Poke käynnistää uutena alana Laukaassa logistiikan perustutkinnon ensi syksynä. Koulutukseen voivat hakea keväällä peruskoulunsa päättävät nuoret.

-Halusimme viedä myös logistiikan opinnot Laukaaseen, koska laukaalaisten on vaikea kulkea Äänekoskelle. Vuosittain Laukaasta tulee eri alojen opiskelijoita Äänekoskelle, myös logistiikan opiskelijoita, joten on järkevää aloittaa tämänkin alan ryhmä siellä, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.

Lisäksi Laukaassa on suuria logistiikkakeskuksia, joten on perusteltua kouluttaa paikkakunnalla alan osaajia. Pokella logistiikan perustutkinnossa suoritetaan lähtökohtaisesti yhdistelmäajoneuvokuljettajan pätevyys, joka on opiskelijoiden työllistymisen kannalta merkittävä asia. Logistiikan luokkatilat sijaitsevat Poken Laukaan yksikön yhteydessä, ja opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Äänekosken yksikön kanssa.

-Tämä on taas yksi askel yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa. Vastaamme mielellämme Laukaassa kysyntään. On hienoa, että Laukaan kuntapäättäjät arvostavat toisen asteen koulutusta ja pitävät meitä yhteistyökumppanina, sanoo Pönkä.

Poke käynnistää ensi syksynä Laukaassa uutena alana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon, josta valmistuu ympäristönhoitajia. Tämäkin koulutus on suunnattu kevään yhteishaussa peruskoulunsa päättäville. Ympäristönhoitajaksi on tähän asti voinut opiskella vain Poken Tarvaalan yksikössä Saarijärvellä.

Poke järjestää Laukaassa myös sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan sekä sähköalan koulutusta. Kaikkiin aloihin voi hakea kevään yhteishaussa, joka on 22.2.-22.3.2022.

Tutustu tarkemmin logistiikan perustutkintoon ja hae meille opiskelemaan alaa Laukaan lisäksi Äänekoskelle tai Viitasaarelle!

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288

Pokella on suunniteltu sote-alalle koulutus, jossa jo työssä olevat asiantuntijat oppivat hyödyntämään digitaalisia toimintaympäristöjä työssään. Tällä hetkellä oppisopimuksella opiskelee lähes 20 hengen ryhmä Mehiläiseen kuuluvien Ykköskotien johtoa ja työntekijöitä Keski- ja Itä-Suomesta. Ykköskodit ovat mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköitä.

Joutsan yksikönjohtaja Anne Nurro ja Jyväskylän yksikönjohtaja Tero Metsälä lähtivät innokkaasti mukaan koko syksyn kestävään oppisopimuskoulutukseen.

-Aiomme hankkia jokaiseen yksikköön omat vr-lasit, 360-kameroita ja Thinglink-lisenssi. Henkilökunta on ollut innoissaan, joten kun me pilottiryhmä valmistumme, voimme sitten opettaa yksiköissämme muita hyödyntämään uusia laitteita kuntoutustyössä, sanoo yksikönjohtaja Anne Nurro Ykköskoti ja Onnikoti Kartanosta Joutsasta.

-Digitaalisuuden hyödyntäminen hoitotyössä on ilmiönä kiinnostanut minua pitkään. Koulutuksessa olen tajunnut, että mahdollisuudet ovat rajattomia. Koulutus herättää ajattelemaan kokonaisvaltaisesti teknologian läpi. Esimerkiksi älyrannekkeella voisi mitata monia asioita, kuten ahdistuneisuutta.
Virtuaalisesti voi vierailla vaikka Tokion yökerhossa tai Machu Picchu -vuorella. Asiakkaan omat rajoitukset, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, eivät estä vierailemasta virtuaalisesti vaikka pankissa tai taidemuseossa. Hoitaminen muuttuu ja teknologisoituu. Miten tämä näkyy tulevaisuudessa hoitoalalla, kun työntekijöistä on pulaa, sanoo yksikönjohtaja Tero Metsälä, Ykköskoti Väylästä Jyväskylästä.

Kuopion Ykköskoti Nosteen toimintaterapeutti Marjo Mikkonen on yllättynyt kuinka moneen uudet teknologiat taipuvat.

-En osannut ajatella, mihin kaikkeen uusi teknologia taipuu. Voin hyödyntää oppimaani omassa työssä moniin asioihin. Esimerkiksi asiakkaan voi viedä virtuaalisesti ulkomaille paikkaan, jossa hän on aiemmin asunut, sanoo Marjo Mikkonen.

Tulevaisuuden oppimista

Lehtori Ulla Martinmäki Pokelta on myös innoissaan digitaalisten toimintaympäristöistä hoitoalalla.

– Tämä on katsetta tulevaisuuteen terveys- ja hyvinvointialalla. Koulutuksessa opitaan digitaalisia ympäristöjä ihan perustasolta. Esimerkiksi lähihoitajien koulutuksessa näitä asioita ei ole vielä paljon opetettu, sanoo Ulla Martinmäki.

Uusien teknologioiden opettaminen vaatii myös opettajalta heittäytyjän luonnetta.

-On tärkeää, että lähtee rohkeasti katsomaan ja kokeilemaan uusia väyliä ja keinoja. Työssä jaksamisenkin kannalta on hyvä, että tulee uusia keinoja tehdä samoja asioita, sanoo Martinmäki.

Teknologisen koulutuksen koordinaattori Katja Huttunen on koulutuksen aivot. Hänellä on vankka osaaminen pelimaailmaan ja muihin digitaalisuuden muotoihin. Huttunen on ollut mukana myös tulevaisuuden teknologiat -koulutusohjelmassa, joka on ollut Poken tarjonnassa jo muutaman vuoden.

