Poke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä yli 16 miljoonaa euroa perusrahoitusta ensi vuodelle. Se on 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Pokella aloitti tänä syksynä ennätysmäärä yhteishaun kautta tulleita nuoria. Heitä on yli kolmannes enemmän kuin syksyllä 2018 aloittaneita. Lisäksi jatkuvan haun ja oppisopimuksen kautta on tullut runsaasti aikuisia opiskelemaan.

Rahoitukseen vaikuttaa opiskelijamäärien lisäksi valtakunnallinen opiskelijapalaute, joka kerätään opiskelijoilta opintojen alussa ja lopussa. Tärkeimmät rahoitukseen vaikuttavat tekijät ovat opiskelijamäärä ja -palaute.

”Tämä oli meille hieno uutinen ja se kertoo siitä, että olemme kehittäneet opetusta oikeaan suuntaan. Meillä ei ole vähennetty lähiopetusta eikä säästetty laadusta tai opetusvälineistä. Erittäin hyvä opiskelijapalaute kertoo, että olemme onnistuneet”, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet Pokella niin, että 4-5 vuodessa rahoituksesta leikattu lähes 5 miljoonaa, joten ensi vuoden rahamäärä paikkaa tilannetta kolmanneksen.

”Leikkausten vuoksi meillä on ollut tiukkaa aikaa pari vuotta. Raha tulee nyt hyvään aikaan ja helpottaa koulutuksen suunnittelua. Pystymme jatkossa takaamaan vähintään samantasoisen opetuksen, jota tällä hetkelläkin annetaan. Ilman tätä rahoitusta olisimme joutuneet miettimään opetusjärjestelyjä uudestaan”, sanoo Kurkela.

Tämän vuoden opiskelijatilanne vaikuttaa myös jonkun verran vuoden 2021 rahoitukseen. Lisäksi siihen vaikuttaa ensi syksynä aloittavien määrä, jonka ennustetaan olevan hieman pienempi kuin tänä syksynä. Tämä johtuu alueen pienemmästä ikäluokasta.

Poke sai lisäksi marraskuussa opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista korotusta perusrahoitukseen 354 000 euroa. Raha on ministeriön lisämäärärahaa ja se on tarkoitettu opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin. Tästä rahasta kohdennetaan suoraan 180 000 euroa ensi vuonna opetukseen ja ohjaukseen.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Poke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista korotusta perusrahoitukseen 354 000 euroa. Raha on ministeriön lisämäärärahaa ja se on tarkoitettu opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin.

-Raha on hyvä siihen nähden, että hakemuksia oli paljon. Meidän osuus oli suurempi kuin painoarvomme valtakunnallisesti. Painoarvo määräytyy liikevaihdon perusteella, sanoo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Poke haki rahaa 700 000 euroa, josta sai hieman yli puolet. Yhteensä ministeriö jakoi harkinnanvaraista lisämäärärahaa 32 000 000 euroa. Raha on korvamerkittyä ja se on käytettävä opetukseen ja opetuksen tukitoimenpiteisiin. Raha jakautuu tuleville vuosille.

-Rahalla saadaan lisää opetustunteja tarpeen mukaan eri aloille. Sitä käytetään myös opetuksen tukemiseen, jotta saamme lisää ohjausresursseja. Palkkaamme ainakin yhden henkilön opetuksen tukitoimiin, sanoo Kurkela.

Hänen mukaansa rahalla saadaan hyvin lisäresursseja opetukseen ja tukitoimiin. Raha paikkaa omalta osaltaan isoa leikkausta, joka ammatilliseen koulutukseen on tehty viime vuosien aikana.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat nyt tulevaisuuden näkymänsä myönteisempänä kuin viisi vuotta sitten. Keskeisinä syinä tähän ovat vuoden 2018 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus ja Suomen talouden suotuisa kehitys.

– Uudistus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata yhä moninaisempiin työelämä- ja opiskelija-asiakkaiden tarpeisiin, sanoo johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.

Ågrenin mukaan toimeenpanoa ovat vaikeuttaneet merkittävästi viime vuosina toteutetut yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset ja samanaikaisesti kasvaneet opiskelijamäärät.

