19.3.2025

Poken yhteishaun hakijamäärä pysyi viime vuoden tasolla. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 675 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 373. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä. Toisen asteen yhteishaku päättyi tiistaina 18. maaliskuuta.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.

Hakijoita kiinnostivat tänä vuonna erityisesti maatalous-, sote-, sähkö- ja hiusala. Maatalous-, sote- ja hiusala kasvattivat eniten hakijoita viime vuoteen verrattuna. Sähköala on ollut jo pitkään yksi suosituimpia hakukohteita Pokella.

-Hienoa, että työvoimapulasta kärsivä sosiaali- ja terveysala kiinnostaa. Koko yhteishaun tulos on meidän kannaltamme hyvä. Olemme iloisia siitä, että ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Maatalous- ja metsäala
houkuttelivat Tarvaalaan

Poken Saarijärven Tarvaalan toimipisteessä voi opiskella maatalous- ja metsäalaa sekä hyötyajoneuvomekaanikoksi. Tarvaalan kaikki alat olivat tänä vuonna suosittuja yhteishaussa.

-Nuoriosasteen koulutuksessa olemme saaneet hyviä tuloksia. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja uskon, että peruskoulussa oleville on valunut tietoa siitä, että pidämme opiskelijoista hyvää huolta, annamme hyvää opetusta ja myös käytännön tekemistä, jota nuoret kaipaavat. Lisäksi olemme aktiivisesti kertoneet yläkoululaisille opinnoista sekä ottaneet heitä tutustumaan Biotalouskampukseen, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.

Hän korostaa, että Keski-Suomessa, ja muuallakin maassa, on nyt ja tulevaisuudessa hyvin työpaikkoja maatalous- ja metsäalalla sekä erilaisten hyötyajoneuvojen kunnossapidon parissa.

-Metsää tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Metsä työllistää Keski-Suomessa ja sen asema näyttää hyvältä alueellamme. Uusia ammattilaisia tarvitaan toimialalle jatkuvasti muun muassa siksi, että aloilta eläköityy väkeä. Maatalousalalla on myös monenlaisia työmahdollisuuksia, vaikka tilojen määrä pieneneekin. Meidän koulutuksemme antavat laajat eväät ja paljon osaamista työelämään. Keski-Suomessa on monia yrityksiä, joiden palvelut ovat hyötyajoneuvojen parissa, ja nämä työllistävät hyvin, myös valtakunnallisesti, koska kalusto liikkuu ympäri maata. Meillä on Tarvaalassa vetovoimaiset tulevaisuuden alat ja opiskelijoita meille tulee laajasti ympäri maakuntaa, sanoo Janhonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden.

Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 12.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 26.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

14.3.2025

Metsä-Multian oppimispolulla metsäalan opiskelija saa tukea, kannustusta ja harjoittelupaikan. Kun hommansa hoitaa hyvin, on työpaikka odottamassa. Samalla Metsä-Multia löytää itselleen osaavia tulevaisuuden työntekijöitä.

Metsä-Multia Oy on valtakunnan suurimpia yrityksiä metsäkoneurakoinnissa Keski-Suomessa. Yrityksen verkkosivuihin tutustuessa voisi kuitenkin kuvitella olevansa koulutuksen ja työhyvinvoinnin maailmassa. Metsä-Multian sivuilta nousevat esiin vastuullisuusraportti, läpinäkyvyys sekä sellaiset lauseet kuin ”Jokainen henkilö on arvokas sellaisena kuin on” sekä ”Työn- ja muun elämän yhteensovittaminen elämän eri tilanteissa on meille tärkeää”.

Kyseessä onkin siitä erikoinen metsäkonefirma, että sillä on oma koulutusohjelmansa, Metsä-Multian oppimispolku.

– Koneita kyllä riittää, mutta henkilöstö on meidän voimavaramme, asiakassuhteista ja henkilöstöstä vastaava johtaja Kai Laaja sanoo.

Kai (vas.) ja Aki Laaja ovat toisen polven metsäkonealan yrittäjiä. He arvostavat hyviä ja pitkiä työsuhteita ja ovat siksi valmiita panostamaan nuoriin oppimispolun avulla.

Hyvät kokemukset antoivat kannustusta polun jatkamiselle

Oppimispolku sai alkunsa vuonna 2017. Yrityksessä oli kova tarve työntekijöille, ja metsäalan opettajan Jouni Kauppisen avulla järjestetyn ”Training Campin” seurauksena taloon saatiin kymmenen uutta ammattilaista.

Hyvien kokemusten myötä perehdytys- ja koulutuskäytäntö jäi elämään, ja vuosien varrella polulla on astellut jo 18 opiskelijaa.

Heistä 15 on meillä töissä ja 17 on alalla, Kai Laaja kertoo. Yhteensä Metsä-Multialla on työntekijöitä 120.

Viime syksynä oppimispolulla aloitti multialainen Kalle Karja, 16. Hän tuli taloon yläkoulun tet-harjoitteluun ja sitä myöten kesätöihin. Syksyllä Karja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa.

– Tuntuu tosi hienolta ja ainutlaatuiselta mahdollisuudelta päästä mukaan, Karja sanoo tyytyväisenä.

Maatilan kasvatti Karja on tottunut puuhaamaan koneiden ja laitteiden kanssa, ja Fordillaan hän on esimerkiksi tehnyt peltotöitä sekä aurannut teitä 4H-yrittäjänä.

– Metsäalasta olen ollut kiinnostunut siitä lähtien kun isovanhempien tilalla tehtiin hakkuut, hän kertoo.

Kalle Karja opiskelee Pokella metsäenergian tuottajaksi.

Haussa hyvät tyypit

Oppimispolku tarkoittaa Kai Laajan ja toimitusjohtaja Aki Laajan mukaan sitä, että opiskelijalle tehdään Metsä-Multialla henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siinä mainitaan esimerkiksi, missä asioissa hän tarvitsee ohjausta. Kokemusta ei tarvitse olla ennestään, päinvastoin.

– Haluamme tänne hyviä tyyppejä, nuorisoa tai alanvaihtajia, joilla on aidosti halua tulla alalle ja kehittyä. Ja jotka haluavat meille töihin, Kai Laaja sanoo.

Laaja painottaa, että opiskelija tulee työyhteisöön tasavertaisena työkaverina, joka saa harjaantua ammattilaisen työparina.

Metsä-Multialla on laskettu yhden palkkalistoille päätyvän opiskelijan kustannukseksi noin 20 000 euroa.

Investoinnin etuna on se, että esimerkiksi firmassa tehtävien harjoittelujen myötä opiskelija kasvaa sisään yritykseen ja on jo valmiiksi oppinut talon tavoille.

– Koneen käsittely opitaan koulussa tiettyyn pisteeseen asti. Haluamme panostaa tähän, jotta opiskelija oppii nopeammin keskimääräiselle tasolle, hän kertoo.

Opiskelijoilta yhteistyö edellyttää Laajan mukaan sitoutumista siihen, että kouluhommat sujuvat ja suuntana on työpaikka Metsä-Multialla.

Koneet ja metsäalan työt ovat kiinnostaneet Kalle Karjaa pienestä pojasta asti. Metsä-Multian oppimispolku on hänen mukaansa hieno ja ainutkertainen mahdollisuus.

Ammattilaiseksi kehittyy, kun kokemusta kertyy

Kalle Karja opiskelee ensimmäistä vuotta, joten pääpaino on kaikille yhteisissä YTO-aineissa, metsäalan teoria-aineissa ja esimerkiksi moottorisahojen käsittelyssä. Metsäkoneen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa tai koulun konekentällä.

Alalla on käytäntönä, että valmistuva metsäenergian tuottaja ottaa ensin haltuun korjuuketjusta metsätraktorin eli ajokoneen.

– Ensin harjaannutaan rauhassa ajokoneeseen, viitisen vuotta. Hakkuukoneen kuljettajalla on oltava kokonaisuuksien hallintaa. Hänellä on työssään iso henkinen paine, sillä lakien ja asetusten lisäksi hänen on pystyttävä perustelemaan päätöksiään, Kai Laaja pohtii.

Eikä pelkkä tekninen osaaminen riitä. Metsän myynti on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää omistajassa tunteita.

– Metsänomistajissa on monenlaisia persoonia, joten kuljettajalla on oltava sosiaalista silmää, Aki Laaja lisää.

Kalle Karja pohtii, että hyväksi konekuskiksi kehittyy kokemuksen myötä.

– Työmaat ovat erilaisia, pitää osata ajatella ja tehdä itse päätöksiä, hän toteaa.

Kalle Karja on työllistänyt itsensä 4H-yrittäjänä muun muassa auraamalla teitä Fordillaan.

Haluatko tarjota oman polun opiskelijoille? Ota yhteyttä! Vai kiinnostuitko metsäalasta? Lue lisää metsäalan perustutkinnosta ja kysy alkavista koulutuksista!

14.3.2025

Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on hyödynnetty Poken koulutuksia. Tärkeää on saada hajallaan oleva työyhteisö saman katon alle ja päivittää osaamista aika ajoin.

On laskiaistiistai, ja Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on aamutuimaan keitetty hernekeittoa lähes koko kaupungin jälkikasvulle. Jotta yhteensä 3 300 nälkäistä päiväkotilaista, koululaista ja lukiolaista saa vatsansa täyteen, tarvitaan isoja kauhoja ja kattiloita. Kun sopat on keitetty, hernekeittoa lähtee kuljetukseen kaupungin eri kulmille kouluihin ja päiväkoteihin.