– Koulutuksen ydin on uusien välineiden käytännön käyttöönotto. Opetellaan esimerkiksi 360-kuvaamista ja VR-lasien hyödyntämistä. Nämä mahdollistavat uusia elämyksiä, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät pääse kokemaan niitä aidosti paikan päälle. Esimerkiksi VR-lasien avulla voidaan mennä luontoon. 360-kameralla kuvatussa kuvassa katsoja saa päättää, mitä haluaa katsoa eli voi katsoa siihen suuntaan, mihin haluaa, sanoo Huttunen.

Pelillistäminen on hyvä keino aktivoida käyttäjää.

-Asumisyksiköissä katsotaan paljon televisiota, joka on passiivista toimintaa. Sen sijaan pelit aktivoivat aivoja. Vähän kuin lukisi kirjaa, mutta olet mukana tarinassa. Peleissä on usein stigma, mutta me lähdemme koulutuksessa katsomaan niitä mahdollisuuksien kautta. Pelaaminen voi olla jollekin ainoa tärkeä asia, joten sen tuomitseminen ei auta, sanoo Huttunen.

Lue lisää koulutuksesta ja lähde mukaan!

Lisätietoa koulutuksesta:

Milja Forsman
Terveydenhuollon opettaja
milja.forsman@poke.fi
040 643 2747

Ulla Martinmäki
Liikunnan opettaja
ulla.martinmaki@poke.fi
0401292856 (ei txtviestejä)

Valtakunnallinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE on huolissaan työelämän osaajapulasta. Työ- ja elinkeinoelämällä on pula ammattiosaajista, selviää syksyllä julkistetuista teknologia- ja rakennusteollisuuden osaajatarveselvityksistä. Pahimmillaan osaajapula on merkittävä yritysten kasvun este, mikä näkyy myös monella muulla toimialalla.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke kouluttaa jatkuvasti oman alansa vankkoja ammattilaisia eri aloille, myös teknologia- ja rakennusteollisuuteen. Poken opiskelijamäärät ovat nousseet vuosi vuodelta kolmen viime vuoden aikana niin, että tänä lukuvuonna opiskelijoita on lähes 2000, joka on enemmän kuin koskaan.

Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä on käynyt ilmi Poken jo kahtena vuonna peräkkäin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 67 prosenttia opiskelijoista.

-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 32 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 25 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.

-Meille oli myönteinen yllätys, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti, sanoo Kurkela.

AMKEn puheenjohtaja, teollisuusneuvos Kari Kallonen on samaa mieltä siitä, että ammatillisen koulutuksen alueellisuus on tärkeää työvoiman saatavuuden kannalta. Myös Sitran julkistamassa selvityksessä nousee esiin ammatillisten koulutuksen suorittaneiden kotiseutu-uskollisuus.

– Ammattikoulutus luo alueellista pitovoimaa. Tästä syystä on tärkeää, että tulevassa toisen asteen rakenteellisessa kehittämisessä pidetään huolta monipuolisen ammattikoulutuksen valtakunnallisesta tarpeen mukaisesta saatavuudesta, sanoo Kallonen.

 

Pokella ei ole opettajapulaa

 

Myös ammatillinen koulutus kärsii AMKEn mukaan valtakunnallisesti opettajapulasta. Erityisesti pulaa on tekniikan alan opettajista. Tähän vaikuttavat kiinnostuksen puute hakeutua opetusalan tehtäviin ja opettajapätevyyden omaavien siirtyminen yrityksiin. Opettajapula vaikeuttaa koulutuksen toteuttamista ja vastaamista koulutustarpeeseen.

Pokella ei toistaiseksi ole ollut opettajapulaa lukuun ottamatta muutamaa harvinaista alaa, kuten nykyaikaisen raskaan kaluston ylläpito- ja huollon opetusta.

-Tähän tarvittavia opettajia ei käytännössä kouluteta, joten opettajilla on joku peruskoulutus pohjalla, esimerkiksi sopiva tekninen tausta ja työssä sitten opitaan ja perehdytään, sanoo Kurkela.

Opettajia on toistaiseksi löytynyt kaikkiin toimipisteisiin. Tämän lukuvuoden alussa Pokella aloitti yhteensä 15 uutta opettajaa ja opetuksen tukeen palkattua henkilöä.

-Poke on vetovoimainen työpaikka, jonka vahvistavat myös henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt. Meillä henkilöstön vaihtuvuus on pieni, sanoo Jouni Kurkela.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

 

Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yritykset ja julkinen sektori ovat enimmäkseen tyytyväisiä Pokeen työpaikalla tapahtuvan opiskelun yhteistyökumppanina. 73 prosenttia vastaajista pitää opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja opettajien välistä yhteistyötä hyvänä. 69 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että näyttöjen järjestäminen ja laatu vastaavat heidän odotuksiaan tai ylittää ne. 63 prosenttia työpaikkaohjaajista koki, että perehdytys ohjaamiseen vastaa heidän odotuksiaan tai ylittää ne. Myös kommunikointiin oltiin tyytyväisiä: 74 prosenttia oli sitä mieltä, että palautteenanto- ja saanti vastasivat odotuksia tai ylittivät ne. Muun muassa nämä tiedot selviävät juuri valmistuneesta tutkimuksesta, jonka Mikko Kesä Oy teki Pokelle.

-Tulos kertoo siitä, että opiskelijoiden valmiudet ovat kunnossa. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, ja silloinkin nämä asiat olivat hyvällä tasolla. Voisi sanoa, että koronastakin huolimatta taso on pysynyt samana. Meillä hakijamäärät ovat kasvaneet kolme vuotta peräkkäin. Olemme haluttu opiskelupaikka, opiskelijat ovat motivoituneita ja opetus sekä oppimisympäristöt ovat kunnossa. Palautetta kerätään myös opiskelijoilta, ja tulokset ovat samansuuntaisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Työpaikkaohjaajat antoivat myös hyviä kehittämisehdotuksia. He toivoivat selkeitä tavoitteita harjoitteluille: mihin halutaan painottaa harjoittelussa opettamisessa, enemmän tietoa oppilaan tasosta ennen harjoittelua ja joustavuutta opettajilta tapaamisten aikataulujen kanssa.

