Liikkuva Poke -ohjelma voitti Valion stipendin, joka päätettiin käyttää Marttojen järjestämään kokkauskurssiin. Kokkauskurssille osallistui kaksi asuntolan porukkaa: yksi Äänekoskelta ja toinen Saarijärven Tarvaalasta. Opiskelijoille järjestettiin kaupunkiloma, jossa ensin laitettiin ruokaa, syötiin yhdessä ja sitten nuoret pääsivät vapaasti oleilemaan Jyväskylässä ennen autokyytiä takaisin asuntolalle.
Marttojen Tuija Elomäki oli master chef kurssin ajan. Tuija oli laatinut menuun, johon kuului aamun appelsiinikuitujuoma, chili con carne, raejuustopastasalaatti ja eton mess -jälkiruoka. Opiskelijat jakautuivat tiimeihin, jotka ottivat omat osuutensa haltuun, ja menu rakentui nopeasti ja vaivattomasti.
Yhdessä tekeminen sekä terveellinen ja maukas ruoka piristivät kivasti arkea!
Liikkuva Poke on Poken oma liikuntaohjelma, joka järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntatapahtumia ja mahdollistaa vapaa-ajan liikunta-aktiviteetteja. Liikkuvalle Pokelle haettiin syksyllä 2022 Valion stipendiä, koska juuri ammattiin opiskelevat ovat tärkeä ryhmä, jonka hyvinvointia tulee vaalia. He ovat itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria, jotka ansaitsevat välillä pientä hemmottelua.
14.4.2022
Poken opiskelijoita työpaikoilla ohjanneet ovat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen työpaikkajakson alkaessa ja yhteistyöhön Poken kanssa, selviää Opetushallituksen työelämäpalautekyselyn tuloksista.
Ammatillisen koulutuksen valtakunnallista työelämäpalautetta on kerätty 1.7.2021 alkaen ja sitä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kysely jakautuu kahteen osaan: työpaikkakyselyyn vastaavat työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt, työpaikkaohjaajakyselyyn oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa nimetyt vastuulliset työpaikkaohjaajat. Palautekyselyiden kysymykset liittyvät ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen arjen kumppanuuteen, kuten toiminnan asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen. Palautteessa ei arvioida yksittäisiä opiskelijoita.
Työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt antoivat yhteistyöstä Poken kanssa arvosanaksi 4,2 (asteikko 1-5). Saman arvosanan he antoivat vastauksena kysymykseen, voisitteko rekrytointitilanteessa palkata Pokelta valmistuneita opiskelijoita.
Pokella ollaan tyytyväisiä kyselyiden hyvistä tuloksista, jotka kertovat siitä, että Pokella osataan rakentaa työelämäyhteistyötä, jossa yhteiskuntavastuu toteutuu.
Edelleen työpaikoilla oltiin tyytyväisiä sopimusyhteistyöhön eli siihen, miten Poke hoitaa oppisopimuksia ja koulutussopimuksia. Kysymykseen, suosittelisivatko he oppisopimus- ja koulutussopimusyhteistyötä Poken kanssa arvosanaksi tuli 4,2. Työpaikoilla ollaan myös tyytyväisiä ylipäätään työelämässä oppimisen järjestämiseen, josta tuli arvosanaksi 4.
Myös työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön Poken kanssa ja antoivat arvosanaksi 4,27. Lisäksi oltiin tyytyväisiä Poken toimintaan järjestää työelämässä oppimista, arvosanaksi tuli 4. Näytön toteutus yhteistyössä oppilaitoksen kanssa oli onnistunutta, arvosanaksi annettiin 4,3.
Pokella halutaan kehittää yhdessä työelämän kanssa ammatillista koulutusta ja siksi kyselyt ovat yksi tärkeä tapa kuulla työelämää. Työpaikkaohjaajakyselyt ovat säännöllisiä ja ne lähetetään kunkin työpaikkajakson päättyessä. Työpaikkakysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa, ja seuraavan kerran se lähetetään elokuussa. Kysely lähetetään työpaikoille, joissa on ollut Poken koulutus- tai oppisopimusopiskelijoita.
Työpaikkakyselyn vastausprosentti oli valtakunnallisesti 25 ja Pokella 43,3.
Työpaikkaohjaajakyselyn vastausprosentti ajalta 1.7.-31.12.2021 oli valtakunnallisesti 29 ja Pokella 39.
Poken osalta vastausprosentit ovat valtakunnan tasoa korkeammat. Voidaan todeta, että työpaikkojen edustajat ja työpaikkaohjaajat ovat nähneet palautteen antamisen tärkeänä osana vuorovaikutteisen työelämäyhteistyön kehittämisessä.
Työpaikkakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:
Asiat ovat hoituneet helposti ja mutkattomasti.
Henkilökohtainen kohtaaminen opettajan kanssa.
Asiointi työpaikalla ja ihmisten kohtaaminen.
Miellyttävää yhteistyötä.
Hyviä ja motivoituneita opiskelijoita.
Joustava yhteistyö.
Kuuntelee yritysten toiveita ja vaatimuksia koulutusten osalta.
Työelämän toiveita on kuultu.
Helposti tavoitettavissa olevat opettajat.
Koulutukset vastaavat yritysten tarpeita.
Miten Poke voi parantaa toimintaa?
Koulu voisi pitää säännöllistä yhteyttä yrityksiin.
Opettaja saisi käydä useammin kuin vasta palautekeskustelussa.
Jos opiskelijoita käytetään, niin olisi hyvä, että niitä olisi tasaisesti vuoden jokainen kuukautena.
Joustavuutta lisää yhteistyömuotoihin ja säännöllinen yhteydenpito.
Jos opiskelijalla on haasteita työharjoittelun kanssa, toivomme koululta herkempää yhteydenottoa, jotta voimme ratkaista ongelmaa yhdessä.
Työssäoppimisajan seurantaa enemmän.
Useammin ohjaajakoulutusta.
Millaisia koulutustarpeita yrityksissä on?
Erilaisia kortti- ja lyhytkoulutuksia.
Sote-alan erikoistumiskoulutuksia.
Erityisalojen ja -osaamisen syventäviä koulutuksia. Erikoistumismahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi ammattitaidon ajantasaistamista, ammatillisten tietojen päivittämistä ja syventämistä.
Metallialan koulutuksia, kuten hitsausta, konepajaympäristöjä, erilaisia koneistamiskoulutuksia ja työkaluvalmistusta.
Työpaikkaohjaajakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:
Yhteyksiä kehotettiin ottamaan pienissäkin asioissa. Avoin yhteysväylä tarjottiin. Kiitos yhteistyöstä.
Saa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja kysyä.
Ammattitaitoiset opettajat ja ohjaajat.
Yhteistyö on ollut sujuvaa, ammattitaitoista ja joustavaa.
Kannustava ilmapiiri ja tuki.
Työssäoppimisen aloitus oli sujuvaa. Opo oli aktiivinen.
Opiskelijat hyvin motivoituneita.
Opiskelijat valmiita tekemään, motivoituneita ja helppoja ohjattavia.
Miten Poke voi parantaa toimintaa?
Opiskelijoiden erilaisuus aiheuttaa joskus haasteita. Hyvällä ja avoimella yhteistyöllä sitä voidaan parantaa.
Työpaikkakäyntejä säännöllisesti.
Aktiivisempi tiedottaminen opiskelijoiden tavoitteista, koska kaikki opiskelijat eivät tuo niitä itse esille.
Työpaikan olisi hyvä tietää opiskelijoiden valmiuksista ja rajoituksista etukäteen. Olisi osattu toimia eri tavalla, jos olisi tiedetty.
Tasokas apu molemmin puolin lisää onnistumista.
Enemmän jatkuvaa yhteydenpitoa harjoittelun eri vaiheissa.
Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tuloksia käytetään kansallisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen, ja ne vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjien saamaan vaikuttavuusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät saatua palautetta oman toimintansa asiakaslähtöisyyden ja laadun seurantaan sekä kehittämiseen.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita työpaikalla ohjanneilta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavilta henkilöitä saatu palaute on valtakunnallisesti hyvää. Kaikkien kysymysten vastausten keskiarvo on työpaikkaohjaajakyselyssä 4.2 ja työpaikkakyselyssä 4.0, kun paras mahdollinen arvio on 5.
