Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuusto on valinnut kuntayhtymän uudeksi johtajaksi 1.8.2026 alkaen kasvatustieteen maisteri Marjo-Riitta Vainion Muuramesta. Hän toimii tällä hetkellä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Työelämäpalvelut-yksikön koulutusjohtajana ja kuntayhtymän vt. johtajana.

Vainio on toiminut kuntayhtymän palveluksessa 20 vuotta koulutusjohtajana ja esihenkilönä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. Hän on johtanut tulosvastuullisesti kaupan ja hallinnon koulutusalaa, ravintola- ja cateringalaa, aikuiskoulutusyksikköä ja kahdeksan viime vuotta Työelämäpalvelut -yksikköä.

Kuntayhtymän johtajan virkaa haki 15 hakijaa. Virka tuli avoimeksi, koska nykyinen johtaja Jouni Kurkela oli jäämässä eläkkeelle kevään aikana.

Kuntayhtymän johtaja johtaa ja kehittää kuntayhtymäkonsernin toimintaa sekä vastaa kuntayhtymän toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja toimii kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä kehittää aktiivisesti yhteistyötä omistajien, sidosryhmien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi johtaja toimii oppilaitoksen rehtorina ja esihenkilönä.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa Pokea. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Poken toimipisteet sijaitsevat Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

 

Lisätietoja: Vt. kuntayhtymän johtaja, koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 512 4372

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 11. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa ennätykselliset 396 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 361 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat sähkö-, metsä- , ajoneuvo- ja logistiikka-ala.

Valittujen nimet julkaistaan torstaina 11.6. Poken verkkosivuilla .

-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen.

– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa, olemme koonneet nettisivuillemme tietoa vapaista opiskelupaikoista. Jos nuori haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. TUVA-koulutukseen on jatkuva haku Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella, sanoo Maarit Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 25.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat keskiviikkona 12. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.

Ohje yhteishaun opiskelupaikan vastaanottamiseen 
Oppivelvollinen, jäitkö ilman opiskelupaikkaa? 
Tervetuloa uudet opiskelijat 12.8.

 

 

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

 

Kansanedustaja Petri Honkonen esittää, että Pohjoisen Keski‑Suomen lukiokoulutus voitaisiin jatkossa keskittää hoidettavaksi Pokeen. Honkonen nosti asian esiin pitäessään juhlapuheen Opinahjon valmistujaisjuhlassa perjantaina 29. toukokuuta.

Honkonen perusteli ehdotustaan ikäluokkien pienenemisellä ja koulutuspolitiikan tulevilla muutoksilla. Hänen mukaansa alueen koulutuksen järjestämisessä tarvitaan ennakoivaa otetta, jotta koulutus säilyy elinvoimaisena ja lähellä opiskelijoita.

“Nyt kun ikäluokat pienenevät, olisi syytä miettiä, voisiko Poke hoitaa jatkossa myös Pohjoisen Keski‑Suomen lukiokoulutuksen. Koulutuspolitiikka tulee olemaan isossa muutoksessa seuraavina vuosina, ja kuntayhtymän on oltava kaikessa monta askelta edellä säilyäkseen itsenäisenä ja elinvoimaisena”, Honkonen totesi puheessaan.

Alueellinen koulutus on elinvoiman perusta

Honkosen mukaan alueella toimiva, nykyaikainen koulutuksen järjestäjä on sekä nuorten että aikuisopiskelijoiden etu. Lähellä tarjottava koulutus tukee myös seutukunnan elinkeinoelämää ja työelämän tarpeita.

“On todella arvokas asia, että meillä on oma oppilaitos, joka on tiukasti kiinni alueen elinkeinoelämässä ja työelämässä. Seutukunnan elinvoimalle tämä on jopa kohtalonkysymys”, Honkonen painotti.

Hän muistutti, että paikallinen koulutus mahdollistaa joustavat opintopolut ja opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa.

“Moni on voinut suorittaa opintojaan kotoa käsin ja sovittaa opiskelun perhe‑elämään. Tämä on vahvuus, jota kannattaa vaalia ja kehittää”, Honkonen sanoi.

Elinikäinen oppiminen korostuu tulevaisuudessa

Puheessaan Honkonen käsitteli myös työelämän murrosta, tekoälyn vaikutuksia ja elinikäisen oppimisen merkitystä. Hän rohkaisi valmistuneita luottamaan tulevaisuuteen ja omaan osaamiseensa.

“Oppiminen ei pääty tutkintotodistukseen. Osaamisen jatkuva päivittäminen ja verkostojen rakentaminen ovat avaimia menestykseen myös tulevaisuuden työelämässä”, Honkonen kannusti.

Puheensa päätteeksi Honkonen kiitti Poken henkilöstöä kuluneesta lukuvuodesta ja onnitteli lämpimästi kaikkia valmistuneita.

“Kiitos Poken henkilöstölle arvokkaasta työstä ja vielä kerran lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille – menestystä tulevaisuuteen ja hyvää kesää”, Honkonen päätti.

Poken kaikissa yksiköissä vietettiin valmistujaisjuhlia perjantaina 29. toukokuuta. Onnea kaikille omaan ammattiinsa valmistuneelle ja hyvää kesää!

Valmistuneiden nimet näet täältä.

Poke ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat solmineet sopimuksen ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta vuosille 2026–2029. Sopimus allekirjoitettiin 4. toukokuuta, ja sen allekirjoittivat ylijohtaja Petri Lempinen ja kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela. Sopimuksen keskiössä ovat koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, työelämävastaavuuden vahvistaminen sekä opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen edistäminen.

Sopimuksen mukaisesti kuntayhtymä kehittää koulutusta vastaamaan entistä paremmin Pohjoisen Keski-Suomen työelämän ja työikäisen väestön osaamistarpeita. Tavoitteena on lisätä työelämässä tapahtuvaa oppimista, vahvistaa työelämäyhteistyötä sekä kehittää tutkinnon osista muodostuvia joustavia osaamiskokonaisuuksia.

– Toiminnanohjauskokeilu antaa meille vahvan perustan kehittää ammatillista koulutusta suunnitelmallisesti ja yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Saimme palautetta, että Poken sopimus sisältää hyviä asioita, jotka vahvistavat yhteistyötä ja vuoropuhelua alueella. Meille on tärkeää, että koulutustarjonta vastaa aidosti alueen osaamistarpeisiin ja että työelämä on tiiviisti mukana koulutuksen kehittämisessä kumppanina, sanoo Työelämäpalvelujen koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio.

Keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on parantaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä kaikilla koulutusaloilla. Toiminnallisesti painopiste on työelämässä tehtävien näyttöjen lisäämisessä sekä koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrän kasvattamisessa. Samalla keskitytään hyvään ja riittävään opetukseen ja ohjaukseen kaikilla aloilla.

Strategiakauden aikana tunnistetaan työelämätarpeisiin vastaavia tutkinnon osia ja lisätään niiden tarjontaa. Tutkinnon osien ja osaamiskokonaisuuksien toteutuksia kehitetään työelämälähtöisesti tiiviissä yhteistyössä alueen työnantajien kanssa. Työelämäkumppanuuksia vahvistetaan ja uusia työpaikalla järjestettävän koulutuksen paikkoja hankitaan systemaattisesti.

Yhteistyötä tiivistetään lähialueen ammattikorkeakoulujen kanssa, ja väyläopintoihin liittyvää yhteistyötä rakennetaan. Opiskelijoiden matemaattisia ja viestintätaitoja edistetään osana henkilökohtaistamista esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonnan kautta.

Lisäksi osaamistarpeiden ennakointia kehitetään tiiviissä yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kanssa. Yhteistyössä tunnistetaan myös työttömien koulutustarpeita ja etsitään ratkaisuja väestönkehityksen haasteisiin tarkastelemalla hakijamääriä, työllistymistä ja alueellista koulutustarvetta.

Kokeilussa voi päättää vapaammin koulutustarjonnasta

Poke pääsi mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun, johon valittiin 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Hakijoita oli yhteensä 85.

Kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen.

Kokeilussa puretaan nykyistä jäykkää järjestämislupasäätelyä, ja uutena ohjausvälineenä otetaan käyttöön neuvottelumenettely, jossa OKM ja koulutuksen järjestäjä yhdessä tarkastelevat koulutuksen tavoitteita.

Valitut järjestäjät voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan vapaammin, mikä mahdollistaa ketterämmän reagoinnin esimerkiksi alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä.

