Opiskelijoiden ja henkilökunnan koronarokotukset järjestetään Pokella Äänekoskella, Laukaassa ja Saarijärvellä elo-syyskuussa. Äänekoskella Piilolan kampuksella rokotuspäivä on torstaina 19. elokuuta ja Opinahjon kampuksella torstaina 2. syyskuuta. Tällöin annetaan vain ensimmäinen rokotus eli jos sen on jo saanut aiemmin, on toiseen rokotukseen mentävä terveyskeskuksesta annetun aikataulun mukaan. Niille, jotka ottavat ensimmäisen rokotuksen Poken rokotuspäivissä, järjestetään tehosterokotuspäivät koululla marraskuussa.

Rokotuksia annetaan ilman ajanvarausta koulupäivän aikana kello 9-15.30 kummallakin kampuksella liikuntasalissa. Rokotukseen voivat mennä myös Äänekoskella opiskelevat ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat.

Laukaassa Poken opiskelijat voivat mennä rokotukseen ilman ajanvarausta koulupäivän aikana Sydän-Laukaan koululla 17., 18., 24., 27.8. ja 2.9. kello 9-14.30. Myös Laukaassa annetaan tehosterokote marraskuussa. Tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Saarijärvellä kouluterveydenhoito tarjoaa mahdollisuuden koronarokotteen ottamiseen keskiviikkona 25.8., jolloin annetaan ensimmäinen tai  toinen koronarokote (tehosterokote), jos ensimmäisestä rokotteesta on aikaa vähintään 8 viikkoa. Rokotukseen voivat mennä sekä opiskelijat että henkilökunta. Rokotukset annetaan terveydenhoitajan huoneessa B-talon toisessa kerroksessa klo 10 – 14.

Opiskelijat saavat tarkemmat ohjeet päivän kulusta Wilma-viestillä.

 

Lisätietoja: koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Opinahjo), p. 040 358 6560

koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Piilola), p. 040 054 9288

 

 

Jatkuva oppiminen on osa nykyajan työelämää. Uudet työvälineet ja käytännöt, digitalisaatio ja muutokset yksilön työuralla haastavat oppimaan, omaksumaan ja opiskelemaan. Pelkkä työssäoppiminen ei kuitenkaan yleensä riitä, vaan lisäksi työhön tarvitaan koulutusta niin alakohtaisista kuin yleisistäkin työelämän taidoista. Keski-Suomessa on kartoitettu työntekijöiden osaamisen tarpeita osana OsaajaKS-palveluketjun rakentamista.

Keski-Suomessa kartoitettiin keväällä 2021 työelämän osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalla, ICT-alalla sekä kone- ja tuotantotekniikan alalla. Kartoituksen toteutti OsaajaKS-palveluketjua rakentava Uusi jatkuvan oppimisen palveluketju Keski-Suomen työllisyyden kokeilukuntiin -hanke (2020–2023), jossa on mukana Poke sekä useita keskisuomalaisia oppilaitoksia.

”Sosiaali- ja terveysala, ICT-ala sekä kone- ja tuotantotekniikan ala kärsivät eniten työvoimapulasta Keski-Suomessa. Meidän työnämme on auttaa työnhakijoita hankkimaan sellaista osaamista, että he voisivat työllistyä esimerkiksi näille aloille”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Maarit Viljakainen Jyväskylän yliopistosta.

Osaamistarvekartoitukseen vastasi yli 80 keskisuomalaista työnantajaa kohdealoilta. Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset suunnittelevat kysyntään vastaavia koulutuksia sekä uraohjausta kartoituksesta saatujen tietojen perusteella.

Työntekijöiltä toivotaan vuorovaikutustaitoja, aloitteellisuutta ja ongelmanratkaisukykyä

Yleisten työelämätaitojen merkitys on kartoituksen perusteella kaikilla toimialoilla suuri. Työnantajat pitivät tärkeinä muun muassa viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä. Tuloksista ilmenee myös, että työntekijöillä on oltava paineensietokykyä. Lisäksi heidän on osattava johtaa itseään ja ratkaista työtehtävissä eteen tulevia ongelmia.

”Alakohtaisen osaamisen lisäksi vastaajat toivovat työntekijöiltä yleisiä työelämä- ja viestintätaitoja eli sitä, että työpaikalla tehdään mitä sovitaan, ollaan aloitteellisia sekä käyttäydytään ystävällisesti ja yhteistyökykyisesti työkavereita ja asiakkaita kohtaan. Digitaalisten viestintätaitojen osalta tämä tarkoittaa vähintään nykytekniikan ja viestintävälineiden perustason hallitsemista”, Maarit Viljakainen kertoo.

Nämä yleiset työelämätaidot nousivat esiin kaikilla osaamistarvekartoituksen toimialoilla. Sosiaali- ja terveysalalla, ICT-alalla ja kone- ja tuotantotekniikan alalla tarvitaan kuitenkin myös alakohtaista osaamista. Koulutus tukee ammattitaidon kehittymistä ja kehittämistä.

”Työntekijällä on oltava sopivaa ammattitaitoa, jota saa koulutuksen kautta. Työ opettaa tekijäänsä monissa asioissa, mutta se ei korvaa opinnoista saatavia tietoja ja taitoja, sillä tutkimus ja innovaatiot uudistavat tietoa ja välineitä”, Maarit Viljakainen toteaa.

Mitä osaamista Keski-Suomessa tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa?

Työnantajien vastausten mukaan sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeita ovat voimavaralähtöinen ja osallisuutta edistävä työskentelyosaaminen, asiakkaan palveluohjausosaaminen sekä kuntouttavat työmenetelmät. Toisen asteen tutkinnoista lähihoitajille, hoitoapulaisille ja hoiva-avustajille sekä korkeakoulutuksen puolelta sairaanhoitajille ja varhaiskasvatuksen opettajille on vastausten perusteella kysyntää sosiaali- ja terveysalalla tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Erilaiset pilviteknologiat, tietoturva, tekoäly ja sen mahdollisuudet sekä teknologian jatkuvan kehittymisen mukana pysyminen ovat ICT-alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Korkeakoulutasoisen koulutuksen edellyttämiä ammatteja, joille kartoituksen perusteella on kysyntää, ovat muun muassa ohjelmisto- ja full stack -kehittäjät sekä konsultit ja projektipäälliköt.

Kone- ja tuotantotekniikan puolella tarvitaan työnantajien mukaan kykyä sopeutua työelämän muutoksiin, moniosaajuutta sekä jatkuvaa itsensä kehittämisen taitoa ja halua. Kone- ja tuotantotekniikan alalla laserleikkaajat, koneistajat sekä kokoonpanijat työllistyvät tällä hetkellä todennäköisimmin. Alalla on kysyntää työntekijöille myös sellaisissa työtehtävissä, joissa edellytetään ohjelmointitaitoa.

Kielitaito – niin suomen kielen kuin englannin kielen osaaminen – on tärkeää kaikilla kolmella alalla niin maahanmuuton kuin kansainvälistymisen näkökulmista.

”Työelämässä tarvitaan suomen kielen taitoa, mutta toisaalta myös englannin kieltä muun muassa vieraskielisten asiakkaiden kohtaamiseen ja uusien välineiden opetteluun. Esimerkiksi ICT-alalla koko työyhteisön kieli voi olla englanti”, Maarit Viljakainen summaa.

Tutustu tästä OsaajaKS-osaamistarvekartoituksen raporttiin (julkaistu 5/2021).

 

Niko Kanerva on ponnistanut Poken opeilla keittiömestariksi Helsinkiin. Ravintola-alalla kiehtoo sen vaihtelevuus.

Kun perusasiat opettelee kunnolla, hoitaa työnsä hyvin ja on sopivassa hetkessä rohkea – siinä on hyvän ravintolakokin resepti.

Näin ajattelee restonomi ja keittiömestari, Äänekoskelta kotoisin oleva Niko Kanerva, 28.

Hän valmistui kymmenen vuotta sitten Pokelta ravintolakokiksi ja luotsaa tällä hetkellä Hakaniemen Memphis-ravintolaa keittiömestarina.

Kanervalla on itsellään vuosikymmenen kokemus niin eri työpaikoista kuin jatko-opinnoistakin. Omia opiskeluvuosia Pokella Kanerva muistelee lämmöllä.

– En ollut hirveän varma ihminen, kun tulin kouluun, mutta opettajat tsemppasivat luottamaan itseen ja omaan tekemiseen. Kun teet ja haluat oppia, pystyt siihen. Se on ollut tärkein oppi, hän muistelee.