Ruoka-annokset valmistaa Lipstikan 15 henkilön tiimi, mutta ruuan jakamiseen kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan paljon enemmän henkilökuntaa.

Ruokapalvelupäällikkö Raija Sällinen kertoo, että työntekijöitä on yhteensä 43. Jos joku jakelukeittiöissä sairastuu, Lipstikasta lähdetään apuun. Hernekeittoa keittämässä ollut Minttu Nieminen singahtaakin kahvitauon jälkeen Suolahden yhtenäiskoululle lisäkäsiksi.

Minttu Nieminen ja Konsta Jääskeläinen ovat kuumavuorossa ja keittävät päivän hernekeiton.

Laajalle levinnyt porukka saman katon alle

Ison, hajallaan olevan joukon saaminen yhteen on haaste. Ruokapalveluissa työskennellään työyhteisöissä, joissa on useampi työntekijä ja pienemmissä yksiköissä työskennellään yksin.

Tarve kuunnella henkilökunnan toiveita sai Raija Sällisen ottamaan yhteyttä Poken työelämäpalveluihin, ja viime vuonna henkilökunnalle toteutettiinkin useita räätälöityjä koulutuksia juuri oman väen tarpeisiin.

– Meillä on aina osa porukasta erillään muista, ja sen vuoksi on tärkeää että kokoonnutaan yhteen vaihtamaan ajatuksia. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, Sällinen sanoo.

Koulutusten sisältöinä ovat olleet esimerkiksi toimiva työyhteisö, asiakaspalvelu sekä työyhteisön monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Myös excelin käyttöön on saatu oppia.

Kokemukset koulutuksista ovat olleet hyvin myönteisiä. Tehtävät ovat käytännönläheisiä ja asioista puhutaan ymmärrettävästi. Eija Tornikosken mielestä kouluttautuminen on tärkeää ja osaamista on päivitettävä aika ajoin.

– Aina saa uusia ajatuksia ja eri näkökulmia omaan tekemiseen. Se on tärkeää ja opettavaista, hän sanoo.

Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki kertoo koulutuksista

– Usein koulutuksia järjestetään ensin esihenkilöille ja sitten työntekijöille. Nyt on haluttu tietoisesti tehdä juuri toisinpäin, ja se on hyvä juttu, Kirsi Lähteenmäki sanoo.

Esimieskoulutusta toteutetaan mm. henkilöstön koulutuksissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta, sekä muiden tiedossa olevien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki iloitsee siitä, että koulutuksia on lähdetty toteuttamaan ensin työntekijöille ja vasta sitten esihenkilöille.

Kouluttautuminen tukee hyvinvointia

Suurtalouskeittiössä työskentelee monenlaisia ihmisiä eri taustoilla. Kirsi Lähteenmäen mielestä on erittäin tärkeää ymmärtää toisen työtä ja tuntea oma porukka. Näin työt sujuvat hyvin.

– Täällä ollaan samassa sopassa kukin omalla persoonalla maustettuna, hän nauraa.

Raija Sällinen näkee kouluttautumisen tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Poke läheisenä yhteistyökumppanina on joustava, laadukas ja kilpailukykyinen.

– Henkilöstö on pääoma meidän toiminnallemme. Haluamme pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolta, Sällinen summaa.

Jonna Syngelmä kerää maitotuotteita koulun tilaukseen.

Kiinnostuitko henkilöstösi kouluttautumisesta? Lue lisää ja ota yhteyttä työelämäpalveluihimme, niin suunnitellaan teidänkin työyhteisöllenne innostava koulutus!

26.2.2025

Terno Lindemania ohjaa mielenterveys- ja päihdetyöhön halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä.

Merkonomiksi Pokelta valmistunut Terno Lindeman, 24, on nyt uusien opintojen äärellä. Hän aloitti syksyllä lähihoitajan opinnot, ja suuntautumisvaihtoehtokin on jo selvillä: mielenterveys- ja päihdetyö.

Uudelle alalle äänekoskelaisen Lindemanin vei halu auttaa ihmisiä. Hän toimii aktiivisesti helluntaiseurakunnassa ja esimerkiksi vetää nuorten iltoja. Lindeman kertoo, että halu opiskella lähihoitajaksi heräsi hiljalleen tämän kokemuksen kautta.

– Olen nähnyt, että nuorilla on mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä haasteita. Toivon, että voisin auttaa heitä, hän sanoo.

Lindemanilla on lähipiirissään muitakin lähihoitajia, jotka ovat kannustaneet alalle.

– Olen kuullut tutuilta kehuja ammatista ja tuntui, että tämä on mun juttu, hän sanoo.

Terno Lindeman saa kehuja Lounatuulen asukkaalta Uno-pelin tuoksinassa.

 

Apuna arjen
askareissa

Ensimmäinen harjoittelupaikka järjestyi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö Lounatuulesta Äänekoskelta.

– Jännitin aluksi, millainen paikka se on. En aikaisemmin tiennyt, että sellaista on edes olemassa. Mutta turhaan jännitin, ihan älyttömän kivaa on ollut, Lindeman kehuu.

Lounatuulessa asukkaat asuvat omissa kodeissaan, mutta ruokailevat ja viettävät myös aikaa yhteisissä tiloissa.

– Työ on ohjauksellista. Autamme asukaita arjen askareissa, esimerkiksi siivoamisessa ja pyykkien laittamisessa. Lääkkeet jaetaan toimistossa. Asukkaille järjestetään myös kaikenlaista viriketoimintaa.

Lindeman saakin Uno-pelin tuoksinassa asiakkaalta kehuja siitä, kuinka mukava tyyppi hän on.

Haastatteluhetkellä kuuden viikon harjoittelu on alkuvaiheessa, ja Lindeman arvostaakin sitä, ettei oppimisessa ole kiireen tuntua.

– Täällä annetaan opiskelijalle tilaa opetella kaikkea uutta, hän kiittelee.

Terno Lindemanilla on takanaan muutamia merkityksellisiä kohtaamisia, jotka vahvistivat hänen haluaan lähteä lähihoitajan opintoihin. Työ on varmasti raskasta, mutta myös palkitsevaa, hän arvelee.

 

Itseään
voi haastaa

Lindeman tietää, että opinnoissa joutuu välillä astumaan epämukavuusalueelle ja haastamaan itseään. Jos ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut joitakin hoidollisia toimenpiteitä, se saattaa etukäteen jännittää.

– Silloin voi miettiä, mikä motivoi tekemään asiaa. Jos itse olisi siinä tilanteessa, miten haluaisin, että minut kohdataan, hän pohtii.

Merkonomin koulutuksesta ja työkokemuksesta on myös apua lähihoitajan työkentällä. Valmistumisensa jälkeen Lindeman ehti tehdä töitä esimerkiksi vartijafirmassa, puhelinmyynnissä, Valiolla sekä perheen autoliikkeessä.

– Ihmisten kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys ovat asioita, joita tarvitaan molemmissa, hän sanoo.

Ehkä aikaisemmasta opiskelusta on hyötyä myös lääkelaskujen opiskelussa? Niitä Lindeman suorastaan odottaa.

– Mietin, että miten suoriudun lääkepuolesta. Mutta tykkään haastaa itseäni, asenne on semmoinen, että mennään esteistä läpi, hän sanoo.

Kiinnostuitko lähihoitajan opinnoista? Lue lisää ja hae mukaan!

18.2.2025

Poken opit veivät Otso Iso-Kungaksen Metsä Groupille kesätöihin, ja hän jäi sille tielleen. Poke ja Metsä Group tekevät tiivistä yhteistyötä uusien ammattilaisten kouluttamiseksi.

Otso Iso-Kungas on tyytyväinen työhönsä ja oppisopimuskoulutukseensa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan talteenoton osastolla. Vajaat kaksi vuotta sitten prosessinhoitajaksi Pokelta valmistunut Iso-Kungas, 28, iloitsee ison talon työmahdollisuuksista sekä hyvästä työporukasta.

Aina näin ei ole ollut.

– Minulla ei ollut peruskoulun jälkeen minkäänlaista ajatusta, mitä haluaisin tehdä. Opiskelin Kokkolassa rakennusalaa ja päädyin ovi- ja ikkunatehtaalle töihin, sanoo Kannuksesta kotoisin oleva Iso-Kungas.

Aika pian alkoi kuitenkin tuntua siltä, että jotain muuta pitäisi keksiä. Sitten asiat ratkesivat paremmin kuin hyvin.

– Tapasin nykyisen avovaimoni, joka on Keski-Suomesta kotoisin. Päätin hakea Pokelle opiskelemaan prosessiteollisuuden linjalle ja pääsin.

Otso Iso-Kungaksen kädessä on lämpömittari, jolla mitataan taustalla näkyvän keskipakopumpun lämpötilaa.

Sellun valmistus on Otson alaa

Aluksi oma tontti piti ottaa haltuun monella tavoin.

– Ensimmäisenä vuonna en tiennyt sellun valmistuksesta mitään, hän muistelee.

