja uraauurtava maaseudun puolestapuhuja sosiaalisessa mediassa.

– Ja on se maatalouskin aikamoista seikkailua, Amski eli Anne-Mari Tarkkio naurahtaa.

Pohjoisen Keski-Suomen SISU Business -hanke sai iloisen ja kannustavan loppuhuipennuksen, kun Amski kävi Pokella kertomassa omat vinkkinsä elävän maaseudun esilletuomiseen. ”Amski-show” keräsi Poken Opinahjon auditorioon ja etäyhteyden päähän toistasataa kuulijaa, ja luennon jälkeen oppeja täydennettiin Yrittäjäksi somessa -työpajassa.

Viitasaarelainen Riikka Laitinen otti selfien Amskin kanssa työpajan päätteeksi. Häntä kiinnostaisi tehdä somesisältöä tilitoimiston ja kirjanpidon aiheista.

Some tuo leivän

Amskilla, 31, on mistä ammentaa. Maanviljelijän työstä ja maaseudun arjesta somettava kasvinviljelijä on saavuttanut huikeita lukuja: Tiktokissa seuraajia on 127 000, Youtubessa 40 000 ja Instagramissa 147 000. Facebookissakin seuraajia on 97 000. Videoiden katselukerrat liikkuvat miljoonissa. Esimerkiksi video traktoreista on saavuttanut 7,7 miljoonaa katselukertaa.

Amski on myös tehnyt Ylelle nuorille suunnattua vlogisarjaa Pellolta puuroksi, jossa hän valottaa nykyajan maatilan elämää sekä pohtii naismaanviljelijään kohdistuvia ennakkoluuloja. Itseään hän kutsuu somessa nimellä isännätär.

– Olen aina halunnut maanviljelijäksi, ja ostin vanhemmiltani maatilan 23-vuotiaana.

Someyhteistyön kautta Amski on saanut tilalleen Satakuntaan maatalouskoneita ja laitteita kuten puimurin ja mönkkärin.

– Some auttaa eteenpäin maatilan töissä, ja se tuo leivän pöytään.

Tällä puhelimella syntyvät Amskin videot. Tarkkasilmäinen huomaa, että laite on ottanut vähän osumaa maatilan töiden tiimellyksessä.

Tarpeeksi valoa

Somesisällön tuottamiseen ei Amskin mukaan tarvita kalliita huippuvälineitä tai -ohjelmistoja.

– Alkuun pääsee jo sillä, että huolehdit että sinulla on riittävästi valoa ja kameran linssi on puhdas. Itse käytän otsalamppua ja valaisinta, jossa on magneetti. Se toimii hyvin, koska sen voi kiinnittää maatalouskoneeseen, hän kertoo.

Amski kuvaa videonsa puhelimella ja koostaa Capcut-ohjelmalla. Vaakasuuntaan kuvattavat Youtube-videot hän editoi tietokoneella Adoben Premierillä. Käytössä on myös drone ja toisinaan GoPro-kamera, josta kaikki oikeastaan alkoi.

Agrologiopintojen loppuvaiheessa hän sai tietää, että päättötyön voisi kirjoittamisen sijaan tehdä videona.

– Isä sponssasi minulle GoPro-kameran, ja kuvasin koko kesän ajan meidän heinäntekoa. Alussa kameran edessä oleminen jännitti, mutta loppukesästä kameralle pystyi jo laulamaan, hän hauskuutti kuulijoita.

Koska video piti koulun puolesta tehdä julkiseksi, hän perusti Youtube-kanavan ja latasi sen sinne. Jossain vaiheessa Amski kertoi huomanneensa, että videota katsoivat ”muutkin kuin oma äiti”.

– Videota editoidessa tajusin, että tämähän on kivaa.

Reilussa kolmessa vuodessa kuvaamisesta on tullut jokapäiväistä arkea ja työ. Tänä vuonna Amski sanoo julkaisseensa somessa kahta päivää lukuun ottamatta joka päivä.

– Videoiden tekeminen on intohimoni. Minulla on mielessäni aina paljon ideoita siitä, miten tapahtumia kuvataan. Voisin tehdä niitä muillekin. Isona aion tehdä elokuvan, hän innostuu.

Emilia Leppämäellä (vas.) oli työpajassa monta kysymystä Amskille. Leppämäellä on kokemusta sosiaalisen median palveluista yrityksille, ja hän haluaa kehittää Lemmikkiystävällinen Saarijärvi -hankkeen somesisältöjä.

Sisältö vaatii työtä

Kun muut rojahtavat myöhään illalla sohvalle, Amski lataa kuvat läppärille ja alkaa editoida. Yhteistyökumppanien kanssa toimimiseen on tullut kokemusta kantapään kautta, sillä varsinkin aluksi oman työn hinnoitteleminen oli vaikeaa.

– Kun aloitin, kenttä oli kuin villi länsi. Toimintatapoja ei oikein ollut. Olen oppinut, että parasta on tarjota paketti, joka sisältää tietyn määrän valokuvia ja videota ja päättymispäivämäärän.

Some vaatii sitoutumista esimerkiksi kommentteihin vastaamiseen. Pääosa palautteesta on hyvää, mutta asiattomiakin viestejä mahtuu joukkoon.

– Tiktok ja Instagram ovat yllättävän kilttejä, mutta Facebook on roskalaatikko, hän harmittelee.

Vaikka nahka on vuosien varrella paksuuntunut, ikävät kommentit tuntuvat silti pahalta.

– Täytyy aina muistaa, että huono palaute kertoo palautteen antajasta itsestään. Kommentteihin vastaaminen on kuin vastaisit yleisön edessä, eli älä lähde samalle linjalle.

Amskin neuvo onkin välttää sisällöntuotannossa vastakkainasettelua, negatiivisuutta ja toisten moittimista.

Sen sijaan arjen sattumukset ja mokat tuovat mielenkiintoa omille kanaville. Joskus puimuri uppoaa märkään maahan tai traktorin tuulettimen remmi irtoaa heinäkuljetuksessa keskellä tietä. Amski myös nappaa kiinni trendeistä ja tekee musiikkivideon vaikka traktorin kauhasta roikkuen.

– Tuo esiin oma persoonasi, hän kannustaa.

– Aloita jostain. Jos et ikinä avaa ovea, et astu ulos. Kaikkea ei tarvitse osata. Ja kyllä, oma ääni kuulostaa hirveältä, mutta sitä tottuu kuulemaan, hän nauraa. 

Amski eli Anne-Mari Tarkkio houkutteli Pokelle lähes täyden auditorion verran katsojia, ja saman verran kuulijoita oli etäyhteyden päässä. Nyt päättymässä oleva SISU Business -hanke on toiminut kahden vuoden ajan pohjoisessa Keski-Suomessa lisäten tietoisuutta uusista liiketoimintamalleista, digitaalisuuden hyödyntämisestä, kestävästä kehityksestä ja yrittämisestä maaseudulla.

Sisu Business -hankkeen on osarahoittanut Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta.

8.12.2025

Mopoikäisenä Tiia Huuskonen korjaili kavereidenkin kulkupelejä. Nyt hän valmistuu koneasentajaksi ja houkuttelee esimerkillään lisää naisia alalle.

Tiia Huuskonen, 18, on tyytyväinen elämäänsä. Kouluhommat ovat valmiit, ja vielä ennen joulua hän valmistuu Poken kone- ja tuotantotekniikan linjalta koneasentajaksi.

Mikä parasta, Huuskonen on kesästä asti saanut olla koulutustaan vastaavassa työssä kemikaalivalmistaja Nouryonilla Äänekosken tehdasalueella.

– Tulin tänne harjoitteluun, ja sen jälkeen olin kesätöissä. Nyt työsopimus on jouluun asti ja tietenkin toivon, että se jatkuu, hän sanoo.

Opiskelija Tiia
Tiia Huuskonen haluaa rohkaista naisia hakeutumaan metallialalle. Oppia ja apua saa kokeneemmilta työkavereilta.

Tarvitaan teknistä osaamista

Nouryonin tehtaalla valmistetaan CMC-tuotetta muun muassa metsä- ja paperiteollisuuden tarpeisiin sekä päivittäisiin tuotteisiin, kuten vaikkapa elintarvikkeisiin.

Tiia Huuskonen kertoo, että laitteiden kunnossapito tehtaalla tarkoittaa niin ennakoivaa työtä, ylläpitoa kuin tarpeen mukaan korjaamistakin.

– Vaihdetaan kytkimiä tai vaikka jonkin koneen sähkömoottori, teritetään laitteita, huolletaan venttiileitä tai laakereita, Huuskonen luettelee.

Työ vaatii monipuolista osaamista.

– Täällä tarvitaan tekniikkaosaamista. Joskus joitakin osia tehdään itse, jos niitä tarvitaan nopeasti, hän kertoo.

Työ vaatii myös tarkkuutta ja huolellisuutta. Huuskonen nauttii siitä, että työtehtävät ovat monipuolisia.

– Tykkään siitä, että päivät ovat erilaisia ja työt vaihtelevat, hän kertoo.

Tiia Huuskonen ei voisi kuvitella tekevänsä työtä toimistossa. Koneasentajan työ on mielenkiintoista, koska jokainen päivä on erilainen.

Valinnan paikka

Innostuksen metallialaan Huuskonen sai kotoaan. Usein Äänekosken tehtailla sukupolvi seuraa toistaan, ja samassa työpaikassa saattaa olla monta saman perheen jäsentä. Näin ei kuitenkaan ollut Tiian kohdalla.

