Äänekosken kaupunki ja POKE ovat solmineet uuden sopimuksen, jonka myötä TUVA‑koulutusta uudistetaan Äänekoskella. Uudistuksen tavoitteena on tarjota nuorille yksilöllisempää ohjausta, enemmän valinnanvaraa ja paremmin rakentuvia opintopolkuja toiselle asteelle.

TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on suunnattu peruskoulunsa päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat lisää valmiuksia sujuvaan siirtymään lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Uudistuksen myötä TUVAssa voidaan entistä paremmin huomioida nuoret, jotka tarvitsevat tukea elämänhallintaan tai haluavat korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanojaan.

Nuori voi myös tutustua eri koulutusaloihin, jos oma tulevaisuuden suunta ei vielä ole selvä.

POKEn koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen on tyytyväinen yhteistyöhön Äänekosken kaupungin kanssa.

– Olemme POKElla todella tyytyväisiä, että voimme jatkossa tarjota TUVA-opiskelijoille selkeitä uusia opintopolkuja heidän henkilökohtaisissa opintojen suunnittelukeskusteluissaan. TUVA-opinnot voidaan rakentaa joustavasti opiskelijan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Opinnot voivat sisältää opiskelua TUVA-ryhmässä, työelämässä toimimista sekä tutustumista eri alojen opintoihin ja työtehtäviin, sanoo Salmijärvi-Korhonen.

Myös Äänekosken kaupungin opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen on tyytyväinen yhteistyöhön.

– Meillä on huoli nuorten työttömyydestä ja koulupudokkuudesta. Tämä uudistus on konkreettinen keino vastata siihen ja ottaa koppia nuoresta. Yhdistämme kaupungin ja POKEn osaamista ja koulutuspalveluja, jotta voimme tarjota monipuolista ja yksilöllistä opetusta, sanoo Rautanen.

Laaja yhteistyö mahdollistaa yksilölliset polut

TUVA‑koulutuksen järjestäjänä toimii POKE. TUVA-koulutuksessa nuori on virallisesti koko ajan POKEn opiskelija. Jatkossa nuorelle voidaan sopia yksilöllinen kokonaisuus, joka voi sisältää päättöarvosanojen korottamista Koulunmäen yhtenäiskoululla, yksittäisiä kursseja Äänekosken lukiossa sekä elämänhallinnan taitojen harjoittelua nuorten työpajalla.

– Rakennamme nuorille yksilöllisiä polkuja, joilla voimme vastata paremmin jokaisen tarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Tavoitteena on löytää mielekäs opintopolku, joka jatkuu sujuvasti toiselle asteelle ja siitä eteenpäin, palvelukoordinaattori Elina Peränen sanoo.

Nuorilla on Suomessa oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi saakka ja TUVA-koulutus on hyvä ratkaisu niille, jotka eivät heti peruskoulun jälkeen löydä opiskelupaikkaa. TUVA-koulutus kestää noin vuoden, mutta tarvittaessa toisen asteen koulutukseen voi siirtyä jo aiemmin.

TUVA-opinnot rakennetaan opiskelijan tarpeiden mukaan

Äänekosken kaupunki ja POKE ovat yhdessä tarttuneet TUVA‑koulutuksen kehittämiseen ketterästi ja ripeästi.

– Tämä on esimerkki siitä, miten mukavankokoinen seutukaupunki voi ketterästi uudistaa toimintatapojaan ja luoda uusia malleja omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Aina ei tarvitse odottaa lainsäädäntömuutoksia, Rautanen toteaa.

Uudistus mahdollistaa sen, että nuori voi edetä joustavasti omassa tahdissaan. Esimerkiksi ensin nuorten työpajalle, sitten arvosanojen korotuksiin ja sen jälkeen tutustumaan toisen asteen opintoihin.

– Voimme nyt aidosti poluttaa nuorta ja tarjota vaiheittain etenevän, turvallisen tien kohti toisen asteen opintoja, Peränen kuvailee.

