Metsä Groupin ja Poken oppilaitosyhteistyö auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää alueen elinvoimaa. Toiminta käynnistyy Ääneseudulla vuonna 2024.
Metsä Group on Keski- Suomessa merkittävä toimija ja se valmistaa alueella niin kartonkia, sellua kuin puutuotteitakin.
”Olemme kehittämässä oppilaitosyhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa koko Metsä Groupina, ja yhteisenä tahtotilana on tulevaisuuden osaajien turvaaminen sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen myös alueen alaikäisille opiskelijoille”, sanoo Metsä Groupin henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken koulutusjohtajan Marko Lahden mukaan hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö Metsä Groupin kanssa auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää koko alueen elin- ja vetovoimaa.
”On hienoa, että alaikäisetkin opiskelijat pääsevät opintojensa aikana tutustumaan työhön Metsä Groupin yksiköissä, sillä tämä mahdollistaa työssäoppimisen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, monipuolisemman perehdytyksen sekä paremmat työn tekemisen edellytykset myös tulevaisuudessa”, sanoo Lahti.
Metsä Group ja Poke ovat luoneet yhdessä suunnitelmallisen metsäpolun, jossa sitoutetaan opiskelijat opiskelun aikana työharjoitteluun ja jonka toivottu lopputulos olisi työllistyminen valmistumisen jälkeen.
Monet eri alojen opiskelijat voivat metsäpolun ansiosta hakeutua opiskeluaikana Metsä Groupin eri yksiköihin harjoittelemaan ja oppimaan työssä. Pääosin työtehtävät koskevat prosessiteollisuuden perustutkinnon opiskelijoita, mutta myös sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja mahdollisesti muidenkin tutkintoalojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua harjoitteluun.
”Metsäpolku palvelee myös Metsä Groupia, sillä näin pääsemme sitouttamaan opiskelijat työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa”, Lahti toteaa.
Lisätietoja:
Metsä Group, henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt, p. 040 350 6742
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940.
13.11.2023
Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 21. marraskuuta klo 9-14. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.
Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa mukana mm. Aurajoki, Valtra, OnSteel ja Ka-Mu.
Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee yli 800 yhdeksäsluokkalaista valvojiensa kanssa ympäri pohjoista Keski-Suomea.
-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös uusimpia digitaalisia oppimisympäristöjämme.
Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous-, metsä-, raskaskone- ja ympäristöala.
Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. K-Supermarket Suosikki, K-Citymarket, S-market, Lidl, Keskport Niskanen ja Halpa-Halli.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 040 064 6718
3.10.2023
Murroksessa olevan maatalouden tarpeisiin vastataan luomalla älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja.
Pohjoinen Keski-Suomi saa noin kolmen miljoonan euron potin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Finnish Future Farm -hankkeessa luodaan käytännönläheinen yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalaan. Hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Poke. Kumppaneina on merkittäviä yrityksiä, kuten Valtra, AGCO Power ja Neste, sekä Saarijärven kaupunki.
Maatalous on suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Ilmastoneutraalin Euroopan unionin sekä Keski-Suomen hiilineutraalius- ja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja päästöjä vähentävien ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa. Kehitys ja uusien teknologistenkin ratkaisujen käyttöönotto on ollut vielä hidasta.
”Tämän taustalla on myös se, ettei esimerkiksi tuotekehityksen toteuttamiseen ole yhteistä agroteknologian kehittämisympäristöä”, toteaa Vice President, Marketing Valtra EME Mikko Lehikoinen.
Tarpeeseen vastataan Finnish Future Farm -hankkeessa luomalla yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn (nurmi ja vilja) CO2-päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita ratkaisuja, kuten Nesteen 100% jätteistä ja tähteistä Suomen markkinoille valmistamia diesel- ja polttoöljytuotteita. Keskeinen tavoite on edistää yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa älymaatalouden startup-yhteisön ja kiihdyttämöekosysteemin avulla.
Opiskelijat pääsevät seuraamaa tulevaisuutta
”Finnish Future Farm on upea mahdollisuus Pokelle ja koko Biotalouskampukselle. Hanke kokoaa osaajia eri puolilta, antaa mahdollisuuden Poken henkilökunnan osallistua alan kehittämistarpeisiin ja olla ratkaisemassa niihin liittyviä ongelmia. Hanke luo uutta jaettavaa tietoa maakunnassa sekä valtakunnallisesti, ja samalla se houkuttelee uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Opiskelijamme puolestaan pääsevät seuraamaan monipuolista toimintaa ja saavat nopeasti hyötyä omiin opintoihinsa. Kun hanke jalostaa tutkimusta ja tietoa eri osa-alueilla, pystytään opetuksen kautta välittämään paremmin uuden osaamisen teknologisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Ja tietysti tämä on yritysmaailman luottamuksen osoitus siitä, että Biotalouskampus ja Poke pystyvät uudenlaiseen toimintaan – ja tätä tehdään yhdessä”, sanoo Poke Tarvaalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.
”Tällainen ekosysteemi on Suomesta puuttunut kokonaan. Olemme tunnistaneet sen tarpeellisuuden esimerkiksi biotalouden yrityskiihdyttämömme, BioPaavon, innovaatiokilpailuissa eli hackathoneissa”, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen. ”Älymaatalouden huippuosaamiskeskittymän rakentamiseen myönnetty rahoitus avaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää sekä ruoantuotannon kestävyyden että kannattavuuden kehitystä ja siihen perustuvaa uutta, kansainvälistä kasvuliiketoimintaa.”
”Hankkeen päämääränä on kehittää maatalouden koulutusta ja tutkimusinfrastruktuuria Suomessa tukemaan tulevaisuuden maatalouskoneiden voimanlähteiden tuotekehitystä”, toteaa tuotehallintajohtaja Jarno Ratia AGCO Power Oy:stä. ”Odotuksemme ovat korkealla myös sidosryhmäyhteistyön kehittymisen suhteen.”
”’Odotan hankkeen havainnollistavan maatalouden päästövähennyspotentiaalin sekä löytävän ratkaisuja todentaa saavutetun päästövähenemän, minkä uskon kiinnostavan maatalouden parissa toimivia laajasti’’’, sanoo Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.
1.9.2023–30.6.2026 toteutettava hanke saa rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sen Oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF).
Keski-Suomen liitto toteaa rahoituspäätöksessään: ”Hankkeella on selvää uutuusarvoa ja se on vahvasti yrityslähtöinen. Hankkeen päätavoite on tuottaa TKI-ratkaisuja maatalousalan yritysten käyttöön sekä luoda älyteknologiaan perustuva TKI-ympäristö Tarvaalaan. Hanke tukee Keski-Suomen alueellisen siirtymäsuunnitelman tavoitteita.”
Lisätietoa
koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031
johtaja Minna Lappalainen, Biotalousinstituutti, School of Technology, p. 040 630 0384
4.9.2023
Poke käynnistää 2,5 vuotta kestävän WindSoLab-hankkeen, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.
-Hienoa, että saimme rahoituksen tähän tulevaisuuteen suuntaavaan hankkeeseen, joka on suurin hanke kuntayhtymän historiassa. Tämä on myös tärkeä asia koko Keski-Suomelle. Toiminta-alueemme kunnilta ja yrityksiltä tuli toive, että kehittäisimme tuulivoima- ja aurinkoenergian infraan liittyvää koulutusta, ja halusimme vastata toiveeseen. Tavoitteenamme on, että Pokesta tulee tuuli- ja aurinkoenergian osaamisen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta yksi Suomen parhaista, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.
Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.