– Olen ollut iskän mukana autotallissa tekemässä autoprojekteja. Hitsaaminen kiinnosti, ja olen saanut hitsata kaikenmoista.

Aikaisemmin Huuskonen korjaili kavereidenkin mopoja. Se harrastus kuitenkin hiipui, kun mopoikä jäi taakse.

Koska koneet ja laitteet kiinnostivat, oli selvää, että hän hakisi Pokelle opiskelemaan. Piti vain tehdä valinta kahden kiinnostavan alan välillä.

– Harkitsin myös autoasentajan linjaa, mutta juttelin tutun kanssa, joka sanoi, että konepuolesta on enemmän hyötyä. Autojuttuja oppii kotonakin, Huuskonen kertoo.

Apua kokeneilta

Nouryonin kunnossapidossa Tiia Huuskonen on ainoa nainen, eli useampikin mahtuisi joukkoon. Hän haluaakin kannustaa naisia opiskelemaan metallialalle. Se oli myös syy, miksi hän suostui haastateltavaksi tähän juttuun.

– Luen itsekin joskus näitä haastatteluja ja ajattelin, että jos joku tämän luettuaan rohkaistuu, niin olisi hienoa.

Koneasentajana voi suuntautua monenlaisiin töihin, kunnossapidon lisäksi esimerkiksi kone- ja moottorikorjaamoihin, metallituotetehtaisiin, konepajoihin ja asennusliikkeisiin.

Vaikka Huuskonen tunnistaa omat fyysiset rajansa työssä, tehtäviin löytyy aina ratkaisu.

– Jotkut koneen osat ovat niin painavia, että niitä ei jaksa nostaa. Mutta mukana on aina kokeneempi työpari, joka auttaa.

Nouryonin kunnossapidon työnjohtaja Ari Borovkoff lisää, ettei lain mukaan työssä saa nostaa liian painavia laitteita.

Myös hän rohkaisee naisia rohkeasti hakeutumaan alalle.

Tiia Huuskonen kehuu mielenkiintoisten tehtävien lisäksi työpaikan ilmapiiriä.

– Työkaverit ovat tosi mukavia. Uusi työntekijä saa kokeneilta apua. Tärkeää on kysellä ja näyttää, että on halu oppia, hän pohtii.

Kiinnostuitko koneasentajan ammatista? Lue lisää ja hae meille opiskelemaan!

1.12.2025

Koulubussissa oli 37 matkustajaa, joista kahdeksan Poken opiskelijaa.

Äänekoskella Konginkankaan Liimattalantiellä tapahtui maanantaina aamulla keskisuuri tieliikenneonnettomuus, jossa koulubussi suistui tieltä liukkauden vuoksi. Onnettomuudessa ei sattunut vakavia loukkaantumisia.

Ajoneuvossa oli onnettomuuden sattuessa kuljettaja sekä 37 matkustajaa, joista kaikki olivat päässeet omatoimisesti ulos ennen viranomaisten saapumista paikalle. Kyydissä oli kahdeksan Poken opiskelijaa ja yläkoululaisia. Oppilaille järjestettiin korvaavia kuljetuksia ja osan nuorista ovat vanhemmat hakeneet.

Hyvinvointialueen oppilashuolto sekä sosiaali- ja kriisipäivystys koordinoivat henkisen huollon jatkotarpeen. Mikäli tapahtunut tilanne huolestuttaa opiskelijoitamme tai heidän huoltajiaan, he voivat olla yhteydessä suoraan terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät POKEn www-sivuilta https://poke.fi/opiskelijalle/opiskeluhuolto .

Liimattalantien tienpitäjänä on ELY ja urakoitsijana Destia. Destialla on tieto Liimattalantien kunnosta ja onnettomuudesta ja liukkaudentorjunta on aloitettu.

Onnettomuuden tiedotusvastuussa on pelastuslaitos.

Äänekosken Liimattalantien liikenneonnettomuuspaikalla tie on edelleen poikki ja katko kestää iltapäivän puolelle, kunnes linja-auto on saatu nostettua ja hinattua pois paikalta. Polttoainevuoto on saatu torjuttua.

 

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

30.11.2025

Poken tuuli- ja aurinkovoiman pilottihankkeen opiskelijat uskovat tulevaisuuden työllistymiseen.

Timo Rinneaho ja Joni Lampinen aloittivat WindSoLab-hankkeen pilottiryhmän opiskelijoina viime keväänä. Opintoihin heidät toi halu kartuttaa osaamista nykyisen työn rinnalla, ehkäpä löytää jopa kokonaan uusi ammatti.

– Tämä ala on kiinnostava, ja näistä opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, he tuumivat Piilolassa, WindSoLab-hankkeen luokkatiloissa.

Timo Rinneaholla, 27, on isänsä kanssa antennialan yritys Arhan Saarijärven Mahlulla. Lisäosaaminen nykyisen työn oheen oli mielessä, kun hän haki koulutukseen.

– Ihmiset siirtyvät yhä enemmän verkkoon, ja sen vuoksi antennialan työt ovat hiipumassa. Tältä alalta on hyvä saada yritykseen osaamista, Rinneaho sanoo.

Joni Lampinen, 45, on puolestaan herännyt aamuviideltä, käynyt hoitamassa navettatyöt ja sen jälkeen hurauttanut Äänekoskelle.

Lampisella on kotonaan Karstulassa lihakarjatila ja muutama villasika, mutta tilanpidon tulevaisuus sai hakeutumaan opintojen pariin.

– Maatalouden jatko näyttää vähän heikolta, joten jotain uutta pitää keksiä, hän toteaa.

Lampisen toiveissa onkin työllistyä aurinko- ja tuulivoima-alan töistä joko sivu- tai päätoimisesti.

mies tekee sähköasennusta
Joni Lampinen toivoo koulutuksen avaavan uusia työnäkymiä maatalouden oheen.

Sähköä ja metallia

Opiskelijoita yhdistää sähköasentajan koulutus Pokelta – Rinneaho valmistui vuonna 2018 ja Lampinen vuonna 1999. Sähköalan osaamisesta on valtavasti hyötyä, mutta koulutuksessa ollaan monella tapaa uuden äärellä.

– Käytössä on paljon uutta laitteistoa, uusia sensoreita ja uutta voimansiirtoa, Rinneaho kuvailee.

Pilottiryhmän opintoihin kuuluu muun muassa hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennusten opiskelua sekä voimansiirron ja koneenelimien asentamista. Opiskelijat suorittavat osia sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta tai kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Osalla opiskelijoista onkin taustallaan metallialan pohjakoulutus.

Mies tekee asennuksia WindSoLabissa
Aurinko- ja tuulivoimakoulutus tuo kaivattua osaamista Timo Rinneahon Arhan-yrityksen toimenkuvaan.

Turvallisuus on ykkönen

Syyskuisena tiistaiaamuna WindSoLab-luokassa on keskittynyt tunnelma. Rinneaho mittaa älysensorilla erilaisia pintoja. Lampinen puolestaan keskittyy pöytänsä ääressä hydrauliikan tehtäviin. Ohjaus tapahtuu Festo LX -ohjelmiston avulla, jonne kurssien opettajat lataavat tehtävät.

Suuri osa materiaalista on englanniksi. Kielitaito onkin iso plussa tulevalle alan ammattilaiselle.

– Tällä hetkellä suurin osa voimaloiden asentajista ja huoltajista on ulkomailta. Englannin kielellä on hyvä tulla toimeen, Timo Rinneaho sanoo.

Luokkatilasta löytyy tuulivoimalan pienoismalli, jolla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan. Lampinen ja Rinneaho ovat vierailleet myös oikeassa tuulivoimalassa, – toistaiseksi vain maan tasalla.

– Tuulivoimalassa on korkealla linja-auton kokoinen tila, jossa työskennellään. Tähän mennessä olemme harjoitelleet siellä liikkumista VR-laseilla, Joni Lampinen kertoo.

Kolmensadan metrin korkeudessa toimiessa on oltava selvää, mitä tehdään.

– Täytyy tietää, mitä mitataan. Vain sitten voi löytää vian. Turvallisuus on ykkösasia, Lampinen sanoo.

Myös Rinneahon mukaan tekninen osaaminen ja päättelykyky ovat alalla välttämättömiä.

– Työssä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. Ja työkalujenkin pitää pysyä kädessä, hän toteaa.

mies istuu tietokoneella
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen uskovat, että aurinko- ja tuulivoimaloiden huoltajille on tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Joidenkin laskelmien mukaan yhdeksää tuulimyllyä kohti tarvitaan kaksi huoltajaa.

Osaamista tarvitaan

Timo Rinneaho ja Joni Lampinen uskovat, että aurinko- ja tuulivoimaloiden huoltajille on tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Joidenkin laskelmien mukaan yhdeksää tuulimyllyä kohti tarvitaan kaksi huoltajaa.

Maisemaa muuttavat tuulimyllyt aiheuttavat ajoittain vastustusta.

– Sähköä tarvitaan koko ajan enemmän, ja ainahan uudet asiat kohtaavat vastustusta. Jos kerran tällaisia voimaloita tulee, on tärkeää osata huoltaa niitä itse, Timo Rinneaho huomauttaa.

Kiinnostuitko alasta? Lue lisää ja kysy koulutuksista!