Lisätietoja:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, 040 514 8102, niina.rautanen@aanekoski.fi

Palvelukoordinaattori Elina Peränen, 040 775 4981, elina.peranen@aanekoski.fi

POKEn koulutusjohtaja Riitta Salmijärvi-Korhonen, 040 358 6560, riitta.salmijarvi-korhonen@poke.fi

Amski kannusti kuulijoitaan ottamaan somen haltuun. Vain aitous ja rohkeus olla oma itsensä tuo seuraajia ja yhteistyökumppaneita.

Amski eli somessa Amskidabamski on kertonut videolla, että hänen ensimmäinen haaveammattinsa oli seikkailija. Sellainen hänestä taisi tullakin – näkyvä, persoonallinen ja uraauurtava maaseudun puolestapuhuja sosiaalisessa mediassa.

– Ja on se maatalouskin aikamoista seikkailua, Amski eli Anne-Mari Tarkkio naurahtaa.

Pohjoisen Keski-Suomen SISU Business -hanke sai iloisen ja kannustavan loppuhuipennuksen, kun Amski kävi Pokella kertomassa omat vinkkinsä elävän maaseudun esilletuomiseen. ”Amski-show” keräsi Poken Opinahjon auditorioon ja etäyhteyden päähän toistasataa kuulijaa, ja luennon jälkeen oppeja täydennettiin Yrittäjäksi somessa -työpajassa.

Some tuo leivän

Amskilla, 31, on mistä ammentaa. Maanviljelijän työstä ja maaseudun arjesta somettava kasvinviljelijä on saavuttanut huikeita lukuja: Tiktokissa seuraajia on 127 000, Youtubessa 40 000 ja Instagramissa 147 000. Facebookissakin seuraajia on 97 000. Videoiden katselukerrat liikkuvat miljoonissa. Esimerkiksi video traktoreista on saavuttanut 7,7 miljoonaa katselukertaa.

Amski on myös tehnyt Ylelle nuorille suunnattua vlogisarjaa Pellolta puuroksi, jossa hän valottaa nykyajan maatilan elämää sekä pohtii naismaanviljelijään kohdistuvia ennakkoluuloja. Itseään hän kutsuu somessa nimellä isännätär.

– Olen aina halunnut maanviljelijäksi, ja ostin vanhemmiltani maatilan 23-vuotiaana.

Someyhteistyön kautta Amski on saanut tilalleen Satakuntaan maatalouskoneita ja laitteita kuten puimurin ja mönkkärin.

– Some auttaa eteenpäin maatilan töissä, ja se tuo leivän pöytään.

Tarpeeksi valoa

Somesisällön tuottamiseen ei Amskin mukaan tarvita kalliita huippuvälineitä tai -ohjelmistoja.

– Alkuun pääsee jo sillä, että huolehdit että sinulla on riittävästi valoa ja kameran linssi on puhdas. Itse käytän otsalamppua ja valaisinta, jossa on magneetti. Se toimii hyvin, koska sen voi kiinnittää maatalouskoneeseen, hän kertoo.

Amski kuvaa videonsa puhelimella ja koostaa Capcut-ohjelmalla. Vaakasuuntaan kuvattavat Youtube-videot hän editoi tietokoneella Adoben Premierillä. Käytössä on myös drone ja toisinaan GoPro-kamera, josta kaikki oikeastaan alkoi.

Agrologiopintojen loppuvaiheessa hän sai tietää, että päättötyön voisi kirjoittamisen sijaan tehdä videona.

– Isä sponssasi minulle GoPro-kameran, ja kuvasin koko kesän ajan meidän heinäntekoa. Alussa kameran edessä oleminen jännitti, mutta loppukesästä kameralle pystyi jo laulamaan, hän hauskuutti kuulijoita.