Varmuutta työhön saa hänen mukaansa harjoitteluissa ja töitä paiskimalla.

– Harjoitteluja voisi olla enemmänkin, sillä työn oppii tekemällä. Kun teet harjoittelut hyvin, niistä voi aueta ovia työpaikkoihin, hän muistuttaa.

Omat harjoittelunsa Kanerva teki aikanaan suomalaisessa ravintolassa Espanjan Fuengirolassa sekä Hirvaskankaan ABC:llä.

– Halusin nimenomaan ABC:lle harjoitteluun, sillä halusin saada nopeutta työskentelyyn. Kyllä sitä tulikin, kun oli pari kesää kesätöissä.

Toisessa kesätyöpaikassa, Holiday Club Saimaan kalaravintolassa, hän saikin yllätyksekseen vastata koko ravintolan keittiöpuolesta keittiömestarin jäädessä kesälomalle.

– Se kyllä opetti vastuuta, laatua ja tarkkuutta, hän naurahtaa.

Kanerva jatkoi opiskelujaan Haaga-Heliassa Helsingissä valmistuen restonomiksi ja teki harjoittelunsa Virgin Oil -ravintolassa. Valmistumisen jälkeen hän jäi suoraan töihin ravintolaan ja eteni vuoromestariksi. Tässä työssä Kanerva viihtyi kolme vuotta.

Niko Kanerva viihtyy nykyisessä työssään Memphisin keittiömestarina Helsingissä.

 

Eräänä iltana vuonna 2019 Kanervan puhelin soi.

– Puhelu tuli illalla vähän kummalliseen aikaan, en melkeinpä vastannut siihen. Ryhmäpäällikkömme soitti ja kertoi, että Hakaniemeen oltiin perustamassa uutta Memphis-ravintolaa. Minua kysyttin sen keittiömestariksi. Ei tarvinnut miettiä monta sekuntia, kun vastasin kyllä, Kanerva muistelee.

Keittiömestarina hän on muun muassa vastuussa ravintolan keittiön tuotteista ja palvelun sujuvuudesta.

– Vastaan myynnistä ja katteista, teen työvuorot, valvon keittiössä mitä toiset tekevät, otan kopin asiakkaiden palautteista ja kehittelen uusia tuotteita, Kanerva luettelee työtehtäviään.

– Päivät ovat hyvin vaihtelevia, ja se on tässä työssä parasta. Ravintola-alalla on monia mahdollisuuksia edetä urallaan. Seikkailunhalusta on hyötyä, vinkkaa Niko Kanerva.

Keittiömestarin työ on monipuolista, ja se sopii Nikolle.

 

Innostuitko kokin ammatista? Meille voit hakea jatkuvassa haussa opiskelemaan kokiksi Äänekoskelle ja Viitasaarella. Lue lisää!

 

 

 

 

Tänä kesänä aletaan kerätä uudenlaista työelämäpalautetta Poken työelämäkumppaneilta eli yrityksiltä ja julkiselta sektorilta. Palautteella halutaan kuulla työelämän kokemuksia koulutuksen järjestäjien tarjoamista palveluista eli koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Työelämän antama palaute on tärkeää ammatillisen koulutuksen laadun kehittämisen sekä työelämän kanssa tehtävän yhteistyön sujuvuuden kannalta.  Valtakunnallisesti kerättävä työelämäpalaute vaikuttaa myös oppilaitoksen rahoitukseen.

Palautteen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön heinäkuussa, jolloin Opetushallituksesta lähetetään oppisopimusten ja koulutussopimusten nimetyille työpaikkaohjaajille sähköpostilla ensimmäiset palautekyselyt. Työpaikkaohjaajille kohdennettu kysely koskee yhteistyötä ja sen toimivuuden arviointia Poken kanssa. Kysely lähetetään siihen sähköpostiosoitteeseen, joka on ilmoitettu Pokelle. Jatkossa palautekysely lähetetään automaattisesti sopimuksissa nimetyille työpaikkaohjaajille jokaisen oppisopimuksen ja koulutussopimuksen päättyessä.

Palautejärjestelmän toinen vaihe otetaan käyttöön ensi tammikuussa, jolloin kysely lähetetään sähköpostilla myös oppi- ja koulutussopimuksissa nimetylle työnantajan yhteyshenkilölle. Työnantajakysely koskee yleisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä ja sen sujumista Poken kanssa. Kysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa tammi-helmikuussa ja heinä-elokuussa.

Molemmissa kyselyissä palaute annetaan tunnistamattomana, ja tulokset raportoituvat vain Poken käyttöön.

Mikäli linkki on toimitettu työpaikalla väärälle henkilölle esimerkiksi muuttuneen yhteystiedon takia, vastaanottaja voi välittää viestin oikealle henkilölle.

Myös opiskelijat antavat palautetta

Myös opiskelijat antavat palautetta kaksi kertaa opintojen aikana, opiskelunsa alussa sekä lopussa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalautteen avulla seurataan opiskelijoiden tyytyväisyyttä koulutuksen järjestämiseen ja sen vaikuttavuuteen. Palaute annetaan anonyymisti, ja tuloksia käytetään kansalliseen ja koulutuksen järjestäjän sisäiseen laadun seurantaan.

Lisätietoa työelämäpalautteesta

Jos korkeakoulupaikka ei tärpännyt tänä vuonna, niin meillä on tarjolla mielekästä tekemistä välivuoden ajaksi. Pokella voit opiskella vaikka vain yhden tutkinnon osan, ja valinnan varaa on monella alalla. Esimerkiksi liiketoiminnan perustutkinnossa eli merkonomiopinnoissa on monia vaihtoehtoja, joista voi olla jatkossa hyötyä esimerkiksi kauppakorkeakoulun valintakokeita ajatellen tai työelämässä.

Liiketoiminnan perustutkinto

  • Asiakaspalvelu -tutkinnon osa
  • Työyhteisössä toimiminen -tutkinnon osa
  • Tuloksellinen toiminta -tutkinnon osa

Kokkiopinnoissa on myös kiinnostavia tutkinnon osia, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa eismerkiksi kesätöissä tai opiskeluajan keikkatöissä.

Ravintola- ja cateringalan perustutkinto

  • Ravitsemuspalvelussa toimiminen -tutkinnon osa
  • Pika- ja katuruuat -tutkinnon osa

 

Ja tietenkin meillä voi suortittaa ihan koko tutkinnonkin laajasta perustutkintojen tarjonnastamme. Jatkuva haku on auki läpi vuoden. Tutustu tällä hetkellä auki olevaan tarjontaamme koulutushaussa.

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 17. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 398 nuorta oman alansa perustutkinnon. Määrä on kaikkien aikojen ennätys yhteishaussa Pokella. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan logistiikka, sähkö- ja automaatio, metsä sekä hiusala.

Tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen VALMAn haku oli ensimmäistä kertaa samaan aikaan yhteishaun kanssa. VALMAan valittiin 14 nuorta.

Oppivelvollisia hakijoista oli noin 75 prosenttia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Oppivelvollisuus koskee tänä keväänä peruskoulunsa päättäneitä, jotka ovat pääosin vuonna 2005 syntyneitä. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta.

Loput 25 prosenttia Pokelle yhteishaussa valituista ovat aiemmin perusopetuksen tai lukion päättäneitä.

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo opinto-ohjaaja Leena-Marja Jäspi.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella.

Oppivelvollisuuden laajeneminen 18-vuotiaaksi asti tarkoittaa myös sitä, että opiskelu on maksutonta. Pokella on jo tähänkin asti kustannettu opiskelijoille opiskelutarvikkeita, kuten työasuja omiksi ja työvälineitä lainaksi. Nyt maksuttomuus laajenee niin, että oppivelvollisille kustannetaan kaikilla aloilla vaatteet ja työvälineet. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi pakolliset työhön liittyvät korttikoulutukset ja kortit, kuten tulityö-, työturvallisuus- ja ensiapukortit.

– Oppivelvollisuuden laajeneminen tuo monenlaisia muutoksia toimintaamme. Monet asiat tarkentuvat lukuvuoden aikana., sanoo Leena-Marja Jäspi.