Suunta on viimein kääntymässä, kun Antti Rinteen hallitus on luvannut kasvattaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Suurin osa rahoituksesta on kuitenkin kertaluonteista ja useisiin hakuihin perustuvaa. Perusrahoitusta tulisi kasvattaa tuntuvasti, sillä lisärahoitus ei riitä kattamaan yleisestä kustannustason noususta aiheutuvia menoja ja koulutuksen järjestäjien velvoitteita. Esimerkiksi yksilöllisten opintopolkujen laatiminen opiskelijalle vaatii enemmän resursseja kuin ryhmämuotoinen opetus. Monella järjestäjällä on myös toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamistarpeita.

– Tämä tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjien taloudellinen epävarmuus jatkuu myös tulevina vuosina, toteaa Ågren.

Rahoitusjärjestelmän toimivuus arvioitava

Koulutuksen järjestäjät pitävät uutta, kokonaisuudessaan vuonna 2022 voimaan tulevaa rahoitusjärjestelmää perusperiaatteiltaan hyvänä. Parhaiten rahoitusmallin katsotaan tehostavan opintojen suorittamista ja koulutuksen toteuttamista työelämän kysyntää vastaavaksi.

Ågrenin mukaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus kuitenkin hankaloittaa toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

– Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee arvioida, kun sen käytöstä on enemmän kokemusta.

Jatkuva oppiminen luo kysyntää

Ammatillinen koulutus on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan muun muassa väestön ikääntymisestä, teknologisesta kehityksestä sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta aiheutuvia osaaja- ja osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa ja luo kysyntää uudenlaisille koulutustuotteille ja -palveluille. Koulutuksen järjestäjistä 84 prosenttia arvioi, että tutkinnon osaan tai osiin johtavan koulutuksen osuus kasvaa lähivuosina.

Koulutuksen järjestäjät odottavat työelämäyhteistyön vahvistuvan ja monipuolistuvan monin tavoin. Useampi kuin kolme neljästä arvioi oppisopimuksen sekä kumppanuussopimusten merkityksen työelämäyhteistyössä kasvavan.

– Työelämän ja koulutuksen jatkuva vuoropuhelu synnyttää molempia osapuolia hyödyttävää ja kehittävää vastavuoroista kumppanuutta.

Ammattiosaamisen barometri

Tiedot käyvät ilmi AMKEn toteuttamasta Ammattiosaamisen barometristä, johon vastasi elo-syyskuussa 69 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. AMKEn 84 jäsentä kouluttaa 96 prosenttia ammattiin opiskelevista nuorista ja aikuisista.

Lisätiedot:

Satu Ågren, johtava asiantuntija, AMKE ry

satu.agren(at)amke.fi

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä joutuu tekemään tänä syksynä 500 000 euron lisätalousarvion, koska Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloitti tänä syksynä ennätysmäärä uusia opiskelijoita. Ensisijaisia hakijoita kevään yhteishaussa oli 35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi lyhytkestoisia oppisopimuksia on tänä vuonna tehty kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten.

Viime vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi muutti rahoitusta muun muassa niin, että tämän vuoden opiskelijakertymästä saadaan rahat vasta kahden vuoden kuluttua. Esimerkiksi tämän vuoden rahoitukseen on vaikuttanut vuoden 2017 tulos, jolloin opiskelijoita oli vähemmän. Ensi vuoden rahoitus varmistuu vasta ennen joulua.

”Opiskelijamäärän kasvu oli meille erittäin myönteinen yllätys, johon emme osanneet varautua syksyllä 2018, kun teimme talousarviota. Opetuksen kasvaneet kustannukset tulevat tälle ja ensi vuodelle, mutta rahoituksen kasvu näkyy vasta vuonna 2021. Ja sellainen ajatus, että emme ottaisi kaikkia opiskelijoita vastaan, on vastoin omistajien tahtoa”, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Tänä syksynä annettavan opetuksen määrä on lisääntynyt huomattavasti, minkä vuoksi talousarvioon varattu rahoitus ei tule riittämään tänä vuonna. Kevätlukukauden tilanne selviää joulukuussa, kun vuoden 2020 rahoitus varmistuu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

”Rahoituksen huono ennustettavuus ja myöhäiset päätökset tekevät tulevaisuuden suunnittelusta vaikeaa. Olemme varautuneet siihen, että taloudellisesti niukkoja vuosia on edessä, koska meiltä on leikattu rahaa ja rahoituksen perusteet ovat muuttuneet”, sanoo Kurkela.