Koska video piti koulun puolesta tehdä julkiseksi, hän perusti Youtube-kanavan ja latasi sen sinne. Jossain vaiheessa Amski kertoi huomanneensa, että videota katsoivat ”muutkin kuin oma äiti”.

– Videota editoidessa tajusin, että tämähän on kivaa.

Reilussa kolmessa vuodessa kuvaamisesta on tullut jokapäiväistä arkea ja työ. Tänä vuonna Amski sanoo julkaisseensa somessa kahta päivää lukuun ottamatta joka päivä.

– Videoiden tekeminen on intohimoni. Minulla on mielessäni aina paljon ideoita siitä, miten tapahtumia kuvataan. Voisin tehdä niitä muillekin. Isona aion tehdä elokuvan, hän innostuu.

Sisältö vaatii työtä

Kun muut rojahtavat myöhään illalla sohvalle, Amski lataa kuvat läppärille ja alkaa editoida. Yhteistyökumppanien kanssa toimimiseen on tullut kokemusta kantapään kautta, sillä varsinkin aluksi oman työn hinnoitteleminen oli vaikeaa.

– Kun aloitin, kenttä oli kuin villi länsi. Toimintatapoja ei oikein ollut. Olen oppinut, että parasta on tarjota paketti, joka sisältää tietyn määrän valokuvia ja videota ja päättymispäivämäärän.

Some vaatii sitoutumista esimerkiksi kommentteihin vastaamiseen. Pääosa palautteesta on hyvää, mutta asiattomiakin viestejä mahtuu joukkoon.

– Tiktok ja Instagram ovat yllättävän kilttejä, mutta Facebook on roskalaatikko, hän harmittelee.

Vaikka nahka on vuosien varrella paksuuntunut, ikävät kommentit tuntuvat silti pahalta.

– Täytyy aina muistaa, että huono palaute kertoo palautteen antajasta itsestään. Kommentteihin vastaaminen on kuin vastaisit yleisön edessä, eli älä lähde samalle linjalle.

Amskin neuvo onkin välttää sisällöntuotannossa vastakkainasettelua, negatiivisuutta ja toisten moittimista.

Sen sijaan arjen sattumukset ja mokat tuovat mielenkiintoa omille kanaville. Joskus puimuri uppoaa märkään maahan tai traktorin tuulettimen remmi irtoaa heinäkuljetuksessa keskellä tietä. Amski myös nappaa kiinni trendeistä ja tekee musiikkivideon vaikka traktorin kauhasta roikkuen.

– Tuo esiin oma persoonasi, hän kannustaa.

– Aloita jostain. Jos et ikinä avaa ovea, et astu ulos. Kaikkea ei tarvitse osata. Ja kyllä, oma ääni kuulostaa hirveältä, mutta sitä tottuu kuulemaan, hän nauraa. 

Sisu Business -hankkeen on osarahoittanut Euroopan unioni Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kautta.

Koulubussissa oli 37 matkustajaa, joista kahdeksan Poken opiskelijaa.

Äänekoskella Konginkankaan Liimattalantiellä tapahtui maanantaina aamulla keskisuuri tieliikenneonnettomuus, jossa koulubussi suistui tieltä liukkauden vuoksi. Onnettomuudessa ei sattunut vakavia loukkaantumisia.

Ajoneuvossa oli onnettomuuden sattuessa kuljettaja sekä 37 matkustajaa, joista kaikki olivat päässeet omatoimisesti ulos ennen viranomaisten saapumista paikalle. Kyydissä oli kahdeksan Poken opiskelijaa ja yläkoululaisia. Oppilaille järjestettiin korvaavia kuljetuksia ja osan nuorista ovat vanhemmat hakeneet.

Hyvinvointialueen oppilashuolto sekä sosiaali- ja kriisipäivystys koordinoivat henkisen huollon jatkotarpeen. Mikäli tapahtunut tilanne huolestuttaa opiskelijoitamme tai heidän huoltajiaan, he voivat olla yhteydessä suoraan terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai psykologiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät POKEn www-sivuilta https://poke.fi/opiskelijalle/opiskeluhuolto .