 

Lisätietoja:

koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, Poke Työelämäpalvelut, p. 040 512 4372

johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä/Poke, p. 040 589 1677

WindSoLab-hankkeessa on vuosina 2023–2026 luotu uusi, valtakunnallisesti merkittävä oppimisympäristö tuuli- ja aurinkoenergian huollon ja kunnossapidon koulutukseen. Hankkeen tuloksena Pokelle on rakennettu kokonaisuus, jossa voidaan kouluttaa alan osaavaa työvoimaa nykyaikaisilla laitteilla, digitaalisilla oppimisratkaisuilla ja XR-teknologiaa hyödyntäen.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli nostaa tuuli- ja aurinkoenergiatuotannon teknisen osaamisen tasoa Pohjoisessa Keski-Suomessa vastaamaan työelämän kasvaviin tarpeisiin. Tätä varten WindSoLab-oppimisympäristöön hankittiin laaja valikoima koneita, laitteita ja oppimisympäristöjä, jotka kattavat keskeiset tuuli- ja aurinkovoimaloiden huollon ja kunnossapidon työtehtävät.

– Tavoitteena oli rakentaa oppimisympäristö, josta löytyvät kaikki keskeiset tuuli- ja aurinkovoimavoimaloiden teknologiat ja jossa opiskelijat voivat harjoitella aidonkaltaisissa työtilanteissa jo ennen työelämään siirtymistä, kertoo projektikoordinaattori Niklas Kupari.

Pilotointi varmisti laitteiden toimivuuden ja koulutuksen laadun

Hankkeen aikana hankitut koneet ja laitteet pilotoitiin vuoden mittaisessa pilottikoulutuksessa vuonna 2025. Pilottiryhmään valittiin yhdeksän eri taustoista tulevaa osallistujaa, jotka testasivat laitteita, oppimateriaaleja ja kokonaisuuden soveltuvuutta alan koulutukseen.

Pilotoinnin ja laitevalmistajien käyttökoulutusten tuloksena varmistettiin, että laitteet toimivat suunnitellusti ja että tulevat kouluttajat pystyvät hyödyntämään niitä opetuksessa. Pilottiryhmän palaute oli kokonaisuudessaan myönteistä.

– Koneet ja harjoitteet koettiin hyödyllisiksi ja WindSoLab arvioitiin hyväksi ja motivoivaksi oppimisympäristöksi. Palaute auttoi meitä kehittämään kokonaisuutta entistä käytännönläheisemmäksi hankkeen loppuvaiheessa, sanoo Kupari.

XR-teknologia ja Festo LX tukevat ajasta ja paikasta riippumatonta oppimista

WindSoLab-hankkeessa selvitettiin myös uusia osaamisen kehittämisen tapoja XR-teknologiaa hyödyntäen. Hankkeessa kartoitettiin ja arvioitiin noin 120 tuuli- ja aurinkoenergia-alalle mahdollisesti soveltuvaa XR-sovellusta, joista parhaat pilotoitiin osaksi opetusta. Tuloksena syntyi XR-matriisi, joka kokoaa hankkeen aikana tunnistetut sovellukset ja käyttökohteet.

Keskeinen osa kokonaisuutta on ollut myös Festo LX -verkko-oppimisympäristön käyttöönotto. Sen avulla teoriaopiskelu voidaan toteuttaa etänä ja omaan tahtiin, ja lähiopetuksessa keskitytään käytännön harjoitteisiin fyysisillä laitteilla.

– Festo LX yhdistää hyvin verkko-opiskelun ja käytännön tekemisen. Se tukee joustavaa opiskelua ja antaa opettajille hyvät työkalut seurata opiskelijoiden etenemistä, todetaan hankkeen loppuarviossa.

Onnistunut kokonaisuus tukee alan työvoimatarpeita

WindSoLab-hankkeen yhteenvetona voidaan todeta, että Pokelle on rakennettu toimiva ja monipuolinen oppimisympäristö, joka vastaa tuuli- ja aurinkoenergian alan turvallisuus- ja osaamisvaatimuksiin. Hankkeen tulokset jäävät pysyvään käyttöön ja tukevat sekä nuorten että aikuisten koulutusta uusiutuvan energian alalla.

– WindSoLab tarjoaa erinomaiset edellytykset kouluttaa osaavaa työvoimaa alalle, jonka merkitys kasvaa nopeasti Suomessa ja kansainvälisesti, sanoo Niklas Kupari.

Lisätietoja Windsolabista: https://poke.fi/windsolab

 

 

WindSoLab hankelogot

Tervetuloa eräopaskoulutukseen Keski-Suomeen, Saarijärvelle!

Seuraava yhteinen aloituspäivä on 17.8.2026, mutta mukaan voit hakea jatkuvassa haussa vaikka heti. Valintaprosessin ensimmäisessä vaiheessa vastaat valintalomakkeeseen ja sen jälkeen on haastattelu.

Saarijärven Tarvaalaan vuonna 1867 perustetun oppilaitoksen eräopinnoissa painotus on vaellusosaamisessa ja -opastamisessa. Teemme opintojen aikana lukuvuosittain kolme pitkää vaellusta patikoiden, hiihtäen ja meloen. Voit siis kahden vuoden opintojen aikana osallistua kuuteen pitempään vaellukseen sekä useisiin lyhyempiin valmistaviin retkiin ja harjoituksiin.

Vaeltamisen lisäksi ohjelmassa on mm.

  • eräruuan valmistamista,
  • sienten ja villiyrttien tuntemusta ja käyttöä,
  • kiipeilyyn, maastopyöräilyyn ja moottorikelkkailuun tutustumista,
  • hirsi- nahka ja metallitöitä ym. käden taitoja,
  • omien luontoon liittyvien tuotteiden suunnittelua ja eväitä yrittäjyyteen.

Katso tarkemmin alla olevasta lukuvuosisuunnitelmasta.

Perustiedot

  • Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
  • Hinta: 500 €, sisältää ensiapu-, hygieniapassi- sekä matkailun turvallisuuspassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
  • Majoittuminen: oppilaitoksella asuntola (30 € / yö), lemmikit sallittuja osassa asuntoja (kysy tarkemmin: 040 7120 931 / asuntola.tarvaala@poke.fi)
  • Ruokailu: oppilaitoksella maksullinen aamiainen, lounas (6,80 €) ja päivällinen (lue lisää: https://poke.fi/opiskelijalle/ruokailu-ja-kahvilat)
  • Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
  • Koulutukset sisältö päiväkohtaisesti 2026-2027: (LV_2026-2027.pdf) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisältöihin voi tulla pieniä muutoksia.
  • Hakeminen: https://poke.fi/koulutus/luontoalan-ammattitutkinto
  • Tutkinnon perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/2357200/tiedot
  • Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi

Lue lisää

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!

Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.

Poke:n eräopaskuulumisia Instagramissa: https://www.instagram.com/poke_eraopas/

Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista

 

 

Hiihtäjiä Koitelaisenkairalla.
Euroopan suurimman tekojärven Lokan eteläpuolella on jäljellä vielä suunnattoman suuri, luonnontilaisista suo- ja metsäalueista koostuva Koitelaisenkaira. Huhtikuussa 2026 vaelsimme siellä auringossa ahkioita vetäen.

 

Revontulet loistavat Pöyrisjärven erämaan yössä. Kuvassa yksi oppilaitoksen teltoista, joita voi lainata vaelluksille.

 

Syksyllä 2024 vaellettiin Pöyrisjärven erämaa-alueella Norjan rajan läheisyydessä. Kuvassa päiväretkeillään ilman rinkkoja upealla Buolžžat-harjualueella.

 

Villiyrttikurssi Tarvaalassa
Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.

 

Melontavaellus Naarajoella
Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!

 

Tuntsan talvivaellus
Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.

 

Eräopasopiskelijat laavulla Saarijärvellä marraskuussa 2023
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.

 

Ruokatarvikkeiden valmistelua kuivatusta varten eräopasopiskelijoiden eräruokakurssilla
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.

 

Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden erämaavaellus Muotkatuntureilla syyskuussa 2023.
Ruskan värjäämien Muotkatunturien kainalossa vaellettiin syksyllä 2023. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin. Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!

 

Eräopasopiskelijat retkeilevät Pyhä-Häkissä elokuussa 2023
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.