Työpaikkaohjaajat muun muassa kokivat, että oppilaitos oli etukäteen varmistanut, että heidän ohjaamillaan opiskelijoilla oli riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen (keskiarvo 4.1). He myös arvioivat saaneensa oppilaitokselta riittävästi tukea opiskelijoiden ohjaamiseen (keskiarvo 4,0).
Myös yhteistyöhön oppilaitosten kanssa oltiin tyytyväisiä. 81 % kyselyyn vastanneista työpaikkaohjaajista on erittäin tai hyvin tyytyväisiä ammatillisten oppilaitosten toimintaan järjestää oppisopimukseen ja koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa.
Ammatillinen koulutus osa alueen elinvoimaisuutta
Ammatilliset oppilaitokset ovat työ- ja elinkeinoelämän kumppaneita. Siksi Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset keräävät säännöllisesti palautetta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen edustajilta. Kukin oppilaitos saa omat tuloksensa työelämäpalautteesta omaan käyttöönsä tukemaan toimintansa kehittämistä. Valtakunnallisista tuloksista voidaan tarkastella vastauksia muun muassa alueittain ja aloittain. Jatkuva vuoropuhelu työelämän ja sidosryhmien kanssa mahdollistavat työvoiman saatavuuden, uudistumisen sekä sen , että tutkinnot kehittyvät ja opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän muuttuvia tarpeita.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä ja muita opiskelutapoja joustavasti opintojensa aikana. Ammattiin tarvittavan osaamisen hankkiminen tai olemassa olevan osaamisen päivittäminen suunnitellaan aina yksilöllisesti opiskelijan ja työpaikan tarpeisiin. Oppilaitos vastaa koulutuksesta ja tukee työpaikkaa opiskelijan ohjauksessa.
Vuodesta 2018 vuoteen 2021 oppisopimuskoulutuksessa olleiden osuus kaikista toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kasvanut 17 prosentista 20 prosenttiin.
Oppisopimuskoulutus- ja koulutussopimusyhteistyö rakentavat ja ylläpitävät aitoa alueellista työelämäkumppanuutta ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä.
Työelämäpalautteen tuloksia voi tarkastella opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelussa. Ensimmäinen julkaistava tilastointijakso on 1.7.–31.12.2021. Työpaikkaohjaajakyselyn tulokset päivittyvät Vipusessa joka kuukauden 3. päivä, ja työpaikkakyselyn tulokset kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa.
Pokelle haki tämän kevään yhteishaussa 631 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 346. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.
Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.
Tänä keväänä suosituimmaksi alaksi nousi sähkö- ja automaatioala. Viime vuoden tapaan myös ajoneuvo-, metsä- ja logistiikka-ala olivat suosittuja. Viime vuoteen verrattuna suurin ensisijaisia hakijoita kasvattanut ala oli talotekniikka.
-Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Tänä vuonna yhteishaussa oli monia uusia asioita ja muutoksia viime vuoteen verrattuna. Aiemmin nuori on voinut hakea enintään viiteen kohteeseen, mutta tänä keväänä pystyi listaamaan seitsemän toivekohdetta. Lisäksi ylioppilaat eivät hakeneet tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa, vaan he hakeutuvat jatkuvan haun kautta. Myös opintopolun nettisivut sekä hakulomake uudistuivat.
Uutta oli myös TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, johon haettiin yhteishaussa ja joka korvaa 1.8.2022 lähtien nykyisen VALMA koulutuksen. Pokella käynnistyvät TUVA-ryhmät Äänekoskella ja Viitasaarella. TUVA kestää yhden lukuvuoden ja se on tarkoitettu nuorelle, joka vielä haluaa miettiä tulevaa alaa ammatillisessa koulutuksessa.
– Korona-aika vaikutti vielä vierailujen järjestämiseen oppilaitoksessamme. Emme pystyneet toteuttamaan kaikkia ysiluokkalaisille suunnattuja tutustumispäiviä. Lisäksi osa TET-jaksoista peruttiin. Poken TET-jaksot ovat olleet suosittuja yläkoululaisten keskuudessa, sanoo Ikonen.
Ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat opinnot viime syksynä, ja nyt yhteishaussa hakeneet olivat toinen vuosikerta oppivelvollisia. Oppivelvollisuus kestää siihen asti, kunnes opiskelija täyttää 18 vuotta.
-Oppivelvollisuus on nyt ollut vuoden voimassa. Olemme tiivistäneet opintojen seurantaa ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi olemme luoneet uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotta nuorten opinnot etenevät ja he valmistuvat ajoissa, sanoo Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
-Yhteishaussa Pokelle tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa.
Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 30.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
22.3.2022
Maher Qaraghuli on löytänyt Suolahdesta työpaikan ja perheonnen.
Oppisopimus on kätevä tapa päästä työelämään kiinni.
Perjantai-iltapäivänä työt on tehty, ja Maher Qaraghulia polttelee kaksi asiaa: päästä kotiin perheen luo ja saada sukset jalkaan.
– Asumme Suolahdessa Majalankadulla, siitä on hyvä lähteä jäälle hiihtämään, hän kertoo.
Qaraghulilla on tuoreet talonrakentajan paperit taskussaan, ja työt jatkuvat oppisopimuspaikassa, PS-rakennus Oy:ssä. Elämä on mallillaan, Qaraghuli toteaa.
– Työkaverit ovat mukavia ja auttavat, ja pomo on mukava, hän kehuu.
Viimeisimpänä työtehtävänään hän on tehnyt hissiä Painotalon remontissa Äänekoskella.
Qaraghuli aloitti oppisopimuskoulutuksensa Pokella syksyllä 2019, juuri ennen pandemian alkua. Aluksi hän teki töitä kaupungin kiinteistönhuollolle, mutta vaihtoi rakennusalalle vajaata vuotta myöhemmin.
Opiskelu tapahtui pääosin töissä, kuten oppisopimukseen kuuluu. Koulupäiviä Pokella tuli kuukautta kohti maksimissaan kolme.
– Tykkään siitä, että saan olla töissä. Työtehtävät vaihtelevat muurauksesta laatoittamiseen ja kaikkeen mitä tarvitaan, hän kertoo.
Suolahdessa asuessaan Maher on innostunut jalkapallon pelaamisesta ihan valmentajaksi asti. Tällä hetkellä tosin pienet tyttäret pitävät isän kiireisenä.
Töitä hyville tekijöille
PS-rakennukselle oppisopimuskoulutus on tuttu juttu. Toimitusjohtaja Simo Paavilainen kertoo, että tälläkin hetkellä työmailla on kaksi oppisopimusopiskelijaa. Työntekijöitä yrityksessä on 23, ja vanhimmat sopimuksen kautta taloon tulleet ovat lähes parinkymmenen vuoden takaa.
Hyvät tyypit jäävät koulutuksen jälkeen firmaan töihin. Kuten Maher.
– Oppisopimuksessa on se etu, että työntekijät koulutetaan yrityksen tarpeisiin. Usein hakijat ovat jo nähneet elämää ja tehneet monenlaista työtä, vain koulutus puuttuu, Paavilainen kertoo.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle tehdään yksilöity oppimissuunnitelma, ja työt voi aloittaa joustavasti oman ja yrityksen tarpeen mukaan. Työnantaja saa koulutettavasta palkkatukea.
– Tämä on hyvä tapa saada työvoimaa, koska alaa uhkaa työvoimapula.
Myös yhteistyö Poken kanssa on toiminut Paavilaisen mukaan hyvin.
– Opinnot sovitaan yksilöllisesti koulun ja opiskelijan kanssa, ja näytöt suoritetaan työmaalla, hän kertoo.
Maher Qaraghuli on tyytyväinen, että on työt jatkuvat oppisopimuskoulutuksen päätyttyä.
Rohkeasti liikkeelle
Maher Qaraghulilla on synnyinmaastaan Irakista automekaanikon koulutus ja LVI-alan tutkinto ammattikorkeakoulusta. Suomeen ja Suolahteen hän tuli 2015 ja asui jonkin aikaa myös Jyväskylässä.
Alun sopeutumisen jälkeen Qaraghuli lähti rohkeasti hakemaan töitä. Ihan helppoa se ei ollut, se on pakko myöntää.
– Kävin kysymässä monessa eri työpaikassa, ehkä viidessätoista.
Ilman koulutusta ja kieltä töitä on vaikeampi saada.
– Ja Suomessa tarvitaan työturvallisuuskortti, tulityökortti ja muita todistuksia, Qaraghuli sanoo.