Liimattalantien tienpitäjänä on ELY ja urakoitsijana Destia. Destialla on tieto Liimattalantien kunnosta ja onnettomuudesta ja liukkaudentorjunta on aloitettu.

Onnettomuuden tiedotusvastuussa on pelastuslaitos.

Äänekosken Liimattalantien liikenneonnettomuuspaikalla tie on edelleen poikki ja katko kestää iltapäivän puolelle, kunnes linja-auto on saatu nostettua ja hinattua pois paikalta. Polttoainevuoto on saatu torjuttua.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

Pohjoiseen Keski-Suomeen on saatu hankerahoitusta, jonka avulla voidaan tarjota uusia koulutusmahdollisuuksia työttömäksi jääneille ja muutosneuvottelujen piirissä oleville henkilöille. Tavoitteena on vastata työnantajien osaamistarpeisiin ja varmistaa, että alueen asukkaat voivat kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti uusiin tehtäviin. Alueen eri toimijoiden uudenlaisella yhteistyöllä ja hankerahoitteisella koulutustarjonnalla taklataan koko Pohjoisen Keski-Suomen alueen työttömyyttä. Tavoitteena on, että ihmiset kouluttautuvat lisää ja työllistyisivät helpommin ja nopeammin.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Äänekosken kaupunki, Metsä Groupiin kuuluva Metsä Wood, ja kolme koulutuksentarjoajaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) ovat tiivistäneet yhteistyötä nyt aivan uudelle tasolle. Yhdessä on saatu aikaan paljon konkreettisia toimia. Työvoimaviranomainen voi jo nyt ohjata työttömäksi jääneitä asiakkaita uusiin koulutuksiin, jotka vastaavat täsmällisesti alueen työelämän tarpeisiin ja auttavat heitä työllistymään. Konkreettinen työ on käynnissä ja monella työntekijällä uusi koulutus on alkanut.

Muutosneuvottelun kohteena Pohjoisen Keski-Suomen alueella on ollut tänä vuonna muutama tuhat henkilöä, mutta irtisanomiset eivät ole kohdistuneet heihin kaikkiin. Määräaikaisia lomautuksia on sitäkin useammalla työnantajalla. Tavoitteena on tarjota tukea sekä nykyisille että tuleville muutosneuvottelujen piirissä oleville henkilöille – joko työllistymisen tai kouluttautumisen kautta. Yrityksille tarjotaan myös räätälöityjä koulutuspalveluja, jotka vastaavat niiden osaamistarpeisiin.

Työvoimaviranomaisen työkalupakki laajenee

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen työttömyystilastot ovat korkeat, mutta työttömyysaste on ollut koko vuoden 2025 ajan matalammalla tasolla kuin koko Keski-Suomen työttömyysprosenttia tarkastellessa. Tammikuun ja syyskuun välisenä aikana Pohjoisen Keski-Suomen työttömyysprosentti on ollut keskimäärin 13 % ja koko Keski-Suomen 13,8 %. Koko maan työttömyysprosentti on ollut tammikuun ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 11,8 %. Alueen elinkeinoelämän rakennemuutos alkoi viime vuonna, kun isot teollisuuden toimijat ilmoittivat merkittävistä muutoksista ja henkilöstövähennyksistä.

Alueen suurimpia työnantajia kutsuttiin mukaan yhteistyöhön alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämiseksi. Äänekosken alueen merkittävistä työnantajista Metsä Group on hankkeessa mukana varmistaakseen, että Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan toiminnan loppuessa sen työntekijöille tarjoutuu mahdollisuus uudelleenkoulutukseen.

