Tuija Tiitinen, Author at poke.fi

24.6.2024

Poke järjestää Äänekoskella lyhyen sähköajoneuvokoulutuksen syksyllä. Koulutus järjestetään kolmena arki-iltana sekä itsenäisenä työskentelynä, joten se sopii erinomaisesti työn ohessa käytäväksi. Koulutus on suunnattu ajoneuvoalan osaajille, jotka eivät vielä tee sähköajoneuvojen korjauksia.

Koulutuksesta saa edellytykset ymmärtää, mitä vaaditaan sähköajoneuvojen korjaamiseen. Koulutuksessa avataan lainsäädäntöä ja polkua kohti sähköautojen korjausta ja harjoitellaankin muun muassa jännitteettömäksi tekemistä. Koulutus ei anna erityistä pätevyyttä, vaan antaa lähtökohdat osallistujille siitä, mitä sähköajoneuvojen korjaus vaatii.

Koulutus on maksuton ja järjestetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) valtionavustuksella. Koulutus järjestetään, jos tarvittava osallistujamäärä saadaan täyteen. Maksimiosallistujamäärä on 15 henkilöä. Henkilöitä voidaan ottaa myös varasijoille. Osallistujilla on ennakkovaatimuksena autoalan sähköturvallisuus SFS6002 –kurssi sekä EA1 kurssi.

Koulutuksen sisältö

Autoalan SFS 6002 käytännössä

SFS6002 standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee olla voimassa koulutuksen alkaessa. Käydään läpi, mitä sähköturvallisuuskoulutuksessa määritellyt asiat tarkoittavat käytännössä ja mitä asioita korjaamon pitää huomioida. Käsitellään mitä hankintoja korjaamon pitää tehdä ja minkälaisia vastuita sähkötöihin liittyy. Edelleen käydään läpi minkälaisia töitä SFS 6002 työturvallisuuskoulutuksen jälkeen saa tehdä ja mitä muuta sähköautojen korjaaminen vaatii. Työohjeet ja niiden merkitys sähköautojen kanssa työskenneltäessä.

Sähkö- ja hybriditekniikka

Opiskellaan sähkö- ja hybridiautotekniikkaa sekä korkeajännitekomponentit. Käsitellään huoltojen erityispiirteitä.

Jännitteettömäksi tekeminen

Opetellaan sähköauton jännitteettömäksi tekemistä ja mitä siihen liittyy. Miten jännitteettömyys todetaan.

Työturvallisuus on keskeinen teema

Koulutus on informatiivinen paketti sähkö- ja hybridiautojen korjaamisesta, mutta ei sinällään anna sähköturvallisuuslain mukaista perehdytystä yksittäiseen automalliin. Laissa vaaditaan perehtyneisyys aina kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja ja tarkemmat päivämäärät julkaistaan viimeistään elokuussa. Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan: Juho Alpua, juho.alpua@poke.fi, puh. 040 1439 222

13.6.2024

Suosituimmat yhteishaun alat olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 13. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 359 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 351 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä.

Valittujen nimet on julkaistu verkkosivuillamme.

-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten oppivelvollisten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi rakennusalalla, liiketoiminnan alalla, ravintola- ja catering-alalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä putkiasentaja-alalla. Myös Viitasaaren yksikössä on vapaita opiskelupaikkoja monilla aloilla oppivelvollisille eli rakennus, logistiikka, kokkiala, sote ja TUVA.

– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Jatkuva haku TUVAan on 17.6.-28.7., sanoo Maarit Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 27.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat keskiviikkona 7. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

11.6.2024

Jussi Paananen vaihtoi alaa ja saa nyt tehdä sitä, mikä tuntuu tärkeältä.

Hyvinvointia mielelle saavutettavasti eli Hymis. Se on Jyväskylässä kehitetty valmennuskonsepti vammaisille ja autisminkirjolla oleville nuorille itsenäisen elämän ja päätöksenteon tueksi.

Erityistä hankkeessa on se, että Hymis on syntynyt yhteistyössä kohdenuorten kanssa. Esimerkiksi omiin rahoihin, tulevaisuuden hahmottamiseen, omiin vahvuuksiin ja itsenäiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä pohditaan Hymiksessä pelillisyyden avulla.

Koko homman räätälinä eli hankepäällikkönä toimii Jussi Paananen, Pokelta lähihoitajaksi valmistunut yhteisöpedagogi ja urheiluhieroja.

Hänen mukaansa Hymis syntyi tavoittamaan ne nuoret, jotka muuten jäävät apua vaille.

– Tällä kohderyhmällä eli autisteilla ja vammaisilla ei ole oikeutta mielenterveyspalveluihin. On vain diagnoosi, mutta ei palveluita tarjolla. Me teemme sitä työtä, mikä kunnilta jää tekemättä, Paananen kiteyttää.

Jussi Paananen rohkaisee nuoria unelmoimaan ja verkostoitumaan. Hän myös kannustaa tuomaan omia ideoita muiden nähtäväksi, vaikka ne eivät olisikaan täydellisen valmiita.
– Riitävän hyvä on tarpeeksi. Suunnitelmaa voi aina korjata matkan varrella, hän sanoo.

Ala alkoi kiinnostaa

Hymis syntyi tarpeesta tehdä jotain konkreettista apua tarvitsevien nuorten hyväksi. Mutta miten hierojayrittäjä Paanasesta kehkeytyi erityisnuorten puolestapuhuja?

– Tein urheiluhierojan työtä 20 vuotta. Sitten totesin, että toista samanlaista ei oma kroppa tule kestämään, itsekin kilpahiihtoa harrastanut Paananen kertoo.

Elämä oli mullistunut muutenkin.

– Perheeseeni oli syntynyt erityislapsi, ja se oli muuttanut elämää kovasti. Hänen myötään sote-ala alkoi kiinnostaa uudella tavalla, Paananen kertoo.

Palokassa asuva Paananen päätti lähteä opiskelemaan Pokelle lähihoitajaksi. Hän oli myös juuri ehtinyt saada töitä silloisen Onerva Mäen koulun (nykyinen Valteri) asuntolasta, erityisen tuen lasten parista.

Opiskelun ja työn yhdistäminen onnistui kuitenkin hyvin, ja opinnot etenivät sujuvasti.

– Koulussa suhtauduttiin hyvin sijaisuuksiin ja töihin. Opiskelu oli joustavaa, hän muistelee.

Paananen teki harjoitteluja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien parissa, ja kaikissa paikoissa hän olisi voinut kuvitella olevansa töissä. Monissa olikin.

– Mies sote-alalla saa töitä. Jokaisessa harjoittelupaikassa kysytiin töihin, hän kertoo.

Paananen kannustaakin opiskelijoita panostamaan harjoitteluihin, sillä sitä kautta on mahdollista työllistyä.

Entisestä hyötyä

Valmistumisen jälkeen vuonna 2016 Paananen teki töitä muun muassa alaikäisten maahanmuuttajien kotouttamisen parissa. Hän myös jatkoi opintojaan yhteisöpedagogiksi Humakissa Korpilahdella.

Aspa-säätiön palkkalistoille Paananen päätyi lastensuojelutyön kautta. Säätiön toimenkuvaan kuuluu tarjota palveluja itsenäiseen asumiseen eri puolilla Suomea. Siellä sai alkunsa myös Hymis.

Sekä työnsaannissa että työn tekemisessä on Paanasen mukaan paljon apua entisestä yrittäjän elämästä.

– On pitänyt opetella ongelmanratkaisua ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Yrittäjyydestä on tullut myös taito verkostoitua ja kohdata ihminen juuri sellaisena kuin on, hän pohtii.

Paananen on myös suorittanut tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon ja opiskelee parhaillaan johtamista. Nykyisessä työssä parasta on vapaus.

– Saan suunnitella itse kalenterini, ja tykkään etätöistä. Jokainen aamu alkaa kuitenkin puolentoista tunnin lenkillä, hän kertoo.