Jyväskylässä asuessaan hän tapasi suomalaisen vaimonsa, ja sittemmin perhe on kasvanut kahdella pienellä tytöllä, Jasminilla ja Amelialla.
Työn ja opiskelumahdollisuuksien etsinnässä suomalainen puoliso on toki auttanut. Suomen kielenkin Maher on oppinut ilman kielikursseja. Mutta tärkeää on myös asenne. Pääasia on, että lähtee kotoa liikkeelle.
– Pitää lähteä ulos kysymään työtä ja juttelemaan ihmisille. Ja suhtautua aina positiivisesti, mennä kysymään seuraavasta firmasta, hän neuvoo.
Ville Pöyhönen tiesi oman alansa jo varhain. Parasta on se, että kone- ja metallialalta löytyy paljon monenlaisia urapolkuja ja vaihtelevia työtehtäviä.
Ville Pöyhönen arvostaa metallialassa sitä, että suuntautua voi oman kiinnostuksen mukaan. Hän jatkaa opintoja kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulussa.
Ville Pöyhönen tykkäsi jo pienenä poikana puuhastella mopojen, autojen ja kaikenlaisten koneiden kanssa. Niin paljon, että hän päätyi opiskelemaan kone- ja metallialaa Pokelle. Nyt Pöyhönen, 22, suorittaa jo kolmatta tutkintoaan, tällä kertaa ammattikorkeakoulussa, ja oman alan kesätyöpaikka Botnia Mill Servicellä Äänekoskella on odottamassa.
– Käsillä tekeminen on aina kiinnostanut, ja tämä on tuntunut aina omalta jutulta, hän perustelee.
Kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa
Peruskoulun loppuvaiheessa Ville tiesi aika selvästi, mihin hakisi opiskelemaan. Myös oman isän esimerkki innosti, sillä hän on tehtaalla töissä.
Ville päätyi suorittamaan Äänekoskella sekä lukion että kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon – kolmessa vuodessa. Aika kova saavutus!
– Teimme kaksoistutkinnon yhdessä kaverini kanssa, ja meidän oli yhdessä hyvä hyppiä koululta toiselle. Kaksoistutkinto tällä alalla oli tuossa vaiheessa vielä aika uusi juttu, ja Pokella sekä Äänekosken lukiossa joustettiin tosi hyvin. Yksin olisi ollut paljon vaikeampaa, hän kertoo.
Kokemustaharjoitteluista
Kone- ja tuotantotekniikan opiskeluja hän kuvailee hyväksi perustaksi sille, mitä käytännön työelämässä tehdään.
– Harjoittelut ovat avainasemassa. Koulussa opetellaan perusasiat, mutta harjoittelussa niitä pääsee toteuttamaan käytännössä. Äänekoskella ollaan etulyöntiasemassa, kun teollisuudessa on paljon alan osaamista, ja harjoittelupaikat ovat ihan vieressä, Pöyhönen sanoo.
– Harjoittelupaikoissa ollaan myös perillä siitä, mitä koulussa tehdään.
Ville Pöyhönen on päässyt tekemään niin konekorjausta kuin asennustakin, samoin hitsausta ja koneistusta. Äänekosken biotuotetehtaan kunnossapidosta vastaavassa Botnia Mill Servicessä hän on toiminut esimerkiksi asentajana ja alueasentajana. Tulevana kesänä hän toimii kunnossapidossa toimihenkilötehtävissä ja tekee sieltä myös suorituksia nykyisiin opintoihinsa.
Ammattikorkeakouluun insinööriopintoihin
Ville Pöyhösen koulunkäynti ei jäänyt vielä tähän. Armeijan jälkeen, vajaa kaksi vuotta sitten, hän aloitti kone- ja tuotantotekniikan insinööriopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Muutoin mielenkiintoista antia on haittasi koronakurimus, joka piti opiskelijat kotona etäopinnoissa lähes koko opiskeluajan.
– Meillä oli lähiopintoja ensimmäiset kolme kuukautta. Yritän pitää rytmiä päivässä, että tehtävät tulee tehtyä ajallaan. Mutta esimerkiksi opiskelukavereihin ei oikein pääse tutustumaan, kun kaikki tapahtuu etänä, hän harmittelee.
Oma uravalinta tuntuu kuitenkin oikealta.
– Tämä on monipuolinen ja mielenkiintoinen ala, sillä vaihtoehtoja on paljon. Työ ei ole pelkkää sorvaamista tai koneiden korjaamista, vaan alan sisältä löytyy monenlaisia tehtäviä, pohtii Ville.
Eikä pikkupojan intokaan ole laantunut: isän tallissa Markkamäessä odottaa vuosimallin 1971 Ford Escort, jota Ville vapaa-ajallaan rakentaa.
– Olen seurannut omia mielenkiinnon kohteita, ja olen voinut yhdistää harrastuksen ja työn.
Metalliala kaipaa osaajia
Metallialan monipuolisuutta korostaa myös Botnia Mill Servicen kunnossapitovastaava, alueinsinööri Timo Borovkoff. Itsekin aikanaan Pokelta valmistunut Borovkoff kannustaa hakeutumaan alalle, jos on kiinnostunut vaihtelevista töistä.
– Työ on mielenkiintoista, sillä kahta samanlaista päivää ei ole. Kunnossapidossa pyrimme suunnitelmalliseen työntekoon, mutta työssä voi myös tapahtua kaikkea yllättävää.
Botnia Mill Servicen kunnossapidossa tarvitaan niin hitsareita, koneistajia kuin asentajiakin. Etua on hyvistä hoksottomista, sillä työssä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä.
– Siitä on hyötyä, että osaa miettiä asioita monelta eri kantilta. Taidot kuitenkin kasvavat työssä, hän rohkaisee.
Kone- ja tuotantotekniikan koulutus antaa Timo Borovkoffin mukaan hyvät valmiudet töihin.
– Harjoittelussa pääsee kokeilemaan, tuntuuko tämä omalta jutulta. Jos ei ole varma, alan sisällä on paljon vaihtoehtoja, ja ammattitaito kasvaa työn mukana. Työ ei välttämättä ole raskasta ja likaista, hän sanoo.
Myös työllisyysnäkymät koko metallialalla ovat hyvät, ja esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa osaajista on jopa pulaa.
Suomen Oppisopimusosaajat ry:n Yrittäjyysjaoksen aamukahvien teemana oli vuoden alusta voimaan tullut Yrittäjyyden ammattitutkinto. Tapaamisessa käytiin keskustelua tutkinnon sisällöstä ja merkittävimmistä muutoksista.
Uudistetuissa tutkinnon perusteissa on kiinnitetty huomiota kestävää tulevaisuutta rakentavaan liiketoimintaan sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen. Tutkintoon on yhdistetty osaamista tutkintorakenteesta vuoden vaihteessa poistuneista yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysneuvojan erikoisammattitutkinnosta.
Koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä taustoitti Yrittäjyyden ammattitutkinnon perustetyötä.
– Perustetyön aikana oli useita mahdollisuuksia antaa kehittämisehdotuksia valmisteilla oleviin tutkinnonperusteisiin. Erityisen tyytyväisiä Suomen Yrittäjissä olemme valinnaiseen tutkinnon osaan ”Yrityskaupan suunnittelu ja toteuttaminen”. Siinä osaamista voi vahvistaa muun muassa tilanteissa, joissa yrittäjyys alkaa yrityksen ostamisesta tai yritystoimintaa kehitetään yritysoston kautta. Valmisteluryhmä sai Yrittäjiltä ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä runsaasti toiveita, joiden pohjalta tutkinnon perusteet uudistettiin, Vartiainen kertoo.
Digitaalisuutta ja vastuullisuutta yritystoimintaan
Tutkinnon uudistamiseen ovat yrittäjyysjaoksen puheenjohtajan, Poken kehittämisasiantuntija Heli Skantzin mukaan vaikuttaneet muun muassa toimintaympäristön muutokset, kasvava digitalisaation tuottama osaamistarve, yrittäjyyden osaamisen vaatimusten laajeneminen sekä yritysneuvonnan tarve yrittäjyyden ja verkostoitumisen tukemisessa.
– Uusia mahdollisuuksia tuovat tutkinnon sopivuus yrittäjyyden moninaisiin tarpeisiin, yksilöllinen ohjaus, osaamisen tunnustaminen ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö tutkinnon osien järjestämisessä, sanoo Skantz.
Monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen
Mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun osallistuivat yrittäjyyden opettaja Kari Moisiola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta sekä oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää ja keskustelua luotsannut yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK:sta. He näkevät uudistetussa tutkinnossa hyviä puolia.
– Opiskelija voi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman pohjalta vahvistaa osaamistaan muun muassa tuotteistamisessa, taloudessa tai markkinoinnissa. Tämä nostaa yritystoiminnan aivan uudelle tasolle, Harri Huhdanpää kertoo.
– Halutessaan voi keskittyä myös tietyn osaamisalueen kehittämiseen ja suorittaa yhden tutkinnon osan. Kohteeksi voi valita esimerkiksi verkkokaupan tai digimarkkinoinnin kehittämisen, Kari Moisiola toteaa.
– Yritysneuvonnan tutkinnonosa tarjoaa neuvontatyön kehittämiseen monipuolisen kokonaisuuden, Kimmo Rintala täydentää.
Paneelikeskustelussa nousi esille myös mieltä askarruttavia kysymyksiä, joita pohditaan yhdessä.
Oppisopimuskoulutuksessa yrittäjällä on mentori
Yrittäjä voi suorittaa Yrittäjyyden ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Tällöin opiskelija valitsee itselleen mentorin tukemaan ja ohjaamaan opintojen etenemistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Markkinointi- ja viestintäalan yrittäjä Riitta Luhanka-Aalto kertoo mentoroinnista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan haastattelussa.
Lisätietoja
Yrittäjyyden ammattitutkinto (150 osaamispistettä) muodostuu kaikille pakollisesta tutkinnon osasta, osaamisalakohtaisesta pakollisesta tutkinnon osasta sekä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinnossa on kolme osaamisalaa: yritystoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, yritystoiminnan kehittäminen sekä yritysneuvonta.
Kevään yhteishaku toiselle asteelle eli ammatilliseen koulutukseen ja lukioon alkoi 22. helmikuuta ja päättyy 22. maaliskuuta. Koulutuksiin haetaan osoitteessa Opintopolku.fi, mutta tästä voit lukea Poken tarjonnan ja alojen esittelyt.
Meillä on 16 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.
Uutuuksina alkavat Laukaassa logistiikan perustutkinto sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, jossa opiskellaan ympäristönhoitajaksi.
Meillä on runsaasti ja monipuolisesti opiskelupaikkoja kaikissa yksiköissämme. Mikä on sinun unelma-ammattisi? Entä kiinnostaisiko kaksoistutkinto?
Hakijapalvelut, p. 040 712 0935, hakijapalvelut@poke.fi
Opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 0400 646 718, maarit.ikonen@poke.fi
21.2.2022
Olemme tehneet hauskan ja hyödyllisen pelin, jossa voit testata tietosi Pokesta ja amiksesta. Vinkkinä, että jos et tiedä vastausta johonkin kysymykseen, oikea tieto löytyy nettisivuiltamme www.poke.fi.
Pelaaminen onnistuu kännykällä tai tietokoneella osoitteessa play.seppo.io. Pelin koodi on 77D2FF.
Palkintoina lahjakortteja. kannattaa pelata ja osallistua!
4.2.2022
Yhdessä Parasta -työelämäfoorumi Jyväskylässä 30.3.2022
Tervetuloa Yhdessä parasta -työelämäfoorumiin – poimi parhaat työkalut työelämäyhteistyöhön!
Toimiiko työpaikan ja oppilaitoksen välinen arjen kumppanuus ja yhteistyö? Millaista tukea työpaikkaohjaaja ja työyhteisö tarvitsevat ohjaamiseen?
Tule mukaan Yhdessä Parasta -työelämäfoorumiin keskustelemaan, kuulemaan ratkaisuja ja hakemaan käyttöösi toimivia työkaluja ohjaamiseen! Työelämäfoorumin tavoitteena on edistää oppilaitoksen ja työelämän koulutusyhteistyötä.
Aika: keskiviikko 30.3.2022 klo 12.15–16.00
Paikka: Gradian Priimuksen kampus, auditorio Pruuvi, Taulumäentie 45, Jyväskylä,
yhteiseen osuuteen ja Erityinen tuki työelämässä -työpajaan voit osallistua myös etänä
Työelämäfoorumin ohjelma
Klo 11.45 Tervetulokahvit tarjolla kokoustilojen lämpiössä
Klo 12.15 Tervetulosanat, Sami Ahonen, rehtori Jyväskylän Palvelualan opisto
Klo 12.30 Erityinen tuki
Perehdytyspaketti työpaikoille erityisen tuen tunnistamisesta ja huomioimisesta työpaikalla oppimisessa, esittelijöinä tekijät Marko Kalliomäki ja Johanna Purokari, Ammattiopisto Spesia
Klo 13.00 Eri kieli ja kulttuuritaustat
Ammatinopettajat Nina Paananen ja Saila Turiigin-Münster ohjaamisesta sekä YTO-opettaja Anna Jalonen selkokielestä, mukana myös opiskelijoita, Jyväskylän Palvelualan opisto
Klo 13.30 Työelämän puheenvuoro:
Osaamisen ennakoinnilla näkymää työn murroksessa Carita Lepikonmäki, opetusylihoitaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuntatyönantajien (KT) edustaja OPH osaamisen ennakointifoorumi (OEF)
Ohjeistus työpajatyöskentelyyn
Klo 14.00 Iltapäiväkahvit kokoustilojen lämpiössä ja siirtyminen työpajoihin
Klo 14.15–15.15 Työpajatyöskentelyä
Klo 15.20 Kooste työpajoista (auditoriossa)
Klo 15.50 Hyvää kotimatkaa!
Työpajat
Käsitetyöpaja
Avataan yhteisiä työkaluja mm. HOKS, koso, opso, ersu, ostu –
miten hyödynnät näitä ohjaamisessa
Lehtori Tanja Kuitunen ja kehittämisasiantuntija Heli Skantz, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Työelämän nopeisiin muutoksiin vastaaminen– koulutuksen järjestäjän notkeus ja ketteryys
Opettajat Kai Luhtala ja Vesa Veckman, Gradia
Yhteiset tutkinnon osat työelämässä
Projektipäällikkö Liisa Pylvänäinen, opettajat Kati Lassila ja Sari Jokinen, Gradia
Erityinen tuki työelämässä
Pedagoginen asiantuntija Päivi Pietiläinen ja ammatillinen erityisopettaja Ruut Halttunen, Ammattiopisto Spesia
Ilmoittaudu tästä 21.3.2022 klo 14.00 mennessä. Tilaisuus on maksuton.
Foorumin järjestää Yhdessä parasta -vertaiskehittämisverkosto, jossa on mukana Gradia, Poke, Spesia, Jypao ja Karstulan evankelinen opisto. Rahoittajana on Opetushallitus.
1.2.2022
Vintage-kellot veivät Pauli Pippolan mennessään, ja niistä tuli hänelle ammatti. Viitasaarella työskentelevä kelloseppä opiskelee nyt Pokella yrittäjäksi.
Kelloseppä Pauli Pippolan työpöydällä Viitasaarella on mielenkiintoisen näköisiä työkaluja: mikrometri, liipotinvaaka, jousenkokoaja ja käynnintarkistaja. Lasikuvun alla, pölyltä suojassa, on työn alla olevan rannekellon koneisto.
Kello ja kulta Wiisarissa työskentelevä Pippola, 27, saa tehdä työkseen juuri sitä, mistä on kiinnostunut: tutkia ja korjata kelloja. Sekä tehdä monenlaista kello- ja koruliikkeen asiakastyötä tuotekuvauksista myyntiin ja kaiverruksista postitukseen.
– Kaikkea mahdollista kahvinkeittoon asti, hän kertoo.
Pauli Pippolan mukaan kelloseppiä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vintage-kellot ovat suosiossa, ja vanhojen kellojen harrastajat työllistävät kelloseppiä. Samalla kelloista tulee kuitenkin enemmän luksustuotteita, ja se harmittaa Pippolaa.
Historiasta hyötyä
Oman alansa Pippola löysi mutkan kautta. Lukion jälkeen hän kävi kokeilemassa ohjelmistotekniikan opintoja Jyväskylässä ja totesi hyvin pian, että ei nappaa. Ajatus kelloseppäkoulusta hiipi mieleen jostain, kaverikin oli sinne hakenut.
– Olen aina tykännyt näperrellä kaikenlaista, esimerkiksi pienoismalleja. Harrastan myös vanhoja asioita – autoja ja moottoripyöriäkin nuorempana. Näistä harrastuksista on tässä työssä hyötyä.