 

Tapahtuma, jossa tarjoillaan uusille opiskelijoille lounasta Kolkanlahden rantasaunalla.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.

 

Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.

 

Keväällä 2023 melottiin viikko Keiteleellä. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.

 

Erään opiskelijan motorisoidun ohjelmapalvelun näytössä liikuttiin Majoitus & Kalastus Vonkaleen katamaraanilla Ala-Keiteleellä perehtyen jigi-kalastuksen saloihin.

 

Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaelluksen kohteeksi valikoitui Koilliskaira eli Urho Kekkosen kansallispuisto.

 

Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.

 

Suppilovahveroita ja trangia
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.

 

Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.

 

Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.

 

Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.

 

Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.

 

Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.

 

Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.

 

Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.

 

Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.

 

Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.

 

Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.

 

Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.

 

Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.

 

Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.

 

Kevään 2022 talvivaellus hiihdettiin Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtajan virkaan haastatellaan neljä hakijaa, jotka ovat

  • Regina Blom, Pirkkala, filosofian maisteri
  • Pekka Janhonen, Tarvaala, Saarijärvi, diplomi-insinööri
  • Ari Mäkitalo, Eräjärvi, insinööri YAMK logistiikka
  • Marjo-Riitta Vainio, Muurame, kasvatustieteen maisteri

Haastattelut tehdään 7. huhtikuuta. Virkaa haki 15 hakijaa. Virka tuli avoimeksi, koska nykyinen johtaja Jouni Kurkela siirtyy eläkkeelle kevään aikana.

Kuntayhtymän johtaja johtaa ja kehittää kuntayhtymäkonsernin toimintaa sekä vastaa kuntayhtymän toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja toimii kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä kehittää aktiivisesti yhteistyötä omistajien, sidosryhmien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi johtaja toimii oppilaitoksen rehtorina ja esihenkilönä.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa Pokea. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Poken toimipisteet sijaitsevat Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Lisätietoja:

kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, p. 040 5891 677, jouni.kurkela@poke.fi

 

Sähkö- ja automaatioala nousi suosituimmaksi alaksi yhteishaussa

Poken yhteishaun hakijamäärä ylittyi reilusti viime vuodesta. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 709 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 392. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 675 ja 373. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä. Toisen asteen yhteishaku päättyi tiistaina 17. maaliskuuta.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.

Hakijoita kiinnostivat tänä vuonna erityisesti sähkö-, metsä-, maatalous-, logistiikka- ja ajoneuvoala. Sähköala on ollut jo pitkään yksi suosituimpia hakukohteita Pokella, ja tänä vuonna ala kasvatti suosiota entisestään. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa on mahdollisuus erikoistua tuulivoimahuoltajaksi Windsolab-oppimisympäristössä, ja tämä mahdollisuus on herättänyt kiinnostusta.

Poke järjestää ensi lukukaudella tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA) kaikilla paikkakunnilla, joissa on toimipiste eli Laukaassa, Saarijärvellä, Äänekoskella ja Viitasaarella. TUVA-ryhmä aloittaa uutena Saarijärvellä tulevana syksynä.

-Nuorille, jotka eivät esimerkiksi pääse ensisijaiseen hakukohteeseen, TUVA antaa hyvän mahdollisuuden tutustua eri koulutusaloihin ja hakea myöhemmin perustutkintokoulutukseen, sanoo opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden.

Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 11.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 25.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio, p. 040 485 9799

 

 

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtajan virkaa haki 15 hakijaa. Virka tuli avoimeksi, koska nykyinen johtaja Jouni Kurkela siirtyy eläkkeelle kevään aikana.

Hakijat ovat:

  • Riku Anttila, Turku, Hallintotieteiden maisteri
  • Kirsi Autonen-Honkonen, Huutomäki, Äänekoski, Terveystieteiden maisteri
  • Regina Blom, Pirkkala, Filosofian maisteri
  • Anni Hiekkavirta, Muurame, Filosofian maisteri
  • Marko Hoikkaniemi, Oulu, DBA
  • Pekka Janhonen, Tarvaala, Diplomi-insinööri
  • Leena Marjaana Manninen, Jyväskylä, KTM, KTT
  • Maria Murtomäki, Kokkola, Kasvatustieteen maisteri, KM
  • Ari Mäkitalo, Eräjärvi, Insinööri YAMK Logistiikka
  • Matti Pannula, Leppävesi, Insinööri (ylempi AMK)
  • Kari Saarelma, Helsinki, Insinööri YAMK
  • Anneli Sagulin, Tesjoki, Kasvatustieteen maisteri
  • Jari Sisso, Lahti, YTM, FM
  • Carita Tuominen, Jyväskylä, Kasvatustieteen maisteri
  • Marjo-Riitta Vainio, Muurame, Kasvatustieteen maisteri

 

Kuntayhtymän johtaja johtaa ja kehittää kuntayhtymäkonsernin toimintaa sekä vastaa kuntayhtymän toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja toimii kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa ja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä kehittää aktiivisesti yhteistyötä omistajien, sidosryhmien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi johtaja toimii oppilaitoksen rehtorina ja esihenkilönä.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pokea. Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Poken toimipisteet sijaitsevat Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Lisätietoja:

kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, p. 040 5891 677, jouni.kurkela@poke.fi

Salla Marttinen istuu kotisohvallaan Mikkelissä viisikuukautisen Simon kanssa. Äiti ja poika ovat palanneet edellispäivänä stand up -keikalta Oulusta, ja kotona on taas tartuttu arkeen: isommat sisarukset Eeva, 10, ja Sauli, 3, ovat koulussa ja päiväkodissa, ja puoliso töissä.

Arki on tosin Marttisen perheessä juuri tätä. Salla esiintyy stand up -klubeilla eri puolilla Suomea pari kertaa viikossa, ja Simo matkaa reissuilla mukana. Hyväntuulinen vauva on jo tottunut backstagella nukkuja ja lastenhoitajien viihdyttäjä.

– Simo oli ensimmäisellä keikalla mukana seitsemänviikkoisena. Minulla on ystäviä eri puolilla Suomea, jotka hoitavat häntä esiintymisen ajan. Tämä on ihanaa aikaa – minulla on jo nyt ikävä tätä, Marttinen huokaisee.

Salla Marttinen nauttii vauva-ajasta Simon kanssa ja toivoo, että voisi yrittäjänä jatkaa kotiäitiyttä mahdollisimman pitkään. Simo on helppo vauva, jonka kanssa keikkailu on sujuvaa. - Näitä aikoja on jo nyt ikävä, hän sanoo.

Unelmia toteuttamassa

Yrittäjyyden ja äitiyden yhdistäminen oli Marttisella mielessä, kun hän haki opiskelemaan yrittäjyyden ammattitutkintoa Pokelle.

Teatteri-ilmaisun ohjaajaksi valmistunut Marttinen, 37, on ehtinyt elämässään tehdä töitä monella alalla, esimerkiksi radiojuontajana ja viimeisimmäksi ammattiopiston markkinointikoordinaattorina.

Teatteri on kulkenut mukana lapsesta asti, ja parhaillaankin hän ohjaa luovan ilmaisun ryhmää kansalaisopistossa.

– Teatteri on minun juttuni. Teatteri-ilmaisun ohjaajana osaan näytellä, ohjata ja olla pedagogi, mutten kuitenkaan ole virallisesti näyttelijä, ohjaaja tai pedagogi. Olen ollut aina kiinnostunut monista asioista, ja sen vuoksi yrittäjyys tuntuu omalta, hän sanoo.

Poken hän löysi googlettamalla ja valitsi sen, koska kaikki opinnot sai tehtyä etänä. Marttinen pääsi aloittamaan opinnot niiden viimeisten joukossa, jotka saivat aikuisopintotukea.

Vatsassa möyrivä Simo antoi vauhtia opiskeluun, mutta muutenkin Marttinen paukutti kursseja  napakkaan tahtiin.

– Kirjoitan paljon ja olen nopea lukemaan, joten opinnot tuntuivat helpolta ja sujuvalta. En kuitenkaan tiedä, olisinko itsekseni saanut tehtyä esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa. Oli hyvä, että omaa yritysideaa sai kirkastettua ja pohdittua, miten omaa osaamista voisi myydä, hän sanoo.

Liiketoimintasuunnitelmaa laatiessa kirkastui myös yrityksen suunta. Marttisen yritys Sallaisuuksia myy yrityksille esimerkiksi tyhy-päiviä, joihin sisältyy draamallista työskentelyä. Marttisen voi tilata myös tilaisuuksien juontajaksi sekä stand up -esiintyjäksi.