28.11.2025

Pohjoiseen Keski-Suomeen on saatu hankerahoitusta, jonka avulla voidaan tarjota uusia koulutusmahdollisuuksia työttömäksi jääneille ja muutosneuvottelujen piirissä oleville henkilöille. Tavoitteena on vastata työnantajien osaamistarpeisiin ja varmistaa, että alueen asukkaat voivat kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti uusiin tehtäviin. Alueen eri toimijoiden uudenlaisella yhteistyöllä ja hankerahoitteisella koulutustarjonnalla taklataan koko Pohjoisen Keski-Suomen alueen työttömyyttä. Tavoitteena on, että ihmiset kouluttautuvat lisää ja työllistyisivät helpommin ja nopeammin.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Äänekosken kaupunki, Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood, ja kolme koulutuksentarjoajaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) ovat tiivistäneet yhteistyötä nyt aivan uudelle tasolle. Yhdessä on saatu aikaan paljon konkreettisia toimia. Työvoimaviranomainen voi jo nyt ohjata työttömäksi jääneitä asiakkaita uusiin koulutuksiin, jotka vastaavat täsmällisesti alueen työelämän tarpeisiin ja auttavat heitä työllistymään. Konkreettinen työ on käynnissä ja monella työntekijällä uusi koulutus on alkanut.

Muutosneuvottelun kohteena Pohjoisen Keski-Suomen alueella on ollut tänä vuonna muutama tuhat henkilöä, mutta irtisanomiset eivät ole kohdistuneet heihin kaikkiin. Määräaikaisia lomautuksia on sitäkin useammalla työnantajalla. Tavoitteena on tarjota tukea sekä nykyisille että tuleville muutosneuvottelujen piirissä oleville henkilöille – joko työllistymisen tai kouluttautumisen kautta. Yrityksille tarjotaan myös räätälöityjä koulutuspalveluja, jotka vastaavat niiden osaamistarpeisiin.

Työvoimaviranomaisen työkalupakki laajenee

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työttömyystilastot ovat korkeat, mutta työttömyysaste on ollut koko vuoden 2025 ajan matalammalla tasolla kuin koko Keski-Suomen työttömyysprosenttia tarkastellessa. Tammikuun ja syyskuun välisenä aikana Pohjoisen Keski-Suomen työttömyysprosentti on ollut keskimäärin 13 % ja koko Keski-Suomen 13,8 %. Koko maan työttömyysprosentti on ollut tammikuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 11,8 %. Alueen elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi viime vuonna, kun isot teollisuuden toimijat ilmoittivat merkittävistä muutoksista ja henkilöstövähennyksistä.

Alueen suurimpia työnantajia kutsuttiin mukaan yhteistyöhön alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämiseksi. Äänekosken alueen merkittävistä työnantajista Metsä Group on hankkeessa mukana varmistaakseen, että Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan toiminnan loppuessa sen työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus uudelleenkoulutukseen.

– Tämän yhteistyön avulla olemme löytäneet paikallisia ratkaisuja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Koulutus auttaa ihmisiä vahvistamaan osaamistaan ja löytämään uusia urapolkuja – näin uudelleentyöllistyminen on helpompaa ja nopeampaa, Metsä Woodin henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen kertoo.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kautta asiakas voi hakeutua hankkeiden kautta järjestettyihin palveluihin, kuten uudelleenkoulutukseen, täsmäkoulutukseen, valmennukseen tai ryhtyä yrittäjäksi teollisuuden alihankintaketjuihin. Kunnat ja työllisyysalue tarjoavat palveluita myös aloittaville yrittäjille. Työllisyysalue palvelee 13 kunnan alueella.

– Alueen työvoimaviranomaisena iloitsemme siitä, että meillä on nyt enemmän työkaluja ja voimme ohjata asiakkaita eteenpäin palveluihin ja kouluttautumaan lisää. Myös työnantajien tarpeisiin muutosneuvottelutilanteissa voidaan nyt vastata paremmin. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat ovat ottaneet hankeyhteistyön ja uudet palvelut ilolla vastaan, työllisyyspalvelupäällikkö Riikka Hytönen toteaa.

Hankeperhe tarjoaa tehokkaita keinoja todelliseen tarpeeseen

Alueen eri toimijoille on myönnetty yhteenlaskettuna noin puolen miljoonan hankerahoitus mm. Euroopan unionin rahoitusta.

POKEn ja Gradian hankerahoitteisilla koulutuksilla nähdään myös jatkuvuutta, vaikka osa niistä on kertaluontoisia. Kokonaisuudet ovat monistettavissa muidenkin organisaatioiden ja alueiden käyttöön, ja niitä voidaan hyödyntää tulevissa rakennemuutostilanteissa muuallakin. Osa uusista koulutuksista on nyt koulutustoimijoiden pysyviä palveluja, ja ne ovat käytettävissä myös alueen tuleville työttömille.

POKE reagoi tilanteeseen nopeasti

– Lähdimme tarjoamaan Metsä Woodin vaneritehtaan henkilöstölle erilaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia jo hyvissä ajoin viime talvena. Varsinaisia työttömiä näissä koulutuksissa ei ole, vaan koulutuksemme ovat mahdollistaneet henkilöiden töiden jatkumisen, sanoo koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio POKEn Työelämäpalveluista.

POKE lähti miettimään nopeasti erilaisia koulutusmahdollisuuksia vaneritehtaan henkilöstöä ajatellen, ja suunnitteilla ollut kestävän metsänhoidon koulutus sekä suomen kielen opetus ukrainalaisille kiinnosti myös vaneritehtaalla. Koulutus käynnistettiin maaliskuussa 2025 Saarijärven Tarvaalassa, ja mukaan tuli vaneritehtaalta henkilöstöä. Koulutuksessa opetetaan metsäalan ammatillisia opintoja, kuten raivausta ja istutusta.

Lisäksi POKElla alkoi huhtikuussa metsäteollisuuden kunnossapidon oppisopimuskoulutus, jossa on mukana Suolahden vaneritehtaan henkilöstöä. Koulutus koostuu sähköalan perustutkinnon osista ja siinä saa valmiudet toimia metsäteollisuuden kunnossapidon tehtävissä.

Gradian Uusi ura logistiikka- tai metsäkonealalla -hankkeessa pilotoidaan Euroopan unionin osarahoituksella matalan kynnyksen ohjaus- ja koulutusmallia työttömille ja työttömyysuhan alla oleville. Tavoitteena on tarjota realistinen ja käytännönläheinen tutustuminen logistiikka- ja metsäkonealan työtehtäviin sekä vahvistaa osallistujien ammatillista itsetuntemusta ja nopeuttaa paluuta työelämään. Tutustumiskoulutus sisältää alojen keskeisten työtehtävien esittelyjä, yritysvierailuja, alakohtaisia lupakortteja sekä henkilökohtaisen jatkopolun suunnittelun. Malli on monistettavissa ja hyödynnettävissä myös muissa rakennemuutostilanteissa, ja sen tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa työvoiman saatavuutta alueella.

– Kahden viikon mittaisiin tutustumiskoulutuksiin voi osallistua ilman pitkää sitoutumista ja ne antavat kattavan kuvan alan mahdollisuuksista sekä tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden löytymistä. Jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen jatkopolku, ja ohjaus huomioi kunkin aiemman osaamisen ja motivaation. Näin tuemme osallistujien päätöksentekoa ja edistämme nopeaa työllistymistä, kertoo projektipäällikkö Riitta Kosonen.

Valmennus tukemaan työllistymistä ja kartoitus yritysten näkemyksistä

Muutostilanteessa tai irtisanomisuhan alla oleville henkilöille ja työttömille työnhakijoille järjestetään valmennuksia Euroopan unionin osarahoituksella. Jamkissa reagoitiin alueen muutostilanteeseen varhaisessa vaiheessa ja lähdettiin rakentamaan yhteistyötä.

– Uutiset tuotantolinjojen lopettamisista saivat meidät miettimään, miten voisimme auttaa ihmisiä, joihin muutokset kohdistuvat ja samalla toteuttaa ammattikorkeakoulun aluekehittämistehtävää. Henkilöiden aiemman koulutuksen ja vuosien työkokemuksen tuoma osaaminen on arvokasta sellaisenaan tai lisäkoulutuksella täydennettynä muissa organisaatioissa, kertoo päällikkö TKI Juha Hautanen.

Jamkin käynnistämässä esiselvityshankkeessa kartoitetaan yritysten näkökulmia työllistämisestä eri toimialoilla pohjoisessa Keski-Suomessa. Selvitys tuottaa ajankohtaista ja monitasoista tietoa yritysten työvoimatarpeista, työllistämisen esteistä ja odotuksista sekä oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksista.

Äänekosken kaupunki on saanut 160 000 euron paikallisen äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen (PÄRM) -rahoituksen Äkillisestä muutoksesta yhdessä kohtia kasvua -hankkeeseen.

– Hankkeella edistetään alueella uusia investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Äänekosken kaupunki hakee myös ESR-rahoitusta Silta työelämään -hankkeeseen yhteistyössä POKEn ja Startup Refugeesin kanssa. Hankkeen avulla vahvistetaan työllisyyttä osallisuuden, osaamisen ja yrittäjyyden kautta. Hankkeessa keskitytään mm. työelämäsparraukseen, täsmätyön ja minikoulutusten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen kohdentamalla toimenpiteet työttömille tai työttömyysuhan alla oleville eri asiakasryhmille. Hanke vahvistaa alueen työllisyyttä ja hankkeessa keskitytään mm. työelämäsparraukseen, täsmätyön ja minikoulutusten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund kuvailee Äänekosken kaupungin toimia.