Hyvä ajoitus
Viitasaarelle Pippola päätyi sanojensa mukaan ”tsoukista” kurssikaverinsa kanssa.
Kello ja kulta Wiisarin toinen omistaja Paula Tyyskä oli samalla kelloseppäkurssilla Pippolan kanssa ja houkutteli hänet töihin Keski-Suomeen. Se sopi Vimpelistä kotoisin olevalle Pippolalle.
Pippola valmistui kellosepäksi juuri ennen pandemian puhkeamista.
– Myöhemmin valmistuneilla on ollut vaikeuksia löytää töitä. Monet haluavat töihin ulkomaille, mutta minä olin saanut Kehä kolmosestakin tarpeekseni, hän kertoo.
Viitasaaren kello- ja koruliikkeessä onkin hyvä tilanne, sillä talossa on kaksi kelloseppää.
Mutta mikä vanhoissa aikaraudoissa kiehtoo?
– Vanhat kellot ovat yhdistelmä aikansa muotivirtauksia ja huipputeknistä osaamista. Niiden korjaaminen ei ole aina välttämättä kauhean vaikeaa, mutta mielenkiintoista, Pippola pohtii.
Tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä työ kyllä vaatii.
Vintage-kellot ovat Pauli Pippolalle sekä työ että harrastus.
Joustavaa opiskelua
Pauli Pippola on jatkanut opintojaan Pokella suorittaen reilu vuosi sitten liiketoiminnan ammattitutkinnon. Se oli hänen mukaansa pintaraapaisu, ja nyt hän opiskelee yrittäjän ammattitutkintoa. Suunnitelmissa on valmistua tänä keväänä.
Pokea Pippola kiittelee hyvästä ja joustavasta ohjauksesta.
– Asiat ovat selkeitä, ja opiskelusta on tehty helppoa, hän sanoo.
– Yrittäjäkurssilla minun kanssani on ihmisiä romu- ja metallinkeräysalalta, kuljetusyrittäjä sekä ompelija. Se on tosi mukavaa. Olisi aika tylsää, jos paikalla olisi vain kelloseppiä, Pippola nauraa.
Yrittäjän tutkinto on Pippolan mukaan hyvä olla olemassa, vaikka hänellä ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa oman yrityksen perustamista.
– Jos se on minusta kiinni, jatkaisin tässä työssä hamaan tulevaisuuteen. Kellosepät kuitenkin usein toimivat itsenäisinä yrittäjinä kivijalkakaupoissa tai ns. vuokratuoliyrittäjinä.
Tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet hän soveltaa työpaikkansa tarpeisiin päivittäen esimerkiksi liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaa. Oman huomionsa saa sähköinen liiketoiminta. Esimerkiksi vanhojen kellojen harrastajat ovat jo löytäneet Pippolan asiantuntemuksen perässä Viitasaarelle.
– He ovat lukeneet blogiani ja sen perusteella ottaneet yhteyttä, hän kertoo.
Asiakas on tuonut monen seinällä raksuttavan Valmet-kellon kunnostukseen. Se on hyvin tehty kello ja tarvitsee harvoin korjausta, Pippola kehuu.
Valtakunnallisen päätöksen mukaisesti toisen asteen opetus jatkuu normaalisti lähiopetuksena lukujärjestyksen mukaisesti maanantaista 10.1.2022 alkaen.
OHJEITA TURVALLISEEN OPETUKSEN ALOITUKSEENi
Oppilaitokseen on tultava ehdottomasti oireettomana. Vähäisenkään oireen kanssa tai altistuneena ei saa oppilaitokselle saapua. Mahdollisesta opiskelijan tartunnasta, altistumisesta tai oireista pyydetään pikaisesti ilmoittamaan oppilaitokselle vastuuopettajalle opetuksen järjestämistä varten. Alaikäiseltä riittää huoltajan ilmoitus.
Maskin käyttö yhteisissä sisätiloissa on ehdottoman välttämätöntä tammikuun loppuun saakka. Oppilaitos jakaa edelleen opiskelijoille suu-nenäsuojusmaskeja. Tiloissa on käsidesit ja opiskelijoita pyydetään erityisen tarkasti huolehtimaan terveysturvallisesta käyttäytymisestä.
Rokotuksen ottamista suositellaan.
Tiedotamme tarkentuvista ohjeista, heti kun niitä saamme.
21.12.2021
Poke käynnistää uutena alana Laukaassa logistiikan perustutkinnon ensi syksynä. Koulutukseen voivat hakea keväällä peruskoulunsa päättävät nuoret.
-Halusimme viedä myös logistiikan opinnot Laukaaseen, koska laukaalaisten on vaikea kulkea Äänekoskelle. Vuosittain Laukaasta tulee eri alojen opiskelijoita Äänekoskelle, myös logistiikan opiskelijoita, joten on järkevää aloittaa tämänkin alan ryhmä siellä, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.
Lisäksi Laukaassa on suuria logistiikkakeskuksia, joten on perusteltua kouluttaa paikkakunnalla alan osaajia. Pokella logistiikan perustutkinnossa suoritetaan lähtökohtaisesti yhdistelmäajoneuvokuljettajan pätevyys, joka on opiskelijoiden työllistymisen kannalta merkittävä asia. Logistiikan luokkatilat sijaitsevat Poken Laukaan yksikön yhteydessä, ja opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Äänekosken yksikön kanssa.
-Tämä on taas yksi askel yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa. Vastaamme mielellämme Laukaassa kysyntään. On hienoa, että Laukaan kuntapäättäjät arvostavat toisen asteen koulutusta ja pitävät meitä yhteistyökumppanina, sanoo Pönkä.
Poke käynnistää ensi syksynä Laukaassa uutena alana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon, josta valmistuu ympäristönhoitajia. Tämäkin koulutus on suunnattu kevään yhteishaussa peruskoulunsa päättäville. Ympäristönhoitajaksi on tähän asti voinut opiskella vain Poken Tarvaalan yksikössä Saarijärvellä.
Poke järjestää Laukaassa myös sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan sekä sähköalan koulutusta. Kaikkiin aloihin voi hakea kevään yhteishaussa, joka on 22.2.-22.3.2022.
Tutustu tarkemmin logistiikan perustutkintoon ja hae meille opiskelemaan alaa Laukaan lisäksi Äänekoskelle tai Viitasaarelle!
Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288
13.12.2021
Opso ry:n Yrittäjyysjaoksen toiminnan ytimessä ovat Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen ja Mentoripankkitoiminnan valtakunnallinen kehittäminen. Yhteistyötä tehdään muun muassa OKM:n ja OPH:n kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) opetusneuvos Mari Pastila-Eklund vieraili Suomen Oppisopimusosaajat ry:n (Opso ry) Yrittäjyysjaoksen kuukausikokouksessa marraskuussa.
Mari Pastila-Eklund toi terveisiä ja vastauksia kysymyksiin Yrittäjän oppisopimuskoulutuksesta. Kysymykset heräsivät taannoisessa Mentoripankkitoimijoiden webinaarissa, jonka osallistujia askarruttivat muun muassa yrittäjän mentorin valintaan ja mentoroinnin ohjauksellisiin työkaluihin liittyvät asiat. Kysymyksiä herättivät myös mentorille maksettavat koulutuskorvaukset, jotka voivat olla tarkastelussa lainsäädännön uudistusten yhteydessä.
– On tärkeää käydä keskustelua, jotta oppisopimuskoulutuksen joustavat mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä ja käytännöt ovat yhdenmukaisia. Arvostan sitä, että vuorovaikutukseen ja asioiden kehittämiseen on kiinnostusta, sanoi Pastila-Eklund.
Aitoja arjen tilanteita
Yrittäjyysjaoksen puheenjohtaja, kehittämisasiantuntija Heli Skantzin (POKE) mukaan jaos kehittää osaltaan Yrittäjän oppisopimuskoulutusta ja pyrkii lisäämään sen tunnettuutta valtakunnallisesti sekä rakentaa, ylläpitää ja vahvistaa yhteistyöverkostoja.
– Me Opso ry:n jaoksessa teemme työtä työelämässä yrittäjän oppisopimuskoulutusasioiden parissa, joten oppisopimuksen ja erityisesti yrittäjän oppisopimuskoulutuksen kysymykset nousevat aidoista arjen tilanteista. Niitä pyrimme jaoksessa selvittämään ja kehittämään yhteisen pohtimisen kautta. Työskentely tapahtuu työn ohella. Tuloksia syntyy Opso ry:n hallituksen, OKM:n ja OPH:n tuella ja vahvistamana, sanoi Heli Skantz.