– Osaan vähän kaikkea, niin en voi tehdä vain yhtä tuotetta. Olen sellainen sillisalaattiyrittäjä, hän miettii.

Tällä hetkellä Marttisella on Y-tunnus, ja hän laskuttaa kevytyrittäjäpalvelun kautta. Haaveissa on kuitenkin elämä, jossa vähintään puolet tuloista tulisi luovan alan yrittäjyydestä.

Stand up -koomikon tärkeimmät työvälineet: vitsivihkot. Ne kulkevat mukana kangaskassissa kaikilla keikoilla. Klubien takahuoneessa on kirjoittamaton sääntö, että toisen vihkoja ei kurkita.

Vuoden tulokas -finaaliin

Tärkeässä roolissa Marttisen elämässä on rakkaus stand up -komiikkaan.

– Stand up oli salainen haaveeni, ja reilut kolme vuotta sitten uskaltauduin vihdoin kokeilemaan. Se vei mennessään, se on mun juttu, hän hehkuttaa.

Koomikon ura alkoikin hyvin, sillä jo vuonna 2024 hän oli Vuoden tulokas -finaalissa.

Aiheet keikoille löytyvät perhearjesta ja äitiydestä, ja hauskaa materiaalia saa myös siitä, että Marttinen on puolisoaan 10 vuotta vanhempi. Viime vuonna Marttinen teki yhteensä 70 keikkaa.

Vaikka ahkera esiintyminen ei vielä isosti kartuta tilipussia, Marttinen haluaa testata ja kehittää ohjelmistoaan klubeilla eri puolilla Suomea. Samalla hän haluaa näyttää, että myös pienen lapsen äiti voi jatkaa esiintymistä.

– Saman ikäisen vauvan isältä ei kysellä, että miten voit käydä keikoilla. Toki tilanne olisi eri, jos Simo olisi kärsinyt vaikka koliikista, hän pohtii.

Yrittäjyydestä Marttinen ajattelee, että sen hetki on ”nyt tai ei koskaan”.

– Ihanne on, että pystyisi yhdistämään yrittäjyyden ja olemaan lasten kanssa kotona mahdollisimman pitkään. Nyt oman yrittäjyyden kehittämiselle on aikaa, hän pohtii.

Kiinnostuitko yrittäjyysopinnoista? Lue lisää!

 

Lauri Halinen hakee yrittäjyysopinnoista pohjaa intohimolleen, videoiden tekemiselle.
Voisiko videoiden tekemisestä saada itselleen ammatin? Sitä alkoi pohtia Suolahdessa asuva Lauri Halinen, 32, kun työt rakennusalalla alkoivat näyttää hiipumisen merkkejä.
Halinen oli kuvannut ja julkaissut videoita Youtubessa jo jonkin aikaa, mutta haastavan työtilanteen jatkuessa kuvaaminen alkoi saada yhä enemmän tilaa elämässä.

– Aloin alun perin kuvata videoita omiin käsityöprojekteihin liittyen, mutta sitten aihe laajeni sähköautoihin. Kiinnostus videoiden tekemistä kohtaan alkoi kasvaa, Halinen kertoo.

Samalla Halinen huomasi, että oman Youtube-kanavan seuraajajoukko lisääntyi. Se innosti vielä lisää, ja sen jälkeen käsityöaiheet ovat saaneet jäädä vähemmälle.

– Kun aloitin, oli tosi selvää että sähköautot ovat videoiden sisältö, sillä ne kiinnostavat itseäni. Minulla oli sähköpakettiauto, ja siihen tuli kallis vika. Tajusin että tästä tuli nyt hyvä aihe, ja korjaamisesta lähtikin iso teema videoihin, hän kertoo.

Sähköautot ja rahaan liittyvät aiheet kiinnostavat, sen Lauri Halinen on huomannut kuluneen parin vuoden tubettajauran aikana. Viime aikoina Lauri Halinen on tehnyt sisältöä myös yrittäjyyteen liittyvistä aiheista.

Oma ääni näkyviin

Sittemmin kuvaamisesta ja videoiden tekemisestä on tullut Haliselle melkeinpä kokopäivätyö, sillä videoihin saa uppoamaan aikaa niin paljon kuin haluaa.

– Aluksi jännitin kameran edessä olemista, mutta nykyään sitä uskaltaa olla enemmän oma itsensä, hän sanoo.

Aiheet rehellisen konstailemattomiin videoihin löytyvät sähköautoista, mutta myös lämmittämisestä. Halinen asuu omakotitalossa Suolahdessa perheensä kanssa.

Piharakennuksessa hurisee pellettikattila, ja se onkin tarjonnut toisen sisältöalueen Halisen videoihin sähköautoilun lisäksi. Jokin aika sitten hän päätti jakaa sisällöt kahdelle kanavalle.

Lauri Halinen kannustaa aloittamaan videoiden kuvaamisen, vaikka se jännittäisikin. Rohkeus ja oma ääni tulevat näkyväksi kokemuksen myötä.

Opinnot innostavat

Viime aikoina Halisen videoihin on ilmestynyt vielä kolmas aluevaltaus, nimittäin yrittäjyys.

Halinen istahti syksyllä koulun penkille ja aloitti Poken yrittäjyyden ammattitutkinnon opinnot.

– Koulutus tuli hyvään saumaan, ja se on hieno mahdollisuus aidosti kehittää omaa yritystoimintaa, hän sanoo.

Halisen tavoite on työllistää itsensä ainakin osittain videoita tekemällä. Tällä hetkellä hän saa mainostuloja Youtubelta näyttökertojen ja katseluajan mukaan. Orastavia yhteistyökuvioita on myös hiottu esimerkiksi urheiluliikkeen kanssa.

– Koulutuksesta olen saanut tukea omaan tekemiseen. Omaa motivaatiota lisää tosi paljon, kun oppii laskemaan ja ajattelemaan yrittäjämäisesti.

Lauri Halinen kuvaa videonsa pääosin omalla puhelimella ja action-kameralla. Videot hän editoi ilmaisella Shotcut-ohjelmalla.

– Editointi ei ole lempihommaani, mutta kuvaamisesta tykkään paljon, hän kertoo.

Halisen suosituin video on noin vuoden takaa, jossa hän kertoo sähköauton omin sanoin ”järkyttävästä” arvon alenemasta. Se on kerännyt 128 000 katselukertaa. Tilaajia on 6400.

Valtaosa seuraajista on miehiä.

– Tavoitteena on, että saisin luotua tunnistettavan aseman ja olisin sillä tavalla kiinnostava hahmo pitkällä aikavälillä. Kokonaisuus kiinnostaa seuraajia, hän sanoo.

Kiinnostuitko yrittäjyysopinnoista? Lue lisää!

Yhteistyö Poken kanssa tuo yritykseen lisää osaajia. Onni Kaikkonen nauttii maisemakonttorista keruukoneen ratissa

Metsäpalvelu Hiekkala Oy on Äänekosken Parantalassa toimiva metsäalan yritys, joka on vuosien aikana tehnyt paljon yhteistyötä Poken kanssa. Viimeisimmäksi yritykseen on tullut Pokelta Onni Kaikkonen, 17, joka aloitti oppisopimuskoulutuksensa Hiekkalalla viime syksynä.

– Tulin ensin kesätöihin, ja sitten opettaja ehdotti oppisopimusta, Kaikkonen kertoo.

Metsätraktoria eli keruukonetta kuljettava Kaikkonen on toisen vuoden opiskelija metsäenergian tuottajan opiskelija Tarvaalassa.

– Tykkään, koska täällä pääsee tekemään oikeasti töitä. Tämä on ollut tosi mukavaa aikaa, hän sanoo.

Myös Hiekkala Oy:n toimitusjohtaja Taneli Ritanen on tyytyväinen niin Onnin opiskeluihin kuin luontevaan yhteistyöhön Poken kanssa.

– Onni näytti kesätöissä kyntensä, ja oppisopimus on ollut hyvää jatkoa. Metsäkoneen ratissa saa tehokkaampaa opetusta, kun pääsee koko ajan tekemään. Yhteistyö Poken kanssa on helppoa ja miellyttävää, ja esimerkiksi harjoittelujaksot on rakennettu niin, että ne eivät kuormita yritystä liikaa, Ritanen sanoo.