Yhteishaku on edelleen peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Yhteishaussa on mukana osa perustutkintojen paikoista. Loput paikat ovat auki jatkuvassa haussa, jossa on myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen paikat. Tällä hetkellä jatkuvan haun kautta löytyy vapaita opiskelupaikkoja esimerkiksi liiketoiminnan, ravintola- ja cateringalan, rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin. Poken jatkuvan haun koulutustarjonta löytyy nettisivuiltamme www.poke.fi.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 1.7. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Valitut opiskelijat yksiköittäin:

  • Piilola   Äänekoski     164
  • Opinahjo  Äänekoski    74
  • Saarijärvi                       96
  • Viitasaari                       43
  • Laukaa                           35
  • Yhteensä                     412

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Leena-Marja Jäspi, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 095 6831

 

Syksyllä alkavien lähihoitaja- ja hoiva-avustajakoulutusten hakuaikaa on jatkettu, joten vielä ehtii kesän ajan hakea syksyllä alkaviin koulutuksiin. Täydennyshaussa on mukana kolme koulutusta. Äänekoskella toteutettava sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitajan koulutus sekä jo valmistuneille lähihoitajille tarkoitettu lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala. Lisäksi Saarijärvellä alkavan hoiva-avustajan hakuaikaa on jatkettu.

Lähihoitajan koulutukseen voi hakea 3. elokuuta mennessä. Hoiva-avustajan sekä lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaan haku loppuu 31. heinäkuuta.

Hakemuksensa jättäneille järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskoe 5. elokuuta kello 8.30 alkaen osoitteessa Opinahjontie 1, 44120 Äänekoski. Kokeeseen tullaan ilman erillistä kutsua.

Lue lisää ja hae koulutuksiin verkkosivuiltamme alla olevista linkeistä:

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Hannele Lindstrand, p. 040 533 2684

Poke aloittaa kesäkuun ajan kokoontuvan Kesätuvan, jonne opiskelijat voivat tulla tekemään ohjatusti kesäopintojaan tai kesken jääneitä opintosuorituksiaan. Kesätupa on jatkoa talvella aloitetulle tukipajalle.

-Tukipaja osoittautui suosituksi ja tarpeelliseksi. Aluksi kokeilimme sitä Äänekosken kummassakin yksikössä kerran viikossa muutaman tunnin sekä Viitasaarella koko päivän. Totesimme, että alat ja opiskelijoiden tarpeet ovat niin erilaisia, että aloimme järjestää ryhmäkohtaisiakin tukipajoja. Toiminta laajeni niin, että myös henkilökohtaisia aikoja pystyi sopimaan. Tukipajaan sai tulla jokainen opiskelija joko oma-aloitteisesti tai opettajan suosituksesta, ja siellä tehtiin sekä ammatillisten aineiden että yhteisten tutkinnonosien tehtäviä, sanoo kasvatusohjaaja Merja Haaksiluoto.

Tukipaja osoittautui hyväksi ja suosituksi, ja siinä kävikin kymmeniä opiskelijoita, jotka saivat kesken jääneitä opintojaksoja valmiiksi.

Pokella tarjotaan myös kesäopintoja, lähinnä valinnaisia yhteisiä opintoja itsenäisinä verkkokursseina. Tähän tarpeeseen kasvatusohjaajat päättivät perustaa Kesätuvan, joka toimii 8.-24. kesäkuuta kolmena päivänä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12-15 Poken Piilolan kampuksella.

Tukipajan ja Kesätuvan mahdollistivat lisärahoitus, jota Poke sai koronan vaikutusten ehkäisyyn sekä opinto-ohjauksen ja muun ohjauksen kehittämiseen. Koronavajetta syntyi kevättalvella 2020 sekä viime syksynä, kun oltiin etäopetuksessa.

– Tuen tavoite on, että opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen hänen omasta näkökulmastaan oikeaan aikaan, jolloin pystytään estämään ajoissa, etteivät rästiin jääneet opinnot kasaannu. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu nuoria, joita teoriaopinnot eivät niin innosta. Meille hakeutuu enemmän tekijöitä, joilla ei useinkaan ole kovin hyvä käsitys itsestään oppijoina. Heille suhde oppimiseen on peruskoulussa muodostunut negatiiviseksi. Kesätupa on matalan kynnyksen paikka tulla tekemään opintoja, ja se sopii hyvin esimerkiksi opiskelijalle, joka ei ole saanut kesätöitä alkukesälle. Kesätupa sopii myös niille aikuisille, jotka opiskelevat koko kesän ja joilla on kesäkuussa lapselleen päivähoitopaikka, sanoo Haaksiluoto.

Hän kertoo, että opiskelijat ovat kiittäneet, että ovat saaneet tukipajan avulla suorituksia opintojaksoista. Lisäksi he ovat ohjauksessa oppineet paremmin tekemään itsenäisesti opintoja ja aikatauluttamaan niitä.

-Monen käsitys itsestä oppijana on muuttunut. Niillä, joilla on paljon keskeneräisiä suorituksia, stressi kevenee, kun saa tehtyä rästejä pois. En ole nähnyt, että vastaavaa kesätupaa tai ohjattuja kesäopintoja tarjottaisiin muissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä on ollut hyvä kokeilu, sanoo Haaksiluoto.

Opiskelijat tulevat tukipajaan eri syistä. Joillekin riittää tieto, että apu on lähellä, kun sitä tarvitsee. Joku toinen tarvitsee enemmän apua toinen. Kasvatusohjaajat eivät opeta eivätkä anna valmiita vastauksia, vaan auttavat oman toiminnan ohjauksessa ja opiskelutekniikoissa. Kesätupaan voi tulla myös, jos kotona ei ole välineitä, kuten tietokonetta.

 Lisätietoja

kasvatusohjaaja Merja Haaksiluoto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
p. 040 662 1571

Valmistuneet opiskelijat 1.1.-4.6.2021

Yhteensä valmistui 316 opiskelijaa. Onnittelut kaikille!

Julkaisemme luvan antaneiden nimet.

LAUKAA

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Hakulinen Jere, Laukaa, Mirzai Hedayad, Jyväskylä, Naseri Taghi, Jyväskylä, Nurmi Saku, Laukaa ja Petosalmi Jarkko, Jyväskylä

SAARIJÄRVI

Eläintenhoidon ammattitutkinto, koirahieroja

Hakulinen Meri, Jyväskylä, Hautala Johanna, Jyväskylä, Heikkilä Merja, Jyväskylä, Ketomäki Sanna, Jyväskylä, Lintala Virve, Seinäjoki, Mustola Jemila, Jyväskylä, Paajanen Jonna, Pieksämäki, Pekkanen Johanna, Ilmajoki, Puranen Tanja, Viitasaari ja Rytkönen Jenna, Uurainen

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja

Teppo Tanja, Jyväskylä

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja

Jylhäsalmi Heidi, Keitele, Nyrhinen Timo, Turku ja Rautiainen Jere, Saarijärvi

Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas

Tupamäki Mirja, Uurainen

Maatalousalan ammattitutkinto, maatalouslomittaja

Tammelin Milja, Saarijärvi

Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja

Böhm Maria, Uurainen, Halme Marika, Äänekoski, Harju Satu, Hankasalmi, Hämäläinen Sari, Jyväskylä, Kerttula Heli Jyväskylä, Kesämäki Tomi, Tampere, Ollikainen Saana, Kangasniemi, Partio Anni, Jyväskylä, Rissanen Emilia, Jyväskylä, Sotamaa Irene, Jyväskylä, Säilä Neea, Äänekoski, Tainio Taija, Äänekoski, Taipale Jasmiina, Jyväskylä, Tarvainen Ira, Saarijärvi, Toukola Riina, Jyväskylä ja Turpeinen Heli, Karstula

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä

Hiironen Maria, Saarijärvi, Honkanen Arttu, Saarijärvi, Hämäläinen Jaakko, Äänekoski, Koljonen Janika, Viitasaari, Latva Miia, Viitasaari, Muhonen Eetu, Karstula, Orava Arttu, Pihtipudas, Pietikäinen Teea, Viitasaari, Pääkkönen Timo-Pekka, Äänekoski, Rauma Mika, Perho, Tenhunen Jere, Viitasaari, Tiihonen Joel, Hankasalmi ja Vääräjärvi Aleksi, Saarijärvi

Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja

Ahola Joonas, Kyyjärvi, Kalliokoski Juho-Pekka, Saarijärvi, Kärki Lauri, Kyyjärvi, Notkola Onni, Saarijärvi, Peura Anna-Katariina, Laukaa, Ruotsalainen Aki, Jyväskylä, Siirtonen Jaani, Äänekoski, Sällinen Topias, Äänekoski, Tamminen Henri, Saarijärvi, Toivanen Riku, Äänekoski (kaksoistutkinto) ja Tourunen Valtteri, Äänekoski (kaksoistutkinto)

