17.5.2023

Poke ja Agco tekevät yhteistyötä henkilöstön kouluttamisessa jo kahdeksatta vuotta. Suuri joukko Agcon varaosamyyjiä ympäri Suomen on opiskellut myyntiä ja markkinointiviestintää työnsä ohessa Pokella.

Opinnot sisältävät muun muassa asiakaslähtöistä myyntiä ja markkinointia, tuoteryhmätyöskentelyä ja visuaalista myyntityötä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuspäivissä on ollut mukana myös Agcon omaa henkilöstöä, jolloin yrityksen toimintamallia saadaan kytkettyä hyvin osaksi opintoja.

Kysyimme Agcon aluepäälliköiltä Susanna Arisalolta, Teemu Leinoselta ja Pekka Piiraiselta heidän kokemuksistaan Poken liiketoiminnan ammattitutkinnosta.

Miksi yrityksenne kouluttaa varaosamyyjiä liiketoiminnan ammattitutkintoon? Mitä tavoitteita koulutukselle asetettiin ja kuinka hyvin ne on mielestänne saavutettu?

Varaosamyyjien työnkuva oli muuttunut aikojen saatossa mm. digitalisaation sekä traktorimalliston kehityttyä ja laajennuttua. Halusimme tarjota varaosamyyjillemme mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan tämän päivän vaatimuksiin.

Millaiset sisällöt koulutuksessa ovat olleet erityisen tarpeellisia ja hyödyllisiä? Onko tehtävät ja näytöt saatu mielestänne hyvin kytkettyä käytännön työhön?

IT, lakivaatimukset, myymälän visuaalinen ilme ja tuotemarkkinointi olivat meille erityisen hyödyllisiä aiheita. Tehtävät ja näytöt ovat soveltuneet todella hyvin käytäntöön. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tehtävät ovat liittyneet niinkin läheisesti päivittäiseen työhön.

Miksi mielestänne henkilöstön kouluttaminen kannattaa? Millaisia hyötyjä koulutus on tuonut teidän yrityksellenne ja myyjien työhön?

Kehitys menee nykypäivänä niin vauhdilla eteenpäin, että jatkuva kouluttautuminen on melkeinpä välttämätöntä. Halusimme, että kaikki käyvät tutkinnon, jotta varmistamme kaikille samat tiedot. Koulutusten erittäin tärkeä anti oli myös myyjien tapaaminen ja toisiinsa tutustuminen, koska myyjämme työskentelevät ympäri Suomen. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat lisääntyneet selkeästi koulutusten myötä.

Kuinka opiskelu työn ohessa on sujunut työntekijöiltänne?

Lähijaksoja on ollut sopivasti ja ne on saatu hyvin järjestettyä. Etäopiskelu ja -tehtävät ovat työkiireiden vuoksi aiheuttaneet jonkun verran haasteita. Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden tehdä etätehtäviä työajalla, jotta opiskelusta ei tule liian raskasta ja tutkinnot saadaan ajoissa päätökseen.

Millaisia vinkkejä antaisitte yrityksille, jotka harkitsevat henkilöstön kouluttamista?

Ottakaa rohkeasti Pokeen yhteyttä sopivan koulutuksen räätälöimiseksi. Pakollisen tutkintorungon lisäksi yrityksen toiveita pystytään toteuttamaan melko vapaasti. Jos mahdollista, niin laittakaa työntekijöitä ryhmissä, jotta työntekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja verkostoituvat entistäkin paremmin. Toki keskustelut muiden yritysten opiskelijoiden kanssa antavat uusia näkökulmia ja lisää verkostoitumista.

Millaista yhteistyö Poken kanssa on ollut?

Yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa. Alkusuunnittelun jälkeen Poken henkilöstö on pitänyt hienosti ”langat käsissä” ja seuranneet opiskelijoiden edistymistä. Koulutuksen aikana yhteydenpito meidän työpaikkaohjaajien ja Poken välillä on ollut jatkuvaa ja koulutuksen sisältöä on kehitetty myös koulutuksen aikana. Poke on toteuttanut pienimmätkin toiveemme lyhyelläkin varoitusajalla.

Suosittelisitteko muillekin yrityksille yhteistyötä Poken kanssa?

Ehdottomasti suosittelemme: aloitimme tutkinnot varaosamyyjillemme vuonna 2015 ja edelleen haluamme jatkaa Poken kanssa, uusi ryhmä on jo suunnitteilla!

Kiinnostuitko myynnin ja markkinoinnin opiskelusta? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

2.5.2023

Nuori yrittäjyys vei tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan kilpailuihin asti

Äänekoskelaisen Santeri Jauhiaisen, 21, tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännönläheinen oppiminen on joillekin se paras valinta. Santeri huomasi, että hän oppii parhaiten tekemällä ja käytännön kautta. Tämä johti siihen, että hän vaihtoi lukio-opinnoista ammattikoulun penkille opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa.

”Jo lukioaikana tykkäsin työskennellä tietokoneiden parissa, muun muassa IT-tukena. Opinto-ohjaajani vinkkasi minulle Poken opinnoista. Tällä hetkellä opiskelen kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa”, sanoo Santeri.

Hän on viihtynyt Pokella hyvin. Ammattikoulussa opiskeleminen sopii hänelle paremmin, sillä hän koki lukion jaksot ja jaksojen lopussa olevat monet kokeet stressaavana. Se ei ollut hänen tapansa oppia.

”Opin itse tekemällä ja käytännön kautta. Jos minulla on joku ongelma, selvitän sen.”

Ongelmanratkaisusta innovaatioon

Santeri on mukana myös Nuori yrittäjyys -toiminnassa. Siskon näppäimistöpulma oli alkusysäys nuorelle yrittäjälle.

”Siskoni tarvitsi tietynlaisen näppäimistön käyttöönsä, jollaista ei ollut olemassa. Selvitin, kuinka sellaisen voisi tehdä ja suunnittelin siitä 3D mallin. Aloitin täysin tyhjästä.”

Poken DigiLabissa innostuttiin Santerin ideoista ja osaamisesta. Hänessä nähtiin potentiaalia ja hän pääsi työssäoppimisjaksoon DigiLabiin. Santeri kokee, että DigiLab on toiminut hyvin hänen työnsä, koulutuksen ja tulevaisuuden näkymien tukena. Nuori yrittäjyys -toiminta vei Santerin kilpailemaan liikeideallaan ja hän voittikin Keski-Suomen alueen osakilpailussa, joka vei hänet kilpailun finaaliin Helsinkiin. Voittoa ei Helsingistä tullut, mutta hienoja kokemuksia ja uusia tuttavuuksia sitäkin enemmän.

”Koko sosiaalinen piirini on kasvanut kaiken tämän myötä. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut loistavia kontakteja. Tartun usein haasteisiin, mutta en uskonut voittavani osakilpailua.”

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Santeri Jauhiainen löysi intohimonsa 3D-mallintamisesta.

 

Onnistumiset vievät eteenpäin

Myös haasteita on ollut matkan varrella. Tällä hetkellä tulevaisuus kuitenkin näyttää hyvältä.