Onni Kaikkosen työpäivä metsätraktorin hytissä alkaa sillä, että hän riisuu takin päältä ja kengät jalasta. Mitä enemmän työtä tekee, sitä paremmin se sujuu, Kaikkonen sanoo.

Teollisuuden tarpeisiin

Taneli Ritanen on luotsannut Metsäpalvelu Hiekkalaa reilut kolme vuotta. Kaksikymmentä henkilöä työllistävä yritys on hänelle kuitenkin läpeensä tuttu jo vuosien takaa, sillä yrityksen aikanaan perustaneet veljekset Hannu ja Harri ovat hänen enojaan.

– Olen ollut jo vuosia viikonloppuisin apuna. Siitä tämä järjestely muotoutui, hän kertoo.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Ritanen teki yli vuosikymmenen mittaisen työuran Metsä Groupilla,  viimeisimmäksi biotuotetehtaalla. Työkokemuksesta on ollut Ritasen mukaan paljon hyötyä toimitusjohtajan saappaisiin astuessa.

– Kun on tehnyt töitä palkansaajana, näkee yritystäkin vähän eri tavalla – mille olisi tarvetta ja mitä voisi kehittää, hän pohtii.

Metsäpalvelu Hiekkala onkin lähtenyt laajentumaan perinteisten puunkorjuun, metsurityön ja maanrakennuksen ohella teollisuuden tarpeisiin.

– Oli päivänselvää, että kun aloitan toimitusjohtajana, aletaan laajentaa toimintaa. Kasvu pääliiketoiminnassa tuo vakautta toimintaan, mutta pitää katsoa asioita myös laatikon ulkopuolelta. Meillä on hyvä ja osaava henkilöstö, joka kykenee muuhunkin, hän kehuu.

Ritasen mukaan aikaisempi työkokemus Äänekosken tehdaskombinaatissa on näyttänyt, millaisia tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia löytyy prosessiteollisuudesta.

Hiekkalassa onkin parhaillaan menossa uuden liiketoimintamallin suunnittelu, joka julkistetaan huhtikuussa.

Toimitusjohtaja Taneli Ritanen haluaa johdattaa Metsäpalvelu Hiekkalaa kohti uusia, oman alueen tarpeisiin vastaavia liiketoimintamalleja. Hyvä ja osaava henkilöstö on yrityksen voimavara. Hiekkalalla on ollut vuosien aikana monta oppisopimusopiskelijaa, joista suurin osa on jäänyt alalle.

Hyviä keskusteluja

Uuden innovointi huomattiin myös Äänekoski Kasvu Open -kasvuohjelmassa, johon Metsäpalvelu Hiekkala osallistui viime syksynä. Yritys sai kunniamaininnan, jonka perusteina mainittiin muun muassa, että uudet palvelut hyödyntävät hienosti alueen vahvuuksia ja ovat alueella toivottu lisäpalvelu.

– Kun kasvaa, voi keskittyä uuden innovointiin. Kasvuohjelmassa syntyi hyviä keskusteluja, ja oli hienoa päästä sparrattavaksi, Ritanen sanoo.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä hakee kuntayhtymän johtajaa nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle 1.8.2026 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Kuntayhtymän johtaja johtaa ja kehittää kuntayhtymäkonsernin toimintaa sekä vastaa kuntayhtymän toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja toimii kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä kehittää aktiivisesti yhteistyötä omistajien, sidosryhmien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kuntayhtymän johtaja toimii oppilaitoksen rehtorina ja esihenkilönä.

Arvostamme:

-Pohjoisen Keski-Suomen yrityselämän tuntemusta sekä hyviä yhteistyötaitoja

-innostavaa ja kehittävää työotetta

-kokemusta henkilöstön johtamisesta ja kehittämisestä

Lisäksi edellytämme:

-ammatillisen koulutuksen laajaa tuntemusta sekä vahvaa johtamiskokemusta ammatillisessa koulutuksessa

-soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa

-kelpoisuusvaatimuksena asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, 2§)

Koeaika on kuusi (6) kuukautta.

Valitun on toimitettava ennen tehtävän vastaanottamista lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote ja kunnallisen viranhaltijalain (304/2003) mukainen lääkärintodistus.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (Poke). Koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Multia, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Poken toimipisteet sijaitsevat Äänekoskella, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Kuntayhtymä on valittu mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Poken työntekijöille kuuluu Smartum-etuja, meillä järjestetään työhyvinvointia lisääviä tapahtumia vuosittain ja henkilöiden osaamisen kehittämistä tuetaan.

Kuntayhtymän hallinto sijaitsee Äänekosken Piilolan toimipisteessä, Piilolantie 17, 44100 Äänekoski.

Hakemukset ja cv pyydetään toimittamaan Kuntarekryn kautta.

Lisätietoja antavat

kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, p. 040 5891 677, jouni.kurkela@poke.fi

hallituksen puheenjohtaja Pirjo Leppämäki, pirjo.leppamaki@saarijarvi.fi

Äänekosken kaupunki ja POKE ovat solmineet uuden sopimuksen, jonka myötä TUVA‑koulutusta uudistetaan Äänekoskella. Uudistuksen tavoitteena on tarjota nuorille yksilöllisempää ohjausta, enemmän valinnanvaraa ja paremmin rakentuvia opintopolkuja toiselle asteelle.

TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on suunnattu peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat lisää valmiuksia sujuvaan siirtymään lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Uudistuksen myötä TUVAssa voidaan entistä paremmin huomioida nuoret, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaan tai haluavat korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanojaan.

Nuori voi myös tutustua eri koulutusaloihin, jos oma tulevaisuuden suunta ei vielä ole selvä.

POKEn koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen on tyytyväinen yhteistyöhön Äänekosken kaupungin kanssa.

– Olemme POKElla todella tyytyväisiä, että voimme jatkossa tarjota TUVA-opiskelijoille selkeitä uusia opintopolkuja heidän henkilökohtaisissa opintojen suunnittelukeskusteluissaan. TUVA-opinnot voidaan rakentaa joustavasti opiskelijan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Opinnot voivat sisältää opiskelua TUVA-ryhmässä, työelämässä toimimista sekä tutustumista eri alojen opintoihin ja työtehtäviin, sanoo Salmijärvi-Korhonen.

Myös Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen on tyytyväinen yhteistyöhön.

– Meillä on huoli nuorten työttömyydestä ja koulupudokkuudesta. Tämä uudistus on konkreettinen keino vastata siihen ja ottaa koppia nuoresta. Yhdistämme kaupungin ja POKEn osaamista ja koulutuspalveluja, jotta voimme tarjota monipuolista ja yksilöllistä opetusta, sanoo Rautanen.

Laaja yhteistyö mahdollistaa yksilölliset polut

TUVA‑koulutuksen järjestäjänä toimii POKE. TUVA-koulutuksessa nuori on virallisesti koko ajan POKEn opiskelija. Jatkossa nuorelle voidaan sopia yksilöllinen kokonaisuus, joka voi sisältää päättöarvosanojen korottamista Koulunmäen yhtenäiskoululla, yksittäisiä kursseja Äänekosken lukiossa sekä elämänhallinnan taitojen harjoittelua nuorten työpajalla.

– Rakennamme nuorille yksilöllisiä polkuja, joilla voimme vastata paremmin jokaisen tarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Tavoitteena on löytää mielekäs opintopolku, joka jatkuu sujuvasti toiselle asteelle ja siitä eteenpäin, palvelukoordinaattori Elina Peränen sanoo.

Nuorilla on Suomessa oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi saakka ja TUVA-koulutus on hyvä ratkaisu niille, jotka eivät heti peruskoulun jälkeen löydä opiskelupaikkaa. TUVA-koulutus kestää noin vuoden, mutta tarvittaessa toisen asteen koulutukseen voi siirtyä jo aiemmin.

TUVA-opinnot rakennetaan opiskelijan tarpeiden mukaan

Äänekosken kaupunki ja POKE ovat yhdessä tarttuneet TUVA‑koulutuksen kehittämiseen ketterästi ja ripeästi.

– Tämä on esimerkki siitä, miten mukavankokoinen seutukaupunki voi ketterästi uudistaa toimintatapojaan ja luoda uusia malleja omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Aina ei tarvitse odottaa lainsäädäntömuutoksia, Rautanen toteaa.