Tarjolla kaikille

Hymis-hankkeen pilotointiin tekijät saivat rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Nyt valmennuskonsepti on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen.

– Koulutamme ammattilaisia käyttämään Hymis-materiaaleja työssään, Paananen kertoo.

Hymis on ilmainen ja kaikkien saavutettavissa oleva materiaali, mutta Paanasen mukaan koulutukselle on tarvetta.

– Nepsy-nuoria on nykyään todella paljon. Yhä useammalla on myös vaikeaa lähteä tapaamaan toisia ihmisiä, ehkä koronavuosilla on vaikutusta asiaan, hän pohtii.

Syksyllä on esimerkiksi tulossa ilmainen Hymis-fest Jyväskylässä, jossa esiintyvät Tuuli ja Pilvet pilvet.

www.aspa.fi/kehittamistoiminta/hymis/

Kiinnostaako sinua kasvatus- ja ohjausala tai lähihoitajan koulutus?

Meillä voi myös opiskella pelikasvatusta.

Lue lisää ja hae mukaan!

4.6.2024

Heli Romppanen opiskeli mehiläistarhaajaksi, koska lähiruoka ja sen tuottaminen kiinnostavat häntä. Omia pörriäisiä hoitaessaan toimelias kauppias rauhoittuu, sillä mehiläisten kanssa hopusta on vain haittaa.

Hehkuvan voikukkapellon laidalla, vanhan hirsiaitan kupeessa Sumiaisten Vihijärvellä on Heli Romppasen mehiläistarha. Seitsemän pesän ympärillä käy kuhina ja pörinä. Se rauhoittuu heti, kun alkukesän vaihteleva sää tarjoaa pilviä ja muutaman vesipisaran.

Romppanen, Suolahden K-Supermarketin kauppias ja ympäristöoikeuden erikoisjuristi, pukee tarhaajan suojavaatteet ylleen ja napsauttaa pesiä ympäröivän sähköaidan pois päältä.

– Lähialueella on tehty havaintoja karhuista. Olisi harmi, jos ne löytäisivät paikalle, sillä ne yleensä muistavat hyvät apajat, hän kertoo.

Heli Romppasen toi Poken mehiläistarhaajan opintoihin kiinnostus lähiruokaa ja ruuan tuotantoa kohtaan.

– Olen saanut työssäni kaupassa tutustua pientuottajiin ja tarhaajiin, ja heitä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Tykkään myös tehdä käsilläni, Romppanen kertoo.

Lopullisen sysäyksen opiskeluun antoi – mikäs muu – kuin maailmalla jyllännyt pandemia.

– Muutimme kauppiaiksi Suolahteen 3,5 vuotta sitten, ja pian kaikki menikin kiinni. Onneksi saimme pitää kauppaa auki ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämmöisille tekeville ihmisille aika oli haastavaa, asuimme vieläpä kerrostalossa, Joensuusta kotoisin oleva Romppanen muistelee.

Heli Romppanen on toiminut asianajotoimistossa, virkamiehenä ja viime vuodet K-kauppiaana yhdessä puolisonsa kanssa. Kiinnostus ruuan tuotantoa kohtaan ei ole laantunut, päinvastoin: tällä hetkellä Romppanen opiskelee agrologiksi.

Omaa hunajaa alusta loppuun

Kun opinnot Tarvaalassa pääsivät vauhtiin, Romppanen suoritti ne jouhevasti oman työnsä ohessa. Monimuoto-opinnoissa lähipäiviä oli keskimäärin kaksi kuukaudessa, ja kirjallisia töitä sen lisäksi. Kahden vuoden aikana perehdyttiin perusteellisesti mehiläistarhaamisen perustamiseen, eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä sadonkorjuuseen.

Tutkinnon suorittanut mehiläistarhaaja voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai työntekijänä alalla. Kiinnostus hunajaa kohtaan on kova, ja Heli Romppasen hunaja viedään käsistä.

Valinnaiseksi kurssiksi hän halusi maatalousalan yrittäjänä toimimisen, jossa käytiin läpi kaikki oman hunajan tuottamiseen liittyvä byrokratia kuten EAN-koodien hankkiminen.

Näillä opeilla mehiläistarhaaja Romppanen tekee kaiken itse, nyt jo kolmatta kesää: hoitaa, kerää, linkoaa ja purkittaa hunajan. 44260 Vihijärvi -hunajan etiketitkin hän ideoi itse, ja tuote on luonnollisesti myytävänä omassa kaupassa.

– Asiakkaiden kanssa ollaan tultu tutuiksi ja hekin kyselevät että mitäs mehiläisille kuuluu, Romppanen naurahtaa.

Koulutuksesta Romppasella on vain hyvää sanottavaa.

– Opiskelijat olivat eri alan ihmisiä eri puolilta Suomea, ja se oli tosi mielenkiintoista. Jotkut tulivat Tarvaalaan siksi, koska se on paras paikka, hän kehuu.

Hunaja on niin paljon muutakin kuin vain kukkien medestä peräisin olevaa sokeria. Romppanen on lisännyt Vihijärvi-hunajansa etikettiin tarkan ainesosaluettelon.

Pesissä on eroja

Työ mehiläisten parissa vaatii sitoutumista, sillä hoidokkeja on käytävä katsomassa kesällä vähintään kerran viikossa. Romppanen kurkistaa pesiin ja tutkii, mitä katon alla tapahtuu. Onko kennoissa toukkia, onko pesä pysynyt siistinä, miltä emo vaikuttaa, eihän vain näy merkkejä taudeista.

Yhdyskunnissa on eroja esimerkiksi meden ja siitepölyn keräämisen suhteen. Jos kuningatar on kiukkuinen, myös lauma on vaikeammin hoidettava. Äärimmäisessä tapauksessa kuningatar joutuu vaihtoon.

Romppanen kertoo, että kiireellä ja sadesäällä tarhalle on turha tulla.

– Ystäväni ehdotti, että laitat vaan napit korviin ja annat mennä. En missään nimessä voisi kuunnella musiikkia samalla kun hoidan mehiläisiä. Kuuntelen, havainnoin ja yritän ymmärtää mitä pesissä tapahtuu. Pelkkä pörinäkin kertoo, missä esimerkiksi kuningatar on. Kiireessä ja hutaisten en opi mitään, hän kuvailee.

Heli Romppasen mehiläispesät sijaitsevat Vihijärvellä aurinkoisella paikalla pellon laidalla.

Kiinnostuitko mehiläistarhaajan opinnoista? Meillä on jatkuva haku syksyllä alkavaan koulutukseen.

4.6.2024

Laukaan Rokkakankaan teollisuusalueelle rakennetaan uudet opetustilat logistiikan opetukselle. Laukaan kunnanhallitus on jo myöntänyt poikkeusluvan opetustilojen rakentamiselle. Opetustilojen on tarkoitus valmistua syyslukukaudeksi 2025, jolloin logistiikan opiskelijoiden määrä pystytään tuplaamaan nykyisestä. Tällä hetkellä Laukaassa on 25 logistiikan perustutkinnon opiskelijaa.

-Logistiikka-ala on ollut Laukaassa niin suosittu, ettemme nykyisillä tiloilla ja resursseilla pysty siihen vastaamaan, joten halusimme vastata kysyntään. Alan työllistyminen on jo nyt ja myös tulevaisuudessa hyvä, sillä alalta on eläköitymässä yhdistelmäajoneuvonkuljettajia, sanoo koulutusjohtaja Marko Lahti.

Rokkakankaalle valmistuu enimmillään 300 neliön opetustilat ja lisäksi piha-alueella voi harjoitella ajoa. Tontti vuokrataan Laukaan Puhtaanapito Oy:ltä. Modulaarisen vuokrarakennuksen toimittaja kilpailutetaan tulevana syksynä ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kevätlukukaudella 2025.

Ensi talven yhteishaussa Laukaan logistiikan perustutkintoon on siis tarjolla enemmän opiskelupaikkoja kuin oli tänä talvena. Poke tarjoaa kaikille logistiikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa kuorma-autokortin lisäksi yhdistelmäajoneuvokortin.