“Olen kokenut paljon onnistumisen hetkiä, kuten kilpailun voitto ja minusta tehty lehtijuttu. Ne ovat olleet mieleenpainuvia asioita. Myös se, että on saanut korvauksen tehdystä työstä, on tuntunut mahtavalta. Olen ymmärtänyt, että minun työtäni arvostetaan.”

Santeri valmistuu opinnoistaan keväällä 2023 ja tavoitteena on edistää ja kehittää yritystoimintaa. Hänen unelmansa on tehdä monipuolista työtä.

”Tykkään 3D mallintamisesta, IT-tuesta ja opettamisesta. Kombinaatio näistä olisi kiva. Ehkä jopa yrittäjänäkin.”

Kiinnostuitko tieto- ja viestintätekniikan alasta? Haluatko työskennellä IT-tukihenkilönä tai tietoverkkoasentajana? Pokella on jatkuva haku, joten lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

18.4.2023

Poken opiskelijat pääsivät testaamaan kestävän kehityksen taitojaan toiminnallisessa teemapäivässä 18. huhtikuuta. Esimerkiksi hiilijalanjälkeä pohdittiin oman yrityksen kautta. Ensin piti perustaa oma kuvitteellinen yritys ja sitten pohtia, miten mitkäkin ratkaisut, kuten materiaalivalinnat ja lämmitysjärjestelmä vaikuttivat hiilijalanjälkeen.

-Päivässä oli varmasti paljon tuttua asiaa, mutta kestävyysajatteluun liittyy myös paljon huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Teemapäivän aikana opiskelijat testasivat taitojaan ja saivat tutkittua tietoa ja erilaisia näkemyksiä asioihin. Usein kyse on pienistä asioista, joita voi helposti tehdä. Päivän tarkoitus ei ole heristää sormea ja syyllistää, vaan herättää ajatuksia, sanoo kehittäjäopettaja Anne Rantanen.

Teemapäivässä ajankohtaisia kestävyysteemoja käsiteltiinn erilaisilla toiminnallisilla rasteilla, joita vetivät Polkukartta-asiantuntijat Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta, Gradialta ja Pokelta. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus oppia kestävyyden eri osa-alueista käytännönläheisesti ja itse tekemällä.

-Halusimme Pokella liittää nämä teemat osaksi yhteisten aineiden opiskelua, joita ovat  viestintä ja vuorovaikutus, äidinkieli ja englanti, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Yhteisten aineiden opetussuunnitelmaan kuuluvat myös kestävyysasiat, sanoo Rantanen.

Toiminnallisilla rasteilla käsiteltiinn muun muassa sosiaalista vastuullisuutta, kestävyysviestintää, kiertotaloutta, riskiraaka-aineita, energiaa ja hiiltä.

Piilolan opiskelijoista teemapäivään osallistuivat tieto- ja viestintätekniikan, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan sekä ajoneuvoalan opiskelijat.

-Opiskelijoiden pitää tulevaisuudessa osata ottaa huomioon ammatissaan monenlaisia kestävyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi materiaalivalinnat, sanoo Rantanen.

Teemapäivä on osa POLKU 2.0 -hanketta. Hanke luo Keski-Suomeen laadukasta kestävyysopintotarjontaa, joka sopii työuran eri vaiheisiin ja vastaa työelämän tarpeisiin. Näin hanke tukee jatkuvaa oppimista eli osaamisen täydentämistä joustavasti koko elämän ajan. Hankkeen tuloksena syntyy kestävän tulevaisuuden Polkukartta, uudenlainen kokonaisuus, joka kuvaa mahdollisuuksia hankkia kestävyysosaamista siten, että käyttäjä voi valita juuri itselleen sopivan oppimispolun.

Hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE.

 

Lisätietoja: kehittäjäopettaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761

projektipäällikkö, Tarja Hyötyläinen, Poke, p. 040 740 0385

https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/wisdom/polkukartta/polku-2-0-hanke

https://poke.fi/hankkeet/polku-2-0

 

29.3.2023

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin.

Venla Hämäläinen pääsi ensimmäisen kerran vaellukselle Lappiin vajaa kymmenen vuotta sitten, 28-vuotiaana. Siitä syttyi kipinä, joka lopulta otti tulta alleen reilusti yli kolmikymppisenä kahden lapsen äitinä: Hämäläinen opiskelee Pokella eräoppaaksi ja valmistuu tänä keväänä.

– Koulutus on ollut mahtava kokemus. Olen päässyt mukaan niin moneen hienoon juttuun, hän hehkuttaa viimeisten kurssien ollessa jo käsillä.

Hämäläinen on alkuperäiseltä koulutukseltaan restonomi, ja hän toimii Varjolan tilalla Laukaassa ravintolan vuoropäällikkönä. Opintielle hänet ajoi se kaikkien kohtaama pysäyttäjä, korona.

– Meille tuli koronan aikana töissä lomautuksia ja silloin ajattelin, että nyt tai ei koskaan.

Venla Hämäläinen haaveilee käyvänsä kaikissa Suomen 41 kansallispuistossa. Niistä melkein puolet onkin jo käytynä.

 

Töitä ja opiskelua

Hämäläinen sai työnantajaltaan opintovapaata kaksi vuotta, opintojen keston verran. Käytännössä lähiviikko on Saarijärvellä Poken Tarvaalan tiloissa kerran kuussa, ja muut opinnot suoritetaan etänä.

Eikä pidä unohtaa retkiä ja vaelluksia. Ne ovat tietenkin koko koulutuksen suola, tärkeintä antia.

– Vaativan vaelluksen kurssi Lapissa, eräruoka, kalastus, teemalliset luontopalvelut, villiyrttikurssi, kiipeilyä kalliolla ja jäällä, hiihtovaellus Salamajärvellä… Hämäläinen luettelee innostuneena.

Moni suorittaa tutkintoa töiden ohella. Myös Venla on ollut joitakin jaksoja töissä kahden viime vuoden aikana. Tutkintoon on mahdollisuus saada työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea, ja sitä Hämäläinenkin on saanut.

Venla Hämäläinen osaa tehdä tulet tuluksilla, kerätä metsästä itselleen syötävää ja rakentaa itselleen majoitteen. Eräopaskoulutus antaa valmiuksia niin vaativien vaellusten suunnitteluun ja vetämiseen kuin tyhy-toiminnan ohjaamiseen.

 

Oppia ohjaamiseen

Eräopaskoulutuksen vastuuopettaja Teemu Nieminen kertoo, että opiskelusuoritukset perustuvat näyttöihin. Niinpä jokaiselle opiskelijalle tulee kohdalle oman retken suunnittelu ja ohjaaminen alusta loppuun.

Venla Hämäläiselle se oli viiden päivän vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa viime syksynä.

– Vaellus oli opettavainen kokemus, sillä kelit olivat kurjat koko retken ajan. Mutta se oli hyvä, sillä muuten en tietäisi, millaista se voi pahimmillaan olla, hän pohtii.

Ohjaamisen harjoitteleminen onkin Teemu Niemisen mukaan yksi tärkeimpiä koulutuksen sisältöjä.