Pohjoisessa Keski-Suomessa toimitaan nyt täydellä höyryllä yhdessä ja tehdään yhteistyötä organisaatiorajoihin katsomatta, jotta voidaan löytää muutostilanteessa jokaisen asiakkaan tarpeeseen vastaavia ratkaisuja. Yhteinen tahtotila on kova saada ihmiset töihin, vahvistettua osaamista ja saada koko Keski-Suomi nousemaan – kääntää synkistä uutisista huolimatta tulevaisuuden valot päälle.

Lisätietoja:

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, työllisyyspalvelupäällikkö Riikka Hytönen, 040 194 6100, riikka.hytonen@aanekoski.fi (vastaa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella työnantaja- ja yrityspalveluista)

Äänekosken kaupunki, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi
PÄRM-hanke

Metsä Wood, henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen, 050 598 7586, timo.pynnonen@metsagroup.com

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, lehtori Riitta Kosonen, 040 341 4418, riitta.kosonen@gradia.fi

Äänekosken PÄRM – Uusi ura logistiikka- tai metsäkonealalla -hankesivu

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Työelämäpalvelut, koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, p. 040 512 4372, marjo-riitta.vainio@poke.fi

https://poke.fi/hankkeet/teollisuusrobotiikka-ja-teollisuuden-kiinteistoautomaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Työvoiman kohtaannon parantaminen pohjoisessa Keski-Suomessa -esiselvityshanke. Johtava tutkija Sirpa Laitinen-Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi , puh. 040 865 8496
https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/tyovoiman-kohtaannon-parantaminen-pohjoisessa-keski-suomessa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Toimijuutta ja unelmia kohti – valmennusta tulevaisuuden suunnitteluun muutostilanteessa -hanke. Projektipäällikkö Johanna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi, puh. 040 198 5494
https://www.jamk.fi/fi/projekti/toimijuutta-ja-unelmia-kohti-valmennusta-tulevaisuuden-suunnitteluun-muutostilanteessa

 

15.11.2025

Pokella järjestetään ensimmäistä kertaa kaikille opiskelijoille avoin Amisgaala torstaina 27. marraskuuta kello 12–15 Opinahjon yksikössä.

Amisgaalalla halutaan juhlistaa opiskelijoiden arkea ja lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta. Arki ei ole pelkkää koulunkäyntiä, vaan myös yhteisöllisyyden luominen ja oman opiskeluajan juhliminen sekä pääseminen osaksi tapahtumia on tärkeää jokaiselle opiskelijalle. Ammatillisen koulutuksen rooli ei ole myöskään vain oppimista ammattiin, vaan nuorten kasvamista ja oman paikan löytämistä yhteiskunnassa. Tarkoitus on, että Amisgaalasta tulisi jokavuotinen perinne.

-Meillä on upeita opiskelijoita ja he ansaitsevat oman juhlan, sanoo Poken opiskelijakunnan ohjaava opettaja Anni Hiekkavirta.

Päivän ohjelmassa on opiskelijoiden tanssiaiset ja esiintymässä on sekä Poken entisiä että nykyisiä opiskelijoita ja pääesiintyjänä artisti Sara Bee.

Opiskelijat ovat itse saaneet suunnitella gaalan sisällön. Lisäksi Poken eri alojen opiskelijat ovat mukana tapahtuman toteutuksessa. Kokkiopiskelijat tekevät cocktailpaloja, rakennusalan opiskelijat ovat rakentaneet valokuvausseinän, logistiikka osallistuu opiskelijoiden kuljetuksiin sekä tavarankuljetukseen ja hiusalan opiskelijat sekä merkonomiopiskelijat ovat vastanneet tapahtumapaikan koristeluista.

Tapahtumaa ovat sponsoroineet Valtra, Keskimaa, Kurikka Timber, Äänepelti, Maarla, OK Auto, K-Citymarket Äänekoski, POKE ja POKE Digilab.

 

Lisätietoja: opiskelijakunnan ohjaava opettaja Anni Hiekkavirta, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 664 2720

15.11.2025

Poken Laukaan yksikössä järjestetään avoimet ovet Laukaan alueen 9-luokkalaisille keskiviikkona 26. marraskuuta. Alat esittäytyvät Laukaan koulukeskuksen alueella. Lisäksi oppilaat pääsevät tutustumaan Poken uusiin Laukaan Rokkakankaalla sijaitseviin logistiikka-alan opetustiloihin ja harjoitusalueeseen.

Noin 250 Sydän-Laukaan, Lievestuoreen ja Vihtavuoren 9-luokkalaista tutustuu Poken koulutustarjontaan. Vieraat kiertävät pienryhmissä Poken opiskelijoiden kierrättämänä ja koulutusaloihin pääsee tutustumaan opiskelijoiden ja opettajien järjestämillä toimintapisteillä opiskelutiloissa.

Laukaan koulutusalojen lisäksi esittäytyy muitakin aloja ja erityisesti syksyllä Laukaassa käynnistyvä sote-ala.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761

11.11.2025

Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 18. marraskuuta klo 9-13.30. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.

Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa ovat mukana mm. Caverion, Valtra, Onsteel, Wihuri ja Metsä Group.

Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee noin 700 yhdeksäsluokkalaista pohjoisesta Keski-Suomesta.

-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös tuulivoiman- ja aurinkoenergian huoltamiseen rakennettua oppimisympäristöä.

Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja ohjausala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous- ja metsäala sekä hyötyajoneuvokoulutus.

Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. S-market Äänekoski, HalpaHalli ja Lidl.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

24.10.2025

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on päässyt mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Kokeilu toteutetaan vuosina 2026-2033.

OKM valitsi 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Hakijoita oli yhteensä 85.

Kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen.

Kokeilussa puretaan nykyistä jäykkää järjestämislupasäätelyä, ja uutena ohjausvälineenä otetaan käyttöön neuvottelumenettely, jossa OKM ja koulutuksen järjestäjä yhdessä tarkastelevat koulutuksen tavoitteita.

Valitut järjestäjät voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan vapaammin, mikä mahdollistaa ketterämmän reagoinnin esimerkiksi alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä.

Vielä ei tarkkaan tiedetä, millaista toimintaa Pokella toteutetaan kokeiluvuosina, sillä OKM käy jokaisen järjestäjän kanssa kahdenkeskiset neuvottelut toiminnasta keväällä. Myöskään mahdollisesta rahoituksesta ei tiedetä tässä vaiheessa.

Lisätietoja: https://okm.fi/-/ammatillisen-koulutuksen-toiminnanohjauksen-kokeiluun-40-koulutuksen-jarjestajaa

 

 

22.10.2025

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut alkoivat syyskuussa ja koskivat koko Poken henkilöstöä eli 213 henkilöä. Neuvottelujen seurauksena kuusi henkilöä irtisanotaan ja seitsemän eläköityy.

Neuvottelujen tavoitteena oli talouden tasapainottaminen. Säästötavoite vuodelle 2026 on 500 000 euroa. Irtisanomiset ja eläköitymiset tuovat 300 000 euron säästön. Loppu 200 000 euroa katetaan muilla keinoilla, jotka julkistetaan myöhemmin.

-Muutosneuvottelut olivat seurausta valtion jo toistuvista ja kohtuuttomista säästöistä ammatilliseen koulutukseen. Kaikki leikkaukset osuvat aikuisten koulutukseen, jonka tarve on toiminta-alueellamme jatkuvasti suuri, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Muutosneuvottelujen taustalla oli valtioneuvoston päätös yhteensä noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Leikkausten seurauksena Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle myönnetty valtionosuusrahoitus väheni noin 962 000 euroa tälle vuodelle. Summa on noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 rahoitus. Rahoitettavien opiskelijavuosien määrä laski edelleen tälle vuodelle 6,7 prosenttia eli 111 opiskelijavuotta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu jälleen vuoden 2026 alusta alkaen. Ensi vuonna rahoitusta ei myönnetä tavoitteellisina opiskelijavuosina vaan toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun maksuttoman koulutuksen piirissä oleviin opiskelijoihin muutos ei vaikuta. Sen sijaan se vaikuttaa muihin opiskelijoihin, kuten aikuisiin niin, että heistä kuntayhtymä saa rahoitusta vain ensi vuodelle päätetyn kokonaismäärän mukaisesti. Näitä opiskelijoita on ensi vuonna 725 opiskelijavuotta.

Poken toteutuneet opiskelijavuodet vuonna 2024 olivat 1671 ja tänä vuonna arviolta 1560, kun ne alustavan arvion mukaan vuonna 2026 ovat vain 1467 eli 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.

Kuntayhtymässä käytiin opetushenkilöstöä koskevat muutosneuvottelut edellisen kerran lokakuussa 2024. Silloin säästöt toteutettiin eläköitymisillä, tuntiresurssoinnilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja osa-aikaistamisilla.

Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista ensi vuodelle  varmistuvat joulukuussa.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

19.9.2025

Poken opiskelijat pääsivät tutustumaan Metsä Groupin tehtaisiin

Metsä Group järjesti ensimmäistä kertaa opiskelijoillemme laajan tehdasvierailun Äänekosken tehtailla. Yli 60 sähkö-, prosessi- sekä kone- ja tuotantotekniikka-alan opiskelijaa pääsi tutustumaan oman alansa kohteisiin ja työtehtäviin.

Vierailu alkoi aamulla vierailukeskus Pro Nemuksessa, jossa pidettiin turvainfo ja jaettiin turvavarusteet. Sen jälkeen lähdettiin linja-autolla eri kohteisiin.