Opinnot veivät kuitenkin mennessään. Sellun valmistus alkoi kiinnostaa kartongin ja paperin valmistusta enemmän, ja viimeistään kesätyö Metsä Groupilla sai Iso-Kungaksen todella innostumaan alasta. Valmistumisen jälkeen hän saikin jatkaa töitä tutussa työpaikassa.

– Sille tielle jäin, hän toteaa tyytyväisenä.

 

Otso Iso-Kungas muutti Äänekoskelle ja pääsi opiskelujen kautta Metsä Groupille töihin. Intoa opintoihin riittää vieläkin.

Lisäkoulutusta oppisopimuksella

Aluksi Otso Iso-Kungas teki töitä biotuotetehtaan massatehtaalla, mutta siirtyi talteenottoon vuonna 2023. Talteenotossa kirjaimellisesti otetaan talteen sellun keittämisessä muodostuvat kemikaalit. Työhön kuuluu monia kemiallisia prosesseja, ja niiden hallinta, ohjaaminen sekä valvonta ovat prosessinhoitajien vastuulla.

– Olen tykännyt talteenotosta. Se on vähän laajempi alue kuin massatehdas, joten vaihtelua on enemmän, Iso-Kungas kertoo.

Hän tykkää myös siitä, että kahdentoista tunnin työvuoroihin mahtuu monenlaisia asioita.

– Prosessia valvotaan ja ohjataan ohjaamon näytöltä. Työhön kuuluu kunnossapitoa ja huoltamista. Jos tulee vaikka laiterikko, turvalukitus kytkeytyy päälle ja siitä alkaa uusi prosessi, jota sitten ratkotaan, hän kertoo.

Työ tuntuu mielenkiintoiselta, sillä uutta opittavaa tulee jatkuvasti.

– Tekemällä oppii. Tehtaalla voi tulla vastaan erikoinen tilanne, jota ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Silloin pitää vain yrittää ratkaista ongelma, hän kertoo.

Parhaillaan Iso-Kungas opiskelee oppisopimuksella sellunvalmistuksen ammattitutkintoa.

Jatkotutkintoa varten pitää osata laajasti sellunvalmistuksen prosessia. Opiskeluun kuuluu myös oman tehtaan esittely sekä esimerkiksi hydrauliikan ja pneumatiikan lyhyet kurssit.

– On vuosien prosessi oppia kaikki. Mutta täällä on hyvä, että kokeneemmat opettavat. Sitten kun osaa jonkin asian viimeisen päälle hyvin, voi miettiä muitakin tapoja suorittaa jokin tietty tehtävä, hän kertoo.

Alaa harkitsevia Iso-Kungas kannustaa hakeutumaan prosessiteollisuuden piiriin.

– Asenne ratkaisee. Kun teet työsi tunnollisesti ja kunnolla, sinut kyllä huomataan, hän rohkaisee.

Entä missä Iso-Kungas näkee itsensä viiden vuoden kuluttua?

– Kyllä minä näen itseni täällä Metsä Groupilla, hän sanoo.

Haluatko kouluttaa ja löytää tulevaisuuden osaajia tekemällä yhteistyötä Poken kanssa? Tutustu yrityspalveluihimme! Vai kiinnostuitko porsessiteollisuuden alasta? Lue lisää ja hae prosessiteollisuuden perustutkintoon!

11.2.2025

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkaa 18. helmikuuta ja päättyy 18. maaliskuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokessa on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Tänä vuonna Pokella on kaksi uutuutta:

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa elokuussa aloittavat opiskelijat valmistuvat hyvinvointiteknologia-asentajiksi. Erilaisen hyvinvointiteknologian tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnan määrä pienenee. Siksi myös hyvinvointiteknologian asentajia tarvitaan esimerkiksi sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja yksityisiin turva-alan yrityksiin.

Olemme lisänneet Äänekoskella sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kymmenen paikkaa. Tarjoamme osalle opiskelijoille uutuutena erikoistumista tuuli- ja aurinkovoimaloiden asennukseen, korjaukseen ja huoltoon. Opiskelu tapahtuu uudessa WindSoLab-oppimisympäristössä, joka valmistui Äänekosken Piilolan kampukselle tämän vuoden alussa.

-Tämä on ainutlaatuista koulutusta valtakunnallisestikin ja hienoa, että voimme nyt tarjota tätä mahdollisuutta myös nuorille yhteishaussa, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Aloituspaikkoja lisätään myös hyötyajoneuvomekaanikkokoulutukseen Saarijärvellä ja logistiikka-alalle Laukaassa.

Laukaassa rakennus- ja logistiikka-alan opiskelijat pääsevät aloittamaan elokuussa uusissa hienoissa tiloissa. Koulunmäen koulukeskuksen alueelle valmistuu Poken opiskelijoiden itse rakentama puukoulu rakennusalan opiskelijoille ja Rokkakankaan teollisuusalueelle valmistuvat uudet tilat logistiikan opiskelijoille.

Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen, järjestetään TUVA-koulutusta Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

-Meillä TUVA-koulutus on vakiintunut kolmelle paikkakunnalle ja se on osoittautunut hyväksi ja tarpeelliseksi koulutukseksi niille nuorille, jotka tarvitsevat lisää aikaa pohtia ammatinvalintaa ja vahvistaa opiskelutaitojaan, sanoo Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan muun muassa ammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus.

Viime kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377.

Lue lisää tutkinnoistamme!

Yhteishaun hakemus täytetään Opintopolussa.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718

30.1.2025

Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoi juhlapuheessaan WindSoLabin avajaisissa, että WindSoLab-koulutushankkeella on mahdollisuus kehittyä Suomen parhaaksi.

Rydman sanoi, että Keski-Suomi on tärkeä alue Suomen hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtymisessä ja Pokella on tärkeä rooli tässä kehityksessä.

Uuden WindSoLab-osaamiskeskittymän avajaisia vietettiin juhlavasti keskiviikkona 29. tammikuuta. Lähes 1,4 miljoonan euron hanke on Poken historian suurin ja sen tavoitteena on kouluttaa aurinko- ja tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapidon ammattilaisia.

Rydman sanoi myös, että hanke on kansainvälisestikin ajankohtainen.

– Puhdas siirtymä on noussut maailmanlaajuisesti yhdeksi tärkeimmistä teollisuuspoliittisista kysymyksistä. Monet maat kilpailevat alan investoinneista.

Rydman totesi, että WindSoLab-hanke tuottaa osaajia, jotka pystyvät vastaamaan puhtaan teollisuuden haasteisiin.

– Keski-Suomi on tärkeä alue Suomen hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtymisessä ja täällä on loistavat mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä. Keski-Suomessa on vahvaa osaamista ja innovaatioita uusiutuvan energian teknologioissa.

Rydmanin mukaan Keski-Suomessa on vahva perinne oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä.

– Puhdas siirtymä vaikuttaa yritysten osaamistarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Osaavan työvoiman saatavuus onkin usein kriittinen tekijä teollisuuden uusiutumiselle ja uusille investoinneille.

– Tarvitsemme tulevaisuudessa käytännönläheisiä monitaitureita. Lisäksi tarvitaan syvempään ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voidaan soveltaa. Näillä aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta.

Rydmanin mukaan vuoteen 2035 mennessä tarvitsemme 200 000 uutta ammattilaista.

– Tulevaisuudessa koulutusta pitää suunnata toimialakohtaisiin tarpeisiin. Tässä korostuu myös paikallisten yrityspalveluiden rooli. Työmarkkinoilla on kasvava tarve asiantunteville huolto- ja kunnossapitoammattilaisille, jotka pystyvät toimimaan uudenlaisella energiasektorilla. Näen, että Poke voi kehittyä alallaan jopa Suomen parhaaksi, sanoi Rydman.

Avajaisissa puhui myös Keski-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Outi Leppäkangas. Hän kiitteli rahoittajan edustajana Pokea hyvin käynnistetystä WindSoLab-hankkeesta.

-Kiinnostus on ollut laajaa. Sen näkee pilottikoulutuksen hakijoista, joita oli Äkäslompolosta Hankoon, hän sanoi.

WindSoLab-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Piispanen (vas.), projektipäällikkö Seppo Pietarila, projektiasiantuntija Antero Leppänen ja XR-asiantuntija Katja Huttunen luotsaavat Äänekoskella uutta osaamiskeskittymää.

 

Nuori, kiinnostuitko alasta? Lue lisää ja hae mukaan yhteishaussa 18.2.-18.3.2025

 

WindSoLab-hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto, joka myönsi osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä syksyllä 2023. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

WindSoLab-hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita.

Tavoitteena on myös tukea uusiutuviin energiatuotantomuotoihin siirtymistä ja niihin liittyvää yritystoimintaa sekä edistää maakunnan hiilineutraaliustavoitteiden täyttymistä.

Lisäksi tavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa POKEn oppimisympäristöjä vastaamaan tämän toimialan ja alueen yritysten osaamistarpeita.

Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 738 7285

Lisätietoa hankkeesta: https://poke.fi/windsolab/tietoa-windsolab-hankkeesta

24.1.2025

Poke on mukana ensimmäistä kertaa järjestettävässä, valtakunnallisessa Ammattiosaamisen päivässä, jota vietetään perjantaina 31. tammikuuta. Päivän aikana nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistetaan ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. Päivän organisoijana toimii AMKE.

Päivään on ilmoittautunut 90 ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita ammatillisen koulutuksen piirissä toimivia organisaatioita.(Ja lisää ilmoittautumisia tulee koko ajan).