Lisäksi toivottiin enemmän yhteydenottoja Poken puolelta ja välikatsauksia, miten harjoittelu menee.

-Yhteydenpidossa meillä on parannettavaa. Perinteiset kanavat, kuten sähköposti, eivät yksin riitä. Täytyy kehittää erilaisia yhteydenpitokanavia, koska totta kai haluamme pitää parempaa yhteyttä työelämään. Toimiva tapa näyttää olevan se, että aloite yhteydenpitoon tulee meiltä, sanoo Kurkela.

Kuitenkin kaikista vastaajista 84 prosenttia oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä opiskelijoiden toimintaan, valmiuksiin ja osaamiseen ennen kuin nämä siirtyvät työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 68 prosenttia oli myös sitä mieltä, että kumppanuus Poken kanssa on asiakaslähtöistä ja 73 prosenttia arvioi, että Poke kouluttaa alueen tarpeisiin sopivia ammattilaisia. 76 prosenttia oli sitä mieltä, että Pokella on alueella vahva asema osaamisen kehittäjänä.

Kaiken kaikkiaan Poken toimintaan yleisesti tyytyväisiä oli 79 prosenttia vastaajista.

Kysely tehtiin 1.9.-1.10.2021 ja siinä kysyttiin Poken työpaikoilla tapahtuvan opiskelun työnohjaajina toimineiden kokemuksia ja kehitysehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Vastausprosentti oli 58, ja vastauksia saatiin 588 kappaletta.

Vastaajista 30 prosenttia oli yrittäjiä, 5 prosenttia ylintä johtoa, 11 prosenttia keskijohtoa, 21 prosenttia työnjohtoa ja 32 prosenttia työntekijöitä. Suurin osa vastaajista eli 68 prosenttia työskenteli yrityksissä, 27 prosenttia julkisella sektorilla, kuten kunnissa, ja loput 5 prosenttia kolmannella sektorilla.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Viitasaaren Hurrikaanihalli täyttyi väreistä, kasvomaalauksista, hassuista hatuista ja sirkusmusiikista, kun  ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat järjestivät Viitasaaren seurakunnan kanssa yhteistyössä Syyssirkus -tapahtuman esikoululaisille ja perhekerholaisille. Käytännön toteutus ja suunnittelu oli opiskelijoiden tekemä.

– Tätä on ollut kiva tehdä. Koko prosessi suunnittelusta alkaen meni jouhevasti luokan hyvän sisäisen yhteishengen ansiosta, sanoo opiskelija Sanna Parkkila.

Sanna ja hänen siskonsa Emma Parkkila löysivät kumpikin tapahtumasta juuri niitä asioita, jonka takia ovat alaa lähteneet opiskelemaan.

– On ilo seurata, kun lapsilla on hauskaa. Lähdin tälle alalle, jotta voin auttaa ja tuottaa ihmisille iloa, Emma Parkkila sanoo katsellessaan ohi juoksevia lapsia.

Lasten mielestä tapahtumassa parasta oli kaikki ja uudestaan oli tultava heti, kun se on mahdollista.

– Rasteina meillä on täällä kasvomaalausta, sirkusvarjo, lauluja ja loruja, temppurata ja keppariesterata. Lopuksi kaikki saivat muffinssin ja kunniakirjan, Sanna kertoo päivästä.

Järjestystä yllä piti tirehtööri, joka tasaisin väliajoin puhalsi pilliinsä merkiksi, että oli aikaa vaihtaa rastilta toiselle.

Tapahtuma oli yhteistyön tulos. Poken Ravintola- ja catering-alan opiskelijat vastasivat tarjoiluista ja logistiikan perustutkinnon opiskelijat pöytien kuljettamisesta. Viitasaaren seurakunta varasi tilat, tiedotti ja lainasi tavaroita.

 

Poken laadunhallinta ylsi valtakunnallisesti hyvälle tasolle Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arvioinnissa, joka tehtiin kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille Suomessa.

-Tämä oli hieno tulos ja kiitos siitä, että olemme tehneet systemaattista laadunhallintaa jo lähes kymmenen vuotta.  Karvi ja Opetushallitus ovat määritelleet, mitä laatu on ammatillisessa koulutuksessa, ja tätä olemme noudattaneet. Lisäksi Keski-Suomessa on hyvä laatuverkosto, jossa olemme mukana. Siinä on mukana ammatillista koulutusta järjestäviä oppilaitoksia, sanoo kehittämisasiantuntija Tarja Naskila.

Arvioinnissa kartoitettiin laajasti laatua, johtamista, tutkintojen ja koulutuksen järjestämistä ja toiminnan tuloksia. Pokea arvioivat opiskelijat, työelämä, sidosryhmät, henkilöstö ja johto.

-Olemme pieni oppilaitos, joka tuntee opiskelijat ja alueen työelämän. Tämän vuoksi yhteistyö on helppoa ja henkilökohtaista, sanoo Naskila.

Yksi arvioinnin kohde olivat taloudelliset voimavarat, josta Poke sai parhaan arvosanan 4, kun valtakunnallinen arvosana oli 3,3. Opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa, ja tällä hetkellä Pokella on ennätysmäärä opiskelijoita, lähes 2000.