– Tämän yhteistyön avulla olemme löytäneet paikallisia ratkaisuja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Koulutus auttaa ihmisiä vahvistamaan osaamistaan ja löytämään uusia urapolkuja – näin uudelleentyöllistyminen on helpompaa ja nopeampaa, Metsä Woodin henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen kertoo.

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen kautta asiakas voi hakeutua hankkeiden kautta järjestettyihin palveluihin, kuten uudelleenkoulutukseen, täsmäkoulutukseen, valmennukseen tai ryhtyä yrittäjäksi teollisuuden alihankintaketjuihin. Kunnat ja työllisyysalue tarjoavat palveluita myös aloittaville yrittäjille. Työllisyysalue palvelee 13 kunnan alueella.

– Alueen työvoimaviranomaisena iloitsemme siitä, että meillä on nyt enemmän työkaluja ja voimme ohjata asiakkaita eteenpäin palveluihin ja kouluttautumaan lisää. Myös työnantajien tarpeisiin muutosneuvottelutilanteissa voidaan nyt vastata paremmin. Pohjoisen Keski-Suomen kunnat ovat ottaneet hankeyhteistyön ja uudet palvelut ilolla vastaan, työllisyyspalvelupäällikkö Riikka Hytönen toteaa.

Hankeperhe tarjoaa tehokkaita keinoja todelliseen tarpeeseen

Alueen eri toimijoille on myönnetty yhteenlaskettuna noin puolen miljoonan hankerahoitus mm. Euroopan unionin rahoitusta.

POKEn ja Gradian hankerahoitteisilla koulutuksilla nähdään myös jatkuvuutta, vaikka osa niistä on kertaluontoisia. Kokonaisuudet ovat monistettavissa muidenkin organisaatioiden ja alueiden käyttöön, ja niitä voidaan hyödyntää tulevissa rakennemuutostilanteissa muuallakin. Osa uusista koulutuksista on nyt koulutustoimijoiden pysyviä palveluja, ja ne ovat käytettävissä myös alueen tuleville työttömille.

POKE reagoi tilanteeseen nopeasti

– Lähdimme tarjoamaan Metsä Woodin vaneritehtaan henkilöstölle erilaisia täydennyskoulutusmahdollisuuksia jo hyvissä ajoin viime talvena. Varsinaisia työttömiä näissä koulutuksissa ei ole, vaan koulutuksemme ovat mahdollistaneet henkilöiden töiden jatkumisen, sanoo koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio POKEn Työelämäpalveluista.

POKE lähti miettimään nopeasti erilaisia koulutusmahdollisuuksia vaneritehtaan henkilöstöä ajatellen, ja suunnitteilla ollut kestävän metsänhoidon koulutus sekä suomen kielen opetus ukrainalaisille kiinnosti myös vaneritehtaalla. Koulutus käynnistettiin maaliskuussa 2025 Saarijärven Tarvaalassa, ja mukaan tuli vaneritehtaalta henkilöstöä. Koulutuksessa opetetaan metsäalan ammatillisia opintoja, kuten raivausta ja istutusta.

Lisäksi POKElla alkoi huhtikuussa metsäteollisuuden kunnossapidon oppisopimuskoulutus, jossa on mukana Suolahden vaneritehtaan henkilöstöä. Koulutus koostuu sähköalan perustutkinnon osista ja siinä saa valmiudet toimia metsäteollisuuden kunnossapidon tehtävissä.

Gradian Uusi ura logistiikka- tai metsäkonealalla -hankkeessa pilotoidaan Euroopan unionin osarahoituksella matalan kynnyksen ohjaus- ja koulutusmallia työttömille ja työttömyysuhan alla oleville. Tavoitteena on tarjota realistinen ja käytännönläheinen tutustuminen logistiikka- ja metsäkonealan työtehtäviin sekä vahvistaa osallistujien ammatillista itsetuntemusta ja nopeuttaa paluuta työelämään. Tutustumiskoulutus sisältää alojen keskeisten työtehtävien esittelyjä, yritysvierailuja, alakohtaisia lupakortteja sekä henkilökohtaisen jatkopolun suunnittelun. Malli on monistettavissa ja hyödynnettävissä myös muissa rakennemuutostilanteissa, ja sen tavoitteena on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa työvoiman saatavuutta alueella.