Päivän aikana on luvassa lukuisia erilaisia toimia, esimerkiksi:

  • Somepostaukset ja videot: Julkaistaan opiskelijatarinoita, osaamisen videoita ja blogikirjoituksia eri somekanavissa.
  • Kirjoitukset ja kolumnit: Julkaistaan rehtorin tai toimitusjohtajan kirjoituksia ja kolumneja.
  • Tapahtumat ja tilaisuudet: Järjestetään rekrytapahtumia, työelämäfestareita, avoimia ovia ja messuja.
  • Yhteistyö ja verkostoituminen: Järjestetään tilaisuuksia, joissa opiskelijat ja työelämä kohtaavat.
  • Koulutusalojen esittelyt: Esitellään eri koulutusalojen toimintaa ja opiskelijoiden arkea.
  • Kampanjat ja kilpailut: Kannustetaan opiskelijoita ja henkilöstöä jakamaan omia tarinoitaan ja osallistumaan kilpailuihin.

Lue lisää >> 

Ammattiosaamisen päivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä ja juhlistaa niitä osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea.

Yhteinen viestimme kuuluu näin: Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistetaan osaamista yhdessä!

Me julkaisemme eri kanavilla inspiroivia opiskelijatarinoita. Seuraa some-kanaviamme!

21.1.2025

Erä- ja luonto-oppaiden koulutus loppuu Saarijärvellä

Hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden seurauksena luontoalan ammattitutkintoon johtava koulutus lopetetaan toistaiseksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa.

Lue lisää: https://okm.fi/-/budjettiriihesta-paatoksia-opetus-ja-kulttuuriministerioon-kohdistuvista-saastoista

Koulutus jatkuu vielä nykyisten opiskelijoiden osalta kevääseen 2026 ja päivitämme kuulumisia Instagramiin: https://www.instagram.com/poke_eraopas/

Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi

Lue lisää

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!

”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.

Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista

 

Revontulet loistavat Pöyrisjärven erämaan yössä. Kuvassa yksi oppilaitoksen teltoista, joita voi lainata vaelluksille.

 

Syksyn 2024 rinkkavaellus suuntautui Pöyrisjärven erämaa-alueelle Norjan rajan läheisyyteen. Kuvassa päiväretkeillään ilman rinkkoja upealla Buolžžat-harjualueella.

 

Villiyrttikurssi Tarvaalassa
Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.

 

Melontavaellus Naarajoella
Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!

 

Tuntsan talvivaellus
Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.

 

Eräopasopiskelijat laavulla Saarijärvellä marraskuussa 2023
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.

 

Ruokatarvikkeiden valmistelua kuivatusta varten eräopasopiskelijoiden eräruokakurssilla
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.

 

Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden erämaavaellus Muotkatuntureilla syyskuussa 2023.
Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!

 

Eräopasopiskelijat retkeilevät Pyhä-Häkissä elokuussa 2023
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.

 

Tapahtuma, jossa tarjoillaan uusille opiskelijoille lounasta Kolkanlahden rantasaunalla.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.

 

Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.

 

Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.

 

Erään opiskelijan motorisoidun ohjelmapalvelun näytössä liikuttiin Majoitus & Kalastus Vonkaleen katamaraanilla Ala-Keiteleellä perehtyen jigi-kalastuksen saloihin.

 

Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.

 

Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.

 

Suppilovahveroita ja trangia
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.

 

Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.

 

Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.

 

Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.

 

Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.

 

Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.

 

Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.

 

Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.

 

Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.

 

Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.

 

Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.

 

Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.

 

Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.

 

Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.

 

Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!

20.1.2025

Poke järjestää Taitaja9-aluekilpailut torstaina 13. helmikuuta Äänekosken Piilolan kampuksella. Taitaja9-kilpailut on tarkoitettu peruskoulun 7.-9.-luokkalaisille. Aluekilpailussa kisaa yhteensä 16 joukkuetta, jotka ovat päässeet omista paikalliskilpailuistaan jatkoon Keski-Suomen alueelta.

Poken järjestämistä paikalliskilpailuista aluekilpailuun tulee kolme joukkuetta Viitasaarelta ja kolme Äänekoskelta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian järjestämistä paikalliskilpailuista aluekilpailuun osallistuu kolme joukkuetta Jämsän alueelta ja seitsemän joukkuetta Jyväskylän alueelta. Kussakin joukkueessa on kolme jäsentä.

Aluekilpailussa joukkueet kisaavat nokkeluutta ja kädentaitoja vaativissa erilaisissa tehtävissä. Kaksi parasta joukkuetta pääsee valtakunnalliseen finaaliin, joka pidetään Turussa 6.-7. toukokuuta. Samassa yhteydessä Turussa järjestetään ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2025 -kilpailut.

-Taitaja9-kilpailuilla halutaan tehdä tunnetuksi ammatillista koulutusta peruskoulun yläkoululaisille. Tarkoitus on, että aluekilpailu on mukava ja innostava päivä yläkoululaisille ja että heille tulee  onnistumisen kokemuksia. Kaiken kruunaa kahdelle joukkueelle finaalireissu valtakunnalliseen tapahtumaan Turkuun. Se on ollut vuosittain innostava matka, vähän niin kuin luokkaretki tai palkintomatka, sanoo opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio Pokelta.

Poke järjestää aluekilpailut yhteistyössä Gradian kanssa.

Aluekilpailujen järjestämisvastuu on kiertävä Keski-Suomessa ja ne järjestetään vuoron perään Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella.

9.1.2025

 Poken opiskelijat kertovat työharjoittelustaan Metsä Groupin Äänekosken tehtailla

Tiia Huuskonen on ollut työharjoittelussa biotuotetehtaalla korjaamolla.

 

”Tarkoitus ei ole laittaa harkkareita siivoamaan nurkkia vaan tekemään oikeita töitä. Tiia on täällä treenaamassa sekä oppimassa työelämän juttuja ja on kyllä pärjännyt hienosti.”

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan aluekunnossapitoinsinööri Timo Borovkoff antaa vilpittömät kehut korjaamolla kaksi kuukautta työharjoittelussa olleelle Tiia Huuskoselle. Pokella toista vuotta kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleva Huuskonen on yksi lukuisista nuorista osaajista, joiden harjoittelu Metsä Groupin Äänekosken tehdasalueella päättyi juuri ennen joululomaa.

”On ollut tosi kivaa ja on saanut tehdä monenlaisia hommia. Ei oikeastaan ole mitään moittimista. Työkaverit on olleet mukavia, on otettu hyvin vastaan, opastettu ja perehdytetty. Miksipä tätä ei tekisi tulevaisuudessa ihan työkseen”, Huuskonen hymyilee.

Ensimmäistä työharjoitteluaan Metsällä suorittanut Huuskonen pääsi raaputtamaan Äänekosken tehdasalueen toiminnan pintaa syksyllä 2023, kun hän osallistui 1 300 muun ihmisen tavoin avoimet ovet -tapahtumaan. Työharjoittelussa arki porttien sisäpuolella on kuitenkin avautunut aivan uudella tavalla.

”Kaikki täällä on niin isoa. En ajatellut, että koneet on näin suuria. Esim. kuivaamo on valtava ja kokonaisuutena pelkästään biotuotetehtaan alue on tosi laaja.”

Työharjoittelijat kulkevat aina jonkun kokeneemman työntekijän matkassa, mutta eivät suinkaan vain seuraa sivusta muiden työntekoa. Huuskonen on esimerkiksi kunnostanut laitteita korjaamolla, ollut huoltopäivinä mukana kentällä ja tehnyt ennakkohuoltoja. Onpa hän ehtinyt tehdä yhden näytönkin opintoihinsa harjoittelun aikana. Jatkosta hänellä on selvä visio.

”Tavoitteena on päästä tänne kesätöihin.”

Antto Mäntynen (vas.), Arttu Vertainen, Alica Tapper ja Tytti Kananen kartonkikoneella.

 

Opiskelijat innoissaan myös kartonkitehtaalla

”Jokaisesta vuorosta on tullut kehuja, että ovat olleet reippaita, aktiivisia ja oma-aloitteisia. Heti ensimmäisenä työpäivänä tulivat paikalle reippaasti tervehtien ja tutustumaan ihmisiin. On kyllä ollut mukava opastaa heitä. Hienosti ovat hoitaneet hommansa.”

Kuten Äänekosken kartonkitehtaan osastoinsinööri Anna Maukosen kuvailusta yllä voi päätellä, nuorten osaajien työharjoittelu ei ole sujunut hullummin kartonkitehtaankaan puolella. Prosessiteollisuutta Pokella opiskelevat Tytti Kananen, Antto Mäntynen, Alica Tapper ja Arttu Vertainen työskentelivät 10 viikon harjoittelunsa aikana sekä kartonkikoneella että arkittamossa.

”Hyvin on mennyt! Työyhteisö on ollut mukava, ja se on kiva, että pääsee oikeasti tekemään kaikkea”, Alica Tapper kertoo.

”Minäkin olen kyllä tykännyt. Parasta on ollut se, että omat mielikuvat työstä on täsmänneet. Tämä on ollut ihan oman tuntuista hommaa”, Tytti Kananen toteaa.