-Kuntayhtymän talous on vakaalla pohjalla huolimatta haasteista, joita valtionosuusrahoituksen ennakoimattomuus aiheuttaa. Hyvä taloudellinen tilanne tarkoittaa myös sitä, että voimavarat pystytään kohdentamaan oikealla ja järkevällä tavalla. Myös tilat, laitteet ja oppimisympäristöt ovat ajanmukaiset ja modernit, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Myös henkilöstövoimavarat arvioitiin Pokella hyviksi. Henkilökuntaa on riittävästi ja osaaminen on hyvää. Tänä syksynä Pokella aloitti 15 uutta opetus- ja ohjaushenkilöä.

Viestintä, neuvonta ja ohjaus saivat myös täydet pisteet arvioinnissa.

-Olemme kehittäneet viestintää viime aikoina. Meillä on esimerkiksi uusi intra ja ulkoinen viestintä on ammattimaista ja modernia. Lisäksi meillä on palkattu uusia opinto-ohjaajia ja kehitetty hakijapalvelua. Arvioinnissa saimme myös hyvät pisteet opiskelijaksi hakeutumisesta. Sitä pidetään joustavana ja helppona, sanoo Kurkela.

Asiakas- ja suorituskykytuloksista Poke sai myös täydet pisteet. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat työllistyvät hyvin valmistuttuaan, hakijamäärät ovat kasvaneet ja opiskelijapalaute on hyvää. Myös palautteen keräämistä on kehitetty. Asiakas-, työelämä- ja opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti.

Arvioinnista nousi myös kehittämiskohteita. Yksi selkeä kehittämiskohde on kestävä kehitys.

-Tarvaalan luonnonvara-ala on ollut edelläkävijä jo pitkään kestävässä kehityksessä, mutta tämän vuoden alussa kestävä kehitys on otettu teemaksi muillakin kampuksilla. Vähitellen pyritään kehittämään ja tuomaan arkeen erilaisia kestävää kehitystä edistäviä toimia arjen elämässä Pokella, sanoo Kurkela.

-Me haluamme kuunnella asiakkaitamme eli sidosryhmiä ja opiskelijoita.

Toinen kehittämiskohde on opiskelijahyvinvointi. Opiskelun ohjaamiseen ja erityiseen tukeen tarvitaan lisää resursseja.

-Olemme palkanneet kasvatusohjaajia ja nyt olemme palkkaamassa kuraattoria ja psykologia Äänekoskelle, sanoo Kurkela.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 589 1677

kehittämisasiantuntija Tarja Naskila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 561 1542

 

Opiskelijoiden ja henkilökunnan koronarokotukset järjestetään Pokella Äänekoskella, Laukaassa ja Saarijärvellä elo-syyskuussa. Äänekoskella Piilolan kampuksella rokotuspäivä on torstaina 19. elokuuta ja Opinahjon kampuksella torstaina 2. syyskuuta. Tällöin annetaan vain ensimmäinen rokotus eli jos sen on jo saanut aiemmin, on toiseen rokotukseen mentävä terveyskeskuksesta annetun aikataulun mukaan. Niille, jotka ottavat ensimmäisen rokotuksen Poken rokotuspäivissä, järjestetään tehosterokotuspäivät koululla marraskuussa.

Rokotuksia annetaan ilman ajanvarausta koulupäivän aikana kello 9-15.30 kummallakin kampuksella liikuntasalissa. Rokotukseen voivat mennä myös Äänekoskella opiskelevat ulkopaikkakuntalaiset opiskelijat.

Laukaassa Poken opiskelijat voivat mennä rokotukseen ilman ajanvarausta koulupäivän aikana Sydän-Laukaan koululla 17., 18., 24., 27.8. ja 2.9. kello 9-14.30. Myös Laukaassa annetaan tehosterokote marraskuussa. Tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Saarijärvellä kouluterveydenhoito tarjoaa mahdollisuuden koronarokotteen ottamiseen keskiviikkona 25.8., jolloin annetaan ensimmäinen tai  toinen koronarokote (tehosterokote), jos ensimmäisestä rokotteesta on aikaa vähintään 8 viikkoa. Rokotukseen voivat mennä sekä opiskelijat että henkilökunta. Rokotukset annetaan terveydenhoitajan huoneessa B-talon toisessa kerroksessa klo 10 – 14.

Opiskelijat saavat tarkemmat ohjeet päivän kulusta Wilma-viestillä.

 

Lisätietoja: koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Opinahjo), p. 040 358 6560

koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (Piilola), p. 040 054 9288

 

 

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 17. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 398 nuorta oman alansa perustutkinnon. Määrä on kaikkien aikojen ennätys yhteishaussa Pokella. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan logistiikka, sähkö- ja automaatio, metsä sekä hiusala.

Tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen VALMAn haku oli ensimmäistä kertaa samaan aikaan yhteishaun kanssa. VALMAan valittiin 14 nuorta.

Oppivelvollisia hakijoista oli noin 75 prosenttia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Oppivelvollisuus koskee tänä keväänä peruskoulunsa päättäneitä, jotka ovat pääosin vuonna 2005 syntyneitä. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta.

Loput 25 prosenttia Pokelle yhteishaussa valituista ovat aiemmin perusopetuksen tai lukion päättäneitä.

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo opinto-ohjaaja Leena-Marja Jäspi.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella.

Oppivelvollisuuden laajeneminen 18-vuotiaaksi asti tarkoittaa myös sitä, että opiskelu on maksutonta. Pokella on jo tähänkin asti kustannettu opiskelijoille opiskelutarvikkeita, kuten työasuja omiksi ja työvälineitä lainaksi. Nyt maksuttomuus laajenee niin, että oppivelvollisille kustannetaan kaikilla aloilla vaatteet ja työvälineet. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi pakolliset työhön liittyvät korttikoulutukset ja kortit, kuten tulityö-, työturvallisuus- ja ensiapukortit.