Prosessiteollisuuden opiskelijat tutustuivat ensin teknisen asiakaspalveluinsinööri Kimmo Ketosuon johdolla Metsä Boardin kartonkitehtaaseen. Opiskelijat pääsivät näkemään, miten kartonkia valmistuu kartonkikoneessa, joka oli valtava, koko hallin pituinen kone.

-Täällä hallissa koneen luona ei näy nyt ketään, mikä tarkoittaa, että kaikki toimii. Kone on täysin automatisoitu ja operaattorit valvovat sen toimintaa valvomossa, sanoi Ketosuo.

Kartonkitehtaalla opiskelijat tapasivat Mikko Purasen, joka on aikanaan itsekin opiskellut Pokella prosessiteollisuuden perustutkinnon ja on työskennellyt tehtailla yhteensä kymmenen vuotta.

-Tykkään työstäni. Tämä on vuorotyötä ja pääosin siistiä sisätyötä. Olin jo opiskeluaikana kesätöissä tehtailla. Valmistuttuani pääsin ensin paperitehtaalle ja sitten tänne kartonkitehtaalle. Voin suositella työtä kaikille, jotka tykkäävät monipuolisesta työstä. Ja Metsä Groupilla voi kehittää itseään, jos haluaa, sanoo Mikko Puranen.

Toinen tutustumiskohde prosessin opiskelijoille oli biotuotetehdas, jota esitteli Metsä Fibren käyttöpäällikkö Sami Ristiluoma. Opiskelijat pääsivät kiertämään valvomossa, massatehtaalla ja kuivauskoneella.

Prosessiteollisuuden opiskelijat tutustuivat Metsä Groupin biotuotetehtaaseen.

Prosessinhoitajia tarvitaan aina

Toisen vuoden prosessiteollisuuden opiskelijat Kiia Kumpukallio ja Pinja Peltonen kertoivat, että tutustumiskierros oli mielenkiintoinen, koska pääsi näkemään koulussa opitut asiat oikeassa ympäristössä

Kiia on jo ollut viime keväänä työssäoppimassa Metsä Fibren tehtaalla ja pian hän pääsee taas tehtaille työssäoppimaan, joten hänelle tehdasalue ei ollut täysin uusi, mutta Pinjalle vierailu oli ensimmäinen. Hän yllättyi tehtaiden suuresta koosta.

– Kaikki oli kiinnostavaa ja osittain tuttua koulusta, mutta kaikki oli todella suurta, sanoi Pinja.

Kiia ja Pinja haluaisivat valmistuttuaan työllistyä Metsä Groupille. Kiia haluaisi työskennellä prosessinhoitajana ja Pinja harkitsee ensin jatko-opintoja.

– Vierailulla tajusi, miten monimutkaisia asioita meidän alaan liittyy. On paljon erilaisia komponentteja, jotka pitäisi osata. Työ on varmasti jatkuvaa opiskelua ja uusien asioiden oppimista, sanoi Pinja.

Prosessiteollisuuden perustutkinnon opettaja Jori Soininen muistuttaa, että ilman Metsä Groupin tehdasaluetta prosessiteollisuuden perustutkintoa tuskin olisi Pokella.

-Opiskelijoistamme varmaan 70 prosenttia työllistyy Metsä Groupille, mikä on hienoa asia. Tällä alalla tarvitaan aina ihmistä, vaikka paljon onkin automatisoitu, joten työt eivät lopu. Hienoa, että opiskelijat pääsivät näkemään, miten valtava paikka tehdasalue on ja millaista työ on, hän sanoo.

Pinja Peltonen (vas.) ja Kiia Kumpukallio haluaisivat tehtaille töihin valmistumisen jälkeen.

Poke on tärkeä yhteistyökumppani tehtaille

Kone- ja tuotantotekniikan sekä sähköalan opiskelijat tutustuivat tehdasalueen kunnossapito- ja sähköalan töihin Metsä Fibren tehtaalla ja söivät korjaamoruokalassa lounaan. Lisäksi sähköalan opiskelijat tutustuivat Metsä Boardin arkittamoon.

-Mielestäni vierailu sujui mallikkaasti ja kenttäkierrokselle oli varattu ohjelmaan tarpeeksi aikaa. Toivottavasti vierailu vahvisti opiskelijoiden näkemystä omasta alanvalinnasta sekä selvensi ajatusta, mitä täällä porttien sisäpuolella oikeasti tehdään, sanoi kartonkitehtaan aluemestari Valtteri Nurmi.

Myös biotuotetehtaan aluekunnossapitoinsinööri Timo Borovkoff oli tyytyväinen opiskelijoiden vierailuun. Hän kertoi opiskelijoille myös oman uratarinansa.

-Oli kiva tavata nuoria tulevaisuuden ammattilaisia ja näyttää heille meidän työympäristöämme sekä millaisia työtehtäviä tehtailla on. Keskustelut olivat antoisia, ja oli mukava kuulla heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Erityisen palkitsevaa oli huomata, miten osa nuorista kiinnostui Metsästä työpaikkana. Olen tulevaisuudessakin mielelläni mukana tällaisissa opiskelijaryhmien tilaisuuksissa, sanoi Borovkoff.

Pokella ja Metsä Groupilla on yhteinen Metsän polku -projekti, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua Äänekosken tehdasalueen työtehtäviin harjoittelupaikkojen sekä kesätöiden kautta. Tavoitteena on työllistyä valmistumisen jälkeen.

-Poke on yksi pitkäaikaisimmista ja tärkeimmistä oppilaitoskumppaneistamme. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeä osa Metsä Groupin strategiaa. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yrityksellä on käytössään parhaat mahdolliset osaajat myös tulevaisuudessa. Vahvistamme työnantajamielikuvaamme ja rakennamme urapolkuja tulevaisuuden osaajille, sanoi biotuotetehtaan henkilöstöpäällikkö Anu Nikkilä.

Myös kartonkitehtaan henkilöstöpäällikkö Reetta Punta pitää yhteistyötä Poken kanssa tärkeänä ja näkee opiskelijoiden työssäoppimisjaksot tehtaalla hyödyllisinä.

-Haluamme tuoda opiskelun ja työelämän lähelle toisiaan, eli lisätä opintojen työelämälähtöisyyttä ja näyttää meidän arkea nuorille osaajille. Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että esimerkiksi harjoittelut konkretisoivat hyvin sitä, mitä se työelämä oikeasti on. Opiskelijoiden palaute on meille äärimmäisen arvokasta ja sitä kuunnellaan herkällä korvalla, sanoi Punta.

Lopuksi syötiin lounas ja tutustuttiin Pro Nemukseen. Kiitos mahtavasta vierailusta Metsä Groupille.

Opiskelijat seisovat Metsä Fibren tehtaalla ja kuuntelevat, kun työntekijä kertoo
Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat tutustuivat Metsä Fibren korjaamoon.
Prosessiteollisuuden opiskelijat kiersivät kartonkitehtaalla ja biotuotetehtaalla.

28.8.2025

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä käynnistää koko Poken henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, joiden piirissä on 213 henkilöä. Neuvottelujen tavoitteena on talouden tasapainottaminen, ja ne voivat johtaa henkilöstön lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen, irtisanomisiin tai palvelussuhteiden ehtojen muutoksiin. Säästötavoite ensi vuodelle on noin 500 000 euroa.

-Tämä on seurausta valtion jo toistuvista ja kohtuuttomista säästöistä ammatilliseen koulutukseen. Kaikki leikkaukset osuvat aikuisten koulutukseen, jonka tarve on toiminta-alueellamme jatkuvasti suuri, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Muutosneuvottelujen taustalla on valtioneuvoston päätös noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Leikkausten seurauksena Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle myönnetty valtionosuusrahoitus väheni noin 962 000 euroa tälle vuodelle. Summa on noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 rahoitus. Rahoitettavien opiskelijavuosien määrä laski edelleen tälle vuodelle 6,7 prosenttia eli 111 opiskelijavuotta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu jälleen vuoden 2026 alusta alkaen. Ensi vuonna rahoitusta ei myönnetä tavoitteellisina opiskelijavuosina vaan toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun maksuttoman koulutuksen piirissä oleviin opiskelijoihin muutos ei vaikuta. Sen sijaan se vaikuttaa muihin opiskelijoihin, kuten aikuisiin niin, että heistä kuntayhtymä saa rahoitusta vain ensi vuodelle päätetyn kokonaismäärän mukaisesti. Näitä opiskelijoita on arvion mukaan ensi vuonna 725 opiskelijavuotta.

Poken toteutuneet opiskelijavuodet vuonna 2024 olivat 1671 ja tänä vuonna arviolta 1560, kun ne alustavan arvion mukaan vuonna 2026 ovat vain 1467 eli 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.

Kuntayhtymässä käytiin opetushenkilöstöä koskevat muutosneuvottelut lokakuussa 2024, joiden vaikutus oli enintään kuusi henkilötyövuotta. Säästöt toteutettiin eläköitymisillä, tuntiresurssoinnilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja osa-aikaistamisilla.

Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista ensi vuodelle  varmistuvat joulukuussa.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

 

17.6.2025

Tytti Savela-Rosti valmistui lähihoitajaksi ja haluaa tehdä ikäihmisten arjesta mielekästä.

Tytti Savela-Rosti valmistautuu iltavuoroon kotonaan Ranta-Hännilän kylällä Saarijärvellä. Edessä on vielä muutama työvuoro ikäihmisten hoivakodissa ennen kesälomaa.