-Yhteistyö Laukaan ja Laukaan Puhtaanapito Oy:n kanssa on sujunut hyvin. Arvostamme sitä, että kumpikin ymmärtää logistiikkakoulutuksen merkityksen alueelle, sanoo Lahti.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 0940

Kiinnotuitko Logistiikka-alasta? Lue lisää!

3.6.2024

Tervetuloa eräopaskoulutukseen Keski-Suomeen, Saarijärvelle!

Tule opiskelemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!

Perustiedot

Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
Hinta: 500 €, sisältää EA1-, EA2- ja hygieniapassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
Majoittuminen: oppilaitoksella asuntola (25 € / yö), lemmikit sallittuja osassa asuntoja (kysy tarkemmin: 040 7120 931 / asuntola.tarvaala@poke.fi)
Ruokailu: oppilaitoksella maksullinen aamiainen, lounas (6,80 €) ja päivällinen (lue lisää: https://poke.fi/opiskelijalle/ruokailu-ja-kahvilat)
Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
Koulutukset sisältö päiväkohtaisesti 2024-2025: (Erä_ja_luonto-opaskoulutus_S24-K25) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisältöihin voi tulla pieniä muutoksia.
Hakeminen: https://poke.fi/koulutus/luontoalan-ammattitutkinto
Tutkinnon perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/2357200/tiedot
Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi

Lue lisää

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!

”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.

Poke:n eräopaskuulumisia Instagramissa: https://www.instagram.com/poke_eraopas/

Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista

Villiyrttikurssi Tarvaalassa — Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.

Melontavaellus Naarajoella — Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!

Tuntsan talvivaellus — Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.

Eräopasopiskelijat laavulla Saarijärvellä marraskuussa 2023 — Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.

Ruokatarvikkeiden valmistelua kuivatusta varten eräopasopiskelijoiden eräruokakurssilla — Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.

Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden erämaavaellus Muotkatuntureilla syyskuussa 2023. — Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!

Eräopasopiskelijat retkeilevät Pyhä-Häkissä elokuussa 2023 — Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.

Tapahtuma, jossa tarjoillaan uusille opiskelijoille lounasta Kolkanlahden rantasaunalla. — Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.

Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.

Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.

Erään opiskelijan motorisoidun ohjelmapalvelun näytössä liikuttiin Majoitus & Kalastus Vonkaleen katamaraanilla Ala-Keiteleellä perehtyen jigi-kalastuksen saloihin.

Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.

Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.

Suppilovahveroita ja trangia — Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.

Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.

Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.

Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.

Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.

Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.

Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.

Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.

Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.

Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.

Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.

Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.

Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.

Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.

Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!

16.4.2024

Keski-Suomen hyvinvointialue kiittää Pokea nopeasta reagoinnista hoiva-avustajien koulutustarpeeseen alueella.

Ikääntyneiden asumispalveluista pohjoisessa Keski-Suomessa vastaava palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen kertoo, että asumispalveluissa on jo vuosia työskennellyt muutamia henkilöitä, joilta alan koulutus on puuttunut. He ovat tehneet avustavia tehtäviä ja perushoitotyötä soveltuvin osin. Mahdollisuutta vakituiseen työhön ei ole tarjoutunut puuttuvan koulutuksen takia.

– Kun koulutustarpeesta kerrottiin Pokelle vuosi sitten maaliskuussa, koulutus oli pistetty käyntiin jo elokuussa. Ryhmän 15 opiskelijan odotetaan valmistuvan toukokuussa, Seppänen iloitsee.

Julkisella puolellakin ikäihmisten hoito- ja hoivatyön ammattijakauma on monipuolistumassa: lähihoitajien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja geronomien rinnalle rekrytoidaan uusia ammattiryhmiä. Hoiva-avustajat lasketaan mukaan hoitajamitoitukseen, silloin kun he tekevät välitöntä hoivatyötä.

– Hyvinvointialueen omassa palvelutuotannossa ei vielä hoiva-avustajia liiemmin ole, joten he ovat tervetullut lisä asumisyksiköiden henkilöstöön. Nykyisen koulutusryhmän opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun heidät on huomioitu ja työnantaja on antanut mahdollisuuden kouluttautua, Seppänen kertoo.

Innostunut opiskelijaryhmä

Sosiaali- ja terveysalojen opettaja Susanna Kuhno Pokelta on tyytyväinen yhteistyöhön Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa: hyvinvointialue on hänen mukaansa suurena työnantajana tärkeä kumppani Pokelle.

Hoiva-avustajien ryhmän 15 opiskelijaa opiskelee oppisopimuksella hyvinvointialueen ikäihmisten eri toimipisteissä eri kunnissa pohjoisen Keski-Suomen alueella.

– En ole urani aikana tavannut näin motivoitunutta ja innokasta opiskeluryhmää. He ottavat ilon irti kaikista lähipäivistä, Kuhno sanoo.

Hoiva-avustajien koulutukseen sisältyy osia lähihoitajien opinnoista eli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta. Hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneen on mahdollista myöhemmin tehdä koko lähihoitajan tutkinto.

– Hoiva-avustajakoulutus on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos haluaa tehdä hoitotyötä mutta ei ole valmis opiskelemaan lähihoitajaksi. On tärkeää, että työpaikoilla on työntekijöitä erilaisissa rooleissa. Hoiva-avustajille on oma tärkeä paikkansa työyhteisössä tekemässä heille kuuluvia avustavia töitä, Kuhno toteaa.

Hän kannustaa rohkeasti opiskelemaan hoiva-avustajaksi kaikkia niitä, joita ihmisten kanssa tehtävä työ kiinnostaa.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan. Tämä ryhmä on todistanut sen, että yli 50-vuotiaanakin voi lähteä uuteen ja innostua. He ovat kertoneet, että saavat paljon siitä, kun tapaavat toisiaan ja muita samassa työssä toimivia, Kuhno painottaa.

– Toivomme jatkoa tällaiselle yhteistyölle työvoimapulan helpottamiseksi ja ikäihmisten laadukkaan hoidon takaamiseksi, Kuhno sanoo.

Lisätietoja:

palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen, Keski-Suomen hyvinvointialue, ikääntyneiden asumispalvelut pohjoinen alue, p. 050 4771 907
opettaja Susanna Kuhno, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 9346

9.4.2024

Kutsumme Laukaan yrittäjiä tutustumaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken Laukaan toimipisteeseen torstaina 18. huhtikuuta kello 14-16.

Ohjelmassa on Poken Laukaan toimintojen ja tilojen esittely. Laukaassa voi opiskella rakennus-, logistiikka-, sähkö-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöalaa. Henkilökuntamme kertoo alojen opinnoista sekä siitä, mitä Poke tarjoaa yrityksille.

Osoite: Laukaan lukio, Saralinnantie 3

Tulo-ohjeet: Sisäänkäynti lukion pääovesta, luokka 105, joka sijaitsee 1. kerroksessa ruokalan vieressä

Lisätietoja: asiakkuusvastaava Sini Lindberg, p. 040 159 6976

opinto-ohjaaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761

20.3.2024

Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.

Hakijoita kiinnosti tänä vuonna tekniikan alat, kuten sähkö- ja automaatio, kone- ja tuotantotekniikka sekä ajoneuvoala. Lisäksi logistiikka- ja metsäala olivat suosittuja.

-Hienoa, että tekniikan alat olivat suosittuja. Uskon, että asiaan vaikuttavat tiettyjen alojen hyvät alueelliset suhdanteet, alueen työnantajien positiivinen viesti työntekijöiden tarpeesta ja muu myönteinen imagonäkyvyys. Yksi tekijä on ollut varmasti myös Poken TET-viikot, joissa ysiluokkalaiset pääsevät tutustumaan käytännössä Poken aloihin. TET-jaksot ovat olleet tänä lukuvuonna erittäin suosittuja. Joskus nuoren kannattaa myös ajatella niin, että jos jonkun alan suhdanne on nyt heikko, niin kolmen vuoden päästä, jolloin nuori valmistuu, tilanne voi olla jo aivan toinen, kuten esimerkiksi rakennusalalla nyt on, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Pokella on tarjolla Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta eli TUVAa nyt kolmella paikkakunnalla Äänekoskella, Viitasaarella ja uutena Laukaassa.