Uudistus mahdollistaa sen, että nuori voi edetä joustavasti omassa tahdissaan. Esimerkiksi ensin nuorten työpajalle, sitten arvosanojen korotuksiin ja sen jälkeen tutustumaan toisen asteen opintoihin.

– Voimme nyt aidosti poluttaa nuorta ja tarjota vaiheittain etenevän, turvallisen tien kohti toisen asteen opintoja, Peränen kuvailee.

Lisätietoja:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, 040 514 8102, niina.rautanen@aanekoski.fi

Palvelukoordinaattori Elina Peränen, 040 775 4981, elina.peranen@aanekoski.fi

POKEn koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen, 040 358 6560, riitta.salmijarvi-korhonen@poke.fi

 

Erä- ja luonto-opas Teijo Haapakoski otti kaiken irti yrittäjäopinnoista ja nauttii nyt työssään hyvän asiakaspalvelun tuottamisesta.

Erä- ja luonto-opas Teijo Haapakoski muistaa yhä ne hetket, jolloin hän tiesi ryhtyvänsä yrittäjäksi.

– Olin valmistumassa eräoppaaksi ja tein samalla yrittäjyyden ammattitutkintoa Pokella. Viimeinen näyttö oli oman yrityksen perustaminen. Siinä liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä silmät aukesivat, että kyllä tätä tosiaan voisi tehdä, hän kertoo.

Aikaa yrittäjyysopinnoista on kulunut vajaa kymmenen vuotta, ja Haapakosken HyvänTähen-yritys on vuosien aikana löytänyt oman polkunsa erä- ja luontopalveluita tarjoavana yrityksenä Keski-Suomessa.

– Aluksi tein paljon työhyvinvointikeikkoja ja ohjasin melontaa. Olin kuusi talvea Levillä safarioppaana. Tulihan siinä monta sudenkuoppaakin käytyä läpi, mutta koko ajan tuli enemmän laskutettavia työkeikkoja, hän kertoo.

Teijo Haapakoski opiskeli Pokella ensin metsätalousyrittäjäksi ja teki sen jälkeen erä- ja luonto-oppaan opinnot sekä yrittäjän ammattitutkinnon. – Pokella on saanut hyvää opetusta, ja yhteistyö on jatkunut valmistumisen jälkeenkin, hän kiittelee.

Kirjanpitäjän merkitys

Jo opinnoista Haapakoski sai mukaansa yhden tärkeän tukijalan, nimittäin kirjanpitäjän.

– Sinikka Halminen oli kertomassa meille yrityksen kirjanpidosta, ja yhteistyömme alkoi siitä. Hän antoi minulle käyttöön laskutusohjelman ja neuvoi alussa monta asiaa kädestä pitäen, Haapakoski kertoo.

Myös yritysmuoto valikoitui jo opintojen aikana. HyvänTähen on toiminimiyritys, joka järjestää erilaisia luontoaktiviteetteja, kuten retkiä, melontaa ja tapahtumia ryhmille. Viimeisimpänä Haapakoski on hankkinut Nuotioniemen, melonta- ja pyöräilyreittien varrella sijaitsevan tukikohdan Sumiaisista. Siellä hän voi järjestää esimerkiksi ruokailuja sekä majoittaa asiakkaita.

Sittemmin Haapakoski on yhdistänyt voimansa opiskelukaverinsa Satu Purasen kanssa perustamalla Airopari Oy:n. Yritys tarjoaa muun muassa melontakalustoa ja -retkiä Konnevedellä sekä vuokraa Silmu-saunamökkiä.

– Voimme yhdistää varusteita ja näin palvella isompiakin ryhmiä esimerkiksi maastoruokailuissa, Haapakoski perustelee.

Teijo Haapakosken mielestä parasta yrittäjyydessä on asiakaspalvelu. – Se, että asiakas on tyytyväinen ja palaa uudelleen, että minuun on luotettu. Se on parasta, hän sanoo.

Verkostojen voimaa

Monipuolisuus ja hyvät yhteistyöverkostot ovat Teijo Haapakosken mukaan yrittäjyyden ytimessä. Verkostoituminen onkin hänen vahvuutensa, ja siitä hän sai kunniamaininnan osallistuessaan Äänekosken Kasvu Open -koulutusohjelmaan viime vuonna.

– Olen voinut hyödyntää jo vuosikymmeniä sitten luotuja suhteita. On hienoa, että voin toteuttaa asiakkaan toiveita ja että aina löytyy ammattitaitoinen tekijä vastaamaan niihin, hän sanoo.

HyvänTähen syntyi Haapakosken sanoin vasta ”toisessa elämässä”, sen jälkeen kun hän jäi viisikymppisenä eläkkeelle lentokonemekaanikon työstä Puolustusvoimilta.

– Jos en tekisi eräoppaan työtä, toimisin varmaankin metsätalouden parissa, hän pohtii.

Haapakoski teki ennen eräopas- ja yrittäjäopintojaan Pokella myös metsätalousyrittäjän tutkinnon ja asuu Uuraisilla omalla metsätilallaan.

Haapakoski kiittelee edelleen Poken yrittäjäopintoja, jotka antoivat vahvan pohjan yritystoiminnalle.

– Opinnoissa käytiin käytännönläheisesti läpi yrittäjyyden perusasiat. Tein aina tehtävät huolella, ja niistä oli oikeasti hyötyä myöhemmin, hän kertoo.

Lue lisää Teijon yrittäjyydestä
Kiinnostuitko Poken yrittäjyysopinnoista? Lue lisää ja hae mukaan!

Riikka Lavio valmistui joulukuussa yrittäjyyden ammattitutkinnosta Pokelta – onneksi olkoon! Miltä nyt tuntuu?

– Kiitos, tuntuu hyvältä ja huojentavalta. Olihan se puristus, ja tuntuu myös vähän epätodelliselta, että tässäkö tämä nyt oli, Lavio, 49, kertoo tyytyväisenä.

Samaan syssyyn valmistumisen kanssa ajoittui muutto Saarijärveltä kotiseudulle Jämsään sekä uuden kodin remontti, joten vuosi 2025 on Laviolla ollut toimintaa täynnä.
– Nyt tuntuu hyvältä, kun voi asettua yhteen paikkaan ja vakiinnuttaa myös yritystoimintaa, hän sanoo.

Riikka Lavion tie yrittäjyyden opintoihin vei vuosien pohdiskelun, opiskelun ja kasvamisen kautta. Hoitoalalla työuransa tehnyt Lavio alkoi reilu vuosikymmen sitten kiinnostua itsensä hoitamisesta ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista.
– Jossain vaiheessa ihminen alkaa pohtia, mitä elämässä haluaa vielä tehdä, lähihoitajaksi ja sosiaaliohjaajaksi valmistunut Lavio miettii.

Tuohon aikaan hänellä oli myös haasteita oman terveytensä kanssa.
– Minulla oli lonkkakipuja, ja yritin saada apua lääketieteen kautta. Kivut olivat tosi kovia, jalat eivät kantaneet ja tuntui, ettei mikään auta.

Sitten hän törmäsi netin syövereissä Horstmann-terapiaan. Australiasta lähtöisin olevan hoitomuodon perusajatuksiin kuuluu, että ihmisen vammat ja traumat jäävät lukoiksi kehoon usein lantion, jalkojen ja hartioiden alueelle. Terapiassa näitä lukkoja vapautetaan lempeän kosketuksen ja energiatyöskentelyn avulla.
– Sain apua omaan lonkkavaivaani ja vakuutuin siitä, että tämä toimii. Tuntui siltä, että haluaisin myös itse tehdä tämän tyyppistä hoitotyötä, hän muistelee.

Riikka Lavio sai omiin vaivoihinsa avun Horstmann-terapiasta ja haluaa nyt tarjota samaa apua muillekin. Yrittäjyyden ammattitutkinto antoi valtavasti oppia yrityksen perustamisesta ja oman yritysidean kehittämisestä.

Opiskelua työn ohessa

Lavio innostui terapiamuodosta niin, että opiskeli työn ohessa Horstmann-hoitajaksi ja jatkoi sen jälkeen diplomiterapeutiksi. Kun myös toisten auttaminen ja hoitaminen toi kannustavia tuloksia, Lavio otti käyttöön kevytyrittäjäpalvelun ja perusti oman Sinun Valona -yrityksen vuonna 2019.