Vastavalmistuneelle lähihoitajalle kesäloma onkin palkitseva ajatus, sillä edellisestä kunnon lomasta on monta vuotta aikaa.

– Olin maalimyyjänä rautakaupassa aina kesäisin monen vuoden ajan, hän kertoo.

Ei koskaan ei koskaan

Reilut pari vuotta sitten Savela-Rosti, 54, näki somessa ilmoituksen, joka alkoi houkutella. Hoivakoteja ylläpitävä Attendo haki oppisopimuskoulutukseen lähihoitajiksi haluavia.

– Olin joskus aikoinaan käynyt sosiaalialan valmentavan koulutuksen, ja se oli jäänyt kiinnostamaan. En kuitenkaan pitänyt itseäni niin ihmisläheisenä, että alkaisin tähän työhön, hän naurahtaa.

Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Muun muassa verhoilijan, ompelijan ja catering-alan töitä tehnyt Savela-Rosti pääsi koulutukseen ja innostui.

– Tein tehtäviä ahkerasti, joskus istuin 12 tuntiakin koneen ääressä, hän muistelee.

Tytti Savela-Rosti on viiden lapsen äiti ja yhden lapsen mummo, ja perhe-elämällekin piti jättää opintojen ohessa tilaa.

Hänen mielestään oppisopimuskoulutus on hyvä tapa päästä heti kiinni työhön.

– Olemme koko ajan mukana työvuoroissa, joten työhön pääsee tutustumaan eri tavalla kuin kuuden viikon harjoitteluissa, hän sanoo.

Sekään ei tietenkään ole huono juttu, että opintojen ajalta saa palkkaa.

Käytännössä opiskeluaika kului siten, että työtä Herajärven ikäihmisten palvelukodissa oli 80 prosenttia viikosta, ja opiskelua Poken Tarvaalan kampuksella noin kahtena päivänä viikossa.

Kaksi vuotta oli aikamoinen urakka, mutta lopussa hymyilyttää.

– Välillä tuntuu uskomattomalta, että valmistuin, ja vielä aika hyvillä papereilla, hän iloitsee.

Nainen kävelee ulkona
Tytti Savela-Rosti kannustaa opiskelemaan lähihoitajaksi, jos ala yhtään kiinnostaa. Se avaa ovia moneen suuntaan, hän sanoo.

Hyvää arkea

Tytti Savela-Rosti huomasi pian, että hän on oikealla alalla. Mikä työssä iäkkäiden ihmisten kanssa on kiinnostavinta?

– Hyvinvointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Opiskeluaikana olen oivaltanut, kuinka nopeasti toimintakyky heikkenee, jos ihminen ei liiku. Se vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi tasapainoon.

Savela-Rostilla on aiheesta omakohtaistakin kokemusta, sillä ensimmäisenä opiskeluvuonna hän loukkasi polven eturistisiteen. Työn ja opintojen ohella piti kuntouttaa oma jalka kuntoon.

– Loukkaantumisen myötä huomasin, että kuntoutuminen vaatii paljon työtä minulta, saati sitten vanhukselta, hän kertoo.

Savela-Rostin mukaan hyvä arki hoivakodissa muodostuu perushoidon lisäksi mielekkäästä tekemisestä.

– Iso osa asukkaista on muistisairaita, mutta heidän kanssaan voi keskustella yllättävistäkin asioista. On mukavaa tietää asiakkaiden kiinnostuksen kohteita. Tunnistamme kasveja, pelaamme muistipelejä, muistelemme asioita ja järjestämme muuta virikettä, hän luettelee.

Savela-Rosti on iloinen hyvästä työyhteisöstä. Töihin on aina mukava mennä. Mutta voi olla, ettei opiskelukärpäsen purema jäänyt vielä tähän.

– Jatko-opiskelu on käynyt mielessä. Ehkä sosionomiksi tai sairaanhoitajaksi, hän mietiskelee.

Kiinnostuitko lähihoitajan opinnoista? Lue lisää ja hae mukaan!

12.6.2025

Suosituimmat yhteishaun alat olivat sähkö-, maatalous- ja soteala

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 12. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 361 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on hieman enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 359 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat sähkö-, maatalous- ja soteala.

Valittujen nimet julkaistaan torstaina 12.6. Poken verkkosivuilla www.poke.fi.

-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen.

– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Jatkuva haku TUVAan on 13.6.-27.7., sanoo Maarit Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 26.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat torstaina 7. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

19.3.2025

Poken yhteishaun hakijamäärä pysyi viime vuoden tasolla. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 675 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 373. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä. Toisen asteen yhteishaku päättyi tiistaina 18. maaliskuuta.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.

Hakijoita kiinnostivat tänä vuonna erityisesti maatalous-, sote-, sähkö- ja hiusala. Maatalous-, sote- ja hiusala kasvattivat eniten hakijoita viime vuoteen verrattuna. Sähköala on ollut jo pitkään yksi suosituimpia hakukohteita Pokella.

-Hienoa, että työvoimapulasta kärsivä sosiaali- ja terveysala kiinnostaa. Koko yhteishaun tulos on meidän kannaltamme hyvä. Olemme iloisia siitä, että ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Maatalous- ja metsäala
houkuttelivat Tarvaalaan

Poken Saarijärven Tarvaalan toimipisteessä voi opiskella maatalous- ja metsäalaa sekä hyötyajoneuvomekaanikoksi. Tarvaalan kaikki alat olivat tänä vuonna suosittuja yhteishaussa.

-Nuoriosasteen koulutuksessa olemme saaneet hyviä tuloksia. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja uskon, että peruskoulussa oleville on valunut tietoa siitä, että pidämme opiskelijoista hyvää huolta, annamme hyvää opetusta ja myös käytännön tekemistä, jota nuoret kaipaavat. Lisäksi olemme aktiivisesti kertoneet yläkoululaisille opinnoista sekä ottaneet heitä tutustumaan Biotalouskampukseen, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.

Hän korostaa, että Keski-Suomessa, ja muuallakin maassa, on nyt ja tulevaisuudessa hyvin työpaikkoja maatalous- ja metsäalalla sekä erilaisten hyötyajoneuvojen kunnossapidon parissa.

-Metsää tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Metsä työllistää Keski-Suomessa ja sen asema näyttää hyvältä alueellamme. Uusia ammattilaisia tarvitaan toimialalle jatkuvasti muun muassa siksi, että aloilta eläköityy väkeä. Maatalousalalla on myös monenlaisia työmahdollisuuksia, vaikka tilojen määrä pieneneekin. Meidän koulutuksemme antavat laajat eväät ja paljon osaamista työelämään. Keski-Suomessa on monia yrityksiä, joiden palvelut ovat hyötyajoneuvojen parissa, ja nämä työllistävät hyvin, myös valtakunnallisesti, koska kalusto liikkuu ympäri maata. Meillä on Tarvaalassa vetovoimaiset tulevaisuuden alat ja opiskelijoita meille tulee laajasti ympäri maakuntaa, sanoo Janhonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden.

Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 12.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 26.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

14.3.2025

Metsä-Multian oppimispolulla metsäalan opiskelija saa tukea, kannustusta ja harjoittelupaikan. Kun hommansa hoitaa hyvin, on työpaikka odottamassa. Samalla Metsä-Multia löytää itselleen osaavia tulevaisuuden työntekijöitä.

Metsä-Multia Oy on valtakunnan suurimpia yrityksiä metsäkoneurakoinnissa Keski-Suomessa. Yrityksen verkkosivuihin tutustuessa voisi kuitenkin kuvitella olevansa koulutuksen ja työhyvinvoinnin maailmassa. Metsä-Multian sivuilta nousevat esiin vastuullisuusraportti, läpinäkyvyys sekä sellaiset lauseet kuin ”Jokainen henkilö on arvokas sellaisena kuin on” sekä ”Työn- ja muun elämän yhteensovittaminen elämän eri tilanteissa on meille tärkeää”.

Kyseessä onkin siitä erikoinen metsäkonefirma, että sillä on oma koulutusohjelmansa, Metsä-Multian oppimispolku.

– Koneita kyllä riittää, mutta henkilöstö on meidän voimavaramme, asiakassuhteista ja henkilöstöstä vastaava johtaja Kai Laaja sanoo.

Kai (vas.) ja Aki Laaja ovat toisen polven metsäkonealan yrittäjiä. He arvostavat hyviä ja pitkiä työsuhteita ja ovat siksi valmiita panostamaan nuoriin oppimispolun avulla.

Hyvät kokemukset antoivat kannustusta polun jatkamiselle

Oppimispolku sai alkunsa vuonna 2017. Yrityksessä oli kova tarve työntekijöille, ja metsäalan opettajan Jouni Kauppisen avulla järjestetyn ”Training Campin” seurauksena taloon saatiin kymmenen uutta ammattilaista.

Hyvien kokemusten myötä perehdytys- ja koulutuskäytäntö jäi elämään, ja vuosien varrella polulla on astellut jo 18 opiskelijaa.

Heistä 15 on meillä töissä ja 17 on alalla, Kai Laaja kertoo. Yhteensä Metsä-Multialla on työntekijöitä 120.

Viime syksynä oppimispolulla aloitti multialainen Kalle Karja, 16. Hän tuli taloon yläkoulun tet-harjoitteluun ja sitä myöten kesätöihin. Syksyllä Karja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa.