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Hölttä Ville, Saarijärvi (kaksoistutkinto), Lietonen Jani, Saarijärvi ja Temonen Tommi, Saarijärvi

 

VIITASAARI

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneistaja

Lohilahti Akseli, Viitasaari ja Tenhunen Elle, Viitasaari

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, levyseppähitsaaja

Kuusinen Jyri, Viitasaari, Niskanen Joonas, Viitasaari, Paananen Juho, Keitele, Tervo Sami, Viitasaari ja Varis Valtteri, Viitasaari

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja

Lehtinen Miikka, Pihtipudas ja Närhi Eeva, Viitasaari

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Holm Aatu, Viitasaari, Rekonen Joni, Pihtipudas, Tarvainen Kasper, Jyväskylä, Hautasuo Alex, Kinnula, Jämsén Lauri, Pihtipudas, Romanov Anton, Viitasaari, Silvennoinen Sampsa, Viitasaari, Oinonen Niko, Viitasaari, Blomberg Jesse, Äänekoski, Kalenius Juho, Uurainen ja Närhi Ville, Laukaa

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Pekkarinen Manu, Kinnula, Uusimäki Eero, Viitasaari, Hämäläinen Valtteri, Kinnula, Kinnunen Jarkko, Kinnula, Lindholm Riku, Kinnula, Pohjonen Meiju, Kivijärvi ja Saksi Sandra, Kinnula

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Tuohimetsä Pilvi, Viitasaari

ÄÄNEKOSKI OPINAHJO

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja

Hannukainen Susanna, Äänekoski ja Koskinen Maarit, Äänekoski

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, nuoriso- ja yhteisöohjaaja

Liimatainen Anne, Äänekoski, Ojala Alisa, Äänekoski, Rantanen Esa, Äänekoski, Sohlman Jouni, Äänekoski, Tamminen Mika, Saarijärvi ja Viik Hanna, Äänekoski

Liiketoiminnan ammattitutkinto

Arvola Karoliina, Viitasaari, Hyörinen Anna-Maija, Jyväskylä, Keurulainen Kati, Uurainen, Ojanen Outi, Äänekoski, Pulkkinen Jonna, Äänekoski, Svärd Milja, Kuopio ja Wilen Virve, Jyväskylä

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi

Wardak Hamid, Äänekoski, Yurasri Siwaphon, Äänekoski, Hämäläinen Alisa, Laukaa, Halttunen Otto, Äänekoski, Hokkanen Saara, Konnevesi, Holopainen Minna, Äänekoski, Häyrinen Laura, Uurainen, Markkanen Sari, Äänekoski, Sillantaus Anniina, Saarijärvi, Viikki Riikka, Petäjävesi ja Wiklund Mia, Jyväskylä

Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Asunmaa Kaija Keuruu, Hakonen Jani, Viitasaari, Huhtanen Niko, Äänekoski, Huuskonen Jarno, Äänekoski, Hytönen Riikka, Konnevesi, Hänninen Den, Jyväskylä, Litmanen Juha, Äänekoski, Reini Hanna, Jyväskylä, Sorri Marko, Äänekoski ja Suopellonmäki Mikko, Äänekoski

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto

Kolehmainen Saana, Jyväskylä

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

Lauronen Ronja, Äänekoski, Saren Veera, Äänekoski, Kinnunen Salla, Jyväskylä, Martikainen Saara, Jyväskylä ja Tollola Julia, Jyväskylä

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Ahomaa Päivi, Pihtipudas, Broman Leena, Saarijärvi, Grönqvist Janika Saarijärvi, Hiekkala Toini, Saarijärvi, Hietikko Jaana, Uurainen, Honkala Viivi, Jyväskylä, Huttunen Mira, Äänekoski, Hytönen Vilma, Jyväskylä, Häkkinen Päivi, Saarijärvi, Hämäläinen Elina, Laukaa, Järvinen Eija, Äänekoski, Kainulainen Mira, Kivijärvi, Kallberg Marja, Äänekoski, Kekkonen Petra, Äänekoski, Koskinen Janika, Saarijärvi, Kujanpää Tanja, Pihtipudas, Kumpulainen Tarja, Viitasaari, Könssi Hanna, Äänekoski, Lahtinen Noora, Saarijärvi, Lappalainen Sanna, Viitasaari, Laulainen Tuula, Viitasaari, Liimatainen Kirsi, Viitasaari, Malinen Taija, Saarijärvi, Manner Aarno, Äänekoski, Marjanen Taika, Konnevesi, Monthan Piia, Äänekoski, Muhonen Oili, Kannonkoski, Myllylä Virpi, Saarijärvi, Mörsky Ida, Äänekoski, Nekkonen Riitta, Karstula, Niemi Eija, Kinnula, Nieminen Miia, Saarijärvi, Niskanen Marja-Leena, Viitasaari, Niskanen Sara, Jyväskylä, Oksanen Jaana, Äänekoski, Paatelainen Aino, Laukaa, Parviainen Angkhana, Karstula, Pasanen Armas, Viitasaari, Pasanen-Holm Pirjo, Karstula, Phoprasoet Phatthani, Saarijärvi, Pitkänen Sanna, Viitasaari, Puranen Tiia, Viitasaari, Rautiainen Timo, Saarijärvi, Rekonen Irina, Kinnula, Repo-Miekkavaara Marjo, Viitasaari, Riikonen Eveliina, Äänekoski, Sergejeva Liilia, Jyväskylä, Siekkinen Anni, Viitasaari, Siekkinen Kaisa, Keitele, Siikamäki Nora, Saarijärvi, Sillanpää Marko, Pihtipudas, Sironen Kirsi, Saarijärvi, Sysimäki Petri, Karstula, Tuomainen Johanna, Äänekoski (kaksoistutkinto), Utriainen Sanna, Konnevesi, Varis Ina, Viitasaari, Varis Miia, Viitasaari, Varis Teija, Viitasaari ja Virtanen Katri, Saarijärvi

Yrittäjän ammattitutkinto

Naukkarinen Anne, Laukaa ja Pihtola Jukka, Jyväskylä

ÄÄNEKOSKI PIILOLA

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Huttunen Jesse, Äänekoski, Järvenpää Rosa, Äänekoski, Kinnunen Miina, Äänekoski, Torssonen Jere, Äänekoski, Verlin Eelis, Äänekoski ja Vesala Hannes, Kannonkoski

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kampaaja, parturi

Heinäaho Ronja, Konnevesi, Kingelin Pirkko, Konnevesi, Moisio Mila, Äänekoski, Mykkänen Sini, Jyväskylä, Nykänen Mia, Äänekoski, Penttinen Emilia, Äänekoski, Prevazi Hanna-Mari, Kyyjärvi, Rautiainen Tiia, Uurainen, Ruuskanen Tia, Konnevesi, Turpeinen Sara, Laukaa, Viren Katariina, Jyväskylä

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Kinnunen Oona, Äänekoski

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, asentaja

Liimatainen Aaro, Saarijärvi

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneasentaja

Dadilas Emmanouil, Äänekoski, Hannukainen Elmeri, Äänekoski, Lehto Mikko, Laukaa, Nyberg Joona, Karstula, Piilonen Jere, Äänekoski, Rossi Pekka, Äänekoski, Ruukki Simo, Äänekoski ja Varis Arttu, Konnevesi

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja

Keljo Jani, Äänekoski, Korpinen Jiri, Äänekoski ja Tasma Jari, Konnevesi

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Heiskanen Eetu, Äänekoski, Jokela Juuso, Saarijärvi, Kautto Krista, Äänekoski, Känsälä Santtu, Äänekoski, Liimatainen Harri, Äänekoski, Nieminen Aleksi, Saarijärvi, Nieminen Leevi, Äänekoski, Poikolainen Valtteri, Konnevesi, Rautiainen Jere, Äänekoski, Rautiainen Kerttu, Äänekoski ja Rautiainen Miska, Äänekoski

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja

Pohjalainen Taru, Äänekoski

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja

Tarvainen Riina, Äänekoski

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuoltaja

Finni Reija, Äänekoski ja Sallinen Anna-Kristiina, Petäjävesi

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto

Pekkanen Heli, Karstula, Kolari Ville, Jyväskylä, Kytölä Mikko, Jyväskylä, Parkkonen Greetta, Karstula, Rautiainen Piia, Karstula ja Villman Väinö, Jyväskylä,

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja

Korhonen Kari, Viitasaari, Logrén Juhani, Pihtipudas, Manninen Taneli, Viitasaari, Nahkala Joni, Äänekoski, Oikari Olli-Pertti, Karstula, Piilonen Kimmo, Äänekoski, Suuronen Petri, Saarijärvi ja Vesala Marko, Äänekoski