Kananen, Mäntynen, Tapper ja Vertainen ovat kaikki kolmannen vuoden opiskelijoita ja valmistumassa keväällä. Vaikka työharjoittelu Metsällä oli jokaiselle ensimmäinen laatuaan, erityisesti Äänekoskella asuvilla Alicalla ja Artulla oli etukäteen varsin hyvä käsitys, minkälaiseen paikkaan olivatat työharjoitteluun tulossa.

”No joo, mulla on isä täällä töissä ja Alicalla äiti. Samalla kyydillä sitä ollaan isän kanssa kohta töistä pois lähdössä”, Arttu Vertainen myhäilee ja jatkaa sitten omasta harjoittelukokemuksestaan.

”Koulussa mua vielä hieman epäilytti, onko tämä itselle oikea ala. Harkka on osoittanut, että kyllä on.”

Antto Mäntynen on samoilla linjoilla kavereidensa kanssa. Myös hän kertoo harjoittelun sujuneen kaikin puolin hienosti ja kehuu kokeneempia työntekijöitä niin koneella kuin arkittamossa.

”On saatu tehdä asioita ja meihin on luotettu. On ollut myös helppo mennä kysymään, jos on tarvinnut apua. Ja aina on apua saanut.”

Kun keväällä Pokelta valmistuvalta nelikolta tiedustellaan, kuinka moni heistä aikoo hakea kesätöitä Metsältä, on reaktio välitön. Jokaisen käsi nousee saman tien pystyyn.

”Tulevaisuuden osaajien varmistaminen on aivan oleellista Metsä Groupille”

Opiskelijoiden työharjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi opiskelijoille itselleen myös Metsä Groupille. Äänekosken tehdasalueella käy Poken lisäksi harjoittelijoita useista muistakin oppilaitoksista.

Lokakuun ja joulukuun 2024 välisenä aikana Äänekosken kartonkitehtaalla oli yhteensä kuusi harjoittelijaa. Tytti Kananen, Antto Mäntynen, Alica Tapper ja Arttu Vertainen ovat Poken prosessiteollisuuden kolmannen vuoden opiskelijoita. Pokelta harjoittelussa on ollut myös 17-vuotias kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Kosti Kemiläinen. Gradialta harjoittelussa on ollut sähkö- ja automaatioalan ensimmäisen vuoden opiskelija Daniel Pollari. Biotuotetehtaalla harjoittelijoita oli loppuvuonna neljä. Tiia Huuskonen, Tuomas Hämäläinen, Eemeli Sänkiaho ja Eino Taipale ovat kaikki Poken opiskelijoita.

”Oppilaitosyhteistyö ja tulevaisuuden osaajien varmistaminen on aivan oleellista Metsä Groupille. Me haluamme tuoda opiskelun ja työelämän lähelle toisiaan, eli tuoda työelämälähtöisyyttä opintoihin ja näyttää meidän arkea nuorille osaajille. Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että tämä konkretisoi hyvin sitä, mitä se työelämä oikeasti on. Opiskelijoiden palaute on meille äärimmäisen arvokasta ja sitä kuunnellaan herkällä korvalla”, kertoo kartonkitehtaan henkilöstöpäällikkö Reetta Punta.

Teksti ja kuvat: Henri Berg

7.1.2025

Pokella opiskelee paljon metsureiksi haluavia. Piia Piilonen innostui alasta häälahjan saatuaan, ja Tommi Pahkala haluaa ymmärtää omaa metsäänsä.

Piia Piilonen on kasvanut maalla Saarijärven Lannevedellä, ja taimien istutus on hänelle tuttua puuhaa jo nuoruudesta. Kun Piia ja hänen puolisonsa saivat häälahjaksi metsää muutama vuosi sitten, kiinnostus metsänhoitoon heräsi uudella tavalla.

– Olimme muuttaneet takaisin kotiseudulle ja tiesimme, että vanhaan metsään on hakkuita suunnitteilla. Menin käymään metsänhoitoyhdistyksellä, sillä halusin ymmärtää enemmän. Sitten se alkoi oikeasti kiinnostaa, hän kertoo.

Piilosen nykyään 4- ja 6-vuotiaat pojat olivat tuolloin pieniä, ja kotihoidontuki oli loppumassa.

– Tiesin, että töitä olisi, mutta en halunnut kolmivuorotyöhön pienten lasten kanssa, lähihoitajaksi aikaisemmin valmistunut Piilonen, 28, kertoo.

Niinpä hän tarttui raivaussahaan ja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa. Aluksi suunnitelmissa oli käydä vain Pikaväylä metsuriksi -koulutus, johon kuuluu kaksi tutkinnon osaa.

– Hurahdin, ja päätin käydä koko koulutuksen, hän kertoo.

Piia Piilonen nauttii itsenäisestä työstä ulkoilmassa. Työpäivän aikana hän kuuntelee äänikirjoja ja yrittää muistaa juoda vettä riittävästi.

 

Omassa tahdissa

Ensimmäinen kevät oli Piilosen mukaan pääosin teoriaopintoja, ja kesällä hän aloitti palkallisen harjoittelun Saarijärven metsänhoitoyhdistyksellä. Ja hups, hän jäi sille tielleen!

Metsuri-metsäpalvelun tuottajan työhön kuuluu vuodenaikojen mukaan taimikonhoitoa, istutusta, ennakkoraivausta sekä nuoren metsän hoitoa ja kunnostusta. Opinnoista on Piilosella jäljellä käytännössä yhteiset tutkinnon osat eli yto-aineet.

– Vien aamulla lapset hoitoon ja saan periaatteessa mennä metsään omien aikataulujen mukaan. Tykkään siitä, että työ on itsenäistä ja saan itse päättää, miten haluan tehdä. Kesän kuumimpina jaksoina tein töitä yöllä, Piilonen kertoo.

Hänen mukaansa raivaussahan työn jälki on palkitsevaa. Metsuri ei suinkaan vedä kaikkea sileäksi, vaan luonnon monimuotoisuudelle täytyy jättää tilaa.

– Raivattavaan alaan jätetään riistatiheikköjä linnuille esimerkiksi kaatuneiden puiden ympärille. Palstalla mitataan koealoja eli on jätettävä tietty määrä puita pystyyn hehtaaria kohden.

Metsurilla pitää olla hyvä fyysinen kunto, jotta raivaussaha pysyy liikkeessä 6-7 tuntia päivässä.

– Pitäisi kuitenkin venytellä, sillä työasento on yksitoikkoinen. Istuttamisen olen opetellut alusta asti molemmilta puolilta.

Vaihtelevaa liikettä Piilonen saa poikiensa kanssa touhutessa sekä tallitöissä. Kotona Kyyrän kylällä asustaa ihmisten lisäksi kolme hevosta ja poni, neljä lammasta, kissa, koira ja lauma kalkkunoita.

 

Tommi Pahkalan toi Poken metsäalan opintoihin kiinnostus oman metsän hoitamiseen. Autokorjaamossa työskentelevä Pahkala valitsi metsäenergian tuottajan suuntauksen, jossa keskitytään metsäkoneen sekä ajokoneen kuljettamiseen ja huoltoon.

– Aikanaan kun opiskelin nykyiseen ammattiin, metsäpuoli oli myös harkinnassa. Sen aika tuli nyt, Pahkala, 42, sanoo. Opinnot alkoivat tämän vuoden tammikuussa.

Konepuolen sisällöt eli huolto ja korjaaminen ovat asioita, joissa petäjävetisellä Pahkalalla on kovasti hyötyä päivätyöstään autokorjaamolla. Hän on saanut myös hyväksiluettua joitakin aikaisempia suorituksia, esimerkiksi ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä direktiivikoulutuksia. Mutta uuttakin opinnoista on löytynyt.

– Luonnonhoitokortin suorittaminen avarsi ajattelua paljon, puulajeja ja kasveja katsoo eri kulmasta. Metsässä kävelee nyt vähän eri silmin ja miettii, mikä on metsäluonnon hoidossa tärkeää, hän kertoo.

Metsäkoneen ohjaamoon hän on myös kiivennyt ensimmäistä kertaa.

– Ensin harjoitellaan simulaattorissa luokassa, ja vasta sitten oikealla koneella. Kuljettajalla on iso vastuu koneella liikkuessaan, sillä metsä on omistajalle arvokas ja tärkeä asia, hän pohtii.

Pahkalalla ei ole mielessä alanvaihto, enemmänkin lisäoppi ja itsensä sivistäminen.

– Urakoilla ollaan yksin ja kaikenlaisissa olosuhteissa kelien armoilla. Metsäkoneen kuljettajana tekee työtä, jossa pitää pärjätä itsensä kanssa, hän sanoo.

Kiinnostuitko metsäalasta? Lue lisää ja hae mukaan metsäalan perustutkintoon!

20.12.2024

Poken Piilolan kampuksella sijaitsevan ÄäneHubin toiminta muuttuu 21.12.2024 alkaen etätyöpisteiden vähäisen käytön vuoksi. Etätyötilat ja yhteisöllinen työtilatoiminta päättyy, mutta käyttöön jää edelleen ÄäneHubin aulatila, jossa saa järjestää tilaisuuksia.

Aula on auki virka-aikaan klo 8-16, iltatilaisuuksia voi aulassa pitää vain, jos on Poken henkilökuntaa paikalla.

Business Äänekosken yritysneuvojat palvelevat muutoksen jälkeen normaalisti ajanvarauksella.

Poken ulkopuoliset käyttäjät voivat varata ÄäneHubin neuvottelutiloja maksua vastaan. Varaukset ja hintatiedustelut: myynti@poke.fi tai 040 712 0923.