– Tarvittavat erätaidot oppii kyllä jokainen, mutta tärkeintä on saada kokemusta ihmisten ohjaamisesta ja erilaisten tilanteiden kohtaamisesta, hän sanoo.

Eräoppaaksi haluavan ei siis tarvitse olla valmiiksi eräjorma, jo syntynyt vaelluskengät jalassaan?

– Ei tarvitse, kokemus kertyy opintojen myötä. Tietenkin kiinnostus luonnossa olemiseen on tärkeää, Venla Hämäläinen nauraa.

Hän on nauttinut myös erityisesti retkiruokaan liittyvistä kursseista, ja niitä oppeja hän on päässyt jo testaamaankin työhyvinvointi-iltojen järjestäjänä.

– Olemme opiskelukaverini kanssa tarjonneet sivutoimisesti eräoppaan palveluita, ja sitä toimintaa on tarkoitus jatkaa. Haluaisin myös jatkossa hankkia retkeilytarvikkeita, joita voi vuokrata vaellusasiakkaille siinä vaiheessa, kun alan vetämään vaelluksia, hän suunnittelee.

Hämäläinen kannustaakin ihmisiä matalan kynnyksen retkille. Kaikkia varusteita ei tarvitse omistaa itse, eikä aina tarvitse lähteä kauas korpeen.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä metsään tai poiketa poluilta. Täällä on kuitenkin kaunista luontoa lähellä. Keski-Suomessa on paljon hienoja paikkoja, hän kannustaa.

Työn vastapaino

Venla Hämäläiselle itselleen luonto on rauhoittumista varten.

– Kun tekee hektistä työtä, luonnossa on hyvä olla, olkoon se metsä, järvi tai tunturi, hän sanoo.

Valmistumisen jälkeen Hämäläinen aikoo palata työhönsä Varjolaan. Tilalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, ja talon palkkalistoilla on myös eräopas. Myös Venla on päässyt muutamia kertoja mukaan järjestämään muun muassa lumikenkäretkiä ja maalaisolympialaisia, ja pian hänellä on niihin koulutus.

Kiinnostuikto sinä eräoppaan koulutuksesta? Lue lisää ja hae mukaan mahtavaan luontoalan ammattitutkintoon Saarijärven Tarvaalaan!
Eräopaskoulutuksen kuvia ja tunnelmia sekä käytännön faktaa koulutuksesta.

 

22.3.2023

Laukaan yksikön hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.

Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää hieman verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 638 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 353. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Laukaan yksikkö lisäsi suosiotaan tänä vuonna yli kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Eniten hakijamääriä kasvattivat Laukaassa logistiikka-, rakennus- ja sähköala. Yhteensä Laukaassa oli 63 ensisijaista hakijaa, kun viime vuonna vastaava luku oli 27.

-Olemme laajentaneet toimintaamme Laukaassa vuosien aikana tarpeen mukaan, ja Laukaan kunta on ottanut meidät myönteisesti vastaan. Aikanaan aloitimme Laukaassa rakennusalalla, ja nyt meillä on siellä tarjolla jo viisi alaa. Nyt nuoret ovat löytäneet ammatillisen koulutuksen läheltä eli omasta kunnasta, ja se onkin toimintamme tarkoitus. On hienoa huomata, että Laukaassa tarjontamme on oikeasti tullut tarpeeseen, sanoo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Myös Saarijärven yksikkö Tarvaalassa kasvatti runsaasti hakijamääräänsä, ja nuoria kiinnostivat maatalous- ja metsäala. Myös uutuutena Tarvaalassa alkava hyötyajoneuvomekaanikon koulutus kiinnosti yhteishaussa.

-Hienoa, että maatalous- ja metsäala kiinnostavat, sillä niiden ympärillä olevat ammatit ovat tärkeitä. Ja vaikka maataloutta on pitkään riepoteltu, siitä huolimatta ala kiinnostaa nuoria. Lisäksi henkilökunta on tehnyt hyvää työtä, kun he ovat kiertäneet kertomassa alasta, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.

Muista aloista Äänekosken Piilolassa talotekniikka eli putkiala jatkoi suosiotaan. Sen hakijamäärä tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Samoin Piilolan ajoneuvo- ja logistiikka-ala kiinnostivat edelleen, kuten aiempinakin vuosina.

-Vaikka nuorten ikäluokka alueellamme oli pienempi kuin viime vuonna, ensisijaisia hakijoita oli silti viime vuotta enemmän. Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa, ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 29.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

 

1.3.2023

Tervetuloa eräopaskoulutukseen Keski-Suomeen, Saarijärvelle!

Tule opiskelemeen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!

Perustiedot

Lue lisää

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!

Poke:n eräopaskuulumisia Instagramissa: https://www.instagram.com/poke_eraopas/

Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista

Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.

 

Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.

 

Suppilovahveroita ja trangia
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.

 

Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.

 

Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.

 

Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.

 

Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.

 

Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.

 

Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.

 

Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.

 

Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.

 

Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.

 

Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.

 

Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.

 

Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.

 

Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.

 

Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!

14.2.2023

Poke ja Valtra aloittavat yhdessä koneistajan oppisopimuskoulutuksen helmikuussa. Idea koulutuksesta tuli Valtralta, jolla on tarve palkata lisää voimansiirron koneistajia Suolahden tehtaalle, sillä Valtralla halutaan turvata kasvavan kysynnän tuotantokapasiteettia.

-Hienoa, että saamme olla mukana kouluttamassa nykyaikaisille koneille ja laitteille tulevaisuuden tekijöitä. Samalla opimme itse nykyaikaisesta tekniikasta ja siitä, kuinka ala kehittyy koko ajan, sanoo kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila Pokelta.

Opiskelija suorittaa oppisopimuksella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Koulutukseen haetaan Poken nettisivuilta, jonka jälkeen Valtra valitsee jatkoon päässeet haastatteluun. Valtra tekee valittujen kanssa työsopimuksen ja Poke toimii oppisopimuskouluttajana. Opiskelija työskentelee Valtralla, jossa hänellä on työpaikkaohjaaja, ja koulutuksen lähiopiskelupäivät järjestetään Poken tiloissa Äänekoskella. Koulutukseen valitaan noin kymmenen hengen ryhmä.

-Oppisopimuskoulutus kestää vuodesta kahteen riippuen opiskelijan koulutustaustasta ja aiemmasta osaamisesta. Toivomme, että hakijoilla olisi joku koulutus taustalla, esimerkiksi teknisen alan perustutkinto, mutta se ei ole välttämätöntä, sanoo Seppo Pietarila.

Koneistuksen osaajista pulaa

Valtralla idea lähti liikkeelle pitkäaikaisesta työvoimapulasta, erityisesti koneistuksen osaajista on pulaa.

-Meillä on ollut Poken kanssa jo pitkään hyvää yhteistyötä muun muassa nuorten kanssa, joille on rakennettu polku Valtralle opiskeluaikana, mutta nyt haluttiin kokeilla tällaista oppisopimusmallia. Valtran tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia ja siksi tarvitsemme työntekijöitä. Lähivuosina on tulossa lisäksi luonnollista poistumaa, kuten eläköitymistä, mikä tuo lisää haasteita, sanoo koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen Valtralta.