Oppimisympäristö mahdollistaa myös yritysten osaamisen kehittymisen. Lisäksi on tarkoitus kehittää
tutkinnon rajat ylittävää yhteistyötä sähköautomaation sekä kone- ja tuotantotekniikan kunnossapidon välillä. Tavoitteena on löytää toimivat mallit ja yhteistyötavat yritysten kanssa, joilla on korkeat vaatimukset sekä turvallisuuden että teknisen osaamisen osalta.
-Haluamme tukea paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi opiskelijat voisivat perustaa pieniä yrityksiä, jotka tekevät suuremmille yrityksille alihankintatyötä. Haluamme kehittää osaamiskeskittymän, joka yhdistää pieniä yrittäjiä suuriin toimijoihin, sanoo Seppo Pietarila.
Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.
– Hankkeessa investoidaan lähes miljoona euroa oppimisympäristöön. Tiloista tehdään viihtyisät ja nykyaikaiset. Laitteissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys, kuten esimerkiksi energiatehokkuus. Lisäksi oppimisympäristöstä on tarkoitus tehdä sellainen, että sitä voidaan siirtää tarpeen mukaan muuallekin, sanoo Pietarila.
Tavoitteena on lisätä Poken yhteistyötä erityisesti niiden sähkö- ja automaatiotekniikan yritysten kanssa, joissa tarvitaan aurinkoenergian ja tuulivoimaenergian osaamista. Yhteistyöverkoston kokoaminen edesauttaa myös yritysten keskinäistä verkostoitumista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on aurinko- ja tuulienergiaratkaisuiden yleistymisen kautta vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen alueella ja vähentää erityisesti turvetuotannon alasajosta johtuvaa työttömyyttä.
Hankkeen pääpainopistealue on Saarijärven-Viitasaaren seutu, koska siellä kehitetään tällä hetkellä runsaasti uusiutuvia energiamuotoja.
-Potentiaaliset työpaikat ovat Saarijärven-Viitasaaren alueella, sanoo Pietarila.
Tuulivoimahuoltajia tarvitaan tulevaisuudessa
Jokainen toimiva tuulivoimalapuisto tarvitsee toimivat ylläpito- huolto- ja kunnossapito-organisaatiot. Tuulivoimayhtiöiltä saatujen tietojen mukaan yhdeksän tuulivoimalaa työllistää keskimäärin kaksi tuulivoimalahuoltajaa. Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemien Keski-Suomen tuulivoimarakentamisen tilastojen perusteella alueella tarvitaan lähivuosina yli 50 uutta työntekijää. Koska tuulivoima-ala on nuori Suomessa ja varsinkin keskisessä Suomessa, tuulivoimaloiden huoltohenkilöitä ei ole riittävästi, eikä heitä myöskään kouluteta alueella.
Myös aurinkovoimalat lisääntyvät Keski-Suomessa. Aurinkovoimapuistot työllistävät rakentamisvaiheessa suuren määrän paikallisia sähköalan yrityksiä, joten hankkeessa toteutettava aurinkovoiman simulointiympäristö mahdollistaa asentajien koulutuksen.
Poken toimialueen kunnat, yrittäjät ja tuulivoimapuistojen rakentajat ovat huolestuneita tilanteesta ja haluavat paikallisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän auttamaan tilanteen ratkaisemisessa. Tulevilta työntekijöiltä vaaditaan paitsi vahva pohjakoulutus pääosin sähkö- ja automaatioalalta, lisäksi erikoistumista vaativaa osaamista.
Hankkeessa edistetään myös paikallisten yrittäjien mahdollisuutta suuntautua tuulivoima- ja aurinkoenergiahuoltoon.
Uusi oppimisympäristö valmistuu elokuussa 2024, jolloin myös ensimmäiset koulutukset aiotaan käynnistää Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77
projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312
projektiasiantuntija Olavi Piispanen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 143 9222
4.9.2023
Kun uskaltaa lähteä opiskelemaan, voi löytää itsestään uusia taitoja. Näin kävi Sari Markkaselle, joka opiskeli Pokella merkonomiksi.
Sari Markkasen työhuone on Suolahdessa oman kodin alakerrassa. Säädettävän työpöydän ääressä Valtran strategiakoordinaattori tekee töitä välillä seisten, välillä istuen. Parhaillaan teon alla on sähköinen työkalu strategisten projektien arviointiin.
Markkasen työpäivät ovat varsin erilaisia verrattuna entiseen elämään ravintola-alalla.
– Tein 16 vuotta monenlaisia töitä Restelin ravintoloissa, yökerhoissa, kahviloissa ja viimeksi vuoropäällikkönä huoltoasemalla. Sitten alkoi tuntua, että haluan elää perhe-elämää, jossa on illat ja viikonloput vapaata, hän kertoo.
Perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 15- ja 8-vuotiaat pojat sekä innokas labradorinnoutaja Donna.
Markkanen oli asialla juuri ennen pandemian puhkeamista, ja Pokella oli alkamassa sopivasti merkonomin koulutus.
– Tykkään matematiikasta, ja nautin kun sain pysähtyä keskittymään toimistohommiin. Ajattelin, että ehkä liiketalouden opiskelu voisi poikia jotain, hän muistelee.
Kun työnantaja myönsi opintovapaan, Markkanen lähti kouluun.
Sari Markkanen nauttii merkonomin työssä järjestelmällisyydestä ja siitä, kun asiat saa tehtyä valmiiksi. Vapaa-aikaansa hän viettää mielellään perheen kanssa mökillä.
Uusia puolia itsestä
Miltä opiskelu monen vuoden jälkeen tuntui?
– Oli ihanaa päästä koulun penkille oppimaan uutta. Ja oli motivoivaa saada palautetta ja hyviä arvosanoja, hän kertoo innostuneena.
Markkanen opiskeli ryhmässä, jossa kaikki olivat työelämässä olevia aikuisia. Poken opetuksesta hänellä on hyvää sanottavaa.
– Opettajat auttoivat meitä, kun kaikilla oli yksilöllisiä tarpeita. Erityiskiitos opo Marika Marttiselle, joka kannusti jatkamaan opintoja, Markkanen kiittelee.
Hän nimittäin huomasi, että haluaa koulusta hyviä arvosanoja. Ja että hänellä oli ollut ihan väärä käsitys itsestä oppijana.
– Olin aina ajatellut, että en ole kovin hyvä kirjoittamaan ja etten ikinä saa tehtyä kymmentä sivua tekstiä. Opettaja lupasi, että se sivumäärä tuntuu vielä lyhyeltä. Ja niin siinä kävi. Minusta löytyikin se puoli, että osaan kirjoittaa esseitä, Markkanen iloitsee.
Jatkotutkintoa kohti
Merkonomin koulutus antaa valmiuksia monenlaisiin töihin esimerkiksi toimistopalveluissa, asiakastyössä, taloushallinnossa ja markkinointiviestinnässä.
Sari Markkanen teki lopulta merkonomiopinnot loppuun oppisopimuksella, sillä hän sai jo ensimmäisen vuoden jälkeen työpaikan Valtralta. Ja kun oli vauhtiin päässyt, lähti hän jatkamaan opiskelua ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä tradenomiopintoja on jäljellä reilun vuoden verran.
Työssään Markkanen nauttii selkeydestä ja siitä, kun saa tehtyä asiat loppuun asti.
– Kun voin auttaa työkavereita ja näen oman tekemiseni vaikuttavan positiivisesti yhteiseen toimintaan, tunnen onnistuneeni työssä, hän kertoo.
Hanna Virtanen on toiminnan ihminen, joka rakastaa luontoa, nauttii ongelman ratkaisusta ja tarttuu mielellään lapioon. Ympäristönhoitajana saa tehdä tuota kaikkea.