– Oppivelvollisuuden laajeneminen tuo monenlaisia muutoksia toimintaamme. Monet asiat tarkentuvat lukuvuoden aikana., sanoo Leena-Marja Jäspi.

Yhteishaku on edelleen peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Yhteishaussa on mukana osa perustutkintojen paikoista. Loput paikat ovat auki jatkuvassa haussa, jossa on myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen paikat. Tällä hetkellä jatkuvan haun kautta löytyy vapaita opiskelupaikkoja esimerkiksi liiketoiminnan, ravintola- ja cateringalan, rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin. Poken jatkuvan haun koulutustarjonta löytyy nettisivuiltamme www.poke.fi.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 1.7. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Valitut opiskelijat yksiköittäin:

• Piilola   Äänekoski     164
• Opinahjo  Äänekoski    74
• Saarijärvi                       96
• Viitasaari                       43
• Laukaa                           35
• Yhteensä                     412

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Leena-Marja Jäspi, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 095 6831

 

Syksyllä alkavien lähihoitaja- ja hoiva-avustajakoulutusten hakuaikaa on jatkettu, joten vielä ehtii kesän ajan hakea syksyllä alkaviin koulutuksiin. Täydennyshaussa on mukana kolme koulutusta. Äänekoskella toteutettava sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitajan koulutus sekä jo valmistuneille lähihoitajille tarkoitettu lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala. Lisäksi Saarijärvellä alkavan hoiva-avustajan hakuaikaa on jatkettu.

Lähihoitajan koulutukseen voi hakea 3. elokuuta mennessä. Hoiva-avustajan sekä lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaan haku loppuu 31. heinäkuuta.

Hakemuksensa jättäneille järjestetään pääsy- ja soveltuvuuskoe 5. elokuuta kello 8.30 alkaen osoitteessa Opinahjontie 1, 44120 Äänekoski. Kokeeseen tullaan ilman erillistä kutsua.

Lue lisää ja hae koulutuksiin verkkosivuiltamme alla olevista linkeistä:

• Lähihoitaja
• Lähihoitaja, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
• Hoiva-avustajakoulutus

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Hannele Lindstrand, p. 040 533 2684

Valmistuneet opiskelijat 1.1.-4.6.2021

Yhteensä valmistui 316 opiskelijaa. Onnittelut kaikille!

Julkaisemme luvan antaneiden nimet.

LAUKAA

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Hakulinen Jere, Laukaa, Mirzai Hedayad, Jyväskylä, Naseri Taghi, Jyväskylä, Nurmi Saku, Laukaa ja Petosalmi Jarkko, Jyväskylä

SAARIJÄRVI

Eläintenhoidon ammattitutkinto, koirahieroja

Hakulinen Meri, Jyväskylä, Hautala Johanna, Jyväskylä, Heikkilä Merja, Jyväskylä, Ketomäki Sanna, Jyväskylä, Lintala Virve, Seinäjoki, Mustola Jemila, Jyväskylä, Paajanen Jonna, Pieksämäki, Pekkanen Johanna, Ilmajoki, Puranen Tanja, Viitasaari ja Rytkönen Jenna, Uurainen

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja

Teppo Tanja, Jyväskylä

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja

Jylhäsalmi Heidi, Keitele, Nyrhinen Timo, Turku ja Rautiainen Jere, Saarijärvi

Luontoalan ammattitutkinto, erä- ja luonto-opas

Tupamäki Mirja, Uurainen

Maatalousalan ammattitutkinto, maatalouslomittaja

Tammelin Milja, Saarijärvi

Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja

Böhm Maria, Uurainen, Halme Marika, Äänekoski, Harju Satu, Hankasalmi, Hämäläinen Sari, Jyväskylä, Kerttula Heli Jyväskylä, Kesämäki Tomi, Tampere, Ollikainen Saana, Kangasniemi, Partio Anni, Jyväskylä, Rissanen Emilia, Jyväskylä, Sotamaa Irene, Jyväskylä, Säilä Neea, Äänekoski, Tainio Taija, Äänekoski, Taipale Jasmiina, Jyväskylä, Tarvainen Ira, Saarijärvi, Toukola Riina, Jyväskylä ja Turpeinen Heli, Karstula

Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä

Hiironen Maria, Saarijärvi, Honkanen Arttu, Saarijärvi, Hämäläinen Jaakko, Äänekoski, Koljonen Janika, Viitasaari, Latva Miia, Viitasaari, Muhonen Eetu, Karstula, Orava Arttu, Pihtipudas, Pietikäinen Teea, Viitasaari, Pääkkönen Timo-Pekka, Äänekoski, Rauma Mika, Perho, Tenhunen Jere, Viitasaari, Tiihonen Joel, Hankasalmi ja Vääräjärvi Aleksi, Saarijärvi

Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja

Ahola Joonas, Kyyjärvi, Kalliokoski Juho-Pekka, Saarijärvi, Kärki Lauri, Kyyjärvi, Notkola Onni, Saarijärvi, Peura Anna-Katariina, Laukaa, Ruotsalainen Aki, Jyväskylä, Siirtonen Jaani, Äänekoski, Sällinen Topias, Äänekoski, Tamminen Henri, Saarijärvi, Toivanen Riku, Äänekoski (kaksoistutkinto) ja Tourunen Valtteri, Äänekoski (kaksoistutkinto)

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Hölttä Ville, Saarijärvi (kaksoistutkinto), Lietonen Jani, Saarijärvi ja Temonen Tommi, Saarijärvi

 

VIITASAARI

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneistaja

Lohilahti Akseli, Viitasaari ja Tenhunen Elle, Viitasaari

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, levyseppähitsaaja

Kuusinen Jyri, Viitasaari, Niskanen Joonas, Viitasaari, Paananen Juho, Keitele, Tervo Sami, Viitasaari ja Varis Valtteri, Viitasaari