Kaikki tämä tapahtui työn ohessa, kuten myös yrittäjyyden ammattitutkinnon suorittaminen Pokella. Lavio kiitteleekin työnantajiaan kannustavasta suhtautumisesta kasvuun ja kouluttautumiseen.
– En halunnut aluksi lähteä täysillä yrittäjyyteen. Tuntui tosi hyvältä, että työpaikassa kannustettiin opiskelemaan ja annettiin mahdollisuus kokeilla siipiään yrittäjänä.

Viimeisimmäksi Lavio työskenteli seitsemän vuotta mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikössä Multialla.

Riikka Lavio kokee auttamistyön omaksi vahvuudekseen. Yrittäjyysopinnoista hän on saanut vahvistusta oman yrityksen perustamiseen.

Kehitystyö meneillään

Yrittäjyyden ammattitutkinto oli Riikka Lavion mukaan luonteva jatko terapia- ja hoitotyön polulla, joka tällä hetkellä vie häntä eteenpäin.
– Yritysideaa joutui pohtimaan monesta eri näkökulmasta, ja sain paljon tietoa yrittäjyyden eri osa-alueista. Tutkinto on kuin kirsikka kakun päällä, hän kuvailee.

Lavio on halunnut jatkaa kevytyrittäjänä myös Pokelta valmistumisen jälkeen. Hänen hoitoihinsa on mahdollista päästä Jyväskylässä, missä Laviolla on käytössään yhteiskäytössä oleva hoitohuone tiettyinä päivinä. Viikonloppuisin Lavio toimii lähellä kotia Jämsänkoskella.
Yritystoiminnan aloittaminen lähti käyntiin neljän kuukauden yrittäjyyskokeilulla. Tämän jälkeen alkoi kevytyrittäjänä toimiminen.

– Nyt on mahdollisuus tähdätä kokoaikaiseen yrittäjyyteen yrittäjän ammattitutkinnon antaminen eväin, Lavio sanoo.

Opinnot ovat antaneet Laviolle aikaa miettiä yrityksen suuntaa. Joitakin hoitomuotoja hän on rajannut pois, mutta uusia ideoita on kehitteillä. Ne liittyvät mahdollisesti käsitöihin, ja sitä varten on suunnitteilla verkkokauppa. Vaihtoehtona on myös jatkaa osa-aikatyötä hoitoalalla jossain muodossa ja kehittää samalla omaa yritystä.
– Olen onnekas, kun voin tehdä työtä omien arvojeni mukaisesti.

Kiinnostuitko yrittäjyysopinnoista? Lue lisää yrittäjyyden ammattitutkinnosta ja hae mukaan!

Poke tarjoaa yhteishaussa 15 perustutkintoa ja TUVA-koulutuksen kaikissa yksiköissä.

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkaa 17. helmikuuta ja päättyy 17. maaliskuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokessa on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus uutena myös Saarijärvellä. Nyt TUVA-koulutus on kaikissa yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekosken Opinahjossa.

Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

-Meillä on monipuolinen koulutustarjonta pohjoisessa Keski-Suomessa ja toivomme, että jokainen nuori löytää mieleisensä toisen asteen opiskelualan. Esimerkiksi Laukaassa käynnistämme jälleen lähihoitajakoulutuksen, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen

Otamme tänäkin vuonna enemmän opiskelijoita Äänekoskella sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon. Tarjoamme osalle opiskelijoille erikoistumista tuuli- ja aurinkovoimaloiden asennukseen, korjaukseen ja huoltoon. Opiskelu tapahtuu Windsolab-oppimisympäristössä.

-Tämä on ainutlaatuista koulutusta valtakunnallisestikin ja hienoa, että voimme tarjota tätä mahdollisuutta nuorille yhteishaussa, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan muun muassa ammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus.

Viime kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 675 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 373.

Yhteishaun haku tehdään Opintopolussa.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718

Lisätietoja yhteishausta:

 

Jo yhdeksänteen metsäalan yhteiseen radiokampanjaan osallistuu ennätykselliset 31 metsäalan toimijaa helmi-maaliskuun viikoilla 6-10. Metsämiesten Säätiön kokoamassa kampanjassa kerrotaan 5 000 toiston avulla metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kampanja kuuluu lähes 50 eri kaupallisella radiokanavalla 6.2.-4.3. Poken Tarvaalan metsäala on mukana kampanjassa toista kertaa.

”Metsäalan toimijat haluavat yhdessä tuoda metsässä tehtävää työtä tutuksi ja viestiä metsäalan monipuolisista opiskelu- ja työmahdollisuuksista”, kertoo radiokampanjan kokoamisesta vastaavan Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen.

Metsä uusiutuvana luonnonvarana ja osaavat ihmiset ovat Suomen menestystekijät, minkä toimijat haluavat tuoda esille radiokampanjassa. Metsät tarjoavat työtä ja toimeentuloa, jotka mahdollistavat asumisen kautta Suomen. Metsät tuovat turvaa epävarmassa maailmantilanteessa ja ovat keskeinen osa huoltovarmuutta kuten ovat olleet kautta aikojen.

Metsäala ja metsänomistajat tuottavat yhdessä uusiutuvasta puusta puutuotteita ja yhteiskuntaan työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Metsiä hoidetaan ja käytetään vastuullisesti metsänomistajien tavoitteet ja metsän eri käyttömuodot yhteensovittaen. Kokonaiskestävää metsän- ja luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti tutkimukseen perustuen. Luonto- ja ympäristöarvojen huomioinnissa otetaan parhaat keinot käyttöön.

Suomen metsistä 60 % omistaa yksityishenkilöt, tavalliset suomalaiset perheet. He ovat suurin Suomen metsien omistajaryhmä, noin 600 000 henkilöä. Metsät tuottavat vuosittain miljardiluokan kantorahatulot ja pitävät yllä alueellista elinvoimaa. Metsäala tarjoaa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja työtehtäviä eri puolilla Suomea. Metsäteollisuus jalostaa puusta kuluttajatuotteita ihmisten arkipäivään ja tuottaa merkittävän osan Suomen vientituloista sekä ylläpitää suomalaisen hyvinvoinnin perustaa.

Metsäalalla on monipuolisia tehtäviä puunkorjuussa, puunhankinnassa, puunkuljetuksessa, metsänomistajien palvelussa, metsän- ja luonnonhoidossa, tutkimuksessa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä paikkatiedon parissa. Alan koneet ja työvälineet ovat huipputeknologiaa. Osaaville tekijöille, niin naisille kuin miehille, on tarjolla työmahdollisuuksia ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti. Metsäalan eri koulutusasteiden koulutusta löytyy ympäri maan.

Metsäalan radiokampanjassa ovat mukana FinSilva, Helsingin yliopisto, Hämeen ammatti-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Koneyrittäjät ry, Laania, Lapin ammattikorkeakoulu, Loimu ‒ Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Meto Metsäalan asiantuntijat, Metsä Group, Metsäkoulutus ry, Metsälehti, Metsämiesten Säätiö, Metsämuseo Lusto, Metsänhoitoyhdistykset, Paperiliitto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Savon ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Stora Enso, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen Seudun Ammattiopisto Tredu, Teollisuusliitto, Tornator, TTS Työtehoseura, UPM ja Versowood Oy.

Kampanjan kokoaja Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja saatuja lahjoituksia alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein.

Kati Merruntaus on astellut monta monituista kertaa Poken Tarvaalan pihamaalla – navetassa, kalustohallilla ja ruokalassa. Tällä kertaa maatalous- ja metsätieteiden maisteriopiskelija, agrologi ja metsäenergian tuottaja Merruntaus astuu ulos Viispiippusen ovesta, sillä takana on mielenkiintoinen päivä mehiläishoitajan opinnoissa.

– En minä vaan osaa pysyä täältä pois, hän naurahtaa.

Mehiläistarhaajaksi haluava Merruntaus on viime vuosina kulkenut monenlaisia opinpolkuja Suomessa ja maailmalla. 26-vuotias laukaalainen valittiin kesällä Suomen ensimmäiseksi EU:n biotalouslähettilääksi. Se tarkoittaa mielenkiintoisia projekteja biotalouden tunnetuksi tekemiseksi eri puolilla Eurooppaa.

– Minua kiinnostaa erityisesti lisätä nuorten ymmärrystä biotaloudesta. Suunnitteilla on ainakin jonkinlainen summer school, striimausta ja blogin kirjoittamista, Merruntaus kertoo.