Aiemmin rahoitus määräytyi perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden perusteella, mutta vuoden 2018 alusta rahoitus muuttui niin, että kuntayhtymälle annettiin tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä, joka koostui kaikista tutkinnoista ja tutkintoa suorittavista opiskelijoista. Tämä taso perustui vuoden 2015 tasoon, jolloin kuntayhtymältä oli leikattu noin neljännes rahoituksesta.

Logistiikka suosituin ala

Tänä syksynä Pokella aloitti 377 nuorta oman alansa perustutkinnon. Lähes kaikki hakijat pääsivät toivomalleen alalle eli niin sanottu ykkösvalinta toteutui. Suosituimpia aloja olivat metsäala Saarijärven Tarvaalassa sekä logistiikka, jota voi opiskella Äänekoskella ja Viitasaarella.  Suosiotaan lisäsivät myös sähkö- ja automaatioala sekä prosessialan perustutkinto, mikä kertoo Äänekosken biotuotetehtaan vetovoimasta. Lisäksi liiketoiminnan perustutkintoon eli merkonomiopintoihin oli selvästi enemmän hakijoita kuin vuosi sitten.

”Erinomainen asia on, että opiskelijamäärä on hyvä. Kasvu johtui muun muassa siitä, että Laukaasta tuli runsaasti ensisijaisia hakijoita. Samoin Äänekoskelta. Lisäksi lyhyiden oppisopimusten määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen. Valtakunnallisestikin kuntayhtymän tilanne on opiskelijamäärän suhteen erittäin hyvä.”

Oppisopimuksista ei tule suoranaisia opetuskustannuksia, mutta kuluja tulee, kun työnantajalle maksetaan koulutuskorvaus.

”Talous täytyy joka tapauksessa saada tasapainoon tulevien vuosien aikana. Olemme keränneet vuosien saatossa taseeseen varoja, joita on käytetty erilaisiin investointeihin”, sanoo Kurkela.

Tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttuu yhä enemmän tuloksellisuuteen perustuvaksi niin, että vain puolet rahoituksesta tulee opiskelijavuosista ja toinen puoli tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

”Lähivuosina rahoitus muodostuu joka vuosi eri asioista, mikä vaikeuttaa rahoituksen ennustettavuutta. Me uskomme lujasti siihen, että hoitamalla opiskelijoiden asiat hyvin ja turvaamalla opettajille hyvät edellytykset tehtävänsä suorittamiseen, tulemme pärjäämään kilpailussa, joka koskee rahoitusta tulevaisuudessa”, sanoo Jouni Kurkela.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän vuosittainen liikevaihto on noin 17 000 000 euroa.

Lisätietoja: kuntayhtymän johtaja ja rehtori Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

Massiivipuuelementeistä rakennettu omakotitalo on tulevaisuuden ekologinen tapa tehdä taloja

Poken rakennusalan perustutkinnon opiskelijat rakentavat omakotitaloa Laukaaseen CLT-elementeistä. Talo on ensimmäinen oppilaitostyönä valmistuva massiivipuuelementtitalo Suomessa.

”Halusimme opettaa opiskelijoille elementtitalon rakentamisen. Rakentamistapa eroaa perinteisestä tavasta niin, että elementit tulevat millimittaisina rakennustyömaalle. Perustukset ja katto tehdään ensin valmiiksi ja ne on mitoitettava tarkkaan”, sanoo opettaja Ismo Permikangas.

Hänen mukaansa Pokella aiotaan jatkossakin opettaa massiivipuurakentamista, koska se on tulevaisuudessa yleistyvä tapa tehdä taloja. Ristiliimatusta puusta tehdyt elementit ovat kestäviä ja ympäristöystävällisiä juuri pitkäikäisyytensä vuoksi.

”Voisi sanoa, että nämä talot ovat hiilinieluja juuri kestävyytensä vuoksi, sillä puu pysyy paikallaan pitkään eikä vapauta hiiltä ilmakehään. Elementtitaloissa on puuta saman verran kuin hirsitaloissa”, sanoo Permikangas.