Hanna Virtanen, 40, aloitti ympäristönhoitajan koulutuksen Pokella viime syksyllä 2022. Kaksi vuotta kestävään tutkintoon sisältyy lähi-ja etäopintoja, ja paikan päällä Poken Laukaan toimipisteessä opiskellaan keskimäärin viikko kuukaudessa.
Mistäpä harjoittelupaikka ja alan töitä, pohti Virtanen heti opintojen alettua.
-Kyselin Facebookissa harjoittelupaikkaa, ja sitä kautta kyselyni osui oikeiden ihmisten silmiin, hän kertoo.
Virtanen pääsi harjoitteluun Laukaan vesihuoltoon jo viime vuoden puolella. Ajoissa oleminen kannatti, sillä hyvin sujunut pesti toi hänelle samasta paikasta kesätyön.
-Olen tykännyt työstä kovasti, sillä saan olla ulkona ja tehdä fyysistä työtä. Tässä näkee heti työnsä tuloksen, hän kehuu.
Ympäristönhoitajat voivat työskennellä esimerkiksi kuntien ja yritysten ympäristönhuollossa, energia-ja vesihuollon tehtävissä sekä neuvojina.
Hanna Virtanen tykkää vaihtelevasta työstä, jossa oman käden jälki näkyy heti. Vapaa-ajalla Virtanen retkeilee puolison ja lasten kanssa sekä etsii geokätköjä.
Hups vain, hetki hurahti
Laukaalainen Hanna Virtanen teki pitkään töitä ravintola-alalla, mutta alkoi hiljalleen tympääntyä yötyöhön, kiireeseen ja humalaisiin asiakkaisiin. Oli aika etsiä jotain muuta.
-Pääsin opiskelemaan metallipuolelle 2008 ja valmistuinkin, mutta sitten tuli taantuma eikä koneistajille ollut töitä. Lähdin väliaikaisesti töihin kauppaan ja hups, siellä meni 13 vuotta, hän nauraa.
Työskentely S-ryhmän kaupoissa toi Virtaselle vuosien myötä uuden haasteen, käsien nivelvaivat. Pariin otteeseen operoidut ranteet kipeytyivät staattisessa työssä, eikä Virtasella ollut toistuvien sairaslomien lomassa muuta vaihtoehtoa kuin alkaa suunnitella uutta uraa. Ja olihan ajatus ollutkin tehdä töitä kaupassa vain väliaikaisesti.
-Luonto on minulle tärkeä ja retkeilemme paljon perheen kanssa. Etsin tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, ja kun tämä tuli esiin, ajattelin että siinä se on, kertoo 8-ja 10-vuotiaiden tyttöjen äiti.
Työnantaja suhtautui Virtasen opintovapaaseen kannustavasti, ja niinpä koulun penkille lähtivät viime syksynä niin äiti kuin tyttäretkin. Äiti saa opiskeluunsa Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea.
-Olen tykännyt opinnoista kovasti. Monet kysyvät, mitä ympäristönhoitaja tekee, ja itsekin mietin sitä välillä. Uskon kuitenkin, että löydän alalta töitä, Virtanen kertoo.
Monipuolinen työnkuva
Ympäristönhoitajan linja on toiminut Pokella pitkään. Se ei ole kiinteistönhuoltoa eikä eräoppaana toimimista, vaan jotain siltä väliltä. Opintoihin sisältyy niin kaavoitusta, eläinten ja kasvien tunnistusta, ympäristölainsäädäntöä kuin käytännön ympäristönhoidollista työtä. Kaiken takana on kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen.
-Teimme esimerkiksi kasvion, ja perinnebiotoopin tehtävään piti käyttää aikaa ja mielikuvitusta, Virtanen kertoo.
Moottorisahan ja muiden pienkoneiden käytön opettelu kuuluu myös opetusohjelmaan.
Ripaus rohkeutta
Kesätyössään Virtanen esimerkiksi kiertää työparinsa kanssa kunnan eri vesilaitoksissa, ottaa näytteitä, huoltaa laitteistoa ja tarkistaa että kaikki on kunnossa. Nurmikon leikkaamistakin työhön kuuluu. Erityisesti Virtanen pitää ”monttuhommista”.
-Tehtävänä oli kaivaa vesiputki esiin ja tehdä siihen uusi kaivo. Kaivettaessa huomattiin, että lähellä kulkee sähköjohto, jolloin työtä ei voitu jatkaa vaan odotettiin paikalle sähköasentajaa. Olisi harmi, jos kaivuri osuisi väärään kohtaan ja lähistöltä menisi sähköt, Virtanen kuvailee.
Lapiointi työtehtävissä ei rasita ranneniveliä, kun sitä ei tee koko päivää.
Hanna Virtanen suositteleekin ympäristönhoitajan opintoja kaikille, jotka pitävät ulkona luonnossa olemisesta. Vähän rohkeuttakin tarvitaan.
-En ollut aikaisemmin käyttänyt puukkosahaa tai ajanut moottorikelkalla, mutta niin vain ajoin, hän kertoo.
Suosituimmat yhteishaun alat olivat logistiikka, metsä ja maatalous
Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 15. kesäkuuta. Pokella aloittaa elokuussa 351 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin aloitti 355 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat logistiikka, metsä ja maatalous. Lisäksi Laukaan sähkö- ja automaatioalalle sekä rakennusalalle oli runsaasti hakijoita.
-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Suurin osa valituista on oppivelvollisia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta
-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi liiketoiminnan alalla, ravintola- ja cateringalalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.Myös Viitasaaren yksikköön mahtuu vielä opiskelijoita, kuten myös Piilolan rakennusalalle.
– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Haku TUVAan on 19.6.-30.7., sanoo Maarit Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa valittavana 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.
Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 29.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
17.5.2023
Poke ja Agco tekevät yhteistyötä henkilöstön kouluttamisessa jo kahdeksatta vuotta. Suuri joukko Agcon varaosamyyjiä ympäri Suomen on opiskellut myyntiä ja markkinointiviestintää työnsä ohessa Pokella.
Opinnot sisältävät muun muassa asiakaslähtöistä myyntiä ja markkinointia, tuoteryhmätyöskentelyä ja visuaalista myyntityötä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuspäivissä on ollut mukana myös Agcon omaa henkilöstöä, jolloin yrityksen toimintamallia saadaan kytkettyä hyvin osaksi opintoja.
Kysyimme Agcon aluepäälliköiltä Susanna Arisalolta, Teemu Leinoselta ja Pekka Piiraiselta heidän kokemuksistaan Poken liiketoiminnan ammattitutkinnosta.
Miksi yrityksenne kouluttaa varaosamyyjiä liiketoiminnan ammattitutkintoon? Mitä tavoitteita koulutukselle asetettiin ja kuinka hyvin ne on mielestänne saavutettu?
Varaosamyyjien työnkuva oli muuttunut aikojen saatossa mm. digitalisaation sekä traktorimalliston kehityttyä ja laajennuttua. Halusimme tarjota varaosamyyjillemme mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan tämän päivän vaatimuksiin.
Millaiset sisällöt koulutuksessa ovat olleet erityisen tarpeellisia ja hyödyllisiä? Onko tehtävät ja näytöt saatu mielestänne hyvin kytkettyä käytännön työhön?
IT, lakivaatimukset, myymälän visuaalinen ilme ja tuotemarkkinointi olivat meille erityisen hyödyllisiä aiheita. Tehtävät ja näytöt ovat soveltuneet todella hyvin käytäntöön. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tehtävät ovat liittyneet niinkin läheisesti päivittäiseen työhön.
Miksi mielestänne henkilöstön kouluttaminen kannattaa? Millaisia hyötyjä koulutus on tuonut teidän yrityksellenne ja myyjien työhön?