Alun perin ÄäneHubin toimintaa aloitettiin kokeilemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, Äänekosken kaupungin ja Keski-Suomen Liiton kehittämishankkeena vuosina 2019-2020. Sen jälkeen toiminta on jatkunut POKE:n ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä.

2.12.2024

Tieto- ja viestintätekniikan toisen vuoden opiskelija Aaron Hänninen on parajääkiekkoilun maailmanmestari. Suomi voitti loppuottelussa järjestäjämaa Thaimaan 1-0  marraskuun lopussa. Aaron valittiin myös turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi. Voiton ansiosta Suomi nousee C-sarjasta ylempään B-sarjaan. SM-liigassa Aaron edustaa jyväskyläläistä Sisu Paraicehockey -seuraa.

Haastattelimme Aaronia viime talvena. Lue tuoreen maailmanmestarin ajatuksia urheilusta, koulusta ja muista harrastuksista:

Kun Aaron Hänninen ei opiskele Pokella, hän kiitää hurjaa vauhtia jäällä. Äänekosken Koivistonkylällä asuva Hänninen on parajääkiekkoilun Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.

Aaron Hänninen olisi tuskin etukäteen arvannut, mitä pienestä Facebook-ilmoituksesta voi seurata.

– Äiti huomasi, että Jyväskylässä pääsee pelaamaan kelkkakiekkoa ja kysyi, haluanko mennä kokeilemaan, muistelee Aaron.

Laji vei jääkiekosta kiinnostuneen alakoululaisen mennessään, eikä into ole sen jälkeen laantunut – päinvastoin. Vuosien harjoittelun ja kisaamisen jälkeen Hänninen on parajääkiekkoilun hallitseva Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.

– On ollut paljon hienoja hetkiä, hän hymyilee tyytyväisenä.

Kelkkakiekossa pelaaja istuu kanadalaisvalmisteisessa kelkassa, jonka alla on luistimen terät. Hännisellä on alaraajavamma, minkä vuoksi hän ei voi pelata perinteistä pystykiekkoa. Lajissa vaaditaan hyvää keskivartalon hallintaa, sillä Aaronin tasoisella pelaajalla terät ovat lähes kiinni toisissaan.

– Se tuo ketteryyttä kääntymisissä.

Aloittelijalla kelkka kippaakin helposti nurin. Kiekossa käytetään kahta lyhyttä mailaa, joiden päissä on piikit vauhdinottoa varten. Mailan toinen pää on kiekkomailan kaltainen lapa, jolla kuljetetaan kiekkoa.

Mitkä ovat Aaronin vahvuudet pelaajana?

– No osaan käyttää kumpaakin kättä, ja minulla on voimaa. Ja olen ihan suht nopea, hän sanoo vaatimattomasti.

Vaatimattomuus on turhaa, kun hänet näkee kaukalossa. Aaron kauhoo kelkkansa nopeasti huimaan vauhtiin, ohjaa kelkkaa näppärästi ja pyörittelee samalla kiekkoa jäällä. Kun tulee hetki laukoa maaliin, voimaa löytyy.

Jäällä Aaron Hänninen on omassa elementissään. Hänet valittiin paralympiakomitean Tulevaisuuden Tähdet -ryhmään. Viikoittaisten treenien lisäksi kiekkoilija käy viikonloppuisin leireillä ja turnauksissa.

Pelikaveri
kotoa

Aaron Hännisen joukkue on Jyväskylän Sisu Paraicehockey, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa jäähallissa Jyväskylässä.

– Joukkueesta saa paljon motivaatiota. On mukava treenata joukkuekavereiden kanssa, se vie kehitystä eteenpäin, hän sanoo.

Lajiharjoittelun lisäksi nuori urheilija käy salilla, tekee kehonhuoltoa ja käy esimerkiksi kelkkahiihtämässä. Treeni- ja pelikaverikin on löytynyt lähempää kuin olisi arvannutkaan: Parakiekkojoukkueessa voivat pelata myös vammattomat pelaajat, ja niinpä lajin on ottanut haltuun myös äiti Heli Hänninen.

– Viime turnauksessa meillä oli aika hieno hetki, kun Aaron syötti ja minä tein elämäni ensimmäisen maalin, onnellinen äiti kertaa.

Kelkkakiekosta onkin tullut koko perheen elämäntapa.

Tavoitteena
isot kisat

Kun Aaron ei treenaa, hän pelaa kavereiden kanssa videopelejä tai soittaa sähköbassoa. Viime syksynä alkoivat tieto- ja viestintätekniikan opinnot Pokella.

– Tykkään, kun Pokella on vaihtelevan mittaisia päiviä. Opinnot ovat mielenkiintoisia, tuntuu että olen ihan oikealla alalla, Hänninen sanoo.

Mikä on Aaronin tavoite kiekkoilijan urallaan? Onko se olympialaiset jonain päivänä?

– No totta kai, hän myöntää nauraen.

Sitä ennen Suomen joukkueen täytyy päästä C-sarjasta A-sarjaan. Ja sitä varten Aaron on valmis tekemään töitä.

Kiinnostaako sinua tieto- ja viestintätekniikan opinnot? Lue lisää ja hae mukaan!

 

 

 

 

 

25.11.2024

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän opetushenkilöstöä koskeneet muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen seurauksena ketään ei irtisanota, vaan 1,2 miljoonan säästöt toteutetaan muilla tavoilla.

Lokakuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken opetushenkilöstöä eli enintään 131 henkilöä, koska valtioneuvoston säästöt kohdistuvat opiskelijatyövuosiin eli suoraan opetukseen.

Muutosneuvottelujen taustalla on valtioneuvoston päätös noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon kohdistuva säästö on 112 opiskelijatyövuotta, ja se kohdistuu aikuisopiskelijoihin, joilla on aiempi tutkinto taustalla. Määrä on noin 7 prosenttia Poken kaikista opiskelijatyövuosista.

-Näitä toimia ohjataan rahoituksella eli kohderyhmään kuuluvista aikuisista saadaan jatkossa valtiolta vähän tai ei lainkaan rahaa. Aikuiskoulutus ei kuitenkaan lopu kokonaan, vaikka tällä hetkellä on vielä epäselvää, millä kriteereillä sitä jatkossa toteutetaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Kuntayhtymän hallitus esittää, että säästöt jaetaan kahdelle vuodelle eli vuosille 2025-2026, jolloin vuonna 2025 kuntayhtymä voi tehdä 600 000 euron alijäämän. Tällä toimella tasataan säästöjen vaikutuksia.

Varsinaiset säästötoimet toteutetaan eläköitymisillä, tuntiresurssoinneilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja mahdollisilla osa-aikaistamisilla. Näiden toimenpiteiden vaikutus on enintään kuusi henkilötyövuotta.

-On kohtuutonta, että käytännössä kaikki koulutussäästöt osuivat ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti aikuisiin. Tietenkin on tärkeää, että oppivelvollisille ja nuorille turvataan mahdollisimman hyvä rahoitus. Monet koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet tekemään raskaita säästöjä, joten verrattuna moniin muihin, me vältimme irtisanomiset. Tämä johtuu siitä, että pystymme jakamaan säästöt kahdelle vuodelle ja että perusasiat ovat talossa kunnossa, sanoo Kurkela.

Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista varmistuvat vasta joulukuussa.

Poken tavoitteelliset opiskelijavuodet vuonna 2024 ovat 1651, kun ne alustavan ehdotuksen mukaan vuonna 2025 olisivat 1539 eli 112 opiskelijatyövuotta vähemmän.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

15.11.2024

Marissa Häkkinen tiesi heti, että mielenterveys- ja päihdetyö on hänen juttunsa.

Lähihoitajille riittää hyvin töitä, mutta erityisesti pulaa on mielenterveys- ja päihdetyön osaajista. Sen alan ammattilaiseksi on Pokelta juuri valmistumassa Marissa Häkkinen,18, Suolahdesta.

– Ala veti puoleensa enemmän kuin lasten tai ikääntyneiden kanssa työskentely. Tiesin melkein heti opintojen alussa, että tähän haluan erikoistua, Häkkinen kertoo.

Viimeistä harjoitteluaan asumis- ja kuntoutusyksikkö Tukipilarissa Suolahdessa suorittava Häkkinen löytää osaamisalaltaan paljon hyviä puolia.

– Kun asioita käydään koulussa läpi, oppii samalla myös itsestään – miten itse toimin ja miten muut ympärillä toimivat. Se on mielenkiintoista, hän sanoo.

Marissa Häkkistä kiinnostaa ihmisen toiminta ja ihmisten tarinat. Hän valmistuu lähihoitajaksi ennen joulua.

 

Kuuntelija ja auttaja

Häkkinen kiittelee Poken opetusta ja oman luokan hyvää ilmapiiriä, jossa on ollut helppo keskustella kaikista asioista. Harjoitteluissa koulun oppeja pääsee soveltamaan käytäntöön.

– Mielenterveyden ongelmat voivat olla monenlaisia. Ei ole väliä, millaisista lähtökohdista ihminen on tullut. Vaikka olisi saanut lapsena rakkautta ja välittämistä, voi silti sairastua, Häkkinen kertoo.