Hänen mukaansa Valtralla on hyviä kokemuksia ja tuloksia oppisopimuskoulutuksista, muun muassa kahden viime vuoden aikana oppisopimuksella on työllistetty kolme ihmistä.

-Lupaamme työpaikat oppisopimusopiskelijoille. Tulevaisuudesta ei tietenkään koskaan tiedä, mutta nyt tilanne näyttää hyvältä, sanoo Luttinen.

Hän rohkaisee kiinnostuneita hakemaan koulutukseen. Tärkeintä on, että opiskelija on motivoitunut alaan ja oppimishaluinen. Plussaa on, jos hakijalla on aiempaa kosketusta teollisuuteen.

-Meillä on tavoitteena jatkaa oppisopimuskoulutuksia tulevaisuudessakin, koska osaavaa henkilöstöä on erittäin haastavaa löytää, sanoo Luttinen.

Päiväkirjasovellus tukee ohjausta

Pokella on otettu käyttöön uudenlainen päiväkirjasovellus helpottamaan yhteydenpitoa Poken ja Valtran välillä.

-Päiväkirjan avulla olemme paremmin selvillä koululla, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut. Sovelluksessa tehdään työpaikkaohjaajalle listaus, mitä opiskelijan pitää tehdä seuraavaksi.  Päiväkirja on ohjauksellinen työkalu, jonka tarkoitus on tukea työpaikkaohjaajaa. Kun tiedämme, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut, voimme suunnitella lähipäivät koululla järkevämmin, sanoo Seppo Pietarila.

Valtra on Keski-Suomessa merkittävä työnantaja, jonka Suolahden tehtaalla tuotetaan traktoreita kotimaan tarpeisiin sekä vientiin. Suolahden tehtaalla tuotetaan myös traktoreiden voimansiirtoja paitsi Valtran omaan traktorikokoonpanoon, myös muihin AGCO-konsernin tehtaille ympäri maailman.

Lisätietoja:

kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen, Valtra, p. 040 641 27 46

https://poke.fi/koulutus/kone-ja-tuotantotekniikan-perustutkinto-valtra-oppisopimus

 

9.2.2023

Mervi Kontio halusi työhön, jolla on merkitystä. Lähihoitajan opinnot Pokella veivät hänet juuri sinne, keskelle lasten ja nuorten elämää.

Mervi Kontio, 47, tiesi pitkään, että jokin muutos oli tulossa. Kiireinen kaupan ala tulosvaatimuksineen ei tuntunut enää omalta.

– Sanoin varmaankin jo kymmenkunta vuotta sitten ensimmäisen kerran ääneen, ettei minua enää kiinnosta kassakone, kertoo Kontio.

Takana oli kymmenen vuotta työtä yrittäjänä kukkakaupassa ja viime vuodet hallinnollisissa tehtävissä kaupan alalla.

Vaati kuitenkin pitkää kypsyttelyä ja oman sisimmän tutkiskelua ennen kuin aika oli oikea alanvaihdokselle. Siinä välissä Kontion neljä lasta ehti kasvaa aikuisiksi 15-vuotiasta kuopusta lukuun ottamatta. Perhe palasi Keski-Suomeen ja Äänekoskelle Rovaniemellä vietettyjen vuosien jälkeen.

Lopulta pandemia koitui Kontion kohtaloksi, hyvällä tavalla.

– Kun korona pysäytti maailman, minäkin pysähdyin. Ajattelin, että nyt minä sen teen. Sanoin itseni irti ja pidin kaikki pitämättömät lomat. Minulla oli kymmenen kuukautta aikaa selvitellä, mitä ryhtyisin tekemään.

Lopulta hän päätti hakea Pokelle opiskelemaan lähihoitajaksi.

 

Kaupan alan kiire ja tuloksen tekeminen jäi taakse. Nyt lähihoitaja Mervi Kontion työhön kuuluu turvallisena aikuisena olemista lapsille ja nuorille.

Miten selviän?

Jos alanvaihdos oli pitkän kypsyttelyn tulos, niin myös opiskelemaan ryhtyminen vaati reipasta mieltä ja rohkeutta.

– Jännitin, miten selviän ja osaanko enää opiskella, kun aikaisemmasta tutkinnosta oli niin kauan aikaa, floristiksi kouluttautunut Kontio kertoo.

Pelot osoittautuivat pian turhiksi. Kontio oli päiväopiskelijana ryhmässä, jossa ikäjakauma oli juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneista yli viisikymppisiin ihmisiin. Kontio kehuu vuolaasti opiskelukavereitaan ja porukan ryhmähenkeä. Kaikki auttoivat ja kannustivat toisiaan, ja erilaiset lähtökohdat saivat aikaan herkullisia keskusteluja.

– Ryhmässämme oli mahtavia nuoria, jotka ravistelivat meitä vanhempia ja antoivat omalle pääkopalle ajateltavaa.

Poken opetukseen Mervi Kontio on myös tyytyväinen. Ja vaikka opinnot lähtivätkin sujumaan hyvin, mitenkään helpolla hän ei päässyt.

– Toki opinnoissa piti nähdä vaivaa. Antoisaa oli sellaisten opettajien kanssa, jotka vaativat meiltä. Esimerkiksi äidinkielen tehtävän opettaja haastoikin tekemään podcastina, ei kirjoittamalla.

Kontio sai opintoihinsa Kelan harkinnanvaraista omaehtoisen opiskelun tukea.

Hyvät harjoittelut

Mervi Kontio erikoistui mielenterveys- ja päihdepuolelle ja valmistui lähihoitajaksi joulukuussa. Hän kertoo olleensa onnekas myös harjoittelupaikkojen suhteen.

– Kiitos opettajien, pääsin harjoitteluun lastensuojelun puolelle. Tiesin alusta asti, että haluan keskelle kriisejä ja kyyneleitä, Kontio sanoo.

Harjoittelu meni niin hyvin, että Kontio on saanut tehdä työvuoroja yksityisissä Wörtti ja Wartti -lastensuojeluyksiköissä siitä lähtien. Hän tekee sijaisuuksia myös esimerkiksi kouluissa. Tällä hetkellä Kontio nauttiikin keikkatyöläisen elämästä, jolloin työvuoroja voi sovitella itselle parhaiten sopiviin aikoihin. Töitä lähihoitajalle riittää.

Ja kun vauhtiin pääsee, niin miksei opintoja voisi jatkaakin? Sosionomin tutkinto saattaa olla seuraava tavoite. Yksi asia kuitenkin on, mistä Mervi Kontio ei enää halua tinkiä.

– Nykyään ymmärtää työyhteisön merkityksen. Hyvässä työyhteisössä on hyvä esimies, ja siellä tuetaan toinen toisiamme, hän pohtii.

Haluatko sinä uusille urille? Meillä on jatkuva haku moniin erilaisiin tutkintoihin.

 

30.1.2023

Lehtori, YAMK Marko Lahti on nimitetty Poken tekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä palvelualojen koulutusjohtajaksi 1. helmikuuta alkaen.

Lahti on työskennellyt puutekniikan lehtorina Pokella vuodesta 2007. Hän on lisäksi toiminut kehittämishankkeissa projektipäällikkönä.