Puuteollisuuden perustutkinto, puuseppä

Piilola Pekka, Saarijärvi

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Liimatainen Teemu, Äänekoski, Mykkänen Joni, Äänekoski, Norontaus Elias, Äänekoski, Ojanen Riku, Äänekoski, Palmroos Mertsi, Äänekoski, Raatikainen Valtteri, Saarijärvi, Viitala Jasper, Äänekoski

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Fredriksson Enni, Laukaa, Hokkanen Topi, Äänekoski, Honkonen Krista, Äänekoski, Koskinen Leena, Laukaa, Jussila Gisella, Äänekoski, Tornikoski Heli, Äänekoski ja Tourunen Riina, Äänekoski

Ruokapalvelujen ammattitutkinto, suurtalouskokki

Honkonen Katja, Äänekoski ja Ojanen Katja, Äänekoski

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, automaatioasentaja

Niskanen Joona, Viitasaari

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja

Friman Toni, Äänekoski, Keljo Elias, Äänekoski, Kiiski Kasper, Äänekoski, Leppänen Venni, Saarijärvi, Lukkari Petrus, Äänekoski, Wiik Jere, Viitasaari ja Åkerlund Aaro, Äänekoski

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja

Anttila Jarno, Laukaa, Forsström Esa, Laukaa, Ilomäki Samuli, Äänekoski, Kalenius Ari, Äänekoski, Kallioniemi Tommi, Äänekoski, Kekarainen Marko, Laukaa, Korhonen Kari, Äänekoski, Lahti Sami, Konnevesi, Leppänen Seppo, Äänekoski, Peltonen Juha, Jyväskylä, Ranta-Nilkku Antti, Äänekoski ja Sääksjärvi Jyri, Viitasaari

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

Aho Luukas, Saarijärvi, Gröhn Benjamin, Äänekoski, Hänninen Johannes, Äänekoski, Kumpulainen Aleksi, Äänekoski, Leino Akseli, Äänekoski ja Mehtälä Jaakko, Uurainen

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja

Halonen Joni, Äänekoski, Illikainen Janne, Äänekoski, Kumpulainen Sara, Äänekoski ja Nieminen Nico, Äänekoski

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

Hänninen Justus, Äänekoski ja Liimatainen Sami, Äänekoski

Poken Äänekosken Piilolan kampuksen peruskorjaus alkaa tällä viikolla. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli kaksimiljoonaa euroa, ja se on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän mittakaavassa suuri investointi.

-Peruskorjaus on meille vuositasolla suuri investointi, ja asuntolan remontti on viimeinen Äänekosken toimipisteiden remonteista. Haluamme lisätä asumismukavuutta ja viihtymistä. Meille on myös tärkeä, että voimme tarjota opiskelijoille asunnon ja mahdollisuuden opiskella Äänekoskella, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.

Remontti alkaa kahvila Namiksen tiloista sekä asuntolan A-rakennuksen asunnoista, jotka on nyt tyhjennetty. Seuraava osa asuntolasta menee remonttiin kesäkuun alussa, ja viimeinen osa syysloman jälkeen. Kaksi kolmasosaa asunnoista valmistuu elokuussa, joten suurin osa opiskelijoista pääsee muuttamaan uusiin tiloihin lukuvuoden alussa.

Asuntolaan tulee uusi nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä sekä uusi vesikatto. Lisäksi tehdään putki- ja lämmitysremontti sekä uusitaan yhteiset saunatilat. Asuntolaan tehdään myös uudenlaiset harrastetilat ja kaikkiin 24 soluhuoneistoon täydellinen sisäremontti. Lisäksi tehdään asuntolanhoitajalle ja kiinteistöhuollolle toimistot sekä taukotilat.

Asuntola on peruskorjattu viimeksi 1990-luvulla. Peruskorjauksen kokonaisurakoinnista vastaa Rakennusliike Porrassalmi Oy.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288

 

Poke on saanut kansainvälisyystoiminnan akkreditoinnin, joka on osoitus oppilaitoksen sitoutumisesta Erasmus-ohjelman laatustandardeihin, ja se mahdollistaa säännöllisen liikkuvuusrahoituksen vuosille 2021–2027.

-Akkreditointi tarkoittaa kevyempää menettelyä kv-liikkuvuusrahoituksen hakemisessa tälle ajalle, mutta edellyttää myös sitoutumista kv-toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Akkreditointi on hieno tunnustus pitkäjännitteisestä työstä, jota olemme tehneet ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden hyväksi, sanoo opinto-ohjaaja Marika Marttinen.

Erasmus+-hankkeen avulla opiskelijat voivat lähteä työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen EU-maihin sekä Norjaan ja Islantiin. Lähtijä saa matka- ja oleskeluapurahan. Yksi tavoite on kehittää oppilaitos- ja työelämäyhteistyötä, mikä tarkoittaa sitä, että myös Poken henkilökunta voi lähteä tutustumaan ja luomaan verkostoja yksin tai yhdessä jonkun työelämäkumppanin kanssa. Esimerkiksi Poken autoalan opettaja on käynyt yhdessä työelämäkumppanin kanssa Saksassa verkostoitumassa autotehtaisiin. Myös varhaiskasvatuksen opettaja kävi Saksassa tutustumassa päiväkoteihin.

-On hyvä, että henkilöstö liikkuu. Silloin ulkomailta hankittu lisähyöty jää meidän omaan organisaatioon. Opettaja voi esimerkiksi auttaa opiskelijaa löytämään työssäoppimispaikka kontaktiensa avulla, jolloin opiskelija pääsee vaihtoon. Kv-suhteet ovat usein hyvin henkilökohtaisia, ja niiden ansiosta voimme toteuttaa opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja meille tuttujen yhteistyökumppaneiden luona, ja voimme turvallisin mielin lähettää opiskelijoita ulkomaille, sanoo Marttinen.

Kansainvälinen liikkuvuus lisää myös kieli- ja kulttuuriosaamista, ja vahvistaa opiskelijoiden pärjäämistä. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita siihen, että vaikka kielitaito olisi vaatimattomampikin, se ei estä lähtemistä ulkomaille. Opiskelijat voivat liikkua yksin, pareittain tai pienessä ryhmässäkin, jos esimerkiksi kielitaito ja matkalla selviytyminen jännittävät. Lisäksi opiskelijat saavat ennen lähtöä kv-valmennusta oppilaitoksessa.

-Uuden kauden yhtenä teemana on inkluusio eli että mahdollistettaisiin liikkuminen kaikille riippumatta esimerkiksi oppimisvaikeuksista tai taloudellisista haasteista huolimatta. Tämä on mielestäni hieno tavoite ja lisää tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on eurooppalaiset arvot eli halutaan myös laajentaa henkilökunnan kulttuuriosaamista, jotta he osaavat tuoda monikulttuurisuutta oppitunneille, sanoo Marttinen.

Erasmus+-hankkeella halutaan myös palvella pk-yrityksiä kansainvälisyydessä.

-Usein pk-yrityksillä ei ole resursseja kouluttaa henkilökuntaa kv-asioihin, joten me palvelemme toimialueen yrityskenttää tässä mielessä. Esimerkiksi hyvinvointi- tai asiakaspalvelualoilla kulttuuriosaamisen tarve ja tietoisuus kasvavat ja korostuvat, joten on hyvä, että opettajat ja opiskelijat ovat perillä näistä asioista.

Kansainvälinen vaihto on tuonut myös vaihto-opiskelijoita EU-maista Poken alueelle. Esimerkiksi viime talvena Äänekoskelle tuli hollantilaisia opiskelijoita, jotka työllistyivät päiväkoteihin. He asuivat Poken asuntolassa, ja heitä tuettiin monin tavoin.

– Kansainvälisyydessä hankitaan myös siirrettäviä taitoja eli riippumatta siitä, mihin työhön tai alalle päätyy, niin on taitoja, joista on hyötyä. Esimerkiksi kielitaito, ongelmanratkaisukyky, esiintymistaidot, päätöksentekotaidot ja epävarmuuden sietokyky. Kun opiskelijat palaavat reissusta, he ovat vähän kuin päätä pidempiä eli ovat kasvaneet ja kehittyneet vaihdon aikana.

Marika Marttinen on koonnut opiskelijoiden palautetta kv-vaihdosta:

”Tärkeintä kasvaminen henkisesti ja itsenäistyminen. Opin toimimaan ongelmatilanteissa.”