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja

Lehtinen Miikka, Pihtipudas ja Närhi Eeva, Viitasaari

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Holm Aatu, Viitasaari, Rekonen Joni, Pihtipudas, Tarvainen Kasper, Jyväskylä, Hautasuo Alex, Kinnula, Jämsén Lauri, Pihtipudas, Romanov Anton, Viitasaari, Silvennoinen Sampsa, Viitasaari, Oinonen Niko, Viitasaari, Blomberg Jesse, Äänekoski, Kalenius Juho, Uurainen ja Närhi Ville, Laukaa

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Pekkarinen Manu, Kinnula, Uusimäki Eero, Viitasaari, Hämäläinen Valtteri, Kinnula, Kinnunen Jarkko, Kinnula, Lindholm Riku, Kinnula, Pohjonen Meiju, Kivijärvi ja Saksi Sandra, Kinnula

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Tuohimetsä Pilvi, Viitasaari

ÄÄNEKOSKI OPINAHJO

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja

Hannukainen Susanna, Äänekoski ja Koskinen Maarit, Äänekoski

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, nuoriso- ja yhteisöohjaaja

Liimatainen Anne, Äänekoski, Ojala Alisa, Äänekoski, Rantanen Esa, Äänekoski, Sohlman Jouni, Äänekoski, Tamminen Mika, Saarijärvi ja Viik Hanna, Äänekoski

Liiketoiminnan ammattitutkinto

Arvola Karoliina, Viitasaari, Hyörinen Anna-Maija, Jyväskylä, Keurulainen Kati, Uurainen, Ojanen Outi, Äänekoski, Pulkkinen Jonna, Äänekoski, Svärd Milja, Kuopio ja Wilen Virve, Jyväskylä

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi

Wardak Hamid, Äänekoski, Yurasri Siwaphon, Äänekoski, Hämäläinen Alisa, Laukaa, Halttunen Otto, Äänekoski, Hokkanen Saara, Konnevesi, Holopainen Minna, Äänekoski, Häyrinen Laura, Uurainen, Markkanen Sari, Äänekoski, Sillantaus Anniina, Saarijärvi, Viikki Riikka, Petäjävesi ja Wiklund Mia, Jyväskylä

Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Asunmaa Kaija Keuruu, Hakonen Jani, Viitasaari, Huhtanen Niko, Äänekoski, Huuskonen Jarno, Äänekoski, Hytönen Riikka, Konnevesi, Hänninen Den, Jyväskylä, Litmanen Juha, Äänekoski, Reini Hanna, Jyväskylä, Sorri Marko, Äänekoski ja Suopellonmäki Mikko, Äänekoski

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto

Kolehmainen Saana, Jyväskylä

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

Lauronen Ronja, Äänekoski, Saren Veera, Äänekoski, Kinnunen Salla, Jyväskylä, Martikainen Saara, Jyväskylä ja Tollola Julia, Jyväskylä

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Ahomaa Päivi, Pihtipudas, Broman Leena, Saarijärvi, Grönqvist Janika Saarijärvi, Hiekkala Toini, Saarijärvi, Hietikko Jaana, Uurainen, Honkala Viivi, Jyväskylä, Huttunen Mira, Äänekoski, Hytönen Vilma, Jyväskylä, Häkkinen Päivi, Saarijärvi, Hämäläinen Elina, Laukaa, Järvinen Eija, Äänekoski, Kainulainen Mira, Kivijärvi, Kallberg Marja, Äänekoski, Kekkonen Petra, Äänekoski, Koskinen Janika, Saarijärvi, Kujanpää Tanja, Pihtipudas, Kumpulainen Tarja, Viitasaari, Könssi Hanna, Äänekoski, Lahtinen Noora, Saarijärvi, Lappalainen Sanna, Viitasaari, Laulainen Tuula, Viitasaari, Liimatainen Kirsi, Viitasaari, Malinen Taija, Saarijärvi, Manner Aarno, Äänekoski, Marjanen Taika, Konnevesi, Monthan Piia, Äänekoski, Muhonen Oili, Kannonkoski, Myllylä Virpi, Saarijärvi, Mörsky Ida, Äänekoski, Nekkonen Riitta, Karstula, Niemi Eija, Kinnula, Nieminen Miia, Saarijärvi, Niskanen Marja-Leena, Viitasaari, Niskanen Sara, Jyväskylä, Oksanen Jaana, Äänekoski, Paatelainen Aino, Laukaa, Parviainen Angkhana, Karstula, Pasanen Armas, Viitasaari, Pasanen-Holm Pirjo, Karstula, Phoprasoet Phatthani, Saarijärvi, Pitkänen Sanna, Viitasaari, Puranen Tiia, Viitasaari, Rautiainen Timo, Saarijärvi, Rekonen Irina, Kinnula, Repo-Miekkavaara Marjo, Viitasaari, Riikonen Eveliina, Äänekoski, Sergejeva Liilia, Jyväskylä, Siekkinen Anni, Viitasaari, Siekkinen Kaisa, Keitele, Siikamäki Nora, Saarijärvi, Sillanpää Marko, Pihtipudas, Sironen Kirsi, Saarijärvi, Sysimäki Petri, Karstula, Tuomainen Johanna, Äänekoski (kaksoistutkinto), Utriainen Sanna, Konnevesi, Varis Ina, Viitasaari, Varis Miia, Viitasaari, Varis Teija, Viitasaari ja Virtanen Katri, Saarijärvi

Yrittäjän ammattitutkinto

Naukkarinen Anne, Laukaa ja Pihtola Jukka, Jyväskylä

ÄÄNEKOSKI PIILOLA

Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Huttunen Jesse, Äänekoski, Järvenpää Rosa, Äänekoski, Kinnunen Miina, Äänekoski, Torssonen Jere, Äänekoski, Verlin Eelis, Äänekoski ja Vesala Hannes, Kannonkoski