Uusi koulutusjohtaja valittiin, koska pitkäaikainen tekniikan ja palvelualojen koulutusjohtaja Hannu Pönkä jää eläkkeelle.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940

24.1.2023

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkoi 21. helmikuuta ja päättyy 21. maaliskuuta. Pokella on yhteishaussa 16 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Haku tehdään opintopolku.fi -palvelussa.

Tänä vuonna Poke laajentaa tarjontaansa Saarijärven Tarvaalassa, jossa alkaa uutena alana hyötyajoneuvomekaanikon koulutus. Koulutuksessa suoritetaan ajoneuvoalan perustutkinto, ja se vahvistaa raskaskoneosaajien koulutusta seudulla. Ajoneuvoalan koulutusta on edelleen Äänekosken Piilolassa, josta valmistuu ajoneuvomekaanikkoja. Lisäksi Äänekosken Piilolassa lisätään aloituspaikkoja parturi-kampaajille hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa.

Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen järjestetään TUVA-ryhmät Äänekoskella ja Viitasaarella. Pokella on viime vuosina lisätty resursseja myös opiskelijoiden ohjaukseen. Se on näkynyt edelleen valtakunnallisissa opiskelijapalautteissa, jotka ovat olleet hyviä.

-Hienoa, että olemme voineet palata normaaliin toimintaan korona-ajan jälkeen. Syksyllä ja nyt talvella on pystytty toteuttamaan normaalisti avoimet ovet kaikissa yksiköissämme eri paikkakunnilla. Lisäksi yläkoululaisten TET-jaksot Pokella toimivat kuten ennenkin, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus, johon haetaan TE-palvelujen kautta.

-Yhteishaussa meille tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Maarit Ikonen.

Viime vuonna Pokelle haki yhteishaussa 595, joista ensisijaisia hakijoita oli 314.

 

Joko olet valinnut oman alasi? Lue lisää, yhteishausta, perustutkinnoista ja lataa hakijan opas!

Kurkkaa myös Venlan opiskelupäivään!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Ysiluokka lopuillaan ja tulevaisuus mietityttää? 5 syytä miksi hakea opiskelemaan juuri POKElle!

Huomio ysiluokkalainen, tämä blogi on sinulle! ❤️

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718

19.1.2023

Poke järjestää asiakaspalvelun ja myynnin Taitaja 2023 -semifinaalitapahtuman Äänekosken Citymarketissa keskiviikkona 1. helmikuuta kello 10-15. Kilpailuun osallistuu kymmenen alan opiskelijaa eri puolilta Suomea. Liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijat ovat voittaneet oman alueensa alkukarsinnat ja kilpailevat nyt finaalipaikasta.

Asiakaspalvelun ja myynnin semifinaali pidetään aidossa kaupan ympäristössä Citymarketissa. Kilpailijat rakentavat myyntiesittelypisteen, jonka jälkeen he esittelevät tuotteita ja myyvät niitä oikeille asiakkaille sekä mysteerishoppaajille. Tuomarit arvioivat suoritusta. Pokelta tuomareina ovat liiketoiminnan opettajat Hanna Martikainen ja Kirsti Piilonen. Kilpailussa ei ole mukana Poken opiskelijoita.

-Järjestämme ensimmäistä kertaa Äänekoskella näitä semifinaaleja. Hienoa, että meitä pyydettiin järjestämään tapahtuma. Järjestäminen ja siihen osallistuminen antavat hyvää kokemusta opettajille ja kaupan ja hallinnon alan opiskelijoille, sanoo lehtori Martti Tuoriniemi.

Tervetuloa seuraamaan jännittävää päivää!

Semifinaalit järjestetään seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Finaalitapahtuma järjestetään toukokuussa Espoossa. Taitaja-tapahtumia organisoi SkillsFinland.

Lisätietoa Taitaja-tapahtumasta: https://www.skillsfinland.fi/taitaja-tapahtuma

Lisätietoja: lehtori, Martti Tuoriniemi, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 630 4558

 

13.12.2022

Poken digilabin henkilökunta vieraili Äänekosken Piilolan päiväkodissa tekemässä tekoälytaidetta lasten kanssa. Ideana oli, että lapset keksivät tarinan, josta syötetään sanoja ohjelmaan, jossa tekoäly kuvittaa tarinan. Sekä lapset että päiväkodin henkilökunta innostuivat tekoälytaiteesta.

– Tekoälytaiteessa sanoilla pystytään tekemään teoksia. Annamme koneelle sanoja ja se tekee muutamassa sekunnissa aiheesta kuvan. Lapset ovat rohkeita ja innovatiivisia kokeilemaan asioita. Ensin he lähtivät keksimään tarinoita, sitten heille tuli jo jatkoajatuksia, että näistä kuvistahan saisi kirjan. Teimme sitten heidän kanssaan kirjan. Tämä laajentaa itseilmaisua erityisesti pienemmillä lapsilla, jotka eivät vielä ole hyviä piirtämään. Tekoäly ei osaa kaikkea, vaan sitä pitää opettaa eli lapsen pitää tosi tarkkaan kertoa vähän niin kuin kaverille kertoisi ja kuvailisi asioita, sanoo Poken digitaalisten ympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli.

Piilolan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja ja digitutor Aden Kariuki oli jo aiemmin tutustunut jonkun verran tekoälytaiteeseen.

– Näen tässä paljonkin hyvää. Lapsen mielenkiinto tulee vahvasti mukaan eli se, mikä on hänen arjessaan mielessä. Tämä on älyttömän hyvä väline kuvalliseen ja tarinalliseen kerrontaan. Kerronnan taitoja harjoitellaan arjessa paljon muutenkin. Päivä oli jännittävä myös koko henkilökunnalle, sillä opimme kaikki paljon uutta, sanoo Kariuki.

Myös varhaiskasvatuksen suunnitelmassa puhutaan digitaidoista, joihin tekoälytaide sopii Kariukin mukaan loistavasti.

-Tämä oli meille ajankohtainen asia, koska varhaiskasvatuksen suunnitelmissa puhutaan digitaalisesta osaamisesta ja mitä kaikkea se mahdollistaa ja velvoittaa opetuksessa. Tällä hetkellä Äänekoskella on hyvin asiat, sillä uudistukseen on reagoitu kaupungin sisällä, mutta paljon riippuu opettajan omasta aktiivisuudesta, mitä ja miten lähtee asioita tekemään, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Aden Kariuki Piilolan päiväkodista.

Kariuki käyttää aktiivisesti erilaisia digitaalisia välineitä oppimisessa lähes päivittäin. Esimerkiksi tabletit ovat olleet aktiivisessa käytössä lasten kanssa.

-Tabletti on helppo väline lapsille. He ovat esimerkiksi opetelleet käsittelemään kuvia tabletilla. Etsimme  netistä kuvia, joihin lapset saivat sijoittaa itsensä. Viime vuonna meillä oli avaruus teemana ja lapset sijoittelivat itseään ympäri avaruutta. Nyt teimme isänpäivälahjat kuvanmuokkausta hyödyntäen. Laitteiden käyttö suoriutuu lapsilta näppärästi, meidän tehtävä varhaiskasvatuksessa on näyttää mihin kaikkeen esimerkiksi tablettia voikaan käyttää, sen pelaamisen ja videoiden katselun lisäksi. Lapset oppivat nopeasti ja ovat älyttömän taitavia, sanoo Kariuki.