-TUVAn hakijamäärät osoittavat, että TUVA on tarpeellinen ja sen laajentaminen Laukaaseen oli hyvä asia. Näin saadaan valmentavaa koulutusta niille nuorille, joilla ei vielä ole selkeitä suunnitelmia ja joiden pitää vahvistaa esimerkiksi opiskelutaitojaan, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 13.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 27.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

15.3.2024

Poken tuulivoiman ja aurinkopaneeliratkaisuiden oppimistilaa rakennetaan ja saneerataan parhaillaan. Valtakunnallisestikin merkittävä oppimisympäristö tehdään WindSoLab-hankkeessa, johon Poke sai rahoitusta 1 350 000 euroa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä.

Oppimistilojen saneerauksesta ja rakentamisesta tehtiin kokonaisurakkasopimus suolahtelaisen PS-Rakennus Oy:n kanssa. Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella sijaitseviin tiloihin uusitaan seinä- ja lattiapinnat sekä sähköt.

-Lisäksi tiloissa parannetaan energiatehokkuutta uudistamalla ilmanvaihto- ja lämmönjakotoiminnot. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Myös valaistus muutetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Haluamme parantaa opiskelijoiden ja opettajien viihtymistä paremmalla valaistuksella, sanoo projektipäällikkö Seppo Pietarila Pokelta.

Oppimistilaan on hankittu tuuliturbiinipienoismalli, joka vastaa oikean tuulivoimalan konehuonetta. Tuleva koulutusympäristö antaa mahdollisuuden opiskella kaikki tuulivoimalan toiminnot.

-Hanke vastaa uusiutuvien energioiden rakennemuutokseen ja tarpeeseen, jossa tarvitaan tuulivoima- ja aurinkoenergian kunnossapitoon osaajia. Ala vaatii osaamista mekaanisesta kunnossapidosta ja sähköalasta. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat nämä alueet, sanoo projektiasiantuntija Antero Leppänen Pokelta.

Uusi oppimisympäristö on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alussa, jolloin pilotoidaan ensimmäiset kurssit. Ensimmäiset alan ammattilaiset voivat valmistua jo ensi vuoden aikana.

WindSoLab on 2,5 vuotta kestävä hanke, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.

Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.

Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, p. 040 667 1312

projektiasiantuntija Antero Leppänen, p. 040 670 0907

14.3.2024

Joni Laitilan burgerit on maisteltu Suomen toiseksi parhaiksi. Grill room Hankasalmella on Laitilan oma luomus, joka on kesäisin niin suosittu, että ovella on liikennevalot.

Joni Laitila, 29, valmistui Pokelta kokiksi kymmenen vuotta sitten. Tuttu keittiö Äänekosken Piilolassa tuo muistoja mieleen, vaikka vuosikymmenen aikana tie on vienyt erilaisiin keittiöihin pitkin maita ja mantuja.

– Oli parasta, kun sai tehdä oikeasti töitä, Laitila sanoo Oppikokin ravintolasalia katsellessaan.

Tällä hetkellä Laitila on tyytyväinen kokki ja yrittäjä, sillä hänen perustamansa Grill Room Ysitien varressa Hankasalmella on noussut lyhyessä ajassa hehkutetuksi hampurilaispaikaksi. Viime heinäkuussa Helsingin Rautatientorilla järjestetyillä Burger Lovers –festivaalilla Laitilan burgerit äänestettiin Suomen toiseksi parhaiksi.

– On aika hyvä tilanne, että saan tehdä hyvää ruokaa ja työllistää hyviä tyyppejä. Some ja puskaradio ovat toimineet ja tuoneet asiakkaita, mutta burgerfestivaalin tulos näkyi asiakasmäärissä heti, Laitila kertoo.

Vilkkaimpina kesäpäivinä ravintolasta myytiin jopa 700 annosta päivässä, ja se asetti jo haasteita raaka-aineiden saatavuudelle.

– Vaikka on kiire, laitan mieluummin paikan kiinni kuin tingin raaka-aineista, Laitila toteaa.

Kesäaikana Joni Laitilan hampurilaisravintolassa on työntekijöitä. Rekryssä hän arvostaa luovia ja räväköitä tyyppejä, joilla on paineensietokykyä ja hyvä huumorintaju.

Tekemällä
oppii

Jo opiskeluaikoina Laitilalle oli tärkeää konkreettinen ruuan tekeminen.

– Keittiössä minä opin kokeilemalla ja tekemällä, ei kirjoja lukemalla, hän kuvailee itseään.

Laitilan taipaleelle on sattunut monta hyvää onnenpotkua, jotka ovat vieneet uralla eteenpäin. Yksi esimerkki on tarina siitä, miten hän päätyi harjoittelijaksi Pariisiin kahden Michelin-tähden ravintolaan.

– Olin töissä Suolahden asemalla toimineessa Gallen-ravintolassa, ja yhtenä sunnuntaina olin siivoamassa paikkaa häiden jäljiltä. Paikalle tuli suomalais-ranskalainen pariskunta, jotka harmittelivat kun ravintola oli kiinni. Tarjoilin heille kuitenkin kahvia ja kakkua terassille ja kävi ilmi, että mies oli opettajana ranskalaisessa kokkikoulussa. Sanoin hänelle, että olisi hienoa päästä Ranskaan harjoitteluun, ja vaihdoimme puhelinnumerot.

Asia jäi siihen, kunnes muutaman viikon kuluttua puhelin soi. Langan päässä oli Patrice Hardy, joka kertoi harjoittelun järjestyvän hänen omassa ravintolassaan Pariisissa.

– Kuulin itseni sanovan että minä tulen sinne, ja sitten alkoi asunnon etsiminen, hän muistelee.

Ensimmäisinä viikkoina harjoittelija ei päässyt keittiöön lainkaan, vaan hän esimerkiksi puhdisti simpukoita ja siisti yrttejä ravintolan sisäpihan terassilla. Erään hieman pieleen menneen puuhan jälkeen esimies nosti pöydälle kaksi säkillistä simpukoita ja sanoi, että voit lähteä kun nämä on siivottu.

– Siinä meni melkein koko yö. Nukuin kaksi tuntia ja palasin aamulla töihin. Mutta testi oli suoritettu, ja sen jälkeen avautuivat keittiön ovet. Lopulta harjoittelua kesti peräti neljä kuukautta. Pariisin-oppi olikin Laitilan mukaan se, että hankaluuksista selviää aina.

Haave
toteutui

Ennen oman yrityksen perustamista Laitila kävi tekemässä kokin töitä erilaisissa paikoissa Jyväskylässä, Saariselällä, Helsingissä ja Nuutajärvellä.

– Välillä tein kokonaan muita töitä, mutta palasin ravintolamaailmaan virkistyneenä. Minulla oli pitkään haave yrittäjyydestä ja omasta paikasta, hän kertoo.

Kun sympaattinen punainen hirsirakennus osui silmiin ohikulkumatkalla, asiat etenivät rivakasti. Ravintola avattiin toukokuussa 2022. Mukana tiimissä ovat Laitilan lisäksi isä ja kaksi siskoa. Kesäksi palkataan taas liuta kesätyöntekijöitä.

Hyvät
ainekset

Laitilan mukaan Grill Roomin liiketoimintasuunnitelma on yksinkertainen: tehdä hyviä hampurilaisia hyvistä raaka-aineista.

– Pihvien liha on keskisuomalaista. Sen on oltava hyvää, mutta myös kaikki se mitä tehdään pihvin ympärille. Kaikki komponentit ovat yhtä tärkeitä, Laitila sanoo.

Myös esimerkiksi sämpylät tulevat lähes naapurista Päijät-Pakarista, ja annokset maustetaan isän tekemillä Salakuljettaja-mausteilla, joita voi ostaa myös kotiin.