”Työssäoppimispaikka vaati paljon oma-aloitteisuutta. Itselleni ei ollut ongelma, mutta voin kuvitella, että joillekin on.”

– Kansainvälinen kokemus on eduksi myös työnhaussa. Kannustamme opiskelijoitamme ja henkilökuntaamme hankkimaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä maailmalta, sanoo Marika Marttinen.

 

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Marika Marttinen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 523 3471

POKE Työelämäpalvelujen kehittämisasiantuntija Heli Skantz jatkaa edelleen  kehittämistyötä  Keski-Suomen edustajana valtakunnallisen Suomen Oppisopimusosaajat hallituksen ry:n jäsenenä sekä hallituksen alaisena toimivan valtakunnallisen Yrittäjyys-jaoksen puheenjohtajana. Opso ry:n hallituksessa on 11 jäsentä, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä eri puolelta Suomea. Hallituksen puheenjohtajana toimii Liisa Klinge Tredusta Tampereelta. Yrittäjyys-jaoksessa on yhdeksän jäsentä ammatillisen koulutuksen organisaatioista eri puolilta Suomea sekä jäsen Suomen Yrittäjistä.

Lisätietoja: kehittämisasiantuntija Heli Skantz, p. 040 766 4063

 

Kesätyö voi olla osa opiskelijan opintoja. Solmi oppisopimus tai koulutussopimus POKEn opiskelijan kanssa.

  • Mahdollisuus työllistää motivoitunut kesätyöntekijä.
  • Opiskelija pääsee tekemään oman alansa töitä ja saa arvokasta työkokemusta.
  • Rakennatte tulevaisuuden työvoimaresurssia.

Oppisopimus

  • Solmit opiskelijan kanssa  määräaikaisen työsopimuksen, jossa työtä on vähintään 25h/vko.
  • Sopimuksen kesto voi olla  1 kk – koko kesän ajaksi.
  • Opiskelija on työsuhteessa ja maksat hänelle alan työehtosopimuksen  mukaisen palkan.
  • Opiskelija ei voi työsuhteisena saada KELAn opiskelijaetuja oppisopimuksen ajalta.
  • Opiskelija on yhteydessä KELAan  oppisopimukseen siirtymisestään ennen oppisopimuksen alkua.
  • Työnantajalle maksetaan 50 €/kk  koulutuskorvausta opiskelijan  ohjaamisesta ja arvioinnista.
  • Oppisopimus suunnitellaan yhdessä opiskelijan, työpaikan ja  oppilaitoksen kanssa.

Koulutussopimus

  • Solmit POKEn kanssa määräaikaisen koulutussopimuksen.
  • Sopimuksen kesto voi olla muutamasta viikosta koko kesän ajaksi
  • Opiskelija ei ole työsuhteessa, vaan  opiskelijana POKElla ja on oikeutettu
  •  opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja maksuttomaan ateriaan.
  • Opiskelijalle ei makseta palkkaa, opiskelija oppii työssä työnantajan ohjauksessa. Ohjauksesta ei makseta erillistä korvausta työnantajalle.
  • Koulutussopimus suunnitellaan ja tehdään yhdessä työpaikan ja oppilaitoksen kanssa.

Kysy lisää!

hakijapalvelut@poke.fi, puh. 040 7120 935 tai katso www.poke.fi

Varmista yrityksesi tulevaisuuden työvoiman saatavuus!

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon haki tämän kevään yhteishaussa 660 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 414. Ensisijaisia hakijoita on neljännes enemmän kuin viime vuonna. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään viiteen hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Tänä keväänä suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan logistiikka-, metsä-, sähkö- ja hiusala. Suosiotaan lisäsivät jo ennestään kiinnostavat sähkö- ja automaatioala sekä metsäala. Tämän kevään haussa kiinnostustaan lisäsivät myös maatalousala, kone- ja tuotantotekniikka sekä autoala.

-Tämä on hieno uutinen. Meillä hakijamäärät kasvavat jo kolmatta vuotta peräkkäin, vaikka ikäluokat pienenevät ja omistajakunnistamme Laukaata lukuun ottamatta väki vähenee. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden hyväksi ja se näkyy nyt. Lisäksi metsä- ja logistiikka-alalla meillä on moderni kalusto, joka varmasti omalta osaltaan lisää kiinnostusta, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Myös resurssien lisääminen opiskelijoiden ohjaukseen on kannattanut. Opiskelijapalautteet valtakunnallisessa amispalautteessa ovat olleet hyviä. Pokella on keskitytty myös henkilökunnan hyvinvointiin korona-aikana, mikä omalta osaltaan vaikuttaa jaksamiseen ja viihtymiseen työssä ja opiskelussa.

Poke on selvinnyt korona-ajasta hyvin, sillä oppilaitos on pystynyt antamaan lähiopetusta koko lukuvuoden. Lisäksi peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia on päässyt jonkun verran Pokelle tet-jaksoille. Myös etänä pidetyt yhteishaun infot keräsivät runsaasti seuraajia.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan oppisopimuksen, työvoimakoulutuksen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen paikat.

-Yhteishaussa meille tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Kurkela.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella Piilolan ja Opinahjon toimipisteissä, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Yhteishaussa haettiin tällä kertaa samaan aikaan perustutkintojen lisäksi myös VALMA-koulutukseen eli perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen. Aiempina vuosina VALMAn haku on ollut toukokuun lopusta heinäkuun loppuun.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 17.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 1.7. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 5891 677

 

Perinteisin viestintäkeinoin nuorten tavoittaminen voi olla vaikeaa. Suosikkikanavat sosiaalisessa mediassa vaihtuvat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Sen vuoksi nuorten tavoittaminen on haaste useimmille ammatillisen koulutuksen viestintää ja markkinointia tekevälle. Opetushallituksen rahoittamissa ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimahankkeissa tavoitteena on ollut lisätä muun muassa nuorten tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja parantaa mielikuvaa ammatillisesta koulutuksesta.

Pokella haluttiin kokeilla, tavoitettaisiinko nuoret aiempaa paremmin, jos viestintä olisi nuorten itsensä tekemää, kertoo viestintäkoordinaattori  Tuija Tiitinen. Kokeilu käynnistettiin keväällä 2019 Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimintaa edistävällä hankerahoituksella.

Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat otettiin mukaan kokemusasiantuntijoiksi Poken viestintään. Nuoret tuntevat käyttämänsä kanavat ja ikäluokkaansa puhuttelevat sisällöt. Hankkeen aikana nuoret muun muassa tekivät videoita Instagramiin, jotka nostivat Poken Instagram-tilin seuraajamäärä 50 prosentilla. Hankkeen Instagram-tuotoksia voi seurata #virity-tunnisteella.

Poken hallinnoimaan Virity – Viestintää nuorilta nuorille ja työelämältä nuorille -hanke muodostui oppilaitosten verkostosta, johon kuuluivat Järviseudun koulutuskuntayhtymä JAMI, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Optima kuntayhtymä, SASKY koulutuskuntayhtymä ja Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä VAAO.

”Paras hanke ikinä”

Virity-hanke lisäsi ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä. Nettisivujen vierailijamääristä ja sosiaalisen median seuraajatilastoista on ollut helppo seurata, että materiaalit ovat herättäneet kiinnostusta. Markkinointiviestinnän ohessa hankeverkosto kehitti myös viestinnän opetusta ja oppimisympäristöjä. Koulutukset on jaettu vapaasti kaikkien käytettäväksi.

Hankeaikana esimerkiksi

  • laadittiin tutkinnon osa sosiaalisen median hyödyntämisestä viestinnässä (Kpedu)
  • laadittiin kaksi markkinointiviestintään soveltuvaa yhteisten aineiden valinnaista kokonaisuutta (SASKY)
  • perustettiin Valkeakosken keskustaan PopUp VAAO, joka toimi kauppana, uudenlaisena oppimisympäristönä, opinto-ohjaajien neuvontapisteenä ja yleisenä ammatillisen koulutuksen tiedotuspaikkana (VAAO)
  • toteutettiin ammatillista koulutusta esitteleviä tapahtumia, kuten Optiman OptiCareerDay ja Kpedun ammattishow
  • koulutettiin viestintälähettiläitä erilaisiin markkinointitapahtumiin (SASKY)
  • käynnistettiin sähköisen uutiskirjeen säännöllinen jakelu oppilaitoksen sidosryhmille (JAMI)
  • tuotettiin opiskelija- ja uratarinavideoita, joita löytyy oppilaitosten nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta.
  • tuotettiin nuorten ja markkinointitoimisto Aava&Bangin yhteistyönä musiikkivideo (Poke).