Yrittäjyysjaoksessa on aiemmin laadittu muun muassa valtakunnallinen Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen esite ja Mentorin manuaali. Työn alla parhaillaan ovat Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen palvelupolun kuvaamisen lisäksi systemaattisen mentorivalmennuksen rakentaminen ja Mentoripankin uudistaminen. Vuonna 2022 luvassa ovat Teams-aamukahvit mentoripankkiväen kesken ja pienimuotoiset webinaarit yrittäjien mentorien kanssa.
Jaoksen jäsenet tulevat ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Suomen Yrittäjät on myös edustettuna jaoksessa.
– Jaos on toimiva tiimi kokeneita ammatillisen koulutuksen ja erityisesti Yrittäjän oppisopimuskoulutuksen asiantuntijoita. Meillä on yhteinen tahto selvittää ja kehittää yrittäjän oppisopimuskoulutusta. Teemme asioita yhdessä, jaamme tietoa yhdessä ja saamme toinen toisiltamme tukea ja buustia arkityöhön, Heli Skantz toteaa.
Verkostossa jaetaan ja vahvistetaan oppisopimusosaamista
Suomen Oppisopimusosaajat ry:n hallituksen puheenjohtaja, oppisopimuspäällikkö Liisa Klingen (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu) mukaan Opso ry:n tehtävänä on muun muassa varmistaa ja kehittää oppisopimuskoulutuksen laatua valtakunnallisesti, seurata oppisopimuskoulutusta ja sitä tukevaa kehitystä sekä seurata lainsäädäntöä ja näihin liittyvien esitysten ja lausuntojen tekeminen.
– Suomen Oppisopimusosaajat ry:ssä on jäseninä 66 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja lisäksi henkilöjäseniä. Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen kanssa. Oppisopimusosaamista jaetaan ja vahvistetaan tässä verkostossa valtakunnallisesti. Yrittäjyysjaoksen toiminta on hyvä esimerkki yhdessä tehtävästä aktiivisesta kehittämistyöstä, Klinge toteaa.
Teksti: Anne Öhman
3.12.2021
Pokella on suunniteltu sote-alalle koulutus, jossa jo työssä olevat asiantuntijat oppivat hyödyntämään digitaalisia toimintaympäristöjä työssään. Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelee lähes 20 hengen ryhmä Mehiläiseen kuuluvien Ykköskotien johtoa ja työntekijöitä Keski- ja Itä-Suomesta. Ykköskodit ovat mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköitä.
Joutsan yksikönjohtaja Anne Nurro ja Jyväskylän yksikönjohtaja Tero Metsälä lähtivät innokkaasti mukaan koko syksyn kestävään oppisopimuskoulutukseen.
-Aiomme hankkia jokaiseen yksikköön omat vr-lasit, 360-kameroita ja Thinglink-lisenssi. Henkilökunta on ollut innoissaan, joten kun me pilottiryhmä valmistumme, voimme sitten opettaa yksiköissämme muita hyödyntämään uusia laitteita kuntoutustyössä, sanoo yksikönjohtaja Anne Nurro Ykköskoti ja Onnikoti Kartanosta Joutsasta.
-Digitaalisuuden hyödyntäminen hoitotyössä on ilmiönä kiinnostanut minua pitkään. Koulutuksessa olen tajunnut, että mahdollisuudet ovat rajattomia. Koulutus herättää ajattelemaan kokonaisvaltaisesti teknologian läpi. Esimerkiksi älyrannekkeella voisi mitata monia asioita, kuten ahdistuneisuutta.
Virtuaalisesti voi vierailla vaikka Tokion yökerhossa tai Machu Picchu -vuorella. Asiakkaan omat rajoitukset, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, eivät estä vierailemasta virtuaalisesti vaikka pankissa tai taidemuseossa. Hoitaminen muuttuu ja teknologisoituu. Miten tämä näkyy tulevaisuudessa hoitoalalla, kun työntekijöistä on pulaa, sanoo yksikönjohtaja Tero Metsälä, Ykköskoti Väylästä Jyväskylästä.
Kuopion Ykköskoti Nosteen toimintaterapeutti Marjo Mikkonen on yllättynyt kuinka moneen uudet teknologiat taipuvat.
-En osannut ajatella, mihin kaikkeen uusi teknologia taipuu. Voin hyödyntää oppimaani omassa työssä moniin asioihin. Esimerkiksi asiakkaan voi viedä virtuaalisesti ulkomaille paikkaan, jossa hän on aiemmin asunut, sanoo Marjo Mikkonen.
Tulevaisuuden oppimista
Lehtori Ulla Martinmäki Pokelta on myös innoissaan digitaalisten toimintaympäristöistä hoitoalalla.
– Tämä on katsetta tulevaisuuteen terveys- ja hyvinvointialalla. Koulutuksessa opitaan digitaalisia ympäristöjä ihan perustasolta. Esimerkiksi lähihoitajien koulutuksessa näitä asioita ei ole vielä paljon opetettu, sanoo Ulla Martinmäki.
Uusien teknologioiden opettaminen vaatii myös opettajalta heittäytyjän luonnetta.
-On tärkeää, että lähtee rohkeasti katsomaan ja kokeilemaan uusia väyliä ja keinoja. Työssä jaksamisenkin kannalta on hyvä, että tulee uusia keinoja tehdä samoja asioita, sanoo Martinmäki.
Teknologisen koulutuksen koordinaattori Katja Huttunen on koulutuksen aivot. Hänellä on vankka osaaminen pelimaailmaan ja muihin digitaalisuuden muotoihin. Huttunen on ollut mukana myös tulevaisuuden teknologiat -koulutusohjelmassa, joka on ollut Poken tarjonnassa jo muutaman vuoden.
– Koulutuksen ydin on uusien välineiden käytännön käyttöönotto. Opetellaan esimerkiksi 360-kuvaamista ja VR-lasien hyödyntämistä. Nämä mahdollistavat uusia elämyksiä, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse kokemaan niitä aidosti paikan päälle. Esimerkiksi VR-lasien avulla voidaan mennä luontoon. 360-kameralla kuvatussa kuvassa katsoja saa päättää, mitä haluaa katsoa eli voi katsoa siihen suuntaan, mihin haluaa, sanoo Huttunen.
Pelillistäminen on hyvä keino aktivoida käyttäjää.
-Asumisyksiköissä katsotaan paljon televisiota, joka on passiivista toimintaa. Sen sijaan pelit aktivoivat aivoja. Vähän kuin lukisi kirjaa, mutta olet mukana tarinassa. Peleissä on usein stigma, mutta me lähdemme koulutuksessa katsomaan niitä mahdollisuuksien kautta. Pelaaminen voi olla jollekin ainoa tärkeä asia, joten sen tuomitseminen ei auta, sanoo Huttunen.
Milja Forsman
Terveydenhuollon opettaja
milja.forsman@poke.fi
040 643 2747
Ulla Martinmäki
Liikunnan opettaja
ulla.martinmaki@poke.fi
0401292856 (ei txtviestejä)
19.11.2021
Valtakunnallinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE on huolissaan työelämän osaajapulasta. Työ- ja elinkeinoelämällä on pula ammattiosaajista, selviää syksyllä julkistetuista teknologia- ja rakennusteollisuuden osaajatarveselvityksistä. Pahimmillaan osaajapula on merkittävä yritysten kasvun este, mikä näkyy myös monella muulla toimialalla.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke kouluttaa jatkuvasti oman alansa vankkoja ammattilaisia eri aloille, myös teknologia- ja rakennusteollisuuteen. Poken opiskelijamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta kolmen viime vuoden aikana niin, että tänä lukuvuonna opiskelijoita on lähes 2000, joka on enemmän kuin koskaan.
Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä on käynyt ilmi Poken jo kahtena vuonna peräkkäin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 67 prosenttia opiskelijoista.
-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.
Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 32 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 25 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.
-Meille oli myönteinen yllätys, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti, sanoo Kurkela.
AMKEn puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen on samaa mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen alueellisuus on tärkeää työvoiman saatavuuden kannalta. Myös Sitran julkistamassa selvityksessä nousee esiin ammatillisten koulutuksen suorittaneiden kotiseutu-uskollisuus.