Kehitys menee nykypäivänä niin vauhdilla eteenpäin, että jatkuva kouluttautuminen on melkeinpä välttämätöntä. Halusimme, että kaikki käyvät tutkinnon, jotta varmistamme kaikille samat tiedot. Koulutusten erittäin tärkeä anti oli myös myyjien tapaaminen ja toisiinsa tutustuminen, koska myyjämme työskentelevät ympäri Suomen. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat lisääntyneet selkeästi koulutusten myötä.
Kuinka opiskelu työn ohessa on sujunut työntekijöiltänne?
Lähijaksoja on ollut sopivasti ja ne on saatu hyvin järjestettyä. Etäopiskelu ja -tehtävät ovat työkiireiden vuoksi aiheuttaneet jonkun verran haasteita. Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden tehdä etätehtäviä työajalla, jotta opiskelusta ei tule liian raskasta ja tutkinnot saadaan ajoissa päätökseen.
Millaisia vinkkejä antaisitte yrityksille, jotka harkitsevat henkilöstön kouluttamista?
Ottakaa rohkeasti Pokeen yhteyttä sopivan koulutuksen räätälöimiseksi. Pakollisen tutkintorungon lisäksi yrityksen toiveita pystytään toteuttamaan melko vapaasti. Jos mahdollista, niin laittakaa työntekijöitä ryhmissä, jotta työntekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja verkostoituvat entistäkin paremmin. Toki keskustelut muiden yritysten opiskelijoiden kanssa antavat uusia näkökulmia ja lisää verkostoitumista.
Millaista yhteistyö Poken kanssa on ollut?
Yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa. Alkusuunnittelun jälkeen Poken henkilöstö on pitänyt hienosti ”langat käsissä” ja seuranneet opiskelijoiden edistymistä. Koulutuksen aikana yhteydenpito meidän työpaikkaohjaajien ja Poken välillä on ollut jatkuvaa ja koulutuksen sisältöä on kehitetty myös koulutuksen aikana. Poke on toteuttanut pienimmätkin toiveemme lyhyelläkin varoitusajalla.
Suosittelisitteko muillekin yrityksille yhteistyötä Poken kanssa?
Ehdottomasti suosittelemme: aloitimme tutkinnot varaosamyyjillemme vuonna 2015 ja edelleen haluamme jatkaa Poken kanssa, uusi ryhmä on jo suunnitteilla!
Nuori yrittäjyys vei tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan kilpailuihin asti
Äänekoskelaisen Santeri Jauhiaisen, 21, tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännönläheinen oppiminen on joillekin se paras valinta. Santeri huomasi, että hän oppii parhaiten tekemällä ja käytännön kautta. Tämä johti siihen, että hän vaihtoi lukio-opinnoista ammattikoulun penkille opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa.
”Jo lukioaikana tykkäsin työskennellä tietokoneiden parissa, muun muassa IT-tukena. Opinto-ohjaajani vinkkasi minulle Poken opinnoista. Tällä hetkellä opiskelen kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa”, sanoo Santeri.
Hän on viihtynyt Pokella hyvin. Ammattikoulussa opiskeleminen sopii hänelle paremmin, sillä hän koki lukion jaksot ja jaksojen lopussa olevat monet kokeet stressaavana. Se ei ollut hänen tapansa oppia.
”Opin itse tekemällä ja käytännön kautta. Jos minulla on joku ongelma, selvitän sen.”
Ongelmanratkaisusta innovaatioon
Santeri on mukana myös Nuori yrittäjyys -toiminnassa. Siskon näppäimistöpulma oli alkusysäys nuorelle yrittäjälle.
”Siskoni tarvitsi tietynlaisen näppäimistön käyttöönsä, jollaista ei ollut olemassa. Selvitin, kuinka sellaisen voisi tehdä ja suunnittelin siitä 3D mallin. Aloitin täysin tyhjästä.”
Poken DigiLabissa innostuttiin Santerin ideoista ja osaamisesta. Hänessä nähtiin potentiaalia ja hän pääsi työssäoppimisjaksoon DigiLabiin. Santeri kokee, että DigiLab on toiminut hyvin hänen työnsä, koulutuksen ja tulevaisuuden näkymien tukena. Nuori yrittäjyys -toiminta vei Santerin kilpailemaan liikeideallaan ja hän voittikin Keski-Suomen alueen osakilpailussa, joka vei hänet kilpailun finaaliin Helsinkiin. Voittoa ei Helsingistä tullut, mutta hienoja kokemuksia ja uusia tuttavuuksia sitäkin enemmän.
”Koko sosiaalinen piirini on kasvanut kaiken tämän myötä. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut loistavia kontakteja. Tartun usein haasteisiin, mutta en uskonut voittavani osakilpailua.”
Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Santeri Jauhiainen löysi intohimonsa 3D-mallintamisesta.
Onnistumiset vievät eteenpäin
Myös haasteita on ollut matkan varrella. Tällä hetkellä tulevaisuus kuitenkin näyttää hyvältä.
“Olen kokenut paljon onnistumisen hetkiä, kuten kilpailun voitto ja minusta tehty lehtijuttu. Ne ovat olleet mieleenpainuvia asioita. Myös se, että on saanut korvauksen tehdystä työstä, on tuntunut mahtavalta. Olen ymmärtänyt, että minun työtäni arvostetaan.”
Santeri valmistuu opinnoistaan keväällä 2023 ja tavoitteena on edistää ja kehittää yritystoimintaa. Hänen unelmansa on tehdä monipuolista työtä.
”Tykkään 3D mallintamisesta, IT-tuesta ja opettamisesta. Kombinaatio näistä olisi kiva. Ehkä jopa yrittäjänäkin.”
Kiinnostuitko tieto- ja viestintätekniikan alasta? Haluatko työskennellä IT-tukihenkilönä tai tietoverkkoasentajana? Pokella on jatkuva haku, joten lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
18.4.2023
Poken opiskelijat pääsivät testaamaan kestävän kehityksen taitojaan toiminnallisessa teemapäivässä 18. huhtikuuta. Esimerkiksi hiilijalanjälkeä pohdittiin oman yrityksen kautta. Ensin piti perustaa oma kuvitteellinen yritys ja sitten pohtia, miten mitkäkin ratkaisut, kuten materiaalivalinnat ja lämmitysjärjestelmä vaikuttivat hiilijalanjälkeen.
-Päivässä oli varmasti paljon tuttua asiaa, mutta kestävyysajatteluun liittyy myös paljon huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Teemapäivän aikana opiskelijat testasivat taitojaan ja saivat tutkittua tietoa ja erilaisia näkemyksiä asioihin. Usein kyse on pienistä asioista, joita voi helposti tehdä. Päivän tarkoitus ei ole heristää sormea ja syyllistää, vaan herättää ajatuksia, sanoo kehittäjäopettaja Anne Rantanen.
Teemapäivässä ajankohtaisia kestävyysteemoja käsiteltiinn erilaisilla toiminnallisilla rasteilla, joita vetivät Polkukartta-asiantuntijat Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta, Gradialta ja Pokelta. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus oppia kestävyyden eri osa-alueista käytännönläheisesti ja itse tekemällä.
-Halusimme Pokella liittää nämä teemat osaksi yhteisten aineiden opiskelua, joita ovat viestintä ja vuorovaikutus, äidinkieli ja englanti, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Yhteisten aineiden opetussuunnitelmaan kuuluvat myös kestävyysasiat, sanoo Rantanen.
Toiminnallisilla rasteilla käsiteltiinn muun muassa sosiaalista vastuullisuutta, kestävyysviestintää, kiertotaloutta, riskiraaka-aineita, energiaa ja hiiltä.