”Vaikka Korona-pandemian vuoksi monia tapahtumia jäi pitämättä, todettiin hankkeen loppupalaverissa, että Virity-hanke oli paras hanke ikinä. Viestintähankkeille toivottiin jatkoa. Viestintäkysymyksiin keskittymiselle ja kokemusten vaihdolle verkostossa on valtava tarve” toteaa Tuija Tiitinen.

Hankkeilla näkyvyyttä ammatilliselle koulutukselle

Opetushallitus on tukenut parin viime vuoden aikana ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimia sekä valtakunnallista mielikuva- ja vaikuttajaviestintää hanketoiminnalla 600 000 eurolla. Tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ammatillisesta koulutuksesta, parantaa ammatillisen koulutuksen mielikuvaa, arvostusta ja vetovoimaa sekä aktivoida ammatillisen koulutuksen toimijat osallistumaan keskusteluun ja tekemään vaikuttavaa viestintään.

Lisätietoa hankkeista ja hanketuloksia: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/koulutuksen-vetovoima

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Opetushallituksen nettisivuilla.

 

Yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa. Vahvasti työelämäyhteistyössä rakentuva ammatillinen koulutus ei voi toteutua ilman yrittäjiä ja yritystoimintaa. Yrittäjän asiakaskokemukset ammatillisesta koulutuksesta vaikuttavat yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen organisaation yhteistyön ja kumppanuuden vahvistumiseen monella sektorilla. Yrittäjä on kumppani opiskelijoiden työelämässä oppimisen mahdollistajana, opiskelijoiden tulevana työnantajana ja myöskin itse opiskelijana. Asiakaskokemus syntyy kaikissa kohtaamisissa ja rakentaa kumppanuutta yrittäjän ja ammatillisen koulutuksen toimijan välillä.

Palveleeko työelämä ammatillista koulutusta vai onko ammatillisen koulutuksen näkökulma ja tulevaisuuden mahdollisuus palvella työelämää, yrityksiä ja yrittäjiä kumppanina? Kysymys on ajankohtainen ammatillisen koulutuksen asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Poken kehittämisasiantuntija Heli Skantz tarttui tähän haasteeseen ja selvitti asiaa matkailu- ja ravitsemisalan palveluliiketoiminnan YAMK- opinnäytetyössään Yrittäjä Ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. Tutkimus tehtiin Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky:n (POKE) toimeksiannosta syksyllä 2020. Teemahaastatteluun osallistuneet yrittäjät olivat keskisuomalaisia oppisopimuskoulutuksessa opiskelleita mikroyrittäjiä eri aloilta. Tulokset analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että yrittäjän tarve kouluttautumiseen näyttää syntyvän yrittäjän toimintaympäristöstä nousevista arjen haasteista. Yrittäjä hakeutuu koulutukseen usein yrittäjyysverkostojensa innoittamana. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta yrittäjillä ei ole juurikaan tietoa ennen koulutuksen alkua. Laajempi tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudesta ja sisällöistä saadaan usein koulutuksen alkuvaiheessa ja sopimus solmitaan silloin.

Yrittäjien asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa muodostuu yrittäjän arjen työssä. Positiivinen asiakaskokemus rakentuu, kun oppisopimuskoulutus rakennetaan yrittäjän toimintaympäristön lähtökohdista yrittäjän tarpeet ja resurssit huomioiden. Asiakaskokemuksen kokonaisuus muodostuu yrittäjän ja koulutuksen toimijoiden välisestä vuorovaikutteisesta dialogista oppisopimuskoulutuksen aikana, joustavista toimintamalleista koulutuksen toteuttamisessa, mentorin tuesta yrittäjälle ja yrittäjän osallisuudesta koulutuksessa syntyvässä yrittäjäopiskelijoiden vertaisverkostossa.

Asiakaskokemukset ja – kohtaamiset rakentavat yrittäjän palvelupolun. Se rakentuu kohtaamisista ja kontaktipisteistä koulutuksen aikana. Kohtaamiset voivat olla henkilökohtaisia tai virtuaalisia. Yrittäjän näkökulmasta ei näytä olevan merkitystä, onko kohtaaminen henkilökohtainen vai virtuaalinen, kunhan se vain on yrittäjän arjessa toimiva ja siihen on ole-massa ennakkoon suunniteltu raami. Kouluttajan yrittäjyysosaaminen ja -kokemus vahvistavat yrittäjän sitoutumista ja motivaatiota koulutukseen. Lähijaksojen välillä yrittäjän kohtaamiset mentorin kanssa arjessa ovat yrittäjälle merkityksellisiä ja tukevat yrittäjän opiskelua. Yrittäjä puhuu mentorin kanssa samaa kieltä ja pohtii kehittämisnäkökulmia oman yritystoimintansa kontekstissa. Opiskelussa syntyvä vertaisverkosto näyttää muodostavan mikroyrittäjälle työkaveruuden kokemusta ja vertaistukea. Palvelupolun kaikkien kohtaamisten käytännön toimivuus, helppous, joustavuus ja hyöty arjessa ovat merkityksellisiä yrittäjälle.

Yhteiset kokemukset oppisopimuskoulutuksen palvelupolulla nostivat esille yrittäjien koulutuksessa kokemia arvoja. Yrittäjyys emotionaalisena arvona, käytännönläheisyys toimin-nallisena arvona, kustannustehokkuus taloudellisena arvona sekä symbolisena arvona kehittyvä yrittäjä -yritys yrittäjien verkostossa ”yrittäjien heimossa” rakentuivat yhteisessä prosessissa.

Oppisopimuskoulutus on yksi ainutlaatuinen mahdollisuus yrittäjälle osaamisen ja ammatillisten verkostojen vahvistamiseen. Kun koulutus toteutetaan yrittäjän lähtökohdat huomioiden joustavasti ja käytännönläheisesti yrittäjyydessä, yrittäjä on ykköspaikalla ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillinen koulutus on yrittäjälle ykköskumppani. Työelämän kehittämisen tavoitteet voidaan saavuttaa yhdessä molemmille arvoa tuottavana kokemuksena.

Lisätiedot

Heli Skantz, Matkailu- ja ravitsemisala, Restonomi, ylempi AMK, Jyväskylän ammattikorkea-koulu, heli.skantz@poke.fi

Skantz, H. 2021. Yrittäjä ykköspaikalle- asiakaskokemus oppisopimuskoulutuksessa. YAMK opinnäytetyö. Matkailu- ja ravitsemisala, matkailu- ja palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa https://publicati-ons.theseus.fi/

Opinnäytetyön ohjaaja: Tunkkari-Eskelinen, Minna

Lähiopetus jatkuu kaikissa Poken toimipisteissä normaalisti talviloman jälkeen maanantaina 8. maaliskuuta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä eli ns. koronanyrkki totesi maanantaina 1.3., että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alue on epidemiologisen tilanteen näkökulmasta muuten perustasolla, paitsi Jyväskylä on kiihtymisvaiheessa. Näin ollen lähiopetus voi jatkua Poken Äänekosken, Viitasaaren, Saarijärven ja Laukaan toimipisteissä.

Mikäli paikallinen tartuntatilanne ja/tai valtakunnalliset ohjeistukset edellyttävät, on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella valmius siirtyä etäopetukseen nopealla aikataululla. Kouluissa on edelleen tärkeä noudattaa kuntakohtaisia suosituksia esimerkiksi maskien käyttöön, käsihygieniaan ja turvaväleihin liittyen. Tilanteen kehittymistä seurataan päivittäin.

 

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 5891 677

Kieltenopettaja Anni Hiekkavirta halusi kokeilla uudenlaista tapaa opettaa englantia ja alkoi suunnitella, kuinka englantia voisi opiskella eri aloilla niin, että opiskelu olisi innostavaa ja mielekästä, ja oman alan sanasto tulisi tutuksi.

– Kun opiskelija pääsee tekemään jotain, mistä tykkää ja josta on ylpeä, siitä haluaa puhua. Kielten oppiminen on ammattiopistossa eri asia kuin peruskoulussa. On paljon opiskelijoita, jotka luulevat, että heillä on huono kielitaito, vaikka pystyvät ihan helposti puhumaan 20 minuuttia englantia, sanoo Hiekkavirta.

Kokeilu alkoi Poken Viitasaaren yksikön kokkiopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin, ja jokainen ryhmä valitsi yhden maan, jonka ruokakulttuurista he tekivät englanniksi esitelmän. Sen jälkeen ryhmät valmistivat tämän maan ruokia. Kun ruuat olivat valmiita, ne esiteltiin muulle ryhmälle englanniksi.