Tukipilarissa tarjotaan asumispalveluita psykiatrisen avohoidon potilaille. Arki muodostuu erilaisista asiakkaan kuntoutumiseen ja asumiseen tähtäävistä toiminnoista.

– Jokaiselle päivälle on jotain ohjelmaa, käydään esimerkiksi porukkalenkillä, kaupassa tai keilaamassa. Autamme vaikkapa Kelan papereiden täyttämisessä. Asiakkailla on tapaamisia psykiatrin kanssa tai käyntejä labrassa, Häkkinen kuvailee.

Myös lääkehoito on isossa roolissa. Antoisinta Häkkisen mielestä ovat keskustelut asiakkaiden kanssa. Häntä kiinnostaa ihmisten kuunteleminen, heidän tarinansa.

– Jokaisella ihmisellä on jokin vaikea asia, mikä on johtanut tähän tilanteeseen. On tärkeää olla avoin ja ymmärtäväinen asiakkaan kohtaamisessa, hän pohtii.

– Asiakkailla on kokemuksia, minkä vuoksi heidän voi olla vaikeaa luottaa ihmisiin. Onnistumisen tunne tulee siitä, jos joku avautuu ja haluaa kertoa asioistaan. Tai jos tilanne paranee ja asiakas voi palata takaisin kotiin, hän kertoo.

Yhtä tärkeää kuin muukin

Lähihoitajaksi valmistuminen kolkuttelee jo ovella, ja jo ennen valmistumista Häkkinen on päässyt tekemään työvuoroja läheisessä ikäihmisten palvelukodissa. Sekin tuntuu mielekkäältä, vaikka töitä hän toivoo saavansa omalta alaltaan.

Marissa Häkkinen rohkaisee suuntaamaan mielenterveys- ja päihdealalle, sillä se on tärkeää ja merkityksellistä ihmisten kohtaamista.

– Tämän alan hoitotyö on yhtä tärkeää kuin kaikki muukin. Joskus tuntuu, että sitä vähätellään, hän harmittelee.

– Työ asiakkaiden parissa on mielenkiintoista ja tosi antoisaa. Tärkeintä on reipas asenne ja se, että on oma itsensä. Ihmiset kyllä vaistoaisivat, jos yrittää esittää jotain muuta kuin mitä on.

Kiinnostaako sinua lähihoitajan monipuoliset työmahdollisuudet? Lue lisää ja hae meille opiskelemaan alaa!

 

12.11.2024

Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 19. marraskuuta klo 9-14. Kaikki alat ja TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.

Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa mukana mm. Caverion, Valtra, Ka-Mu, Aurajoki ja Onsteel.

Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee noin 700 yhdeksäsluokkalaista pohjoisesta Keski-Suomesta.

-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös uutta tuulivoiman- ja aurinkoenergian huoltamiseen rakennettua oppimisympäristöä.

Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous- ja metsäala.

Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. K-supermarket Suosikki, S-market Äänekoski, HalpaHalli ja Lidl.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

9.10.2024

Niina Liimatainen teki sen, mistä haaveili ja alkoi yrittäjäksi.

Kaksi vuotta sitten kerroimme Niina Liimataisesta, joka vuosien haaveilun jälkeen toteutti unelmansa ja lähti opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Tuolloin hän kertoi innostuneena, kuinka tykkää navettahommista, eikä työ tunnu edes oikein työltä.

Miten opintojen kanssa kävi, mitä Liimataiselle kuuluu nyt?

Konginkankaalla on aurinkoinen syyspäivä, ja LoistoLomituksen yrittäjä ja ainoa työntekijä Liimatainen on käynyt tekemässä aamunavetan Hakolan tilalla. Nyt on useampi tunti aikaa hoitaa omia asioita, kunnes illalla on iltanavetan vuoro.

Liimatainen todellakin toteutti unelmansa, jätti palveluohjaajan työt keittiöalalla ja perusti vuoden alussa lomitusyrityksen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi.

– En ole ollut työttömänä yhtään päivää. Enemmän saisi tehdä töitä kuin ehtii, hän kertoo tyytyväisenä.

Nainen kävelee lehmien laitumen vieressä.
Niina Liimatainen nauttii työstään lomittajana – niin paljon, ettei se edelleenkään tunnu työltä. Yrittäjiksi haluavia hän kannustaa: aina kannattaa yrittää, mutta halua ja tahtoa se vaatii.

 

Harjoitteluista töihin

Opiskeluaikana Liimatainen sai järjestymään harjoittelupaikat lähialueen tiloille: Hakolan lypsynavettaan sekä Lamminmäen ja Hiekkaharjun lihakarjatiloille. Se kannatti, sillä nämä maatilat työllistävät nyt Liimataisen lähestulkoon 110-prosenttisesti.

– Tiloilla kannustettiin yrityksen perustamiseen. Vuoden verran mietin, että uskallanko ja osaanko. Kesällä ajatus oli sitten kirkkaana mielessä.

Viime keväänä Liimatainen laittoi sähköpostia tiloille ja tiedusteli, olisiko hänen palveluilleen kysyntää. Vastaus kaikilta tuli muutamassa tunnissa: kyllä!

– Pidimme marraskuussa palaverin täällä meillä ja sovimme asioista. Joulukuun viimeinen päivä sanoin itseni irti kaupungilta, ja tammikuun ensimmäisenä päivänä perustin yrityksen.

Apuja yrityksen perustamiseen hän sai kaupungin yritysasiantuntijalta, ja starttiraha auttoi alussa, kun tuloja ei vielä ollut. Liimatainen kehuu myös verottajan palveluita.

– Verottajalta jopa soitettiin minulle ja kysyttiin, miten on alkanut sujua, hän kehuu.

Nainen silittää lehmää navetassa.
Rapsutukset kuuluvat asiaan.

 

Täydet tunnit

LoistoLomituksella ja kolmella asiakastilalla on käytössään yhteinen google-kalenteri, josta kaikki näkevät Liimataisen työpäivät.

Kohteesta riippuen hän tekee joko päivän kaikki tunnit lihakarjatilalla tai kahden talon navettaa saman päivän aikana. Lehmät kutsuvat aamuin illoin.

– Lihakarjatiloilla voin itse päättää, mihin aikaan aamulla menen töihin. Tykkään kuitenkin mennä aikaisin seitsemäksi, jotta päivällä jää aikaa omille asioille. Ja maitotilalle menen aamuisin puoli kuudeksi, hän kertoo.

Tuntimäärät on etukäteen mietitty ja sovittu, ja työtä riittää – vapaapäiviä on ollut koko vuonna vain muutama!

– Olen tästä vuodesta oppinut, että ensi vuodelle laitan muutaman lomaviikon valmiiksi kalenteriin, hän sanoo.

Tuntien laskutus hoituu kuntien yhteisen maatilayrittäjien laskutuspalvelun kautta. Liimataisen ei ole tarvinnut esimerkiksi hinnoitella itseään, sillä lomittajan tuntipalkka on kaikille sama.

Paperitöissä Liimataista auttaa tuttu kirjanpitäjä.

– Helpottaa, kun asiat tulee hoidettua kerralla oikein, hän sanoo.

 

Omar ja muut persoonat

Eläinten kanssa touhuamisesta on tullut arkea, mutta työstään Liimatainen tykkää. Työpäivät kuluvat talikon varressa, siivoten, rehun ajossa, eläimiä tarkkaillen ja tietoja kirjaten.

Puhelimensa Lely-sovelluksella Liimatainen seuraa Hakolan navetan asukkaiden elämää: maitomääriä, ravinteita, märehtimisaktiivisuutta ja syöntiminuutteja. Yhden lehmän kohdalla lukemat ovat punaisella.

– Se on Omar, joka ei ole käynyt lypsyllä. Omar on jo iäkkäämpi, 7-vuotias ja laiska, Liimatainen naurahtaa.

Lehmät ovat persoonia, ja juuri se on työn suola.

Lomittaja ohjlemoi lypsyrobottia.
Lely Horizon -robotti hoitaa lypsämisen Hakolan tilalla. Lomittajan on osattava käyttää maatilan koneita.

 

Kunto kasvaa

Navetassa tarvitaan myös koneosaamista.

– Konepuoli on mielenkiintoista. Lomittaja tarvitsee esimerkiksi pienkuormaajaa, traktoria ja pyöräkuormaajaa. Nykyajan navetassa ei pärjää, jos ei opettele käyttämään koneita ja laitteita.

Kuluneen vuoden aikana loistolomittaja ei ole ollut vielä yhtään kertaa kipeänä. Kunto on kasvanut talikon varressa, mutta itsestään täytyy pitää huolta.

– Työ on fyysisesti raskasta, päivän aikana voi tulla 35 000 askelta mittariin. Pitäisi muistaa oikeat  työasennot paremmin ja venytellä enemmän, hän toteaa.

Kiinnosttuitko eläintenhoitajan työstä? Lue lisää maatalousalan perustutkinnosta ja hae mukaan!

3.9.2024

Satu Lähteinen tekee työtään liikkuvassa maisemakonttorissa, jonka alla on 23 000 kiloa rautaa.

Satu Lähteinen, 20, Kannonkoskelta on ollut pienestä pitäen mukana maatilan töissä.

– Meillä on kotona 450-päinen lihakarjatila. En ole allergian takia voinut olla paljon navettatöissä, mutta olen tottunut touhuamaan koneiden ja laitteiden kanssa, Lähteinen kertoo.