– Ammattikoulutus luo alueellista pitovoimaa. Tästä syystä on tärkeää, että tulevassa toisen asteen rakenteellisessa kehittämisessä pidetään huolta monipuolisen ammattikoulutuksen valtakunnallisesta tarpeen mukaisesta saatavuudesta, sanoo Kallonen.
Pokella ei ole opettajapulaa
Myös ammatillinen koulutus kärsii AMKEn mukaan valtakunnallisesti opettajapulasta. Erityisesti pulaa on tekniikan alan opettajista. Tähän vaikuttavat kiinnostuksen puute hakeutua opetusalan tehtäviin ja opettajapätevyyden omaavien siirtyminen yrityksiin. Opettajapula vaikeuttaa koulutuksen toteuttamista ja vastaamista koulutustarpeeseen.
Pokella ei toistaiseksi ole ollut opettajapulaa lukuun ottamatta muutamaa harvinaista alaa, kuten nykyaikaisen raskaan kaluston ylläpito- ja huollon opetusta.
-Tähän tarvittavia opettajia ei käytännössä kouluteta, joten opettajilla on joku peruskoulutus pohjalla, esimerkiksi sopiva tekninen tausta ja työssä sitten opitaan ja perehdytään, sanoo Kurkela.
Opettajia on toistaiseksi löytynyt kaikkiin toimipisteisiin. Tämän lukuvuoden alussa Pokella aloitti yhteensä 15 uutta opettajaa ja opetuksen tukeen palkattua henkilöä.
-Poke on vetovoimainen työpaikka, jonka vahvistavat myös henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt. Meillä henkilöstön vaihtuvuus on pieni, sanoo Jouni Kurkela.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677
17.11.2021
Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään ysiluokkalaisten avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 23. marraskuuta. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon toimipisteissä. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä. Mukana ovat ainakin Valtra, Maarla/Sopvalm ja Caverion.
Opinahjossa valmistuvat merkonomit esittelevät omia työpaikkojaan eli lähiseudun yrityksiä. Mukana ovat ainakin Niskanen, Jysk ja Suolahden K-market Suosikki.
Koronaturvallisuuden varmistamiseksi avoimet ovet on jaettu viidelle päivälle, joista ensimmäinen on 23.11. Pohjoisen Keski-Suomen 750 yhdeksäsluokkalaista vierailevat siis kaikki Pokella, mutta pienemmissä ryhmissä viiden päivän aikana marras-tammikuussa.
Piilolassa esittäytyvät tekniikka, tietotekniikka, logistiikka, ravintola- ja catering-ala, hiusala sekä Saarijärven Tarvaalan luonnonvara-ala.
Äänekosken Opinahjossa esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja ohjausala sekä kaupan ja hallinnon ala.
9.11.2021
Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yritykset ja julkinen sektori ovat enimmäkseen tyytyväisiä Pokeen työpaikalla tapahtuvan opiskelun yhteistyökumppanina. 73 prosenttia vastaajista pitää opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajien välistä yhteistyötä hyvänä. 69 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että näyttöjen järjestäminen ja laatu vastaavat heidän odotuksiaan tai ylittää ne. 63 prosenttia työpaikkaohjaajista koki, että perehdytys ohjaamiseen vastaa heidän odotuksiaan tai ylittää ne. Myös kommunikointiin oltiin tyytyväisiä: 74 prosenttia oli sitä mieltä, että palautteenanto- ja saanti vastasivat odotuksia tai ylittivät ne. Muun muassa nämä tiedot selviävät juuri valmistuneesta tutkimuksesta, jonka Mikko Kesä Oy teki Pokelle.
-Tulos kertoo siitä, että opiskelijoiden valmiudet ovat kunnossa. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, ja silloinkin nämä asiat olivat hyvällä tasolla. Voisi sanoa, että koronastakin huolimatta taso on pysynyt samana. Meillä hakijamäärät ovat kasvaneet kolme vuotta peräkkäin. Olemme haluttu opiskelupaikka, opiskelijat ovat motivoituneita ja opetus sekä oppimisympäristöt ovat kunnossa. Palautetta kerätään myös opiskelijoilta, ja tulokset ovat samansuuntaisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.
Työpaikkaohjaajat antoivat myös hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat selkeitä tavoitteita harjoitteluille: mihin halutaan painottaa harjoittelussa opettamisessa, enemmän tietoa oppilaan tasosta ennen harjoittelua ja joustavuutta opettajilta tapaamisten aikataulujen kanssa.
Lisäksi toivottiin enemmän yhteydenottoja Poken puolelta ja välikatsauksia, miten harjoittelu menee.
-Yhteydenpidossa meillä on parannettavaa. Perinteiset kanavat, kuten sähköposti, eivät yksin riitä. Täytyy kehittää erilaisia yhteydenpitokanavia, koska totta kai haluamme pitää parempaa yhteyttä työelämään. Toimiva tapa näyttää olevan se, että aloite yhteydenpitoon tulee meiltä, sanoo Kurkela.
Kuitenkin kaikista vastaajista 84 prosenttia oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä opiskelijoiden toimintaan, valmiuksiin ja osaamiseen ennen kuin nämä siirtyvät työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 68 prosenttia oli myös sitä mieltä, että kumppanuus Poken kanssa on asiakaslähtöistä ja 73 prosenttia arvioi, että Poke kouluttaa alueen tarpeisiin sopivia ammattilaisia. 76 prosenttia oli sitä mieltä, että Pokella on alueella vahva asema osaamisen kehittäjänä.
Kaiken kaikkiaan Poken toimintaan yleisesti tyytyväisiä oli 79 prosenttia vastaajista.
Kysely tehtiin 1.9.-1.10.2021 ja siinä kysyttiin Poken työpaikoilla tapahtuvan opiskelun työnohjaajina toimineiden kokemuksia ja kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Vastausprosentti oli 58, ja vastauksia saatiin 588 kappaletta.
Vastaajista 30 prosenttia oli yrittäjiä, 5 prosenttia ylintä johtoa, 11 prosenttia keskijohtoa, 21 prosenttia työnjohtoa ja 32 prosenttia työntekijöitä. Suurin osa vastaajista eli 68 prosenttia työskenteli yrityksissä, 27 prosenttia julkisella sektorilla, kuten kunnissa, ja loput 5 prosenttia kolmannella sektorilla.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677
1.11.2021
Viitasaaren Hurrikaanihalli täyttyi väreistä, kasvomaalauksista, hassuista hatuista ja sirkusmusiikista, kun ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat järjestivät Viitasaaren seurakunnan kanssa yhteistyössä Syyssirkus -tapahtuman esikoululaisille ja perhekerholaisille. Käytännön toteutus ja suunnittelu oli opiskelijoiden tekemä.
– Tätä on ollut kiva tehdä. Koko prosessi suunnittelusta alkaen meni jouhevasti luokan hyvän sisäisen yhteishengen ansiosta, sanoo opiskelija Sanna Parkkila.
Sanna ja hänen siskonsa Emma Parkkila löysivät kumpikin tapahtumasta juuri niitä asioita, jonka takia ovat alaa lähteneet opiskelemaan.
– On ilo seurata, kun lapsilla on hauskaa. Lähdin tälle alalle, jotta voin auttaa ja tuottaa ihmisille iloa, Emma Parkkila sanoo katsellessaan ohi juoksevia lapsia.
Lasten mielestä tapahtumassa parasta oli kaikki ja uudestaan oli tultava heti, kun se on mahdollista.
– Rasteina meillä on täällä kasvomaalausta, sirkusvarjo, lauluja ja loruja, temppurata ja keppariesterata. Lopuksi kaikki saivat muffinssin ja kunniakirjan, Sanna kertoo päivästä.
Järjestystä yllä piti tirehtööri, joka tasaisin väliajoin puhalsi pilliinsä merkiksi, että oli aikaa vaihtaa rastilta toiselle.
Tapahtuma oli yhteistyön tulos. Poken Ravintola- ja catering-alan opiskelijat vastasivat tarjoiluista ja logistiikan perustutkinnon opiskelijat pöytien kuljettamisesta. Viitasaaren seurakunta varasi tilat, tiedotti ja lainasi tavaroita.
5.10.2021
Poken laadunhallinta ylsi valtakunnallisesti hyvälle tasolle Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arvioinnissa, joka tehtiin kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille Suomessa.