Poken digilab ja Piilolan päiväkoti suunnittelevat tekoälytaiteelle jatkoa. Ehkäpä tulevaisuudessa nähdään lasten tekoälytaidenäyttely.

Piilolan päiväkodin lapset keksivät tarinoita, ja tekoäly kuvitti niitä.

Lisätietoja: digitaalisten ympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli, Poke, p. 040 358 9198

 

11.11.2022

Pokella on järjestetty tänä syksynä työnohjausta lähihoitajaopiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksojen työpaikkaohjaajille ja arvioijille. Seitsemän työpaikkaohjaajaa Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkien henkilökunnasta on osallistunut koko syksyn kestävään ryhmätyönohjaukseen.

-Haluamme tukea työpaikkaohjaajia ja näyttöjen arvioijia heidän ohjaustyössään. Opiskelijoiden ohjaaminen on vaativaa ja usein kuormittavaa työyhteisöjen arjessa. Ohjaajien tukeminen työnohjauksellisesti lisää motivaatiota ohjaustyöhön. Työnohjauksen avulla voimme yhdessä parantaa ohjauksen laatua sekä tukea opiskelijoiden oppimisprosessia ja tutkinnon suorittamista, sanoo sosiaali- ja terveysalan opettaja ja työnohjaaja Tiina Silvennoinen

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, ja sitä tehdään koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

-Olemme puhuneet opiskelijoista ja ohjaamisen haasteista, kuten esimerkiksi ujoista ja erityisen tuen tarpeessa olevista opiskelijoista, väsymyksestä ja hoitoalan vetovoimasta eli miten ohjauksen keinoin saataisiin opiskelijat pidettyä alalla. Ryhmään on muodostunut nopeasti turvallinen ja rento ilmapiiri, mikä on tärkeää. On naurettu paljon, sanoo Silvennoinen.

Myös ryhmäläiset ovat kokeneet työnohjauksen hyväksi.

Tässä heidän kommenttejaan:

”Yllätti positiivisesti. Luulin, että tämä on luentoa, mutta ei ollutkaan.”

”Minulla on vähän kokemusta nuorista opiskelijoista. Täällä olen oppinut asettumaan paremmin heidän asemaansa ja siihen, millainen kynnys uusi työpaikka voi heille olla.”

”Olen ymmärtänyt, että pitää antaa aikaa opiskelijalle, että ei tarvitse osata heti. Asioiden sisäistäminen vie aikaa.”

”Rento, samanhenkinen ilmapiiri.”

”Pienellä kynnyksellä ja luottamuksellisesti voi sanoa kaikkea.”

”Ihanat herkut ja kahvit.”

”Suosittelemme kaikille, jotka ohjaavat opiskelijoita. Kannatti lähteä.”

”Vertaisuus työnohjausryhmässä on ihan parasta.”

Työpaikkaohjaajien työnohjauksen pilotointi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osaamisella töihin -hanketta. Lisätietoja hankkeesta https://poke.fi/hankkeet/jatkuva-oppiminen

Lisätietoja: Tiina Silvennoinen, voimavarakeskeinen työnohjaaja, mielenterveys- ja päihdetyön opettaja Tiina Silvennoinen, p. 040 589 6960

 

2.11.2022

Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä kävi ilmi Poken teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 66 prosenttia opiskelijoista. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia kaikista vastaajista.

-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 31 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 34 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.

-On todella myönteistä, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta, ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti. Valmistuneiden määrillä ja jäämisellä on suuri merkitys työvoiman saatavuuteen pohjoisessa Keski-Suomessa, sanoo Kurkela.

Työllistyneistä 43 prosenttia oli vakituisessa työssä ja 28 prosenttia määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Yrittäjänä toimi 6 prosenttia. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten tehdyssä samassa tutkimuksessa vastaava luku oli 67 prosenttia. Loput olivat työttöminä, jatkoivat opintojaan tai olivat työvoiman ulkopuolella, kuten vanhempainvapaalla tai varusmiehinä. Viidesosa opintojaan jatkaneista jatkoi niitä ammattikorkeakoulussa.

Työllistyneistä 74 prosenttia oli jo töissä valmistuttuaan ja loput saivat työpaikan 1-3 kuukauden kuluttua valmistumisesta.  Suurin osa, 72 prosenttia, jatkoi aiemmin saamassaan työpaikassa. Näistä puolet oli ollut töissä samassa paikassa opiskelun aikana työssäoppimassa. Oppisopimuksella opiskeli osittain tai kokonaan 40 prosenttia valmistuneista.

Valmistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen, 96 prosenttia koki saaneensa täysin tai osittain riittävät taidot työelämään.

Vastaajilta kysyttiin myös kehittämisideoita. Osa toivoi lisää työelämäyhteistyötä ja -taitoja, osa enemmän teoriaopintoja. Yrittäjyyteen tähtääviä kursseja toivottiin lisää. Lisäksi toivottiin enemmän vierailijoita kertomaan työelämästä. Vastaajilta kysyttiin myös, minkälaista tukea toivoisi Pokelta valmistumisen jälkeen. 40 prosenttia ei toivonut mitään tukea, 35 prosenttia toivoi tietoa jatkokouluttautumisesta ja 28 prosenttia toivoi apua työpaikan löytämisessä.

-Ammatillista koulutusta syytetään liiasta työelämälähtöisyydestä (esim. Yle 23.10.). Ainakaan meidän tutkimuksemme perusteella se ei pidä paikkaansa, vaan on päinvastoin erinomainen asia. Meidän tärkeimpiä tehtäviämme on olla mahdollisimman työelämälähtöisiä, muuten opiskelijat eivät valmistuttuaan pääse töihin. Pohjoisessa Keski-Suomessa suurin tarve on ammatillisen koulutuksen osaajista. Sama koskee Suomessa muitakin kuntia, lukuun ottamatta suuria kasvukeskuksia, joissa korkeakoulujen rooli korostuu, sanoo Kurkela.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Pokelta valmistuneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat, ja se toteutettiin tämän vuoden alusta elokuun loppuun mennessä. Vastausmahdollisuuksia olivat sähköinen vastaaminen sekä puhelinhaastatteluun vastaaminen. Tutkimuksessa oli mukana 568 Pokelta valmistunutta opiskelijaa. Vastauksia saatiin 392 eli vastausprosentti oli 69. Tutkimuksen teki Poken tilauksesta Mikko Kesä Oy.

Korkeakouluun haetaan muutaman työvuoden jälkeen

Pokelta menee noin viisi prosenttia opiskelijoista ammattikorkeakouluihin suoraan valmistumisensa jälkeen. Suurin osa haluaa kuitenkin töihin, ja hakee myöhemmin jatko-opintoihin.