– Kahden viikon mittaisiin tutustumiskoulutuksiin voi osallistua ilman pitkää sitoutumista ja ne antavat kattavan kuvan alan mahdollisuuksista sekä tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden löytymistä. Jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen jatkopolku, ja ohjaus huomioi kunkin aiemman osaamisen ja motivaation. Näin tuemme osallistujien päätöksentekoa ja edistämme nopeaa työllistymistä, kertoo projektipäällikkö Riitta Kosonen.

Valmennus tukemaan työllistymistä ja kartoitus yritysten näkemyksistä

Muutostilanteessa tai irtisanomisuhan alla oleville henkilöille ja työttömille työnhakijoille järjestetään valmennuksia Euroopan unionin osarahoituksella. Jamkissa reagoitiin alueen muutostilanteeseen varhaisessa vaiheessa ja lähdettiin rakentamaan yhteistyötä.

– Uutiset tuotantolinjojen lopettamisista saivat meidät miettimään, miten voisimme auttaa ihmisiä, joihin muutokset kohdistuvat ja samalla toteuttaa ammattikorkeakoulun aluekehittämistehtävää. Henkilöiden aiemman koulutuksen ja vuosien työkokemuksen tuoma osaaminen on arvokasta sellaisenaan tai lisäkoulutuksella täydennettynä muissa organisaatioissa, kertoo päällikkö TKI Juha Hautanen.

Jamkin käynnistämässä esiselvityshankkeessa kartoitetaan yritysten näkökulmia työllistämisestä eri toimialoilla pohjoisessa Keski-Suomessa. Selvitys tuottaa ajankohtaista ja monitasoista tietoa yritysten työvoimatarpeista, työllistämisen esteistä ja odotuksista sekä oppilaitosyhteistyön mahdollisuuksista.

Äänekosken kaupunki on saanut 160 000 euron paikallisen äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen (PÄRM) -rahoituksen Äkillisestä muutoksesta yhdessä kohtia kasvua -hankkeeseen.

– Hankkeella edistetään alueella uusia investointeja ja uusien työpaikkojen syntymistä. Äänekosken kaupunki hakee myös ESR-rahoitusta Silta työelämään -hankkeeseen yhteistyössä POKEn ja Startup Refugeesin kanssa. Hankkeen avulla vahvistetaan työllisyyttä osallisuuden, osaamisen ja yrittäjyyden kautta. Hankkeessa keskitytään mm. työelämäsparraukseen, täsmätyön ja minikoulutusten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen kohdentamalla toimenpiteet työttömille tai työttömyysuhan alla oleville eri asiakasryhmille. Hanke vahvistaa alueen työllisyyttä ja hankkeessa keskitytään mm. työelämäsparraukseen, täsmätyön ja minikoulutusten kehittämiseen sekä yrittäjyyden edistämiseen, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund kuvailee Äänekosken kaupungin toimia.

Pohjoisessa Keski-Suomessa toimitaan nyt täydellä höyryllä yhdessä ja tehdään yhteistyötä organisaatiorajoihin katsomatta, jotta voidaan löytää muutostilanteessa jokaisen asiakkaan tarpeeseen vastaavia ratkaisuja. Yhteinen tahtotila on kova saada ihmiset töihin, vahvistettua osaamista ja saada koko Keski-Suomi nousemaan – kääntää synkistä uutisista huolimatta tulevaisuuden valot päälle.