-Tämä oli hieno tulos ja kiitos siitä, että olemme tehneet systemaattista laadunhallintaa jo lähes kymmenen vuotta. Karvi ja Opetushallitus ovat määritelleet, mitä laatu on ammatillisessa koulutuksessa, ja tätä olemme noudattaneet. Lisäksi Keski-Suomessa on hyvä laatuverkosto, jossa olemme mukana. Siinä on mukana ammatillista koulutusta järjestäviä oppilaitoksia, sanoo kehittämisasiantuntija Tarja Naskila.
Arvioinnissa kartoitettiin laajasti laatua, johtamista, tutkintojen ja koulutuksen järjestämistä ja toiminnan tuloksia. Pokea arvioivat opiskelijat, työelämä, sidosryhmät, henkilöstö ja johto.
-Olemme pieni oppilaitos, joka tuntee opiskelijat ja alueen työelämän. Tämän vuoksi yhteistyö on helppoa ja henkilökohtaista, sanoo Naskila.
Yksi arvioinnin kohde olivat taloudelliset voimavarat, josta Poke sai parhaan arvosanan 4, kun valtakunnallinen arvosana oli 3,3. Opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa, ja tällä hetkellä Pokella on ennätysmäärä opiskelijoita, lähes 2000.
-Kuntayhtymän talous on vakaalla pohjalla huolimatta haasteista, joita valtionosuusrahoituksen ennakoimattomuus aiheuttaa. Hyvä taloudellinen tilanne tarkoittaa myös sitä, että voimavarat pystytään kohdentamaan oikealla ja järkevällä tavalla. Myös tilat, laitteet ja oppimisympäristöt ovat ajanmukaiset ja modernit, sanoo johtaja Jouni Kurkela.
Myös henkilöstövoimavarat arvioitiin Pokella hyviksi. Henkilökuntaa on riittävästi ja osaaminen on hyvää. Tänä syksynä Pokella aloitti 15 uutta opetus- ja ohjaushenkilöä.
Viestintä, neuvonta ja ohjaus saivat myös täydet pisteet arvioinnissa.
-Olemme kehittäneet viestintää viime aikoina. Meillä on esimerkiksi uusi intra ja ulkoinen viestintä on ammattimaista ja modernia. Lisäksi meillä on palkattu uusia opinto-ohjaajia ja kehitetty hakijapalvelua. Arvioinnissa saimme myös hyvät pisteet opiskelijaksi hakeutumisesta. Sitä pidetään joustavana ja helppona, sanoo Kurkela.
Asiakas- ja suorituskykytuloksista Poke sai myös täydet pisteet. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat työllistyvät hyvin valmistuttuaan, hakijamäärät ovat kasvaneet ja opiskelijapalaute on hyvää. Myös palautteen keräämistä on kehitetty. Asiakas-, työelämä- ja opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti.
Arvioinnista nousi myös kehittämiskohteita. Yksi selkeä kehittämiskohde on kestävä kehitys.
-Tarvaalan luonnonvara-ala on ollut edelläkävijä jo pitkään kestävässä kehityksessä, mutta tämän vuoden alussa kestävä kehitys on otettu teemaksi muillakin kampuksilla. Vähitellen pyritään kehittämään ja tuomaan arkeen erilaisia kestävää kehitystä edistäviä toimia arjen elämässä Pokella, sanoo Kurkela.
-Me haluamme kuunnella asiakkaitamme eli sidosryhmiä ja opiskelijoita.
Toinen kehittämiskohde on opiskelijahyvinvointi. Opiskelun ohjaamiseen ja erityiseen tukeen tarvitaan lisää resursseja.
-Olemme palkanneet kasvatusohjaajia ja nyt olemme palkkaamassa kuraattoria ja psykologia Äänekoskelle, sanoo Kurkela.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 589 1677
kehittämisasiantuntija Tarja Naskila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 561 1542
9.9.2021
Haemme mukavaan joukkoomme Äänekoskelle opintopsykologia ja kuraattoria. Haluaisitko sinä tehdä tärkeää ja merkityksellistä työtä toisen asteen opiskelijoiden parissa?
Olemme keskisuuri, moderni ja monipuolinen ammattiopisto, ja järjestämme koulutusta Äänekosken lisäksi Saarijärvellä, Viitasaarella ja Laukaassa. Toiminnassamme painottuu seudullisuus: ”Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi.” Arvojamme ovat yhdessä tekeminen, vastuullisuus sekä kehittyminen.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa ylläpitää ja koulutusta järjestää Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Sen omistavat 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa.
Lue lisää ja hae meille!
Opintopsykologi
Tule tekemään merkityksellistä työtä toisen asteen oppilaitokseen.
Haemme opintopsykologia toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Opintopsykologin sijoituspaikkana on Äänekoski.
Työskentelet Poken opiskelijahuollossa osana kasvun tuen tiimiä. Opintopsykologin työ painottuu opiskelukykyä tukeviin keskustelukäynteihin sekä ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Työ sisältää myös psykologista arviointityötä, yksittäisiä kognitiivisia tutkimuksia, henkilökunnan konsultaatiota, yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä sekä verkostotyötä.
Kehitämme opiskelijoiden tukea ja ohjausta kokonaisvaltaisesti opinto-ohjaajien, erityisopetuksesta vastaavien opettajien, kasvatusohjaajien ja opiskelijapalveluvastaavan kanssa.
Kelpoisuusehtona on laillistetun psykologin pätevyys.
Lisäksi arvostamme kokemusta työskentelystä opiskelijahuollossa sekä nuorten ja aikuisten parissa. Edellytämme hyviä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Ammatillisen koulutuksen tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävässä vaaditaan tietoteknistä perusosaamista ja yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaitoa. Tehtävä edellyttää itsenäistä työotetta ja joustavuutta.
Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (KVTES). Tehtävässä on kuuden (6) kuukauden koeaika. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä lain 504/2002 mukainen lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Valitun tulee ennen palvelussuhteen alkamista toimittaa hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan.
Tehtävä alkaa 1.11.2021 tai sopimuksen mukaan.
Lisätietoja: Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, p. 040 589 1677 jouni.kurkela@poke.fi ja
Opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio, p. 040 485 9799, kimmo.raitio@poke.fi
Hakemus ja CV pyydetään toimittamaan 4.10.2021 mennessä sähköpostiin toimisto@poke.fi.
Kuraattori
Tule tekemään merkityksellistä sosiaalityötä toisen asteen oppilaitokseen.
Haemme kuraattoria toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kuraattorin sijoituspaikkana on Äänekoski.
Oppilaitoksessa toimit itsenäisenä oman alasi asiantuntijana. Tarjoamme mielenkiintoisen työn opiskelijahuollossa osana kasvun tuen tiimiä. Kuraattorin työ painottuu yksilölliseen opiskeluhuoltoon ja oppilaitoksen sosiaalityöhön. Lisäksi kuraattorille kuuluu henkilökunnan konsultaatiota, yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä sekä verkostotyötä.
Kehitämme opiskelijoiden tukea ja ohjausta kokonaisvaltaisesti opinto-ohjaajien, erityisopetuksesta vastaavien opettajien, kasvatusohjaajien ja opiskelijapalveluvastaavan kanssa.
Valitulla työntekijällä tulee olla sosiaalialalle soveltuva ammattikorkeakoulututkinto
tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä sosiaalialan aineopinnot tai vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä.
Edellytämme vahvaa sosiaalialan ammatillisuutta, hyviä vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja sekä kokemusta itsenäisestä työskentelystä sosiaalialan asiakasprosesseissa. Luemme eduksi kokemuksen nuorten ja aikuisten kanssa työskentelystä ja kokemuksen kuraattorin työstä. Ammatillisen koulutuksen tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävässä vaaditaan tietoteknistä perusosaamista ja yleisimpien työvälineohjelmien käyttötaitoa.
Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti (KVTES). Tehtävässä on kuuden (6) kuukauden koeaika. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä lain 504/2002 mukainen lasten kanssa työskentelevän rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Valitun tulee ennen palvelussuhteen alkamista toimittaa hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan.
Tehtävä alkaa 1.11.2021 tai sopimuksen mukaan.
Lisätietoja: Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, p. 040 589 1677 jouni.kurkela@poke.fi ja
Opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio, p. 040 485 9799, kimmo.raitio@poke.fi
Hakemus ja CV pyydetään toimittamaan 4.10.2021 mennessä sähköpostiin toimisto@poke.fi.
Language
Etsi sivustolta