Kun peruskoulun jälkeiset suunnitelmat olivat auki, isä ehdotti metsäkoneenkuljettajan koulutusta Pokella. Perheyrityksessä on tehty metsäkoneurakointia jo pitkään, ja myös Lähteisen sisko ja veli ovat ajaneet ajokonetta työkseen.

Lähteinen innostui ja lähti Tarvaalaan opiskelemaan. Poken metsäalan perustutkinnossa voi suuntautua metsuriksi ja metsäpalvelun tuottajaksi, mutta hän tiesi haluavansa metsäkoneen kuljettajaksi. Lähteinen valmistui metsäenergian tuottajaksi keväällä 2023, stipendin kera.

Lähteinen keksi esimerkiksi ihan uuden tavan suorittaa näyttö.

– Tehtävänä oli esittää, miten puutavara kerätään ja puretaan. Ehdotin, että voisin kuvata sen gopro-kameralla, hän kertoo.

Ensimmäinen opiskeluvuosi sujui Tarvaalassa lähiopinnoissa, mutta sen jälkeen hän aloitti oppisopimusopiskelijana perheyrityksessä, ML Metsäurakoinnissa.

– Opin parhaiten kun pääsen tekemään, olen sellainen tekijätyyppi, Lähteinen kuvaa.

Puiden kerääminen on leppoisaa, mutta myös tarkkaa työtä. Ajolinjojen suunnittelu on osa kuljettajan ammattitaitoa.

 

Aamua ja iltaa

Valmistumisen jälkeen Satu Lähteiselle ovat tulleet tutuksi ajokoneen hytti ja vaihtelevat kohteet pohjoisen Keski-Suomen metsissä.

Ajokoneen kuljettajana tehdään aamu- tai iltavuoroa, ja Lähteisen ohella konetta ajaa oma veli. Kohteesta riippuen aamuvuoro alkaa kello 6-8, iltavuoro puolestaan iltapäivällä neljään mennessä.

Valtavan koneen ohjastaminen on Lähteisen mukaan leppoisaa, mutta suunnitelmallisuutta ja maalaisjärkeä tarvitaan. Näytöllä on moton piirtämä reitti siitä, miten puut on kaadettu, ja Lähteinen piirtää siihen oman reittinsä.

– Pitää miettiä, miten lähdet keräämään pinot. Kivet, mäet ja suot vaikeuttavat joskus työtä. Joskus tulee kiire, jos kerättävät puut ovat vaikka 500 metrin päässä. Sitten pitää ilmoittaa puuautolle, että kaikkea ei saada kerättyä, hän kertoo.

Välillä konetta korjataan, ja muitakin yllätyksiä voi tulla matkaan.

– Olen ollut jumissa, monta kertaa. Ja jos kone on oikein jumissa, tarvitaan kaivuri apuun, Lähteinen naurahtaa.

Satu Lähteinen pitää työstään ajokoneen kuljettajana ja aikoo tehdä sitä niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

 

Vastuu painaa

Lähteisen ohjastama ajokone eli kuormatraktori painaa telojen kanssa 23 000 kiloa. Keräämistahti Lähteisellä on kaksi kuormaa tunnissa. Yhteen kuormaan mahtuu leveydestä riippuen 15-20 mottia puuta.

Vaikka Lähteinen tykkää siitä, että saa suunnitella ja tehdä rauhassa, painaa hytissä myös vastuu.

– Kyseessä on toisen arvokasta omaisuutta, hän pohtii.

Kuljettajan töitä hän aikoo tehdä niin kauan kuin se tuntuu kiinnostavalta.

– Nyt tuntuu hyvältä, hän sanoo.

Vapaa-aikanakaan Lähteisellä ei tule tekemisen puutetta, siitä pitävät huolen siskon kanssa yhteiset kaksi koiraa, kaksi aasia ja kaksi hevosta.

Innostuitko metsäalasta? Lue lisää ja hae mukaan metsäalan perustutkintoon!

31.7.2024

Eläintenhoitaja Kirsi Niemi on onnellinen, sillä koiratrimmaajana hän saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa.

 

Kirsi Niemen työpäivä voi mennä esimerkiksi näin: aamupäivällä koiratrimmauksia, turkkien siistimisiä ja kynsienleikkuuta. Välillä myyjänä DogStopin kaupan puolella. Iltapäivällä koiran uimakoulu koirakeskuksen uima-altaalla. Kun päivä päättyy, kotona odottaa perheen ihmisjäsenten lisäksi oma cavalier kingcharlesinspanieli Queeni, jonka kanssa iltalenkki Oulussa.

Koiraihmisen unelmapäivä, vai mitä? Ja sitä se Niemen mielestä onkin.

– Työ tuntuu ihanalta, hän hehkuttaa.

Pokelta eläintenhoitajaksi valmistunut Niemi, 34, iloitsee unelmatyöstään, sillä matka nykyiseen on ollut pitkä eikä ihan suorakaan.

 

Harrastus
vuosikymmeniksi

 

Kirsi on työpaikastaan onnellinen. – Haluan tehdä trimmausta, mutta en halua olla yrittäjä.

Ensimmäisen koiransa Kirsi Niemi sai 11-vuotiaana.

– Siskoni oli allerginen, ja tuossa vaiheessa uskalsimme kokeilla koiran hankintaa.

Koira oli cavalier Nelli, ja kun kaikki sujui hyvin allergiankin kanssa, perheeseen tuli muutaman vuoden kuluttua myös Sara. Koiraharrastus vei Kirsin ja hänen äitinsä mukanaan siinä määrin, että parhaimmillaan kotona asusti yhdeksän cavalier kingcharlesinspanielia. Näyttely- ja kasvatustoiminta jatkui yli 20 vuotta.

Se tie on kuitenkin kuljettu loppuun.

– Koiran terveys on meille tärkeää. Tällä rodulla on paljon ongelmia, ja siksi olemme lopettaneet kasvattamisen, Niemi kertoo.

 

Hyviä
tyyppejä

 

Nuoresta asti oli selvää, että eläimet ovat Kirsin juttu.

– Kävin lukion Oulussa, ja sen jälkeen lähdin Pokelle opiskelemaan. Halusin mahdollisimman kauas Oulusta, hän muistelee.

– Opiskelu oli ihan unelmaa. Meillä oli viikkohoitosuunnitelma, joihin kuuluu tietyt vastuualueet. Työpaikkaohjaajat olivat tosi hyviä. Ja kävin kaikilla mahdollisilla koiratunneilla enkä halunnut hyväksiluettaa mitään, vaikka koiraharrastusta olikin taustalla, hän kertoo.

Parasta olivat tietysti eläimet. Tarvaalassa hoidetaan talvisin Vesipuisto Veijarin omistuksessa olevia eläimiä, joten työharjoittelu onnistui kesällä puuhapuiston eläintenhoitajana. Muutamat nelijalkaiset persoonat ovat jääneet mieleen.

– Roosa-possu eli virallisesti vietnamilainen roikkovatsasika ja aasi Samppa, lapinlehmä Hades sekä Petteri-vuohi, Niemi muistelee.

– Petteri saattoi puskea kaikkia jotka pelkäsivät sitä. Minä tykkäsin kun sai olla eläinten kanssa kahdestaan, ja tunsin oloni läheiseksi niiden kanssa.

Eräs muisto koulusta voi hyvin edelleen.

– Yksi koulun viljakäärmeistä muni, ja ostin itselleni poikasen.

 

Kirsin työpaikalla Dogstopissa on Suomen pohjoisin koirien uima-allas. Trimmaamisen lisäksi Kirsin voi löytää välillä myös uittamasta koiria.

 

Kiirettä
keväisin

 

Valmistumisen jällkeen Niemi jatkoi opintojaan Tampereella valmistuen koirahierojaksi . Työkokemusta kertyi eläinkaupassa sekä koirahieroja-trimmaaja-yrittäjänä Jyväskylässä. Sitten alkoi taas pohjoinen kutsua, ja Niemi muutti kotiseudulle Ouluun.

– Olin töissä R-kioskissa ja pizzeriassa, ja hain koko ajan oman alan töitä, hän kertoo. Tuossa vaiheessa perhe oli kasvanut tytär Nealla, joka on nyt 9-vuotias.

Sitten onni potkaisi, ja Niemi pääsi opiskelemaan trimmaajaksi oppisopimuksella koirahoitola DogStopiin. Kun opiskelut olivat ohi, hän jäi töihin.

– Työ tuntuu ihanalta! Joskus ruuhka-aikoina päivistä voi tulla pitkiäkin.

Kiireistä on esimerkiksi keväällä kun kelit lämpenevät. Tuolloin pörröiset pohjavillakoirat tulevat hakemaan trimmaajalta kevennettyä kesäilmettä.

Vähimmilään koiralta leikataan kynnet, siistitään tassukarvat ja peppukarvat. Usein trimmiin kuuluu myös ”pesu ja puunaus”. Näyttelytrimmaukset ovat sitten vielä erikseen.

– Parasta on, kun saa olla eläinten kanssa tekemisissä. Saa olla luova ja kokeilla eri juttuja. Koira kyllä tietää, jos siitä tykkää, Niemi kertoo.

 

 

Kiinnostaako sinua opiskella eläintenhoitajaksi, koirien trimmaajaksi tai klinikkaeläinhoitajaksi? Lue lisää ja hae mukaan!