Hampurilaispaikka on avoinna ympäri vuoden, mutta talvella Laitilalla on ollut aikaa kokeilla uusiakin juttuja. Kaverinsa Kimi Kaplaksen kanssa hän pystytti tammikuussa ramen pop up -ravintolan Toivolan vanhalle pihalle Jyväskylään. Japanilainen ruoka sai hyvän vastaanoton, ja jokin kokemuksesta saattaa jäädä muhimaan tulevaisuuden varalle. Nyt Laitila tiimeineen kuitenkin valmistautuu tulevaan kesään Grill Roomissa. Rekry on käynnissä.

Kiinnostuitko ravintola-alasta? Lue lisää kokkiopinnoista ja hae mukaan!

23.2.2024

Kun Aaron Hänninen ei opiskele Pokella, hän kiitää hurjaa vauhtia jäällä. Äänekosken Koivistonkylällä asuva Hänninen on parajääkiekkoilun Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.

Aaron Hänninen olisi tuskin etukäteen arvannut, mitä pienestä Facebook-ilmoituksesta voi seurata.

– Äiti huomasi, että Jyväskylässä pääsee pelaamaan kelkkakiekkoa ja kysyi, haluanko mennä kokeilemaan, muistelee Aaron.

Laji vei jääkiekosta kiinnostuneen alakoululaisen mennessään, eikä into ole sen jälkeen laantunut – päinvastoin. Vuosien harjoittelun ja kisaamisen jälkeen Hänninen on parajääkiekkoilun hallitseva Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.

– On ollut paljon hienoja hetkiä, hän hymyilee tyytyväisenä.

Kelkkakiekossa pelaaja istuu kanadalaisvalmisteisessa kelkassa, jonka alla on luistimen terät. Hännisellä on alaraajavamma, minkä vuoksi hän ei voi pelata perinteistä pystykiekkoa. Lajissa vaaditaan hyvää keskivartalon hallintaa, sillä Aaronin tasoisella pelaajalla terät ovat lähes kiinni toisissaan.

– Se tuo ketteryyttä kääntymisissä.

Aloittelijalla kelkka kippaakin helposti nurin. Kiekossa käytetään kahta lyhyttä mailaa, joiden päissä on piikit vauhdinottoa varten. Mailan toinen pää on kiekkomailan kaltainen lapa, jolla kuljetetaan kiekkoa.

Mitkä ovat Aaronin vahvuudet pelaajana?

– No osaan käyttää kumpaakin kättä, ja minulla on voimaa. Ja olen ihan suht nopea, hän sanoo vaatimattomasti.

Vaatimattomuus on turhaa, kun hänet näkee kaukalossa. Aaron kauhoo kelkkansa nopeasti huimaan vauhtiin, ohjaa kelkkaa näppärästi ja pyörittelee samalla kiekkoa jäällä. Kun tulee hetki laukoa maaliin, voimaa löytyy.

Jäällä Aaron Hänninen on omassa elementissään. Hänet valittiin paralympiakomitean Tulevaisuuden Tähdet -ryhmään. Viikoittaisten treenien lisäksi kiekkoilija käy viikonloppuisin leireillä ja turnauksissa.

Pelikaveri
kotoa

Aaron Hännisen joukkue on Jyväskylän Sisu Paraicehockey, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa jäähallissa Jyväskylässä.

– Joukkueesta saa paljon motivaatiota. On mukava treenata joukkuekavereiden kanssa, se vie kehitystä eteenpäin, hän sanoo.

Lajiharjoittelun lisäksi nuori urheilija käy salilla, tekee kehonhuoltoa ja käy esimerkiksi kelkkahiihtämässä. Treeni- ja pelikaverikin on löytynyt lähempää kuin olisi arvannutkaan: Parakiekkojoukkueessa voivat pelata myös vammattomat pelaajat, ja niinpä lajin on ottanut haltuun myös äiti Heli Hänninen.

– Viime turnauksessa meillä oli aika hieno hetki, kun Aaron syötti ja minä tein elämäni ensimmäisen maalin, onnellinen äiti kertaa.

Kelkkakiekosta onkin tullut koko perheen elämäntapa.

Tavoitteena
isot kisat

Kun Aaron ei treenaa, hän pelaa kavereiden kanssa videopelejä tai soittaa sähköbassoa. Viime syksynä alkoivat tieto- ja viestintätekniikan opinnot Pokella.

– Tykkään, kun Pokella on vaihtelevan mittaisia päiviä. Opinnot ovat mielenkiintoisia, tuntuu että olen ihan oikealla alalla, Hänninen sanoo.

Mikä on Aaronin tavoite kiekkoilijan urallaan? Onko se olympialaiset jonain päivänä?

– No totta kai, hän myöntää nauraen.

Sitä ennen Suomen joukkueen täytyy päästä C-sarjasta A-sarjaan. Ja sitä varten Aaron on valmis tekemään töitä.

Kiinnostaako sinua tieto- ja viestintätekniikan opinnot? Lue lisää ja hae mukaan!

15.2.2024

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen päättyy 19. maaliskuuta. Pokella on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä sekä Viitasaarella. Haku tehdään opintopolku.fi -palvelussa.

Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen järjestetään TUVA-ryhmät Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus, johon haetaan TE-palvelujen kautta.

Joko olet valinnut oman alasi? Lue lisää, yhteishausta, perustutkinnoista ja lataa hakijan opas!

Kurkkaa myös, miten rakennusalan opiskelijat Roope ja Sasha rakentavat Laukaassa koulua.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Ysiluokkalainen: näin valmistaudut yhteishakuun

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718

11.2.2024

Teijo Haapakoski on eräopas, eräkokki, lentokonemekaanikko ja metsäalan ammattilainen. Joka työssä tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu, hän sanoo.

Teijo Haapakoski on ehtinyt elämässään niin paljon, että kuuntelijaa hengästyttää.

Hänen tarinansa ovat parhaimmillaan kauniina pakkaspäivänä laavulla, nuotion loimussa nokipannukahvia maistellen. Se onkin luonnollinen ympäristö ulkoilmassa viihtyvälle luonto- ja eräoppaalle ja kansallispuistojen kulkijalle.

Aloitetaan vaikka siitä, että Haapakoski teki pisimmän työuransa lentokonemekaanikkona Puolustusvoimien palveluksessa. Työ, josta hän jäi eläkkeelle 51-vuotiaana, ei kuitenkaan ollut pelkkää tekniikkaa.

-Vaikka päätehtäväni olikin lentomekaanikko, matkustamossa toimin silloin myös lentoemäntänä, Haapakoski kertoo. Tuolloin asiakaspalvelutaidot pääsivät testiin, sillä asiakkaina olivat esimerkiksi presidentti tai muuta valtionjohtoa.

Myös lento-onnettomuusharjoitukset olivat Haapakosken mukaan hyödyllisiä jatkoa ajatellen, sillä erämaasta piti pelastautua vähin eväin ihmisten ilmoille.

Tuonne minä haluan!

Poke tuli kuvioihin jo virkauran aikana.

– Olen metsänomistaja, ja aloitin Pokella metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävät opinnot vuonna 2003. Jo silloin katsoin erä- ja luonto-opasopiskelijoiden touhuja ja ajattelin, että tuonne minä vielä joskus haluan, hän muistelee.

Se hetki tuli vajaa kuukausi eläkkeelle pääsyn jälkeen, vuonna 2015.

– Pääsimme heti järjestämään ruokailun ja ohjelmaa isoon tapahtumaan, maatilayrittäjien opetuspäiville Tarvaalassa, Uuraisilla asuva Haapakoski muistelee.

Metsässä liikkuminen ei ollut entiselle partiopojalle vierasta aikaisemminkaan, mutta opinnot veivät hänet taas Lappiin vaeltamaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia näyttöihin liittyen.

Metsäalan opinnoistakin oli hyötyä esimerkiksi siten, että erilaisia laitteita opeteltiin käyttämään turvallisesti.