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kampaaja, parturi

Heinäaho Ronja, Konnevesi, Kingelin Pirkko, Konnevesi, Moisio Mila, Äänekoski, Mykkänen Sini, Jyväskylä, Nykänen Mia, Äänekoski, Penttinen Emilia, Äänekoski, Prevazi Hanna-Mari, Kyyjärvi, Rautiainen Tiia, Uurainen, Ruuskanen Tia, Konnevesi, Turpeinen Sara, Laukaa, Viren Katariina, Jyväskylä

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Kinnunen Oona, Äänekoski

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, asentaja

Liimatainen Aaro, Saarijärvi

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneasentaja

Dadilas Emmanouil, Äänekoski, Hannukainen Elmeri, Äänekoski, Lehto Mikko, Laukaa, Nyberg Joona, Karstula, Piilonen Jere, Äänekoski, Rossi Pekka, Äänekoski, Ruukki Simo, Äänekoski ja Varis Arttu, Konnevesi

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja

Keljo Jani, Äänekoski, Korpinen Jiri, Äänekoski ja Tasma Jari, Konnevesi

Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Heiskanen Eetu, Äänekoski, Jokela Juuso, Saarijärvi, Kautto Krista, Äänekoski, Känsälä Santtu, Äänekoski, Liimatainen Harri, Äänekoski, Nieminen Aleksi, Saarijärvi, Nieminen Leevi, Äänekoski, Poikolainen Valtteri, Konnevesi, Rautiainen Jere, Äänekoski, Rautiainen Kerttu, Äänekoski ja Rautiainen Miska, Äänekoski

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja

Pohjalainen Taru, Äänekoski

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja

Tarvainen Riina, Äänekoski

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuoltaja

Finni Reija, Äänekoski ja Sallinen Anna-Kristiina, Petäjävesi

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto

Pekkanen Heli, Karstula, Kolari Ville, Jyväskylä, Kytölä Mikko, Jyväskylä, Parkkonen Greetta, Karstula, Rautiainen Piia, Karstula ja Villman Väinö, Jyväskylä,

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja

Korhonen Kari, Viitasaari, Logrén Juhani, Pihtipudas, Manninen Taneli, Viitasaari, Nahkala Joni, Äänekoski, Oikari Olli-Pertti, Karstula, Piilonen Kimmo, Äänekoski, Suuronen Petri, Saarijärvi ja Vesala Marko, Äänekoski

Puuteollisuuden perustutkinto, puuseppä

Piilola Pekka, Saarijärvi

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Liimatainen Teemu, Äänekoski, Mykkänen Joni, Äänekoski, Norontaus Elias, Äänekoski, Ojanen Riku, Äänekoski, Palmroos Mertsi, Äänekoski, Raatikainen Valtteri, Saarijärvi, Viitala Jasper, Äänekoski

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Fredriksson Enni, Laukaa, Hokkanen Topi, Äänekoski, Honkonen Krista, Äänekoski, Koskinen Leena, Laukaa, Jussila Gisella, Äänekoski, Tornikoski Heli, Äänekoski ja Tourunen Riina, Äänekoski

Ruokapalvelujen ammattitutkinto, suurtalouskokki

Honkonen Katja, Äänekoski ja Ojanen Katja, Äänekoski

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, automaatioasentaja

Niskanen Joona, Viitasaari

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja

Friman Toni, Äänekoski, Keljo Elias, Äänekoski, Kiiski Kasper, Äänekoski, Leppänen Venni, Saarijärvi, Lukkari Petrus, Äänekoski, Wiik Jere, Viitasaari ja Åkerlund Aaro, Äänekoski

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja

Anttila Jarno, Laukaa, Forsström Esa, Laukaa, Ilomäki Samuli, Äänekoski, Kalenius Ari, Äänekoski, Kallioniemi Tommi, Äänekoski, Kekarainen Marko, Laukaa, Korhonen Kari, Äänekoski, Lahti Sami, Konnevesi, Leppänen Seppo, Äänekoski, Peltonen Juha, Jyväskylä, Ranta-Nilkku Antti, Äänekoski ja Sääksjärvi Jyri, Viitasaari

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

Aho Luukas, Saarijärvi, Gröhn Benjamin, Äänekoski, Hänninen Johannes, Äänekoski, Kumpulainen Aleksi, Äänekoski, Leino Akseli, Äänekoski ja Mehtälä Jaakko, Uurainen

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja

Halonen Joni, Äänekoski, Illikainen Janne, Äänekoski, Kumpulainen Sara, Äänekoski ja Nieminen Nico, Äänekoski

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

Hänninen Justus, Äänekoski ja Liimatainen Sami, Äänekoski

Poken Äänekosken Piilolan kampuksen peruskorjaus alkaa tällä viikolla. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli kaksimiljoonaa euroa, ja se on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän mittakaavassa suuri investointi.

-Peruskorjaus on meille vuositasolla suuri investointi, ja asuntolan remontti on viimeinen Äänekosken toimipisteiden remonteista. Haluamme lisätä asumismukavuutta ja viihtymistä. Meille on myös tärkeä, että voimme tarjota opiskelijoille asunnon ja mahdollisuuden opiskella Äänekoskella, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.

Remontti alkaa kahvila Namiksen tiloista sekä asuntolan A-rakennuksen asunnoista, jotka on nyt tyhjennetty. Seuraava osa asuntolasta menee remonttiin kesäkuun alussa, ja viimeinen osa syysloman jälkeen. Kaksi kolmasosaa asunnoista valmistuu elokuussa, joten suurin osa opiskelijoista pääsee muuttamaan uusiin tiloihin lukuvuoden alussa.