Piilolan opiskelijoista teemapäivään osallistuivat tieto- ja viestintätekniikan, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan sekä ajoneuvoalan opiskelijat.
-Opiskelijoiden pitää tulevaisuudessa osata ottaa huomioon ammatissaan monenlaisia kestävyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi materiaalivalinnat, sanoo Rantanen.
Teemapäivä on osa POLKU 2.0 -hanketta. Hanke luo Keski-Suomeen laadukasta kestävyysopintotarjontaa, joka sopii työuran eri vaiheisiin ja vastaa työelämän tarpeisiin. Näin hanke tukee jatkuvaa oppimista eli osaamisen täydentämistä joustavasti koko elämän ajan. Hankkeen tuloksena syntyy kestävän tulevaisuuden Polkukartta, uudenlainen kokonaisuus, joka kuvaa mahdollisuuksia hankkia kestävyysosaamista siten, että käyttäjä voi valita juuri itselleen sopivan oppimispolun.
Hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE.
Lisätietoja: kehittäjäopettaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761
projektipäällikkö, Tarja Hyötyläinen, Poke, p. 040 740 0385
Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin.
Venla Hämäläinen pääsi ensimmäisen kerran vaellukselle Lappiin vajaa kymmenen vuotta sitten, 28-vuotiaana. Siitä syttyi kipinä, joka lopulta otti tulta alleen reilusti yli kolmikymppisenä kahden lapsen äitinä: Hämäläinen opiskelee Pokella eräoppaaksi ja valmistuu tänä keväänä.
– Koulutus on ollut mahtava kokemus. Olen päässyt mukaan niin moneen hienoon juttuun, hän hehkuttaa viimeisten kurssien ollessa jo käsillä.
Hämäläinen on alkuperäiseltä koulutukseltaan restonomi, ja hän toimii Varjolan tilalla Laukaassa ravintolan vuoropäällikkönä. Opintielle hänet ajoi se kaikkien kohtaama pysäyttäjä, korona.
– Meille tuli koronan aikana töissä lomautuksia ja silloin ajattelin, että nyt tai ei koskaan.
Venla Hämäläinen haaveilee käyvänsä kaikissa Suomen 41 kansallispuistossa. Niistä melkein puolet onkin jo käytynä.
Töitä ja opiskelua
Hämäläinen sai työnantajaltaan opintovapaata kaksi vuotta, opintojen keston verran. Käytännössä lähiviikko on Saarijärvellä Poken Tarvaalan tiloissa kerran kuussa, ja muut opinnot suoritetaan etänä.
Eikä pidä unohtaa retkiä ja vaelluksia. Ne ovat tietenkin koko koulutuksen suola, tärkeintä antia.
Moni suorittaa tutkintoa töiden ohella. Myös Venla on ollut joitakin jaksoja töissä kahden viime vuoden aikana. Tutkintoon on mahdollisuus saada työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea, ja sitä Hämäläinenkin on saanut.
Venla Hämäläinen osaa tehdä tulet tuluksilla, kerätä metsästä itselleen syötävää ja rakentaa itselleen majoitteen. Eräopaskoulutus antaa valmiuksia niin vaativien vaellusten suunnitteluun ja vetämiseen kuin tyhy-toiminnan ohjaamiseen.
Oppia ohjaamiseen
Eräopaskoulutuksen vastuuopettaja Teemu Nieminen kertoo, että opiskelusuoritukset perustuvat näyttöihin. Niinpä jokaiselle opiskelijalle tulee kohdalle oman retken suunnittelu ja ohjaaminen alusta loppuun.
Venla Hämäläiselle se oli viiden päivän vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa viime syksynä.
– Vaellus oli opettavainen kokemus, sillä kelit olivat kurjat koko retken ajan. Mutta se oli hyvä, sillä muuten en tietäisi, millaista se voi pahimmillaan olla, hän pohtii.
Ohjaamisen harjoitteleminen onkin Teemu Niemisen mukaan yksi tärkeimpiä koulutuksen sisältöjä.
– Tarvittavat erätaidot oppii kyllä jokainen, mutta tärkeintä on saada kokemusta ihmisten ohjaamisesta ja erilaisten tilanteiden kohtaamisesta, hän sanoo.
Eräoppaaksi haluavan ei siis tarvitse olla valmiiksi eräjorma, jo syntynyt vaelluskengät jalassaan?
– Ei tarvitse, kokemus kertyy opintojen myötä. Tietenkin kiinnostus luonnossa olemiseen on tärkeää, Venla Hämäläinen nauraa.
Hän on nauttinut myös erityisesti retkiruokaan liittyvistä kursseista, ja niitä oppeja hän on päässyt jo testaamaankin työhyvinvointi-iltojen järjestäjänä.
– Olemme opiskelukaverini kanssa tarjonneet sivutoimisesti eräoppaan palveluita, ja sitä toimintaa on tarkoitus jatkaa. Haluaisin myös jatkossa hankkia retkeilytarvikkeita, joita voi vuokrata vaellusasiakkaille siinä vaiheessa, kun alan vetämään vaelluksia, hän suunnittelee.
Hämäläinen kannustaakin ihmisiä matalan kynnyksen retkille. Kaikkia varusteita ei tarvitse omistaa itse, eikä aina tarvitse lähteä kauas korpeen.
– On paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä metsään tai poiketa poluilta. Täällä on kuitenkin kaunista luontoa lähellä. Keski-Suomessa on paljon hienoja paikkoja, hän kannustaa.
Työn vastapaino
Venla Hämäläiselle itselleen luonto on rauhoittumista varten.
– Kun tekee hektistä työtä, luonnossa on hyvä olla, olkoon se metsä, järvi tai tunturi, hän sanoo.
Valmistumisen jälkeen Hämäläinen aikoo palata työhönsä Varjolaan. Tilalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, ja talon palkkalistoilla on myös eräopas. Myös Venla on päässyt muutamia kertoja mukaan järjestämään muun muassa lumikenkäretkiä ja maalaisolympialaisia, ja pian hänellä on niihin koulutus.
Kiinnostuikto sinä eräoppaan koulutuksesta? Lue lisää ja hae mukaan mahtavaan luontoalan ammattitutkintoon Saarijärven Tarvaalaan!
Laukaan yksikön hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.
Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää hieman verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 638 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 353. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.
Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.
Laukaan yksikkö lisäsi suosiotaan tänä vuonna yli kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Eniten hakijamääriä kasvattivat Laukaassa logistiikka-, rakennus- ja sähköala. Yhteensä Laukaassa oli 63 ensisijaista hakijaa, kun viime vuonna vastaava luku oli 27.
-Olemme laajentaneet toimintaamme Laukaassa vuosien aikana tarpeen mukaan, ja Laukaan kunta on ottanut meidät myönteisesti vastaan. Aikanaan aloitimme Laukaassa rakennusalalla, ja nyt meillä on siellä tarjolla jo viisi alaa. Nyt nuoret ovat löytäneet ammatillisen koulutuksen läheltä eli omasta kunnasta, ja se onkin toimintamme tarkoitus. On hienoa huomata, että Laukaassa tarjontamme on oikeasti tullut tarpeeseen, sanoo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.
Myös Saarijärven yksikkö Tarvaalassa kasvatti runsaasti hakijamääräänsä, ja nuoria kiinnostivat maatalous- ja metsäala. Myös uutuutena Tarvaalassa alkava hyötyajoneuvomekaanikon koulutus kiinnosti yhteishaussa.