– Tuntuu tosi hienolta ja ainutlaatuiselta mahdollisuudelta päästä mukaan, Karja sanoo tyytyväisenä.

Maatilan kasvatti Karja on tottunut puuhaamaan koneiden ja laitteiden kanssa, ja Fordillaan hän on esimerkiksi tehnyt peltotöitä sekä aurannut teitä 4H-yrittäjänä.

– Metsäalasta olen ollut kiinnostunut siitä lähtien kun isovanhempien tilalla tehtiin hakkuut, hän kertoo.

Kalle Karja opiskelee Pokella metsäenergian tuottajaksi.

Haussa hyvät tyypit

Oppimispolku tarkoittaa Kai Laajan ja toimitusjohtaja Aki Laajan mukaan sitä, että opiskelijalle tehdään Metsä-Multialla henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siinä mainitaan esimerkiksi, missä asioissa hän tarvitsee ohjausta. Kokemusta ei tarvitse olla ennestään, päinvastoin.

– Haluamme tänne hyviä tyyppejä, nuorisoa tai alanvaihtajia, joilla on aidosti halua tulla alalle ja kehittyä. Ja jotka haluavat meille töihin, Kai Laaja sanoo.

Laaja painottaa, että opiskelija tulee työyhteisöön tasavertaisena työkaverina, joka saa harjaantua ammattilaisen työparina.

Metsä-Multialla on laskettu yhden palkkalistoille päätyvän opiskelijan kustannukseksi noin 20 000 euroa.

Investoinnin etuna on se, että esimerkiksi firmassa tehtävien harjoittelujen myötä opiskelija kasvaa sisään yritykseen ja on jo valmiiksi oppinut talon tavoille.

– Koneen käsittely opitaan koulussa tiettyyn pisteeseen asti. Haluamme panostaa tähän, jotta opiskelija oppii nopeammin keskimääräiselle tasolle, hän kertoo.

Opiskelijoilta yhteistyö edellyttää Laajan mukaan sitoutumista siihen, että kouluhommat sujuvat ja suuntana on työpaikka Metsä-Multialla.

Koneet ja metsäalan työt ovat kiinnostaneet Kalle Karjaa pienestä pojasta asti. Metsä-Multian oppimispolku on hänen mukaansa hieno ja ainutkertainen mahdollisuus.

Ammattilaiseksi kehittyy, kun kokemusta kertyy

Kalle Karja opiskelee ensimmäistä vuotta, joten pääpaino on kaikille yhteisissä YTO-aineissa, metsäalan teoria-aineissa ja esimerkiksi moottorisahojen käsittelyssä. Metsäkoneen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa tai koulun konekentällä.

Alalla on käytäntönä, että valmistuva metsäenergian tuottaja ottaa ensin haltuun korjuuketjusta metsätraktorin eli ajokoneen.

– Ensin harjaannutaan rauhassa ajokoneeseen, viitisen vuotta. Hakkuukoneen kuljettajalla on oltava kokonaisuuksien hallintaa. Hänellä on työssään iso henkinen paine, sillä lakien ja asetusten lisäksi hänen on pystyttävä perustelemaan päätöksiään, Kai Laaja pohtii.

Eikä pelkkä tekninen osaaminen riitä. Metsän myynti on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää omistajassa tunteita.

– Metsänomistajissa on monenlaisia persoonia, joten kuljettajalla on oltava sosiaalista silmää, Aki Laaja lisää.

Kalle Karja pohtii, että hyväksi konekuskiksi kehittyy kokemuksen myötä.

– Työmaat ovat erilaisia, pitää osata ajatella ja tehdä itse päätöksiä, hän toteaa.

Kalle Karja on työllistänyt itsensä 4H-yrittäjänä muun muassa auraamalla teitä Fordillaan.

Haluatko tarjota oman polun opiskelijoille? Lue lisää yrityspalveluistamme ja ota yhteyttä! Vai kiinnostuitko metsäalasta? Lue lisää metsäalan perustutkinnosta ja kysy alkavista koulutuksista!

14.3.2025

Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on hyödynnetty Poken koulutuksia. Tärkeää on saada hajallaan oleva työyhteisö saman katon alle ja päivittää osaamista aika ajoin.

On laskiaistiistai, ja Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on aamutuimaan keitetty hernekeittoa lähes koko kaupungin jälkikasvulle. Jotta yhteensä 3 300 nälkäistä päiväkotilaista, koululaista ja lukiolaista saa vatsansa täyteen, tarvitaan isoja kauhoja ja kattiloita. Kun sopat on keitetty, hernekeittoa lähtee kuljetukseen kaupungin eri kulmille kouluihin ja päiväkoteihin.

Ruoka-annokset valmistaa Lipstikan 15 henkilön tiimi, mutta ruuan jakamiseen kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan paljon enemmän henkilökuntaa.

Ruokapalvelupäällikkö Raija Sällinen kertoo, että työntekijöitä on yhteensä 43. Jos joku jakelukeittiöissä sairastuu, Lipstikasta lähdetään apuun. Hernekeittoa keittämässä ollut Minttu Nieminen singahtaakin kahvitauon jälkeen Suolahden yhtenäiskoululle lisäkäsiksi.

Minttu Nieminen ja Konsta Jääskeläinen ovat kuumavuorossa ja keittävät päivän hernekeiton.

Laajalle levinnyt porukka saman katon alle

Ison, hajallaan olevan joukon saaminen yhteen on haaste. Ruokapalveluissa työskennellään työyhteisöissä, joissa on useampi työntekijä ja pienemmissä yksiköissä työskennellään yksin.

Tarve kuunnella henkilökunnan toiveita sai Raija Sällisen ottamaan yhteyttä Poken työelämäpalveluihin, ja viime vuonna henkilökunnalle toteutettiinkin useita räätälöityjä koulutuksia juuri oman väen tarpeisiin.

– Meillä on aina osa porukasta erillään muista, ja sen vuoksi on tärkeää että kokoonnutaan yhteen vaihtamaan ajatuksia. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, Sällinen sanoo.

Koulutusten sisältöinä ovat olleet esimerkiksi toimiva työyhteisö, asiakaspalvelu sekä työyhteisön monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Myös excelin käyttöön on saatu oppia.

Kokemukset koulutuksista ovat olleet hyvin myönteisiä. Tehtävät ovat käytännönläheisiä ja asioista puhutaan ymmärrettävästi. Eija Tornikosken mielestä kouluttautuminen on tärkeää ja osaamista on päivitettävä aika ajoin.

– Aina saa uusia ajatuksia ja eri näkökulmia omaan tekemiseen. Se on tärkeää ja opettavaista, hän sanoo.

Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki kertoo koulutuksista

– Usein koulutuksia järjestetään ensin esihenkilöille ja sitten työntekijöille. Nyt on haluttu tietoisesti tehdä juuri toisinpäin, ja se on hyvä juttu, Kirsi Lähteenmäki sanoo.

Esimieskoulutusta toteutetaan mm. henkilöstön koulutuksissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta, sekä muiden tiedossa olevien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki iloitsee siitä, että koulutuksia on lähdetty toteuttamaan ensin työntekijöille ja vasta sitten esihenkilöille.

Kouluttautuminen tukee hyvinvointia

Suurtalouskeittiössä työskentelee monenlaisia ihmisiä eri taustoilla. Kirsi Lähteenmäen mielestä on erittäin tärkeää ymmärtää toisen työtä ja tuntea oma porukka. Näin työt sujuvat hyvin.

– Täällä ollaan samassa sopassa kukin omalla persoonalla maustettuna, hän nauraa.

Raija Sällinen näkee kouluttautumisen tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Poke läheisenä yhteistyökumppanina on joustava, laadukas ja kilpailukykyinen.

– Henkilöstö on pääoma meidän toiminnallemme. Haluamme pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolta, Sällinen summaa.

Jonna Syngelmä kerää maitotuotteita koulun tilaukseen.

Kiinnostuitko henkilöstösi kouluttautumisesta? Lue lisää ja ota yhteyttä työelämäpalveluihimme, niin suunnitellaan teidänkin työyhteisöllenne innostava koulutus!

26.2.2025

Terno Lindemania ohjaa mielenterveys- ja päihdetyöhön halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä.

Merkonomiksi Pokelta valmistunut Terno Lindeman, 24, on nyt uusien opintojen äärellä. Hän aloitti syksyllä lähihoitajan opinnot, ja suuntautumisvaihtoehtokin on jo selvillä: mielenterveys- ja päihdetyö.

Uudelle alalle äänekoskelaisen Lindemanin vei halu auttaa ihmisiä. Hän toimii aktiivisesti helluntaiseurakunnassa ja esimerkiksi vetää nuorten iltoja. Lindeman kertoo, että halu opiskella lähihoitajaksi heräsi hiljalleen tämän kokemuksen kautta.

– Olen nähnyt, että nuorilla on mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä haasteita. Toivon, että voisin auttaa heitä, hän sanoo.

Lindemanilla on lähipiirissään muitakin lähihoitajia, jotka ovat kannustaneet alalle.

– Olen kuullut tutuilta kehuja ammatista ja tuntui, että tämä on mun juttu, hän sanoo.

Terno Lindeman saa kehuja Lounatuulen asukkaalta Uno-pelin tuoksinassa.

Apuna arjen askareissa

Ensimmäinen harjoittelupaikka järjestyi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö Lounatuulesta Äänekoskelta.

– Jännitin aluksi, millainen paikka se on. En aikaisemmin tiennyt, että sellaista on edes olemassa. Mutta turhaan jännitin, ihan älyttömän kivaa on ollut, Lindeman kehuu.