Asuntolaan tulee uusi nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä sekä uusi vesikatto. Lisäksi tehdään putki- ja lämmitysremontti sekä uusitaan yhteiset saunatilat. Asuntolaan tehdään myös uudenlaiset harrastetilat ja kaikkiin 24 soluhuoneistoon täydellinen sisäremontti. Lisäksi tehdään asuntolanhoitajalle ja kiinteistöhuollolle toimistot sekä taukotilat.

Asuntola on peruskorjattu viimeksi 1990-luvulla. Peruskorjauksen kokonaisurakoinnista vastaa Rakennusliike Porrassalmi Oy.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288

 

Poke on saanut kansainvälisyystoiminnan akkreditoinnin, joka on osoitus oppilaitoksen sitoutumisesta Erasmus-ohjelman laatustandardeihin, ja se mahdollistaa säännöllisen liikkuvuusrahoituksen vuosille 2021–2027.

-Akkreditointi tarkoittaa kevyempää menettelyä kv-liikkuvuusrahoituksen hakemisessa tälle ajalle, mutta edellyttää myös sitoutumista kv-toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Akkreditointi on hieno tunnustus pitkäjännitteisestä työstä, jota olemme tehneet ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden hyväksi, sanoo opinto-ohjaaja Marika Marttinen.

Erasmus+-hankkeen avulla opiskelijat voivat lähteä työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen EU-maihin sekä Norjaan ja Islantiin. Lähtijä saa matka- ja oleskeluapurahan. Yksi tavoite on kehittää oppilaitos- ja työelämäyhteistyötä, mikä tarkoittaa sitä, että myös Poken henkilökunta voi lähteä tutustumaan ja luomaan verkostoja yksin tai yhdessä jonkun työelämäkumppanin kanssa. Esimerkiksi Poken autoalan opettaja on käynyt yhdessä työelämäkumppanin kanssa Saksassa verkostoitumassa autotehtaisiin. Myös varhaiskasvatuksen opettaja kävi Saksassa tutustumassa päiväkoteihin.

-On hyvä, että henkilöstö liikkuu. Silloin ulkomailta hankittu lisähyöty jää meidän omaan organisaatioon. Opettaja voi esimerkiksi auttaa opiskelijaa löytämään työssäoppimispaikka kontaktiensa avulla, jolloin opiskelija pääsee vaihtoon. Kv-suhteet ovat usein hyvin henkilökohtaisia, ja niiden ansiosta voimme toteuttaa opiskelijoiden liikkuvuusjaksoja meille tuttujen yhteistyökumppaneiden luona, ja voimme turvallisin mielin lähettää opiskelijoita ulkomaille, sanoo Marttinen.

Kansainvälinen liikkuvuus lisää myös kieli- ja kulttuuriosaamista, ja vahvistaa opiskelijoiden pärjäämistä. Tavoitteena on rohkaista opiskelijoita siihen, että vaikka kielitaito olisi vaatimattomampikin, se ei estä lähtemistä ulkomaille. Opiskelijat voivat liikkua yksin, pareittain tai pienessä ryhmässäkin, jos esimerkiksi kielitaito ja matkalla selviytyminen jännittävät. Lisäksi opiskelijat saavat ennen lähtöä kv-valmennusta oppilaitoksessa.

-Uuden kauden yhtenä teemana on inkluusio eli että mahdollistettaisiin liikkuminen kaikille riippumatta esimerkiksi oppimisvaikeuksista tai taloudellisista haasteista huolimatta. Tämä on mielestäni hieno tavoite ja lisää tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on eurooppalaiset arvot eli halutaan myös laajentaa henkilökunnan kulttuuriosaamista, jotta he osaavat tuoda monikulttuurisuutta oppitunneille, sanoo Marttinen.

Erasmus+-hankkeella halutaan myös palvella pk-yrityksiä kansainvälisyydessä.

-Usein pk-yrityksillä ei ole resursseja kouluttaa henkilökuntaa kv-asioihin, joten me palvelemme toimialueen yrityskenttää tässä mielessä. Esimerkiksi hyvinvointi- tai asiakaspalvelualoilla kulttuuriosaamisen tarve ja tietoisuus kasvavat ja korostuvat, joten on hyvä, että opettajat ja opiskelijat ovat perillä näistä asioista.

Kansainvälinen vaihto on tuonut myös vaihto-opiskelijoita EU-maista Poken alueelle. Esimerkiksi viime talvena Äänekoskelle tuli hollantilaisia opiskelijoita, jotka työllistyivät päiväkoteihin. He asuivat Poken asuntolassa, ja heitä tuettiin monin tavoin.

– Kansainvälisyydessä hankitaan myös siirrettäviä taitoja eli riippumatta siitä, mihin työhön tai alalle päätyy, niin on taitoja, joista on hyötyä. Esimerkiksi kielitaito, ongelmanratkaisukyky, esiintymistaidot, päätöksentekotaidot ja epävarmuuden sietokyky. Kun opiskelijat palaavat reissusta, he ovat vähän kuin päätä pidempiä eli ovat kasvaneet ja kehittyneet vaihdon aikana.

Marika Marttinen on koonnut opiskelijoiden palautetta kv-vaihdosta:

”Tärkeintä kasvaminen henkisesti ja itsenäistyminen. Opin toimimaan ongelmatilanteissa.”

”Työssäoppimispaikka vaati paljon oma-aloitteisuutta. Itselleni ei ollut ongelma, mutta voin kuvitella, että joillekin on.”

– Kansainvälinen kokemus on eduksi myös työnhaussa. Kannustamme opiskelijoitamme ja henkilökuntaamme hankkimaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä maailmalta, sanoo Marika Marttinen.

 

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Marika Marttinen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 523 3471