-Hienoa, että maatalous- ja metsäala kiinnostavat, sillä niiden ympärillä olevat ammatit ovat tärkeitä. Ja vaikka maataloutta on pitkään riepoteltu, siitä huolimatta ala kiinnostaa nuoria. Lisäksi henkilökunta on tehnyt hyvää työtä, kun he ovat kiertäneet kertomassa alasta, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.
Muista aloista Äänekosken Piilolassa talotekniikka eli putkiala jatkoi suosiotaan. Sen hakijamäärä tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Samoin Piilolan ajoneuvo- ja logistiikka-ala kiinnostivat edelleen, kuten aiempinakin vuosina.
-Vaikka nuorten ikäluokka alueellamme oli pienempi kuin viime vuonna, ensisijaisia hakijoita oli silti viime vuotta enemmän. Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa, ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.
Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 29.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677
opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031
14.2.2023
Poke ja Valtra aloittavat yhdessä koneistajan oppisopimuskoulutuksen helmikuussa. Idea koulutuksesta tuli Valtralta, jolla on tarve palkata lisää voimansiirron koneistajia Suolahden tehtaalle, sillä Valtralla halutaan turvata kasvavan kysynnän tuotantokapasiteettia.
-Hienoa, että saamme olla mukana kouluttamassa nykyaikaisille koneille ja laitteille tulevaisuuden tekijöitä. Samalla opimme itse nykyaikaisesta tekniikasta ja siitä, kuinka ala kehittyy koko ajan, sanoo kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila Pokelta.
Opiskelija suorittaa oppisopimuksella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Koulutukseen haetaan Poken nettisivuilta, jonka jälkeen Valtra valitsee jatkoon päässeet haastatteluun. Valtra tekee valittujen kanssa työsopimuksen ja Poke toimii oppisopimuskouluttajana. Opiskelija työskentelee Valtralla, jossa hänellä on työpaikkaohjaaja, ja koulutuksen lähiopiskelupäivät järjestetään Poken tiloissa Äänekoskella. Koulutukseen valitaan noin kymmenen hengen ryhmä.
-Oppisopimuskoulutus kestää vuodesta kahteen riippuen opiskelijan koulutustaustasta ja aiemmasta osaamisesta. Toivomme, että hakijoilla olisi joku koulutus taustalla, esimerkiksi teknisen alan perustutkinto, mutta se ei ole välttämätöntä, sanoo Seppo Pietarila.
Koneistuksen osaajista pulaa
Valtralla idea lähti liikkeelle pitkäaikaisesta työvoimapulasta, erityisesti koneistuksen osaajista on pulaa.
-Meillä on ollut Poken kanssa jo pitkään hyvää yhteistyötä muun muassa nuorten kanssa, joille on rakennettu polku Valtralle opiskeluaikana, mutta nyt haluttiin kokeilla tällaista oppisopimusmallia. Valtran tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia ja siksi tarvitsemme työntekijöitä. Lähivuosina on tulossa lisäksi luonnollista poistumaa, kuten eläköitymistä, mikä tuo lisää haasteita, sanoo koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen Valtralta.
Hänen mukaansa Valtralla on hyviä kokemuksia ja tuloksia oppisopimuskoulutuksista, muun muassa kahden viime vuoden aikana oppisopimuksella on työllistetty kolme ihmistä.
-Lupaamme työpaikat oppisopimusopiskelijoille. Tulevaisuudesta ei tietenkään koskaan tiedä, mutta nyt tilanne näyttää hyvältä, sanoo Luttinen.
Hän rohkaisee kiinnostuneita hakemaan koulutukseen. Tärkeintä on, että opiskelija on motivoitunut alaan ja oppimishaluinen. Plussaa on, jos hakijalla on aiempaa kosketusta teollisuuteen.
-Meillä on tavoitteena jatkaa oppisopimuskoulutuksia tulevaisuudessakin, koska osaavaa henkilöstöä on erittäin haastavaa löytää, sanoo Luttinen.
Päiväkirjasovellus tukee ohjausta
Pokella on otettu käyttöön uudenlainen päiväkirjasovellus helpottamaan yhteydenpitoa Poken ja Valtran välillä.
-Päiväkirjan avulla olemme paremmin selvillä koululla, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut. Sovelluksessa tehdään työpaikkaohjaajalle listaus, mitä opiskelijan pitää tehdä seuraavaksi. Päiväkirja on ohjauksellinen työkalu, jonka tarkoitus on tukea työpaikkaohjaajaa. Kun tiedämme, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut, voimme suunnitella lähipäivät koululla järkevämmin, sanoo Seppo Pietarila.
Valtra on Keski-Suomessa merkittävä työnantaja, jonka Suolahden tehtaalla tuotetaan traktoreita kotimaan tarpeisiin sekä vientiin. Suolahden tehtaalla tuotetaan myös traktoreiden voimansiirtoja paitsi Valtran omaan traktorikokoonpanoon, myös muihin AGCO-konsernin tehtaille ympäri maailman.
Lisätietoja:
kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312
koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen, Valtra, p. 040 641 27 46
Mervi Kontio halusi työhön, jolla on merkitystä. Lähihoitajan opinnot Pokella veivät hänet juuri sinne, keskelle lasten ja nuorten elämää.
Mervi Kontio, 47, tiesi pitkään, että jokin muutos oli tulossa. Kiireinen kaupan ala tulosvaatimuksineen ei tuntunut enää omalta.
– Sanoin varmaankin jo kymmenkunta vuotta sitten ensimmäisen kerran ääneen, ettei minua enää kiinnosta kassakone, kertoo Kontio.
Takana oli kymmenen vuotta työtä yrittäjänä kukkakaupassa ja viime vuodet hallinnollisissa tehtävissä kaupan alalla.
Vaati kuitenkin pitkää kypsyttelyä ja oman sisimmän tutkiskelua ennen kuin aika oli oikea alanvaihdokselle. Siinä välissä Kontion neljä lasta ehti kasvaa aikuisiksi 15-vuotiasta kuopusta lukuun ottamatta. Perhe palasi Keski-Suomeen ja Äänekoskelle Rovaniemellä vietettyjen vuosien jälkeen.
Lopulta pandemia koitui Kontion kohtaloksi, hyvällä tavalla.
– Kun korona pysäytti maailman, minäkin pysähdyin. Ajattelin, että nyt minä sen teen. Sanoin itseni irti ja pidin kaikki pitämättömät lomat. Minulla oli kymmenen kuukautta aikaa selvitellä, mitä ryhtyisin tekemään.
Lopulta hän päätti hakea Pokelle opiskelemaan lähihoitajaksi.
Kaupan alan kiire ja tuloksen tekeminen jäi taakse. Nyt lähihoitaja Mervi Kontion työhön kuuluu turvallisena aikuisena olemista lapsille ja nuorille.
Miten selviän?
Jos alanvaihdos oli pitkän kypsyttelyn tulos, niin myös opiskelemaan ryhtyminen vaati reipasta mieltä ja rohkeutta.
– Jännitin, miten selviän ja osaanko enää opiskella, kun aikaisemmasta tutkinnosta oli niin kauan aikaa, floristiksi kouluttautunut Kontio kertoo.
Pelot osoittautuivat pian turhiksi. Kontio oli päiväopiskelijana ryhmässä, jossa ikäjakauma oli juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneista yli viisikymppisiin ihmisiin. Kontio kehuu vuolaasti opiskelukavereitaan ja porukan ryhmähenkeä. Kaikki auttoivat ja kannustivat toisiaan, ja erilaiset lähtökohdat saivat aikaan herkullisia keskusteluja.
– Ryhmässämme oli mahtavia nuoria, jotka ravistelivat meitä vanhempia ja antoivat omalle pääkopalle ajateltavaa.