Lounatuulessa asukkaat asuvat omissa kodeissaan, mutta ruokailevat ja viettävät myös aikaa yhteisissä tiloissa.

– Työ on ohjauksellista. Autamme asukaita arjen askareissa, esimerkiksi siivoamisessa ja pyykkien laittamisessa. Lääkkeet jaetaan toimistossa. Asukkaille järjestetään myös kaikenlaista viriketoimintaa.

Lindeman saakin Uno-pelin tuoksinassa asiakkaalta kehuja siitä, kuinka mukava tyyppi hän on.

Haastatteluhetkellä kuuden viikon harjoittelu on alkuvaiheessa, ja Lindeman arvostaakin sitä, ettei oppimisessa ole kiireen tuntua.

– Täällä annetaan opiskelijalle tilaa opetella kaikkea uutta, hän kiittelee.

Terno Lindemanilla on takanaan muutamia merkityksellisiä kohtaamisia, jotka vahvistivat hänen haluaan lähteä lähihoitajan opintoihin. Työ on varmasti raskasta, mutta myös palkitsevaa, hän arvelee.

Itseään voi haastaa

Lindeman tietää, että opinnoissa joutuu välillä astumaan epämukavuusalueelle ja haastamaan itseään. Jos ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut joitakin hoidollisia toimenpiteitä, se saattaa etukäteen jännittää.

– Silloin voi miettiä, mikä motivoi tekemään asiaa. Jos itse olisi siinä tilanteessa, miten haluaisin, että minut kohdataan, hän pohtii.

Merkonomin koulutuksesta ja työkokemuksesta on myös apua lähihoitajan työkentällä. Valmistumisensa jälkeen Lindeman ehti tehdä töitä esimerkiksi vartijafirmassa, puhelinmyynnissä, Valiolla sekä perheen autoliikkeessä.

– Ihmisten kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys ovat asioita, joita tarvitaan molemmissa, hän sanoo.

Ehkä aikaisemmasta opiskelusta on hyötyä myös lääkelaskujen opiskelussa? Niitä Lindeman suorastaan odottaa.

– Mietin, että miten suoriudun lääkepuolesta. Mutta tykkään haastaa itseäni, asenne on semmoinen, että mennään esteistä läpi, hän sanoo.

Kiinnostuitko lähihoitajan opinnoista? Lue lisää ja hae mukaan!

18.2.2025

Poken opit veivät Otso Iso-Kungaksen Metsä Groupille kesätöihin, ja hän jäi sille tielleen. Poke ja Metsä Group tekevät tiivistä yhteistyötä uusien ammattilaisten kouluttamiseksi.

Otso Iso-Kungas on tyytyväinen työhönsä ja oppisopimuskoulutukseensa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan talteenoton osastolla. Vajaat kaksi vuotta sitten prosessinhoitajaksi Pokelta valmistunut Iso-Kungas, 28, iloitsee ison talon työmahdollisuuksista sekä hyvästä työporukasta.

Aina näin ei ole ollut.

– Minulla ei ollut peruskoulun jälkeen minkäänlaista ajatusta, mitä haluaisin tehdä. Opiskelin Kokkolassa rakennusalaa ja päädyin ovi- ja ikkunatehtaalle töihin, sanoo Kannuksesta kotoisin oleva Iso-Kungas.

Aika pian alkoi kuitenkin tuntua siltä, että jotain muuta pitäisi keksiä. Sitten asiat ratkesivat paremmin kuin hyvin.

– Tapasin nykyisen avovaimoni, joka on Keski-Suomesta kotoisin. Päätin hakea Pokelle opiskelemaan prosessiteollisuuden linjalle ja pääsin.

Otso Iso-Kungas kiinnostui opiskelujen ja kesätyön aikana sellun valmistuksesta, ja siitä tulikin hänelle vakituinen työ.

Sellun valmistus on Otson alaa

Aluksi oma tontti piti ottaa haltuun monella tavoin.

– Ensimmäisenä vuonna en tiennyt sellun valmistuksesta mitään, hän muistelee.

Opinnot veivät kuitenkin mennessään. Sellun valmistus alkoi kiinnostaa kartongin ja paperin valmistusta enemmän, ja viimeistään kesätyö Metsä Groupilla sai Iso-Kungaksen todella innostumaan alasta. Valmistumisen jälkeen hän saikin jatkaa töitä tutussa työpaikassa.

– Sille tielle jäin, hän toteaa tyytyväisenä.

 

Otso Iso-Kungas muutti Äänekoskelle ja pääsi opiskelujen kautta Metsä Groupille töihin. Intoa opintoihin riittää vieläkin.

Lisäkoulutusta oppisopimuksella

Aluksi Otso Iso-Kungas teki töitä biotuotetehtaan massatehtaalla, mutta siirtyi talteenottoon vuonna 2023. Talteenotossa kirjaimellisesti otetaan talteen sellun keittämisessä muodostuvat kemikaalit. Työhön kuuluu monia kemiallisia prosesseja, ja niiden hallinta, ohjaaminen sekä valvonta ovat prosessinhoitajien vastuulla.

– Olen tykännyt talteenotosta. Se on vähän laajempi alue kuin massatehdas, joten vaihtelua on enemmän, Iso-Kungas kertoo.

Hän tykkää myös siitä, että kahdentoista tunnin työvuoroihin mahtuu monenlaisia asioita.

– Prosessia valvotaan ja ohjataan ohjaamon näytöltä. Työhön kuuluu kunnossapitoa ja huoltamista. Jos tulee vaikka laiterikko, turvalukitus kytkeytyy päälle ja siitä alkaa uusi prosessi, jota sitten ratkotaan, hän kertoo.

Työ tuntuu mielenkiintoiselta, sillä uutta opittavaa tulee jatkuvasti.

– Tekemällä oppii. Tehtaalla voi tulla vastaan erikoinen tilanne, jota ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Silloin pitää vain yrittää ratkaista ongelma, hän kertoo.

Parhaillaan Iso-Kungas opiskelee oppisopimuksella sellunvalmistuksen ammattitutkintoa.

Jatkotutkintoa varten pitää osata laajasti sellunvalmistuksen prosessia. Opiskeluun kuuluu myös oman tehtaan esittely sekä esimerkiksi hydrauliikan ja pneumatiikan lyhyet kurssit.

– On vuosien prosessi oppia kaikki. Mutta täällä on hyvä, että kokeneemmat opettavat. Sitten kun osaa jonkin asian viimeisen päälle hyvin, voi miettiä muitakin tapoja suorittaa jokin tietty tehtävä, hän kertoo.

Alaa harkitsevia Iso-Kungas kannustaa hakeutumaan prosessiteollisuuden piiriin.

– Asenne ratkaisee. Kun teet työsi tunnollisesti ja kunnolla, sinut kyllä huomataan, hän rohkaisee.

Entä missä Iso-Kungas näkee itsensä viiden vuoden kuluttua?

– Kyllä minä näen itseni täällä Metsä Groupilla, hän sanoo.

Haluatko kouluttaa ja löytää tulevaisuuden osaajia tekemällä yhteistyötä Poken kanssa? Tutustu yrityspalveluihimme! Vai kiinnostuitko porsessiteollisuuden alasta? Lue lisää ja hae prosessiteollisuuden perustutkintoon!

11.2.2025

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkaa 18. helmikuuta ja päättyy 18. maaliskuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokessa on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Tänä vuonna Pokella on kaksi uutuutta:

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa elokuussa aloittavat opiskelijat valmistuvat hyvinvointiteknologia-asentajiksi. Erilaisen hyvinvointiteknologian tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnan määrä pienenee. Siksi myös hyvinvointiteknologian asentajia tarvitaan esimerkiksi sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja yksityisiin turva-alan yrityksiin.

Olemme lisänneet Äänekoskella sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kymmenen paikkaa. Tarjoamme osalle opiskelijoille uutuutena erikoistumista tuuli- ja aurinkovoimaloiden asennukseen, korjaukseen ja huoltoon. Opiskelu tapahtuu uudessa WindSoLab-oppimisympäristössä, joka valmistui Äänekosken Piilolan kampukselle tämän vuoden alussa.

-Tämä on ainutlaatuista koulutusta valtakunnallisestikin ja hienoa, että voimme nyt tarjota tätä mahdollisuutta myös nuorille yhteishaussa, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Aloituspaikkoja lisätään myös hyötyajoneuvomekaanikkokoulutukseen Saarijärvellä ja logistiikka-alalle Laukaassa.

Laukaassa rakennus- ja logistiikka-alan opiskelijat pääsevät aloittamaan elokuussa uusissa hienoissa tiloissa. Koulunmäen koulukeskuksen alueelle valmistuu Poken opiskelijoiden itse rakentama puukoulu rakennusalan opiskelijoille ja Rokkakankaan teollisuusalueelle valmistuvat uudet tilat logistiikan opiskelijoille.

Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen, järjestetään TUVA-koulutusta Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

-Meillä TUVA-koulutus on vakiintunut kolmelle paikkakunnalle ja se on osoittautunut hyväksi ja tarpeelliseksi koulutukseksi niille nuorille, jotka tarvitsevat lisää aikaa pohtia ammatinvalintaa ja vahvistaa opiskelutaitojaan, sanoo Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan muun muassa ammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus.

Viime kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377.

Lue lisää tutkinnoistamme!

Yhteishaun hakemus täytetään Opintopolussa.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718