18–30-vuotiaita nuorisolähettiläitä on 15 Euroopan eri maasta, ja Merruntaus valittiin joukkoon noin 300 hakijan joukosta.

Kati Merruntaus kannustaa nuoria haahuilemaan, sillä sivupoluilta pääsee aina palaamaan. Aina oppii uutta, mikään ei mene hukkaan, hän sanoo.

Kaikki on biotaloutta

Biotalouslähettiläänä toimiminen on Merruntaukselle luontevaa, sillä hänen elämässään ”biotalous on kaikkialla”.

– Biotalous on laaja-alainen kokonaisuus, jonka avulla maailmasta voidaan tehdä parempi paikka elää. Esimerkiksi Suomessa on pitkät perinteet metsissä liikkumiseen, mikä on jossain määrin erikoista muualla Euroopassa. Biotalous ei ole mitään viherpesua, vaan siinä on paljon potentiaalia. Kun tämän saisi tuotua ihmisten tietoisuuteen, hän pohtii.

Kati Merruntaus puhuu esimerkiksi agrometsätalouden eli puustoisen maatalouden puolesta. Siinä yhdistetään metsä- ja peltoviljelyä parantaen maaperän laatua ja monimuotoisuutta.

– Metsään voidaan istuttaa hedelmäpuita tai siellä kasvattaa perunoita. Puita istutetaan myös tuulensuojaksi peltojen reunoille, hän mainitsee esimerkkejä.

Kati Merruntaus kuvattiin tutussa paikassa Poken Tarvaalan navetassa. Tie on vienyt Itä-Suomen yliopistoon ja EU:n biotalouslähettilääksi, mutta lehmien luo on aina kaipuu.

Isojen koneiden kimppuun

Eurooppalaisen mittakaavan ja akateemisen maailman vastapainoksi Merruntauksella on aina ollut halu tehdä konkreettista työtä ruohonjuuritasolla vilja- ja metsätilalla Laukaassa.

– Olen aina halunnut olla maanviljelijä, en ole juuri harkinnut mitään muuta, hän sanoo.

Peruskoulun jälkeen hän lähtikin Tarvaalaan maaseutuyrittäjän opintoihin.

– Sitten näin, että pojat ajoivat isoilla koneilla, ja minäkin halusin mukaan, hän muistelee.

Niinpä opinnot jatkuivat metsäenergian puolella. Agrologiksi hän valmistui Poken naapurista Jamkista vuonna 2023, mutta ehti jo pari vuotta aikaisemmin aloittaa opiskelut Joensuun yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.

– Kesti kauan, ennen kuin tajusin, että voin hakea tällä taustalla yliopistoon. Käytännön osaamisesta, esimerkiksi kasvupaikkamittausten tekemisestä, on ollut paljon hyötyä yliopistolla.

Kesällä Merruntaus on työskennellyt tutkimusavustajana muun muassa soiden ekologiaan liittyvässä tutkimuksessa. Myös lomittajan työt ovat tulleet tutuiksi.

Kotitilalla on siirrytty luomuun vuonna 2018, ja sukupolvenvaihdos on suunnitteilla. Siihen liittyy Merruntauksen mukaan uusia visioita.

– Haluaisin, että kotitilalla olisi monimuotoinen metsäpuutarha ja voisin elää mahdollisimman omavaraisesti. Minulla olisi lampaita ja pitäisin mielelläni mehiläisiä pölyttäjinä, hän kuvailee.

Missä ahkera ja aktiivinen Kati Merruntaus näkee itsensä kolmen vuoden päästä?

– Uskon, että rakennan kotipaikkaa, mutta en ihan täyspäiväisesti. Tutkijan työ ja tiedonvälitykseen liittyvä työ kiinnostavat. Uskon, että olen myös järjestötoiminnassa jollain lailla mukana, hän arvelee.

Kiinnostaako sinua opiskella metsäenergian tuottajaksi tai mehiläistarhaajaksi? Lue lisää metsäalan perustutkinnosta ja mehiläistarhaajan koulutuksesta !

Jos olet joskus matkalla Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan niemenkärkeen, saatat pysähtyä pieneen Olderfjordin kylään Jäämeren rannalla. Kylässä on leirintäalueen, ravintolan ja matkamuistomyymälän yhdistelmä, Olderfjord turistsenter, ja siellä äänekoskelainen Iiro Karppinen vietti viime keväänä kuusi viikkoa Erasmus+-vaihdossa.

– Oli hieno kokemus, voisin lähteä uudestaan, Karppinen, 18, sanoo.

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Karppinen innostui ulkomaille lähdöstä, kun opettaja esitteli mahdollisuutta koulussa.

– Ajattelin, että nyt on pakko lähteä, tai myöhemmin kaduttaa.

Olderfjord sijaitsee Pohjoise-Norjassa Jäämeren rannalla.

Kuvia verkkosivuille

Olderfjord turistsenter on Pokelle uusi Erasmus+-kumppani Pohjois-Norjassa. Turistsenter tarjoaa työssäoppimispaikkoja esimerkiksi merkonomeille, ravintola- ja cateringalalle, IT-alalle sekä puhtaus- ja kiinteistöalalle. Lisäksi lähellä olevalle maatilalle on eläintenhoitajien mahdollista päästä harjoitteluun.

Iiro Karppinen kertoo, että Olderfjordin kylässä on vain noin viisikymmentä asukasta. Pääsiäisen aikaan kylässä olikin vielä rauhallista. Toisin on kesällä, kun kansainväliset turistit ovat liikkeellä. Silloin tarvitaan paljon kesätyöntekijöitä.

Karppisen pääasiallinen tehtävä harjoittelussa oli ottaa yrityksen verkkosivuille kuvia.

– Otin 360 asteen kuvia ja videoita eri paikoista, esimerkiksi rakennuksista, majoitushuoneista ja maisemista, hän kertoo.

Etukäteen hän perehtyi 360-kuvaamiseen opiskelemalla verkosta, ja kameran hän sai reissuaan varten lainaan Pokelta.

Yksi paikan omistajista on suomalainen Heli Korhonen, joka neuvoi ja opasti työtehtävissä.

– Kuvat ovat markkinoinnin käytössä. Niiden tarkoitus on, että ihmiset näkevät, millaista paikassa on.

Kun pohjoiseen matkalla oleva turisti etsii etukäteen tietoa Olderfjordista, hän todennäköisesti katsoo Iiron ottamia kuvia.

Kokemus Erasmus+-vaihdosta sai Iiro Karppisen innostumaan reissaamisesta entistä enemmän. Ensi keväänä valmistuva Karppinen voisi kuvitella lähtevänsä ulkomaille töihin. Opettaja Kauno Riihonen kannustaa opiskelijoita hakemaan ulkomaille vaihtoon.

Kansainvälinen majoitus

Vaihtoaika vuonon pohjukassa Jäämeren rannalla kului nopeasti. Vaikka kylä oli pieni, vapaa-ajan ongelmia ei tullut.

– Siellä sai olla hiljaisuudessa. Kävin paljon kävelyillä. Maisemat olivat tosi hienot, Karppinen kertoo.

Vipinää päiviin toi yhteismajoitus muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Asumus löytyi aivan läheltä, samasta kylästä.

– Majoitusrakennus on vanha päiväkoti, ja siellä asui myös muita opiskelijoita Puolasta ja Suomesta, Karppinen kertoo.

Iiron opettaja Kauno Riihonen pääsi tutustumaan Olderfjordin vaihtopaikkaan Iiron harjoittelun aikana. Hän kannustaa opiskelijoita lähtemään ulkomaille, kun siihen on mahdollisuus.

– Erasmus-rahan on suunniteltu kattavan 80 prosenttia matkasta aiheutuvista kuluista. Nostan hattua Iirolle, että hän lähti vaihtoon ja järjesti itse oleskelunsa, Riihonen kehuu.

Asian kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä ulkomaanvaihto sopii parhaiten työssäoppimisviikoille. Etukäteen täytyy tehdä Wilmaan hakemus, toimittaa CV ja käydä Poken järjestämä kansainvälisyysinfo.

Iiro Karppiselle Norjan kokemus oli niin mukava, että se saattaa vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin.

– Nyt tuntuu, että olisi halua lähteä reissuun, vaikka IT-alan tukitehtäviin ulkomaille ennen armeijaa, hän suunnittelee.

Täältä voit tustua yritykseen, jossa Iiro oli työssäoppimassa:  Olderfjord Turistsenter,