Poken opetukseen Mervi Kontio on myös tyytyväinen. Ja vaikka opinnot lähtivätkin sujumaan hyvin, mitenkään helpolla hän ei päässyt.
– Toki opinnoissa piti nähdä vaivaa. Antoisaa oli sellaisten opettajien kanssa, jotka vaativat meiltä. Esimerkiksi äidinkielen tehtävän opettaja haastoikin tekemään podcastina, ei kirjoittamalla.
Kontio sai opintoihinsa Kelan harkinnanvaraista omaehtoisen opiskelun tukea.
Hyvät harjoittelut
Mervi Kontio erikoistui mielenterveys- ja päihdepuolelle ja valmistui lähihoitajaksi joulukuussa. Hän kertoo olleensa onnekas myös harjoittelupaikkojen suhteen.
– Kiitos opettajien, pääsin harjoitteluun lastensuojelun puolelle. Tiesin alusta asti, että haluan keskelle kriisejä ja kyyneleitä, Kontio sanoo.
Harjoittelu meni niin hyvin, että Kontio on saanut tehdä työvuoroja yksityisissä Wörtti ja Wartti -lastensuojeluyksiköissä siitä lähtien. Hän tekee sijaisuuksia myös esimerkiksi kouluissa. Tällä hetkellä Kontio nauttiikin keikkatyöläisen elämästä, jolloin työvuoroja voi sovitella itselle parhaiten sopiviin aikoihin. Töitä lähihoitajalle riittää.
Ja kun vauhtiin pääsee, niin miksei opintoja voisi jatkaakin? Sosionomin tutkinto saattaa olla seuraava tavoite. Yksi asia kuitenkin on, mistä Mervi Kontio ei enää halua tinkiä.
– Nykyään ymmärtää työyhteisön merkityksen. Hyvässä työyhteisössä on hyvä esimies, ja siellä tuetaan toinen toisiamme, hän pohtii.
Haluatko sinä uusille urille? Meillä on jatkuva haku moniin erilaisiin tutkintoihin.
30.1.2023
Lehtori, YAMK Marko Lahti on nimitetty Poken tekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä palvelualojen koulutusjohtajaksi 1. helmikuuta alkaen.
Lahti on työskennellyt puutekniikan lehtorina Pokella vuodesta 2007. Hän on lisäksi toiminut kehittämishankkeissa projektipäällikkönä.
Uusi koulutusjohtaja valittiin, koska pitkäaikainen tekniikan ja palvelualojen koulutusjohtaja Hannu Pönkä jää eläkkeelle.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940
19.1.2023
Poke järjestää asiakaspalvelun ja myynnin Taitaja 2023 -semifinaalitapahtuman Äänekosken Citymarketissa keskiviikkona 1. helmikuuta kello 10-15. Kilpailuun osallistuu kymmenen alan opiskelijaa eri puolilta Suomea. Liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijat ovat voittaneet oman alueensa alkukarsinnat ja kilpailevat nyt finaalipaikasta.
Asiakaspalvelun ja myynnin semifinaali pidetään aidossa kaupan ympäristössä Citymarketissa. Kilpailijat rakentavat myyntiesittelypisteen, jonka jälkeen he esittelevät tuotteita ja myyvät niitä oikeille asiakkaille sekä mysteerishoppaajille. Tuomarit arvioivat suoritusta. Pokelta tuomareina ovat liiketoiminnan opettajat Hanna Martikainen ja Kirsti Piilonen. Kilpailussa ei ole mukana Poken opiskelijoita.
-Järjestämme ensimmäistä kertaa Äänekoskella näitä semifinaaleja. Hienoa, että meitä pyydettiin järjestämään tapahtuma. Järjestäminen ja siihen osallistuminen antavat hyvää kokemusta opettajille ja kaupan ja hallinnon alan opiskelijoille, sanoo lehtori Martti Tuoriniemi.
Tervetuloa seuraamaan jännittävää päivää!
Semifinaalit järjestetään seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Finaalitapahtuma järjestetään toukokuussa Espoossa. Taitaja-tapahtumia organisoi SkillsFinland.
Lisätietoja: lehtori, Martti Tuoriniemi, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 630 4558
13.12.2022
Poken digilabin henkilökunta vieraili Äänekosken Piilolan päiväkodissa tekemässä tekoälytaidetta lasten kanssa. Ideana oli, että lapset keksivät tarinan, josta syötetään sanoja ohjelmaan, jossa tekoäly kuvittaa tarinan. Sekä lapset että päiväkodin henkilökunta innostuivat tekoälytaiteesta.
– Tekoälytaiteessa sanoilla pystytään tekemään teoksia. Annamme koneelle sanoja ja se tekee muutamassa sekunnissa aiheesta kuvan. Lapset ovat rohkeita ja innovatiivisia kokeilemaan asioita. Ensin he lähtivät keksimään tarinoita, sitten heille tuli jo jatkoajatuksia, että näistä kuvistahan saisi kirjan. Teimme sitten heidän kanssaan kirjan. Tämä laajentaa itseilmaisua erityisesti pienemmillä lapsilla, jotka eivät vielä ole hyviä piirtämään. Tekoäly ei osaa kaikkea, vaan sitä pitää opettaa eli lapsen pitää tosi tarkkaan kertoa vähän niin kuin kaverille kertoisi ja kuvailisi asioita, sanoo Poken digitaalisten ympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli.
Piilolan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja ja digitutor Aden Kariuki oli jo aiemmin tutustunut jonkun verran tekoälytaiteeseen.
– Näen tässä paljonkin hyvää. Lapsen mielenkiinto tulee vahvasti mukaan eli se, mikä on hänen arjessaan mielessä. Tämä on älyttömän hyvä väline kuvalliseen ja tarinalliseen kerrontaan. Kerronnan taitoja harjoitellaan arjessa paljon muutenkin. Päivä oli jännittävä myös koko henkilökunnalle, sillä opimme kaikki paljon uutta, sanoo Kariuki.
Myös varhaiskasvatuksen suunnitelmassa puhutaan digitaidoista, joihin tekoälytaide sopii Kariukin mukaan loistavasti.
-Tämä oli meille ajankohtainen asia, koska varhaiskasvatuksen suunnitelmissa puhutaan digitaalisesta osaamisesta ja mitä kaikkea se mahdollistaa ja velvoittaa opetuksessa. Tällä hetkellä Äänekoskella on hyvin asiat, sillä uudistukseen on reagoitu kaupungin sisällä, mutta paljon riippuu opettajan omasta aktiivisuudesta, mitä ja miten lähtee asioita tekemään, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Aden Kariuki Piilolan päiväkodista.
Kariuki käyttää aktiivisesti erilaisia digitaalisia välineitä oppimisessa lähes päivittäin. Esimerkiksi tabletit ovat olleet aktiivisessa käytössä lasten kanssa.
-Tabletti on helppo väline lapsille. He ovat esimerkiksi opetelleet käsittelemään kuvia tabletilla. Etsimme netistä kuvia, joihin lapset saivat sijoittaa itsensä. Viime vuonna meillä oli avaruus teemana ja lapset sijoittelivat itseään ympäri avaruutta. Nyt teimme isänpäivälahjat kuvanmuokkausta hyödyntäen. Laitteiden käyttö suoriutuu lapsilta näppärästi, meidän tehtävä varhaiskasvatuksessa on näyttää mihin kaikkeen esimerkiksi tablettia voikaan käyttää, sen pelaamisen ja videoiden katselun lisäksi. Lapset oppivat nopeasti ja ovat älyttömän taitavia, sanoo Kariuki.
Poken digilab ja Piilolan päiväkoti suunnittelevat tekoälytaiteelle jatkoa. Ehkäpä tulevaisuudessa nähdään lasten tekoälytaidenäyttely.