-Ymmärrän, että korkeakoulut haluavat lisää opiskelijoita myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, mutta meidän tehtävämme on kouluttaa ensisijaisesti suoraan ammattiin. On hyvä, että on mahdollisuus siirtyä aikanaan työelämästä jatko-opintoihin. Meidän opiskelijamme, niin nuoret kuin aikuiset, haluavat kuitenkin ensin ammatin ja meidän tehtävämme on kouluttaa heistä ammattilaisia, jotka löytävät oman alansa työpaikan, sanoo Jouni Kurkela.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

 

13.10.2022

Suuren kysynnän vuoksi Poke järjestää hygieniapassitestin ukrainan ja thain kielillä.

Thain kielinen testi järjestetään 17.11. Äänekoskella ja 18.11. Viitasaarella.

Ukrainan kielinen testi järjestetään 17.11. Äänekoskella ja 18.11. Viitasaarella

Oppimateriaali löytyy ukrainaksi täältä.

Hygieniapassi vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa, kuten esimerkiksi kahvilassa, pikaruokalassa, suurkeittiössä tai elintarvikemyymälässä ja käsittelee työssään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniapassi vaaditaan myös elintarvikealan toimijalta, joka omassa elintarvikehuoneistossaan käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai opiskelijalta, harjoittelijalta, joka käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita kolme kuukautta tai enemmän.

Ilmoittautumiset: https://poke.fi/koulutushaku?jarjestys=&hakusana=hygieniapassitesti&koulutusala=&tutkinto=&paikkakunta=

Lisätietoja: Anniina Oksanen, p. 040 667 2238, anniina.oksanen@poke.fi

8.10.2022

Saku Lampisen mielestä esimieskoulutus saisi olla pakollinen kaikille tiiminvetäjille.

Hihnalla on valtava voimansiirtomötikkä – järeä vaihdelaatikko, jonka ympärille alkaa muotoutua Valtran traktori. Suolahden tehtaalla valmistuu 46 traktoria päivässä. 12 minuuttia per työvaihe, ja parinsadan metrin jälkeen hihnan toisessa päässä traktori on koeajoa vaille valmis. Puola, Ranska, Iso-Britannia… valmiit ajokit siirtyvät ulos odottamaan juna- tai rekkakyytiä maailmalle.

Työnjohtaja Saku Lampinen alaisineen vastaa siitä, että asentajilla on käytössään tarvittavat osat juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Valoisassa tehdashallissa suihkivat värikoodein merkityt junat lasteineen.

– Kaikki on tarkkaan mietittyä, jotta asentajalla ei kulu aikaa osien etsimiseen, Lampinen kertoo.

Hyötyä käytännössä

Saku Lampinen on nähnyt traktoritehtaalla monia vaiheita, sillä hän tuli taloon asentajaksi heti armeijan jälkeen vuonna 1996. Eri työtehtävien jälkeen, materiaalin käsittelyn ja varastoinnin työnjohtajana hän innostui opiskelemaan. Lampinen kävi ensin Poken lähiesimiestyön ammattitutkinnon, ja sen tehtyään suoritti vielä tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon.

Mistä tuli into opinpolulle?

– Koulutuksesta on työssä paljon hyötyä. Joskus voi tuntua, että miksi ihmeessä asia tehdään näin, eikö sen voisi tehdä helpommalla tavalla. Kun joutuu asettumaan oman esimiehen asemaan, tajuaa että kyllä tähän on joku syy, hän pohtii.

Lähiesimiestyössä vaaditaan osaamista ihmisten johtamisesta, toiminnan kannattavuudesta ja kehittämisestä. Opiskelu haastaa omaa ajattelua, ja siksi se tuntui ajoittain työläältä, Lampinen myöntää.

– Usein asioita tulee mietittyä liian vaikeasti. Täällä meilläkään ei tarvitse ajatella, että asiakas on ainoastaan traktorin ostaja. Kuka on asiakas juuri oman työn kannalta – esimerkiksi traktoriasentaja, joka tarvitsee osia. Silloin tehtävä on paljon helpompi tehdä, hän kertoo.

Opiskelussa on Lampisen mukaan kyse myös siitä, kuinka osaa itse hakea tietoa.

Käytännön tehtäviä työn ohessa

Varsinainen opiskelu tapahtui työn ohessa. Opintotehtävät ja näytöt pystyi liittämään kätevästi käytännön työhön. Eräänä projektina Lampinen esimerkiksi suunnitteli tuotannosta poistuvan traktorimallin osien poistamisen ja uusien osien varastoinnin.

Myös talon perehdytysmateriaalia Lampinen sai päivitettyä.

Poken kanssa yhteistyö sujui hyvin. Lähipäivistä Pokella työnantaja maksoi Lampiselle palkan.

Tärkeässä osassa esimiesopintoja ovat hänen mukaansa henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät sisällöt.

– Koulutus avasi silmiä ja antoi uusia näkökulmia. On tärkeää, että työntekijöiden ideoita kuunnellaan ja että työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta pidetään kiinni.

Lampinen innostui opiskelusta lopulta niin, että ohjaa nykyään herkästi myös työkavereita opintojen ääreen.

– Kyllä lähiesimieskoulutus pitäisi olla pakollinen kaikille tiiminvetäjille, hän toteaa.

Kiinnostaako sinua kouluttautua esimiestyössäsi? Vielä ehdit mukaan keväällä alkavaan lähiesimiestyön ammattitutkintoon.

28.9.2022

Pokella on oma oma osasto Äänekosken kaupungin järjestämässä Rekrytapahtumassa Äänekosken lukiossa (Kuhnamontie 5).  Tapahtuma järjestetään tiistaina 4. lokakuuta klo 13-15. Paikalla on työnantajia ja eri oppilaitoksia kertomassa opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja sinne ovat tervetulleita kaikki.

 

Tilaisuuden ohjelma:

Juontajana toimii omavalmentaja Minna Heinonen.

Klo 13.00 Tilaisuuden avaus, kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Klo 13.10 Vinkkejä työhakuun, Keski-Suomen TE-toimisto Vilja Paavola (asiantuntija)

Klo 13.20-15.00 Lyhyitä infoja/nostaja tapahtumasta, omavalmentaja Minna Heinonen.

 

Rekrytapahtumassa on ilmoitustaulu, jonne työnantajat ovat voineet jättää avoimen työpaikkailmoituksen.

Tule tutustumaan avoimiin työpaikkoihin, opiskelumahdollisuuksiin, työkokeilupaikkoihin, yritysneuvontaan ja alueen työllisyystoimijoihin.