Kerrostaloja ja julkisia rakennuksia on jo tehty elementeistä, ja Permikangas uskoo, että ne yleistyvät tulevaisuudessa myös omakotitaloissa.

”Teollinen puurakentaminen on tulevaisuuden mahdollisuus. Oikein hyödynnettynä sillä pystytään alentamaan rakentamisen kustannuksia. Meillä opiskelijat oppivat modernin, tulevaisuuden tavan tehdä taloja”, hän sanoo.

Elementit nostetaan päivässä paikalleen, kun ne tulevat rakennustyömaalle. Siihen mennessä katto on tehty valmiiksi, ja se nostetaan saman tien seinien päälle, jolloin talo on säältä suojattu.

Poke järjestää yhdessä Rakennetaan puusta -hankkeen kanssa Laukaan Lahnajärvellä CLT-talon pystytysnäytöksen tiistaina 5. marraskuuta klo 11.30. Paikalle on opasteet Lahnajärvenkadulta, Laukaa. Tervetuloa seuraamaan näytöstä ja haastattelemaan asiantuntijoita sekä opiskelijoita.

Rakennetaan puusta -hankkeen päätoteuttaja on Metsäkeskus. Hankkeen tavoitteena on edistää teollista puurakentamista Keski-Suomessa. Lue lisää hankkeesta metsakeskus.fi -sivuilta.

Lisätietoja: opettaja Ismo Permikangas, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 707 3398

Äänekosken kaupungin vapaa-aikalautakunta valitsi Viiskulman kiertoliittymän tai­de­teok­sek­si Jari Suurosen teoksen ”Metsästä nousee kurki”. Voittajan valintaan vaikuttivat tulevan teoksen näyttävyys, toteutuskelpoisuus sekä kaupungin vaakunan he­ral­dii­kan ja sillan kurkiaiheiden huomioiva kokonaisuus, jotka täyttävät kilpailun edellyttämät kestävyys- ja liikenneturvallisuusvaatimukset. Lisäksi perusteluissa mainittiin moderni ote ja se, kuinka metalli on kiinnostavasti yhdistetty luonnonmateriaaliin.

Suuronen haluaa toteuttaa suuren metallisen taideteoksensa yhdessä Poken kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden kanssa.

” Yhtäkkiä välähti, että pyydän nuoria, tulevia metallialan ammattilaisia tekemään tämän kanssani. Poke ja nuoret ovat lähellä sydäntäni, sillä olen myös paikallisessa metallialan neuvottelukunnassa. Lisäksi tarvitsemme Valtralla jatkuvasti uusia metallialan osaajia, joten tätä kauttakin on hyvä tutustua”, sanoo Suuronen.

Pokella pyyntö otettiin vastaan innostuneesti.

”Tämä on opiskelijoille hieno oppimisen mahdollisuus, sillä toteutuksessa tarvitaan monenlaisia tekniikoita ja työvaiheita. Uskon, että innokkaita opiskelijoita löytyy”, sanoo kone- ja tuotantotekniikan opettaja Seppo Pietarila.

Voittajateoksen suunnitellut Jari Suuronen on Äänekosken Taiteilijaseuran jäsen ja töissä Valtran henkilöstöosastolla. Metalli materiaalina on hänelle uusi tuttavuus, mutta kurki lintuna ja sen olemus erityisen tuttu: Suuronen on viettänyt lukemattomat hetket keväisin ja syksyisin mystistä lintua tarkkaillen ja valokuvaten. Valokuvien määrä kurjista on tuhansissa, mutta yhä keväisin kurki kutsuu häntä todistamaan kevään tuloa alaville peltoaukeille kiikarin ja kameran kera.

”Kurki on valtavan kaunis, uljas ja monimuotoinen lintu ja osan siitä yritin saada pysäytettyä tekemääni teokseen kaartelemaan läpi vuoden. Tämä kurki tykkää Äänekoskesta ja jää kaartelemaan kehittyvän kotikuntansa ylle,” Suuronen sanoo.

Lisätiedot:

lehtori Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288

vs. kulttuurituottaja Laura-Kristiina Moilanen, Äänekosken kaupunki, laura-kristiina.moilanen@aanekoski.fi, p. 040 186 3276

vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, Äänekosken kaupunki, jupe.pohjolainen@aanekoski.fi, p. 020 632 3259