-Samalla, kun opiskelijat valmistivat ruokia, minä kiertelin ja kyselin englanniksi ruuasta ja sen valmistamisesta. Opiskelijat valmistivat esimerkiksi venäläisiä blinejä, ranskalaista sipulikeittoa, japanilaisia kanavartaita ja tietenkin italialaista pitsaa. Opiskelijat sanoivat, että tällä tavalla on paljon mielekkäämpää opiskella englantia. Tämä sopi myös erittäin hyvin heidän oppimistavoitteisiinsa, joista yksi on monikielisessä ja -kulttuurisessa maailmassa toimiminen, hän sanoo.

Uusi tapa opettaa kieliä osana ammattiopintoja vaatii innostusta ja yhteistyötä myös ammattiopettajan kanssa. Seuraavaksi Hiekkavirta suunnitteli yhdessä Äänekosken Piilolan logistiikan opettajan Tuomas Leppäsen kanssa päivän logistiikan opiskelijoille.

– Tavoitteena on löytää kieltenopiskelusta ja ammattiaineista yhtenevä kohta niin, että asian opiskelu englanniksi olisi luontevaa ja että se palvelisi myös ammattiopintoja. Silloin opiskelijat näkevät, mikä kielen rooli voi olla omalla alalla, sanoo Hiekkavirta.

Logistiikan alalla kansainvälinen liikenne koskettaa yhä useampaa työelämässä. Niinpä opettajat suunnittelivat päivän, jossa karttatehtävän avulla kuljettiin Ruotsin halki. matkan varrella tuli erilaisia, oikeita tilanteita vastaan, kuten tullissa asioiminen englanniksi.

-Päivä oli pitkä ja väsyttäväkin, mutta jälkikäteen opiskelijat kehuivat sitä. Päivän aikana heille selvisi, millaisissa tilanteissa kieltä voi ulkomailla tarvita. Aion jatkaa tätä toimintaa. Esimerkiksi autoalalla englannin kieli on tärkeässä roolissa. Seuraavaksi suunnittelemmekin vastaavaa päivää autoalalle.

Hiekkavirta myös huomasi, että kun ollaan pienemmissä ryhmissä, kynnys puhua englantia madaltuu. Hän kehuu opiskelijoiden kielitaitoa: englannin puhuminen on vahvaa, mikä johtunee siitä, että nuoret pelaavat tietokonepeljä ja katsovat elokuvia.

-Tärkeintä on, että opiskelijalle tulee tunne, että pystyn tähän ja olen ylpeä kielitaidostani. Jos kokemus on, etten osaa, niin kielitaito ei kehity, mutta positiivinen palaute ja onnistuminen kantavat eteenpäin, sanoo Anni Hiekkavirta.

 

Nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijat avaavat jälleen P.o.k.e.s Baarin. P.o.k.e.s Baarissa tapahtuu seuraavien viikkojen aikana. Tule ja ihastu!

To 18.02. klo. 16.30-20.00

Ti 23.02. klo. 16.30-20.00

Ke 10.03. klo. 16.30-20.00

Discordin käyttäminen ja rekisteröityminen palveluun

Discordiin rekisteröityminen on helppoa. Tarvitset rekisteröitymiseen sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen sekä tietenkin omalle henkilökohtaiselle käyttäjätilillesi soveltuvan salasanan.

Käyttäjätunnuksen luominen Discordiin tapahtuu tämän linkin kautta: https://discordapp.com/register

Rekisteröidyttyäsi ja luotua käyttäjätunnuksen liity P.o.k.e.s Baariin tästä linkistä:

https://discord.gg/JE6BmtckU3

Discord on sekä puhelimelle että tietokoneelle asennettava maksuton keskusteluohjelma, joka meillä toimii digitaalisena, matalan kynnyksen kohtaamispaikkana.

Terveisin S20NYOAB-opiskelijat

 

Maarit Siik haluaa tehdä töitä erityislasten kanssa. Koulunkäynninohjaajan opinnot imaisivat mukanaan niin, että tutkinto valmistui ennätysajassa.

Maarit Siikin opinpolulla oli mäkiä ja mutkia, mutta tutkintoon hän kiisi kuin formula.

Maarit Siik on onnellinen vastavalmistunut, jolla on pitkä ja juhlava tutkintonimike:

Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen osaamisala.

Suolahdessa asuvan Siikin tyytyväisyyttä hyrisevää olemusta katsellessa ei arvaisi, millaisia haasteita hän opinnoissaan kohtasi.

– Kannattaa uskoa unelmiinsa ja tehdä töitä, eikä koronaa tarvitse pelätä, hän kannustaa.

Työttömänä ollut Siik, 32, sai toissa syksynä kutsun Taite työelämään -hankkeen tapaamiseen, jossa virisi vanha haave työskentelystä erityislasten parissa. Siik oli aikanaan aloittanut nuorisotyönohjaajan opinnot Suolahden opistossa, mutta sitten syntyivät omat lapset, jotka ovat nyt 13-, 11- ja 6-vuotiaat.

Ja nyt olikin äidin aika.

– Oppisopimuspaikat ovat kiven alla, mutta minulle järjestyi onneksi oppisopimustyöpaikka Koulunmäen koulun pienryhmästä, Siik kertoo.

Koulunkäynninohjaajan tutkinto ei kuulu Poken koulutustarjontaan tällä hetkellä. Tämä ei ollut kuitenkaan este toteuttaa Maaritin oppisopimuskoulutusta. Pokella on nimittäin laajennettu oppisopimuskoulutuslupa, joka mahdollistaa koulutuksen hankkimisen opiskelijalle jostain muusta oppilaitoksesta. Poke voi siis ostaa toisesta oppilaitoksesta, tässä tapauksessa Karstulan Evankelisesta opistosta, opiskelijan tarvitseman koulutuksen ja näytöt.

Maarit Siikille se oli onnenpotku. Hän piti paljon harjoittelustaan luokassa, jossa lapsilla on monenlaisia kehityksellisiä haasteita.

– Työ erityslasten ja varsinkin erityisnuorten kanssa on palkitsevaa. Minulla on halu auttaa heitä. Myös työyhteisö oli tosi hyvä ja kannustava opintojen edetessä, Siik kertoo.

Ylämäki tuli vastaan viime keväänä, kun terveydelliset vaivat pakottivat keskeyttämään opinnot puoleksi vuodeksi. Koronakin iski, sulki koulut ja laittoi monen asian uusiksi. Lopulta pandemia kuitenkin suorastaan vauhditti Siikin opiskeluja: hän paahtoi loput neljä tutkinnon osaa kolmessa ja puolessa kuukaudessa! Moisella tahdilla pääsee jo Poken ennätystenkirjaan.

– Usko omiin unelmiin oli niin kova, että kun sain terveysasiat vihdoin kuntoon, halusin valmistua mahdollisimman nopeasti. Ilman perheen, miehen ja ystävien tukea se olisi ollut mahdotonta, Siik kiittelee.

Kun Siik viime syksynä palasi jatkamaan opintojaan, oppisopimusjärjestely purettiin ja Siik teki opintonsa loppuun suoraan Karstulan Evankelisen opiston tutkinto-opiskelijana. Harjoitteluja lukuun ottamatta opiskelu tapahtui tietenkin etänä.

– Sain todella hyvin materiaaleja ja tukea itseoppimiseen aina riippuen siitä, mitä tutkinnon osaa olin suorittamassa. Ne olivat käsilaukkutavaraa, aina joka paikassa mukana, Maarit kertoo.

Korona-aikaa kuvaa Siikin mukaan myös se, että lähiopetuksen puutteessa etätehtävien ja esimerkiksi huolellisesti tehtyjen näyttösuunnitelmien merkitys korostuu.

– Oma osaaminen täytyy pystyä osoittamaan kirjallisesti.

Opinnoista haaveilevia Maarit Siik kannustaa selvittämään, mitä kaikkia mahdollisuuksia Pokella on tarjottavanaan. Opintojen perässä ei välttämättä tarvitse muuttaa toiselle puolelle Suomea.

– Poken kanssa asioiden hoitaminen oli mutkatonta, ja he olivat omien opintojeni alullepanijoita. Monikaan ei tiedä, mitä kaikkea Poken kautta voi opiskella.

Maarit Siik innostui itse niin paljon, että seuraavat opinnot siintävät jo mielessä.

Teksti ja kuva: Maija Voutila