Mukana ovat seuraavat työnantajat: Valtra Oy Ab, Äänekosken kaupunki, Kurikka Timber Oy, Biisoni Oy, Kesport Niskanen /Power Äänekoski, Barona Oy, ABC Hirvaskangas / Keskimaa, Hemcare / JST Konserni, Konnekuljetus Oy ja Kosken Megawatti Oy,

Mukana ovat seuraavat hankkeet: Kykyä työelämään -hanke, Luotsi-hanke / Väentupa ry, Osaajaks-hanke, Kotopaikka 2-hanke, Nuorten työpajatoiminta (Äänekoski), Opsopankki-hanke, Töitä työttömille -hanke / Suolahden työttömät ry ja Jyväskylän maahanmuuttajien osaamiskeskus -hanke (ESR)

Mukana ovat seuraavat oppilaitokset: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Jyväskylän koulutuskuntayhtämä Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Äänekosken lukio, Jyväskylän kristillinen opisto (JKO), Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Avoin yliopisto

Mukana ovat vielä seuraavat työllisyystoimijat: 4H yhdistys, Sovatek ry ja Äänekosken Katulähetys ry

Lisätietoja: Rekrytapahtuma 2022 Äänekoskella (aanekoski.fi)

25.9.2022

Meillä alkaa tänä syksynä runsaasti eripituisia koulutuksia työttömille ja työttömyysuhan alla oleville Äänekoskella, Saarijärvellä, Laukaassa, Viitasaarella ja Konnevedellä. Olisiko aikaa opiskella uusi ammatti tai täydentää osaamista?

  • Myynnin ja markkinoinnin koulutuksia, kuten visualisti, markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto, työvälineohjelmat ja työyhteisötaidot sekä yrittäjyyttä kohti -tutkinnon osa
  • Uutuutena pelikasvattajakoulutus
  • Suositun tulevaisuuden teknologiat -koulutuksen uusi ryhmä käynnistyy
  • Asiakaspalvelu, merkonomi, taloushallinto, palkanlaskenta ja kirjanpito
  • Kokki tai ravitsemispalveluissa toimiminen
  • Kiinteistönhoitaja, toimitila- ja laitoshuoltaja
  • Huoneistosaneeraaja
  • Talonrakentaja
  • Putkiasentaja
  • Koneistaja tai levyseppähitsaaja
  • Sähkö- tai automaatioasentaja
  • Prosessinhoitaja
  • Sahaprosessinhoitaja, puuseppä tai teollisuuspuurakentaja
  • Ammatillinen tutkinto valmiiksi. Tämä on sinulle, jonka tutkinto on jäänyt kesken.

 

Lyhytkurssit ja korttikoulutukset ovat hyödyllisiä työnhakutilanteessa.

  • Tulityökorttikoulutus
  • Työturvallisuuskorttikoulutus
  • SPR ensiapukurssi EA1
  • Alkoholilainsäädännön koulutus ja -testi
  • Hygieniapassikoulutus

Lisätietoja ja ilmoittautumiset TE-palvelujen sivulta.

Lisätietoja myös: hakijapalvelut@poke.fi
p. 040 7120 935

www.poke.fi

 

 

7.9.2022

Kaikkien vuosikurssien kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat lähtivät yhdessä Äänekosken Kapeenkoskelle viettämään yhteistoimintapäivää. Tavoitteena oli tutustua muihinkin kuin oman ryhmän opiskelukavereihin.

-Tavoitteena oli tutustua toisiimme opiskelijoina, opettajina ja ihmisinä. Kun lähdetään pois koululta luontoon, tullaan läheisemmin tutuiksi ja yhteiset pelit ja leikit ryhmäyttävät. Aiemmin näitä retkiä on tehty oman luokan kanssa, mutta nyt päätimme kokeilla yhdessä koko alan kanssa. Se on tärkeää siksikin, että eri vuosikurssien opiskelijat käyvät myös samoja kursseja jossain vaiheessa, sanoo opettaja Tanja Kuitunen.

Yksi syy tapahtumaan oli Kuitusen mukaan myös se, että kouluterveyskyselyssä nousi huoli siitä, miten yhteisö voi.

-Meillä on kasvatus- ja ohjausalalla kaikki työkalut ryhmäyttämiseen. Parhaimmillaan tämmöinen päivä kantaa pitkälle ja tukee hyvää oloa ja turvallisuutta opiskeluarjessa, hän sanoo.

Nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelija Jani Kalenius oli tyytyväinen päivään.

– Opiskelukavereihin tutustuu paremmin vapaamuotoisen päivän aikana. Tuntui, että Kapeenkoskella pystyin juttelemaan kaikkien kanssa. Löysin porukasta jopa vanhoja peruskoulukavereita, sanoo Kalenius.

Päivän tavoitteena oli myös oppia omaa alaa. Ensin opiskelijat suunnittelivat koulussa ohjelmaa muille. Suunnitellessa jo ryhmäydyttiin ja tutustuttiin.

-Kaikki suunnittelivat muun muassa oman tavan esitellä oma ryhmänsä. Päivä oli mielestäni turvallinen ohjaustilanne kaikille. On tärkeää joskus lähteä pois kouluympäristöstä, sillä uudessa ympäristössä toimiminen tukee välitöntä vuorovaikutusta, sanoo Kuitunen.

Myös opettajat olivat valmistelleet oman esityksensä, jossa he esittäytyivät opiskelijoille.

Opiskelijat olivat suunnitelleet lisäksi toiminnallisia ohjauksia, kuten tutustumisharjoituksia, leikkejä ja tansseja. Kapeenkoskella nähtiin muun muassa disko ja ihmisbingo.

-Ryhmäytyminen on prosessi, johon kannattaa varata aikaa ympäri vuoden. Aloittavien opiskelijoiden kanssa vietämme vielä omat retkipäivät, sanoo Kuitunen.

-Loistava päivä kaikin puolin. Sain uusia tuttuja, joten nyt kun kävelee koulun käytävällä, on paljon uusia tuttuja , joita tulee moikkailtua ja joiden kanssa tulee juteltua pienemmällä kynnyksellä, sanoo Jani Kalenius.

Kiinnostuitko kasvatus- ja ohjausalasta? Lue lisää lastenohjaajan ja  nuoriso- ja yhteisöohjaajan koulutuksista ja hae mukaan!

9.8.2022

Haluatko tutustua eri teknisiin aloihin? Nyt se on mahdollista Karstulassa. Koulutus on tarkoitettu Karstulan seudun työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille, jotka haluavat tutustua teknisiin aloihin, ja jotka voisivat työllistyä Karstulaan tai lähialueelle.
Koulutuksen tavoitteena on vastata alueen yritysten ja organisaatioiden rekrytointitarpeeseen tutustuttamalla, ja herättämällä opiskelijoiden kiinnostusta teknisen alan tehtäviin eri toimialoilla, ja työpaikoilla. Tutustumisen kohteina painotetaan erityisesti teknisiä aloja, kuten kone- ja tuotantotekniikkaa, puutuoteteollisuutta, talo- ja kiinteistötekniikkaa sekä sähkö- automaatiota, sekä niiden toimialojen työtehtäviin, yrityksiin sekä jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Sisältö:
– Orientoituminen opiskeluun, 3 pv lähiopiskelua, 1 pv etäopiskelua
– Tutustuminen teknisiin aloihin ja -yrityksiin, 16 pv lähi, 2 pv etä
– Työnhakuvalmennus, 2 pv lähi, 2 pv etä
– Lupa- tai korttikoulutukset, 4 pv
– Työssäoppiminen ja työpaikkoihin tutustuminen, 10 pv

Koulutus järjestetään 24.10-16.12.2022

Lisätietoja:
Pekka Kauppinen
pekka.kauppinen@poke.fi
040 1831640

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Haussa oleva työvoimakoulutus – Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)