Piilolan päiväkodin lapset keksivät tarinoita, ja tekoäly kuvitti niitä.
Lisätietoja: digitaalisten ympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli, Poke, p. 040 358 9198
11.11.2022
Pokella on järjestetty tänä syksynä työnohjausta lähihoitajaopiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksojen työpaikkaohjaajille ja arvioijille. Seitsemän työpaikkaohjaajaa Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkien henkilökunnasta on osallistunut koko syksyn kestävään ryhmätyönohjaukseen.
-Haluamme tukea työpaikkaohjaajia ja näyttöjen arvioijia heidän ohjaustyössään. Opiskelijoiden ohjaaminen on vaativaa ja usein kuormittavaa työyhteisöjen arjessa. Ohjaajien tukeminen työnohjauksellisesti lisää motivaatiota ohjaustyöhön. Työnohjauksen avulla voimme yhdessä parantaa ohjauksen laatua sekä tukea opiskelijoiden oppimisprosessia ja tutkinnon suorittamista, sanoo sosiaali- ja terveysalan opettaja ja työnohjaaja Tiina Silvennoinen
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, ja sitä tehdään koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.
-Olemme puhuneet opiskelijoista ja ohjaamisen haasteista, kuten esimerkiksi ujoista ja erityisen tuen tarpeessa olevista opiskelijoista, väsymyksestä ja hoitoalan vetovoimasta eli miten ohjauksen keinoin saataisiin opiskelijat pidettyä alalla. Ryhmään on muodostunut nopeasti turvallinen ja rento ilmapiiri, mikä on tärkeää. On naurettu paljon, sanoo Silvennoinen.
Myös ryhmäläiset ovat kokeneet työnohjauksen hyväksi.
Tässä heidän kommenttejaan:
”Yllätti positiivisesti. Luulin, että tämä on luentoa, mutta ei ollutkaan.”
”Minulla on vähän kokemusta nuorista opiskelijoista. Täällä olen oppinut asettumaan paremmin heidän asemaansa ja siihen, millainen kynnys uusi työpaikka voi heille olla.”
”Olen ymmärtänyt, että pitää antaa aikaa opiskelijalle, että ei tarvitse osata heti. Asioiden sisäistäminen vie aikaa.”
”Rento, samanhenkinen ilmapiiri.”
”Pienellä kynnyksellä ja luottamuksellisesti voi sanoa kaikkea.”
”Ihanat herkut ja kahvit.”
”Suosittelemme kaikille, jotka ohjaavat opiskelijoita. Kannatti lähteä.”
”Vertaisuus työnohjausryhmässä on ihan parasta.”
Työpaikkaohjaajien työnohjauksen pilotointi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osaamisella töihin -hanketta. Lisätietoja hankkeesta https://poke.fi/hankkeet/jatkuva-oppiminen
Lisätietoja: Tiina Silvennoinen, voimavarakeskeinen työnohjaaja, mielenterveys- ja päihdetyön opettaja Tiina Silvennoinen, p. 040 589 6960
2.11.2022
Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä kävi ilmi Poken teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 66 prosenttia opiskelijoista. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia kaikista vastaajista.
-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.
Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 31 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 34 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.
-On todella myönteistä, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta, ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti. Valmistuneiden määrillä ja jäämisellä on suuri merkitys työvoiman saatavuuteen pohjoisessa Keski-Suomessa, sanoo Kurkela.
Työllistyneistä 43 prosenttia oli vakituisessa työssä ja 28 prosenttia määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Yrittäjänä toimi 6 prosenttia. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten tehdyssä samassa tutkimuksessa vastaava luku oli 67 prosenttia. Loput olivat työttöminä, jatkoivat opintojaan tai olivat työvoiman ulkopuolella, kuten vanhempainvapaalla tai varusmiehinä. Viidesosa opintojaan jatkaneista jatkoi niitä ammattikorkeakoulussa.
Työllistyneistä 74 prosenttia oli jo töissä valmistuttuaan ja loput saivat työpaikan 1-3 kuukauden kuluttua valmistumisesta. Suurin osa, 72 prosenttia, jatkoi aiemmin saamassaan työpaikassa. Näistä puolet oli ollut töissä samassa paikassa opiskelun aikana työssäoppimassa. Oppisopimuksella opiskeli osittain tai kokonaan 40 prosenttia valmistuneista.
Valmistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen, 96 prosenttia koki saaneensa täysin tai osittain riittävät taidot työelämään.
Vastaajilta kysyttiin myös kehittämisideoita. Osa toivoi lisää työelämäyhteistyötä ja -taitoja, osa enemmän teoriaopintoja. Yrittäjyyteen tähtääviä kursseja toivottiin lisää. Lisäksi toivottiin enemmän vierailijoita kertomaan työelämästä. Vastaajilta kysyttiin myös, minkälaista tukea toivoisi Pokelta valmistumisen jälkeen. 40 prosenttia ei toivonut mitään tukea, 35 prosenttia toivoi tietoa jatkokouluttautumisesta ja 28 prosenttia toivoi apua työpaikan löytämisessä.
-Ammatillista koulutusta syytetään liiasta työelämälähtöisyydestä (esim. Yle 23.10.). Ainakaan meidän tutkimuksemme perusteella se ei pidä paikkaansa, vaan on päinvastoin erinomainen asia. Meidän tärkeimpiä tehtäviämme on olla mahdollisimman työelämälähtöisiä, muuten opiskelijat eivät valmistuttuaan pääse töihin. Pohjoisessa Keski-Suomessa suurin tarve on ammatillisen koulutuksen osaajista. Sama koskee Suomessa muitakin kuntia, lukuun ottamatta suuria kasvukeskuksia, joissa korkeakoulujen rooli korostuu, sanoo Kurkela.
Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Pokelta valmistuneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat, ja se toteutettiin tämän vuoden alusta elokuun loppuun mennessä. Vastausmahdollisuuksia olivat sähköinen vastaaminen sekä puhelinhaastatteluun vastaaminen. Tutkimuksessa oli mukana 568 Pokelta valmistunutta opiskelijaa. Vastauksia saatiin 392 eli vastausprosentti oli 69. Tutkimuksen teki Poken tilauksesta Mikko Kesä Oy.
Korkeakouluun haetaan muutaman työvuoden jälkeen
Pokelta menee noin viisi prosenttia opiskelijoista ammattikorkeakouluihin suoraan valmistumisensa jälkeen. Suurin osa haluaa kuitenkin töihin, ja hakee myöhemmin jatko-opintoihin.
-Ymmärrän, että korkeakoulut haluavat lisää opiskelijoita myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, mutta meidän tehtävämme on kouluttaa ensisijaisesti suoraan ammattiin. On hyvä, että on mahdollisuus siirtyä aikanaan työelämästä jatko-opintoihin. Meidän opiskelijamme, niin nuoret kuin aikuiset, haluavat kuitenkin ensin ammatin ja meidän tehtävämme on kouluttaa heistä ammattilaisia, jotka löytävät oman alansa työpaikan, sanoo Jouni Kurkela.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77
13.10.2022
Suuren kysynnän vuoksi Poke järjestää hygieniapassitestin ukrainan ja thain kielillä.
Hygieniapassi vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa, kuten esimerkiksi kahvilassa, pikaruokalassa, suurkeittiössä tai elintarvikemyymälässä ja käsittelee työssään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniapassi vaaditaan myös elintarvikealan toimijalta, joka omassa elintarvikehuoneistossaan käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai opiskelijalta, harjoittelijalta, joka käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita kolme kuukautta tai enemmän.
Language
Etsi sivustolta