Vielä yksi tutkinto

Eräopasopintojen kylkeen Haapakoski hankki pätevyyttä melonta- ja kiipeilyohjaajan, koskivenekipparin sekä retkiluistelun perusteiden koulutuksista. Melontaretket ja kanoottien vuokraus ovatkin yksi Haapakosken HyvänTähen-yrityksen peruskiviä kesäisin.

Hän huomasi kuitenkin kaipaavansa lisää tietoa ja taitoa eräruokaan liittyen, ja taas ratkaisu löytyi Pokelta.

– Halusin oppia hankkimaan sopivan määrän raaka-aineita sekä käyttämään luonnon materiaaleja ruuanlaitossa. Sain tehtyä kokin tutkinnosta eräruokailuihin liittyvät osuudet, hän kertoo.

Lopulta eräopasopintoihin liittyvät tuotteistamisen ja yrittäjyyden opinnot laajenivat vielä yhdeksi tutkinnoksi.

– Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäni opettajien kanssa tuli puheeksi, että voisinko tehdä valmiiksi koko yrittäjän ammattitutkinnon? Tein sitten vielä sen, Haapakoski summaa.

Teijo Haapakosken mukaan erä- ja luonto-oppaan valtti on monipuolisuus.

Huumoria peliin

Viime vuodet Haapakoski on toiminut erä- ja luontopalveluyrittäjänä hyvin monipuolisella työnkuvalla. Talvisin hän on toiminut safarioppaana Lapissa ja esimerkiksi viime kesänä koskivenekipparina Kapeen- ja Kuusaankoskilla. Oman yrityksen puitteissa hän järjestää melontaretkien lisäksi työhyvinvointitapahtumia, retkiä ja vaelluksia asiakkaan toiveiden mukaan. HyvänTähen vuokraa myös retkeilytarvikkeita.

Juuri monipuolisuus on Haapakosken mukaan eräoppaan valtti.

– On tehtävä monenlaista, jos tällä alalla aikoo pärjätä. Myös verkostojen luominen on tärkeää.

Haapakoskella on yhteistyökumppaneina esimerkiksi kurssikaveri eräopaskoulutuksesta, jonka kanssa hän järjestää retkiruokailuja ja melontaa. Laaja tuttavapiiri voi myös viedä vaikkapa Kilpisjärvelle tuuraamaan kaveria lomakylän ylläpidossa.

– Työssä parasta on asiakaspalvelu, ja sitä tulisi koulutuksessakin opettaa. Eräoppaan tulee osata ottaa ryhmä haltuun ja kertoa, mitä tapahtuu. Joskus vaikkapa moottorikelkkasafarilla asiakkaat saattavat olla pelokkaita, ja silloin ammattimaisuus tulee esille. Ja huumori keventää, Haapakoski pohtii.

Vapaa-aikanaan Teijo Haapakoski harrastaa esimerkiksi pappamopoilua. Pappamopojengin pisin reissu on suuntautunut itärajalle, kilometrejä tuli vajaassa viikossa 1700.

Kiinnostaako sinua opiskella erä- ja luonto-oppaaksi? Lue lisää ja hae mukaan tähän mahtavaan koulutukseen!

Avainsanat: eräopas, yrittäjä

9.2.2024

Remontti toteutetaan Äänekosken kaupungin ja Poken yhteistyöllä

Poken opiskelijat remontoivat parhaillaan Äänekosken kaupungin omistaman Wahlmanin talon yläkertaa. Valmista tulee kevään aikana. Upeasta hirsirakennuksesta tulee remontin myötä arvokas kohde Äänekosken keskustaan.

Remontti aloitettiin alakerrasta, joka on nyt lähes valmis. Talossa on 357 neliötä ja neljä huonetta molemmissa kerroksissa. Kaikki talotekniikka on nykyaikaisten vaatimusten mukainen ja talo lämpiää kaukolämmöllä, kuten suurin osa kaupungin rakennuksista.

Materiaalivalinnoilla kunnioitetaan vanhan talon henkeä ja apuna on käytetty arkkitehtia. Esimerkiksi tapetit on valittu perinnetapettimalleista, maalatut lankkulattiat ovat lähes samanlaiset kuin aiemmin, alkuperäistä hirsiseinää on jätetty väliseinään näkyville ja alkuperäiset ikkunat jätetään paikoilleen. Kuitenkin kaikki eristeet ovat nykypäiväisiä ja teknisesti talo on ajanmukainen.

Wahlmanin talon alakerta on esteetön ja sisäänkäynnille saadaan luiska. Alakerrassa on esteetön wc ja nykyaikainen keittiö.

Toisen vuoden rakennusalan opiskelijat remontoivat Wahlmanin taloa Äänekoskella.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Poken rakennusalan sekä muiden linjojen opiskelijat pääsevät remonttihommiin Wahlmanin talon yläkerrassa. Äänekosken kaupunki maksaa materiaalit ja kulukorvaukset, mutta varsinainen työ ei maksa kaupungille mitään. Poke taas saa tulevaisuuden osaajille oikeita töitä, joissa pääsee harjoittelemaan rakentamista käytännössä.

– Teemme nuorten kanssa yläkerran lankkulattiat ja sisäkaton. Ensin purimme yläkerran sisäkatot ja lattiat, villoitimme uudelleen välipohjan ja nyt asennamme uuden lankkulattian, sekä kattopaneelit. Vanhan talon korjaaminen on vähän työläämpää kuin uudisrakentaminen. Seinät, lattiat ja katot eivät välttämättä ole aivan suorassa ja esimerkiksi lattialankkujen asennuksen yhteydessä olemme joutuneet oikomaan vanhoja rakenteita, jotta lattiasta saadaan mahdollisimman suora. Pyrimme ammattimaiseen työnjälkeen, vaikka opiskelijatyönä remonttia teemmekin. Kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti, sanoo opettaja Ossi Vänskä.

Yläkerran remontti valmistuu Poken osalta kevään aikana ja sen jälkeen kaupunki tekee vielä pintoja, viimeisiä sisustustöitä sekä portaikon.

Aikaisemmin kaupunki ja Poke tekivät oppilastyöyhteistyötä Hiskin saunan remontissa. Roskakatos Hiskin mökin ja saunan väliin valmistuu keväällä.

– Wahlmanin talon remonttia on ilo seurata, kohteesta tulee upea. Ja tämä on hieno yhteistyön muoto, josta kaikki hyötyvät, niin kaupunki, asukkaat, opiskelijat ja POKE, sanoo tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.

Poken rakennusalan opettaja Ossi Vänskä ja Äänekosken kaupungin tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.

Alun perin tehtaan virkailijoiden koti

Äänekosken Hiskinmäellä Metsä Boardin tehdasalueella sijainnut kulttuurihistoriallisesti arvokas Wahlmanin talo siirrettiin pari vuotta sitten Metsä Groupin uuden tehdashankkeen tieltä. Metsä Boardin hakema kaavamuutos Hiskinmäen alueella ei tukenut ulkopuolelta suojellun rakennuksen vaatimaa miljöötä, joten yhtiö tarjoutui siirtämään talon ja luovuttamaan sen veloituksetta Äänekosken kaupungille.

Talo nostettiin kokonaisena tukikehikkoineen Äänekosken taidemuseon viereiseen puistoon. Kokonaisuudessaan korttelialueiden rakennukset luovat yhdessä arvokkaan ympäristön Äänekosken kaupunkialueella. Metsä Board vastasi talon siirtämisestä ja rakennuksen viimeistelystä käyttökuntoiseksi uudella tontilla.

Suuri ja kaunis hirsitalo on ulko-osiltaan suojeltu. Wahlmanin talolla on erityistä teollisuushistoriallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Vuonna 1924 rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley, ja se on valmistunut alun perin Äänekosken tehtaiden ylemmän virkailijakunnan asunnoksi. Rakennus on ollut vuosikymmenten varrella pääosin asuinkäytössä, myöhemmin koulutus- ja kokoustilana sekä viimeisimmäksi yhdistys- ja kokoontumistilana.