Lisätietoja:

Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, työllisyyspalvelupäällikkö Riikka Hytönen, 040 194 6100, riikka.hytonen@aanekoski.fi (vastaa Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella työnantaja- ja yrityspalveluista)

Äänekosken kaupunki, elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi
PÄRM-hanke

Metsä Wood, henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen, 050 598 7586, timo.pynnonen@metsagroup.com

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, lehtori Riitta Kosonen, 040 341 4418, riitta.kosonen@gradia.fi

Äänekosken PÄRM – Uusi ura logistiikka- tai metsäkonealalla -hankesivu

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Työelämäpalvelut, koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, p. 040 512 4372, marjo-riitta.vainio@poke.fi

https://poke.fi/hankkeet/teollisuusrobotiikka-ja-teollisuuden-kiinteistoautomaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Työvoiman kohtaannon parantaminen pohjoisessa Keski-Suomessa -esiselvityshanke. Johtava tutkija Sirpa Laitinen-Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi , puh. 040 865 8496
https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/tyovoiman-kohtaannon-parantaminen-pohjoisessa-keski-suomessa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Toimijuutta ja unelmia kohti – valmennusta tulevaisuuden suunnitteluun muutostilanteessa -hanke. Projektipäällikkö Johanna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@jamk.fi, puh. 040 198 5494
https://www.jamk.fi/fi/projekti/toimijuutta-ja-unelmia-kohti-valmennusta-tulevaisuuden-suunnitteluun-muutostilanteessa

Pokella järjestetään ensimmäistä kertaa kaikille opiskelijoille avoin Amisgaala torstaina 27. marraskuuta kello 12–15 Opinahjon yksikössä.

Amisgaalalla halutaan juhlistaa opiskelijoiden arkea ja lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta. Arki ei ole pelkkää koulunkäyntiä, vaan myös yhteisöllisyyden luominen ja oman opiskeluajan juhliminen sekä pääseminen osaksi tapahtumia on tärkeää jokaiselle opiskelijalle. Ammatillisen koulutuksen rooli ei ole myöskään vain oppimista ammattiin, vaan nuorten kasvamista ja oman paikan löytämistä yhteiskunnassa. Tarkoitus on, että Amisgaalasta tulisi jokavuotinen perinne.

-Meillä on upeita opiskelijoita ja he ansaitsevat oman juhlan, sanoo Poken opiskelijakunnan ohjaava opettaja Anni Hiekkavirta.

Päivän ohjelmassa on opiskelijoiden tanssiaiset ja esiintymässä on sekä Poken entisiä että nykyisiä opiskelijoita ja pääesiintyjänä artisti Sara Bee.

Opiskelijat ovat itse saaneet suunnitella gaalan sisällön. Lisäksi Poken eri alojen opiskelijat ovat mukana tapahtuman toteutuksessa. Kokkiopiskelijat tekevät cocktailpaloja, rakennusalan opiskelijat ovat rakentaneet valokuvausseinän, logistiikka osallistuu opiskelijoiden kuljetuksiin sekä tavarankuljetukseen ja hiusalan opiskelijat sekä merkonomiopiskelijat ovat vastanneet tapahtumapaikan koristeluista.

Tapahtumaa ovat sponsoroineet Valtra, Keskimaa, Kurikka Timber, Äänepelti, Maarla, OK Auto, K-Citymarket Äänekoski, POKE ja POKE Digilab.

Lisätietoja: opiskelijakunnan ohjaava opettaja Anni Hiekkavirta, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 664 2720

Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 18. marraskuuta klo 9-13.30. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.

Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa ovat mukana mm. Caverion, Valtra, Onsteel, Wihuri ja Metsä Group.

Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee noin 700 yhdeksäsluokkalaista pohjoisesta Keski-Suomesta.

-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös tuulivoiman- ja aurinkoenergian huoltamiseen rakennettua oppimisympäristöä.

Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja ohjausala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous- ja metsäala sekä hyötyajoneuvokoulutus.

Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. S-market Äänekoski, HalpaHalli ja Lidl.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718