Äänekosken kaupungin omistaman rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on vielä avoinna. Suunnitelmissa on ollut, että se tulisi kaupungin omaan käyttöön kaupungintalon tulevan tilanpuutteen vuoksi.

– Talolle saadaan nyt valmius kuitenkin monenlaiseen käyttötarkoitukseen, mikä on tärkeää tulevia vuosikymmeniä ajatellen, Räsälä sanoo.

8.2.2024

Parturi-kampaajaksi Pokelta valmistunut Ulla Näkkäläjärvi yhdistää työn ja opiskelun. Aamupäivät kuluvat luennoilla, ja iltapäivisin hän tekee töitä kampaamossaan.

Ulla Näkkäläjärvi opiskeli vajaa vuosikymmen sitten Pokella parturi-kampaajaksi ja on siitä lähtien huolehtinut asiakkaidensa hyvinvoinnista Lumo-kampaamossa Äänekoskella.

– Lähdin opiskelemaan kolmen lapsen syntymän jälkeen ja nautin kovasti omasta ajasta ja valmiista ruuasta, hän muistelee opiskeluaikojaan.

Hiusalalle Näkkäläjärvi päätyi, koska käsillä tekeminen kiinnosti.

– Nuorin lapsistamme oli vuoden ikäinen, kun opiskelin ensin ripsiteknikoksi ja perustin toiminimen. Tein ripsiä kotona ja huomasin ilmoituksen parturi-kampaajan opinnoista, hän kertoo.

Näkkäläjärvi aloitti opinnot Pokella tammikuussa 2015. Jo seuraavana syksynä hän alkoi tehdä töitä samassa liikkeessä, missä oli ollut harjoittelussa. Oma liiketila Pukkimäeltä löytyi ystävän kanssa yhdessä, ja tänä vuonna hänelle tuli jo 10 vuotta täyteen yrittäjänä.

Kampaajana Ulla on oppinut paljon asiakaspalvelutyöstä. Samoja taitoja tarvitsee myös toimintaterapeutti.

Halu auttaa

Kulunut syksy on kuitenkin tuonut muutoksia elämään. Näkkäläjärvi tekee kampaajan töitä pääasiassa iltapäivisin, sillä hän aloitti toimintaterapeutin opinnot Joensuun ammattikorkeakoulussa. Mistä moinen tuli mieleen?

– Varmasti ikäkin vaikuttaa siihen, että mielenkiinnot kohteet muuttuvat. Minusta alkoi tuntua, että haluan auttaa ihmisiä. Tammikuussa aloin miettiä, mihin hakisin opiskelemaan, 41-vuotias kertoo.

– Ja on myös niin, että käsityöammatissa pärjäämistä ei tehdä kovin helpoksi, hän pohtii viitaten esimerkiksi yrittäjän YEL-maksujen uudistukseen.

Työtä ihmisten kanssa

Vaikka terapia-ala tuntuu äkkiseltään erilaiselta kampaajan työhön verrattuna, paljon yhteistäkin löytyy.

– Kummallakin alalla saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja asiakaspalvelutaidoista on varmasti hyötyä myös terapeutin työssä.

Lähipiiriltään Näkkäläjärvi on saanut tukea ja kannustusta päätökseensä, vaikka kyselijöitäkin on tullut vastaan. Toisaalta hänen esimerkkinsä on kannustanut muitakin pohtimaan omia haaveitaan elämässä.

– Itse ajattelen, että miksi ei. Etukäteen ei voi tietää toimiiko tämä. Jos ei toimi niin sitten keksitään jotain muuta. Aina asiat järjestyvät jollakin tavalla, hän rohkaisee.

Syksyn mittaan päiviin on muotoutunut rytmi, jossa aikaa jää sopivasti kaikelle tarpeelliselle.

– Aamupäivisin minulla on usein luentoja. Sen jälkeen syön lounaan, ulkoilutan koiran ja tulen iltapäiväksi liikkeelle, hän kertoo.

Lähipäiviä on Joensuussa 2-3 kuukaudessa. Näkkäläjärvi odottaa jo kevään ensimmäistä harjoittelua, joka suuntautuu vanhustyöhön. Harjoittelupaikka on jo valmiina.

24.1.2024

ÄäneHub on yhteisöllinen työtila Äänekoskella Poken Piilolan kampuksella. Se on kohtaamispaikka yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, itsensä työllistäjille, opiskelijoille ja kaikille etätyötä tekeville. ÄäneHub tarjoaa kaikille ilmaiset etätyötilat nopeilla yhteyksillä arkisin ma-pe klo 8-16.

– ÄäneHub on yksi hieno esimerkki Poken ja Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön tiivistyvästä yhteistyöstä. ÄäneHubin toiminta alkoi alun perin hankkeena vuonna 2019 ja se jatkuu edelleen. ÄäneHubista on muotoutunut Äänekoskella ainutlaatuinen paikka verkostoitumiselle ja alusta erilaisille tilaisuuksille sekä tapahtumille, ja sitä halutaan kehittää edelleen, Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund sanoo.

ÄäneHubilla edistetään yrittäjyyttä, verkostoitumista ja innovaatiotoimintaa. Se on arvokas lisäpalvelu kuntalaisille ja yrityksille elinkeinoelämän kehittämisessä. Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö järjestää siellä säännöllisesti tapahtumia, ja kaupungin yritysneuvojat ovat paikan päällä tavattavissa tiistaisin klo 8-10 ja sopimuksen mukaan.

– ÄäneHubin yhtenä keskeisenä tavoitteena kautta vuosien on ollut edistää yrittäjyyttä ja alkavien yrittäjien palvelua. Tämä on edelleenkin keskeinen tehtävä. Yritysneuvojien läsnäolo sekä yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestetyt tapahtumat yhdistävät ihmisiä ja ideoita, ja sitä kautta parhaimmillaan synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja alueelle, sanoo Poken Työelämäpalveluiden koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio.

ÄäneHubin kokoustiloja voi varata etukäteen, mutta muutoin työskentelytiloja ei voi varata, sillä ÄäneHubin ydintä ovat kohtaamiset ja verkostoituminen.

– ÄäneHub yhdistää työnteon, yrittäjyyden ja oppimisen. Koska tila on oppilaitoksen yhteydessä osaajien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen on luontevaa. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen vahvistaminen on mahdollista Poken palvelutarjonnan avulla, Marjo-Riitta Vainio sanoo.

ÄäneHub on osa SeutuHubien verkostoa ja Äänekosken malliin on käyty laajasti eri kunnista tutustumassa.

ÄäneHubin osoite on Piilolantie 17, 44100 Äänekoski

Lisätietoja:

Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund, 050 598 7447, sari.akerlund@aanekoski.fi

Poken Työelämäpalvelut koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, 040 5124 372, marjo-riitta.vainio@poke.fi

Äänekosken kaupungin verkkosivuilta: www.aanekoski.fi/aanehub

Poken verkkosivuilta: https://poke.fi/tyoelamalle/aanehub

ÄäneHubin tapahtumat löytyvät mm. Äänekosken kaupungin tapahtumakalenterista, Business Äänekoski -sivujen tapahtumista ja ÄäneHubin Facebook-sivuilta.

22.1.2024

Leevi Säde ei aikaillut kone- ja tuotantotekniikan opintojen kanssa. Hän päätti lähteä Valtralle oppisopimusopiskelijaksi ja hyppäsi suoraan työelämään.

Leevi Säteen syksy on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Lokakuun lopussa hän täytti 18 vuotta, ja samoihin aikoihin hän valmistui koneasentajaksi. Tuoretta kone- ja tuotantotekniikan osaajaa juhli myös työnantaja Valtra, jossa Säde suoritti loppututkintonsa oppisopimusopiskelijana. Palkintona oli työpaikka Suolahden traktoritehtaassa.

– Hyvältä tuntuu, kun heti sai työpaikan, Säde myhäilee.

Leevi Säde aloitti opinnot Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokella syksyllä 2021. Metallialalle hänet vei kiinnostus kädentaitoihin.

– Innostuin yläasteen käsityötunnilla tekemään käsillä. Sitä kautta hain ammattiopistoon metallipuolelle, hän kertoo.

Pokella taitoja pääsi harjoittelemaan esimerkiksi asennuksen, koneistuksen sekä hitsaus- ja levytöiden merkeissä. Hitsaaminen kiinnosti Sädettä niin, että hetken hän harkitsi levyseppähitsaajaksi suuntautumista. Lopulta hän valitsi kuitenkin koneistamisen.

Valtralle hän päätyi harjoittelun kautta.

– Olin toisen vuoden syksyllä Valtralla kahdeksan viikkoa harjoittelussa ja meiltä kysyttiin, onko halukkuutta oppisopimukseen. Siitä se sitten lähti. Aloitin oppisopimuksella toisen vuoden maaliskuussa, hän kertoo.

Leevi Säde valvoo konetta, jossa työkalua säädetään oikeaan mittaan. Taustalla koneistaja, terämies Mika Harmoinen.

Näyttö
työpaikalla

Leevi Säde on työskennellyt Valtralla eri osastoilla kurssien mukaisesti. Esimerkiksi CNC-koneistuksen osuuden hän teki kevyen koneistuksen osastolla. Nyt hän ahkeroi raskaassa koneistuksessa valmistaen koneen osia traktorin voimansiirtoon. Kurssit hän sai suoritettua työn ohessa siten, että harjoitteluvaiheen jälkeen opettaja tuli paikan päälle ottamaan näytön vastaan.

Jäljelle jääneet pakolliset yto-aineet eli yhteiset tutkintoon kuuluvat osat hän suoritti kotoa käsin. Koululla hänen ei juuri tarvinnut viimeiseen puoleen vuoteen käydä.

Opiskeluun Pokella Säde on tyytyväinen.

– Koulusta saa hyvän pohjan työelämään, hän sanoo.

Leevi Säde on tyytyväinen työpaikkaansa Valtralla. ”En haluaisi olla missään muualla juuri nyt.”

Tarkkuutta
tarvitaan

Kone- ja tuotantotekniikan alalla tarvitaan tutkintomääritelmän mukaan tarkkuutta ja hahmottamiskykyä sekä loogista ajattelukykyä. Tästä vastavalmistunut Säde on samaa mieltä.

– Huolellisuutta tässä työssä tarvitaan. Jos osassa on sadasosamillin heitto, se vaikuttaa seuraaviin työvaiheisiin, hän kertoo.

Kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin kuuluu työhön ilman muuta, mutta Leevi Säteen mukaan myös vuorovaikutustaidot ovat tärkeät Hän kiitteleekin oman tiiminsä hyvää työilmapiiriä.

– Parasta on hyvä huumori työkavereiden kesken, hän kehuu.

Heinäkuussa harmaisiin

Juuri nyt Leevi Säde on tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Työsopimus Valtralla on tehty siihen asti, kunnes varusmiespalvelus kutsuu heinäkuussa 2024. Pian Säde alkaa tehdä pelkän päivävuoron sijaan myös aamu- ja iltavuoroja, ja se tuntuu hyvältä. Vapaa-ajallaan hän käy salilla, soittaa bassoa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, maailmalla on vielä paljon annettavaa. Olen joskus miettinyt konetekniikan insinöörin opintoja, mutta katsotaan, hän naurahtaa.

Kiinnostuitko metallialasta? Lue lisää ja hae mukaan!

22.1.2024

Hanna Parkkonen ei voinut vastustaa hoitoalan kutsua. Hän opiskelee lähihoitajaksi ja haaveilee sairaanhoitajan urasta.

Hanna Parkkonen on juuri aloittanut harjoittelunsa Äänekosken terveyskeskussairaalassa. Ensimmäiset päivät lähihoitajan kolmosharjoittelussa ovat täynnä uusia muistettavia asioita, tehtäviä ja toimintatapoja.

– On mielenkiintoista päästä seuraamaan hoitotilanteita ja toimenpiteitä. Haluan ottaa harjoittelusta kaiken irti ja jättää näyttöpäivät ihan harjoittelun loppuun, hän kertoo innostuneena.

Parkkonen opiskelee lähihoitajaksi toista vuotta ja aikoo valmistua keväällä. Mutta tuskin se siihen jää, hän arvelee.

– Haaveilen sairaanhoitajaopinnoista. Haen ehkä jo tulevana keväänä tai seuraavana vuonna, hän suunnittelee.

Hanna Parkkonen haluaa harjoitteluissaan tutustua erilaisiin paikkoihin ja työympäristöihin.

Luonteva siirtymä

Hanna Parkkonen, 31, valmistui parturi-kampaajaksi 2011 ja ehti tehdä niitä töitä lähes kymmenen vuotta. Työ oli ihan mukavaa ja työkaverit mahtavia, mutta hiljalleen mieleen alkoi hiipiä uusia ajatuksia.

– Tykkään asiakaspalvelutyöstä, mutta omasta työstä rahastaminen tuntui vaikealta. Ajatukset menivät aina hoitoalaa kohti, hän kertoo.

Sitten Parkkonen sai lapsen ja vajaan vuoden päästä toisen. Äitiyslomalla kahden ihanan lapsen, pojan ja tytön, kanssa oli aikaa miettiä elämän suuntaa.

– Haluan auttaa ihmisiä, ja lähihoitajan työssä sitä saa tehdä. Eikä tarvitse rahastaa. Ennen opiskelun alkua kävin vielä tekemässä kesän parturi-kampaajan töitä ja totesin, että tämän aika on nyt ohi. Se oli hyvä siirtymä uuteen, hän kertoo.

Perushoito mittauksineen on lähihoitajan työtä, mutta myös moni muu asia.

Luovuutta arjessa

Opiskelut Pokella lähtivät sujumaan vauhdikkaasti. Päiväopiskeluna toteutettava tutkinto vaatii läsnäoloa päiväsaikaan, ja niinpä lapset aloittivat varhaiskasvatuksen päiväkodissa.

Opiskelijan suunnitelmallisuus ja sitkeys joutuivatkin heti koetukselle, kun lapset ensimmäisenä syksynä aloittivat sairastelukierteen.

– Teimme mieheni kanssa vaihtoja kesken päivän ja arvioin, miltä tunneilta ei millään voi olla pois. Luovuutta se vaati, ja joskus tehtäviä piti tehdä yölläkin.

Yhden puolen vuoden pätkän opiskelijoita oli samassa taloudessa kaksi, kun Parkkosen puoliso opiskeli ohjelmistokehittäjäksi.

– Meillä on kotona jääkaapin ovessa magneettitaulu, johon kirjoitan aina sunnuntai-iltana seuraavan viikon asiat. Loppuviikosta on mahtavaa, kun saa pyyhkiä taulun puhtaaksi, Parkkonen kertoo.

Läsnäolon taitoa

Hanna Parkkonen on valinnut osaamisalakseen sairaanhoidon ja huolenpidon, sillä se osa alasta kiinnostaa eniten.

– Lähihoitajan työhön kuuluu paljon enemmän työtä ja vastuuta kuin moni ehkä ajattelisikaan. Usein lähihoitaja on eniten potilaan kanssa ja tuntee tämän tilannetta parhaiten. Hän on tärkeässä roolissa viemässä tietoa sairaanhoitajalle ja lääkärille, Parkkonen pohtii.

Lähihoitaja tarvitsee hänen mukaansa myös hyvät vuorovaikutustaidot.

– Usein ihminen on sairas ja tilanteessa, jossa hän ei haluaisi olla. Silloin tarvitaan läsnäolon taitoa ja tunneälyä, jotta potilasta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, hän kertoo.

Myöskään kiire ei saisi näkyä hoitotilanteessa.

– Kiire voi olla hoitotilanteen jälkeen, mutta asiakkaan kanssa pitäisi toimia aina rauhassa, hän sanoo.

Hyvä porukka

Aikuisopiskelija nauttii opiskelun tuomasta omasta ajasta. Kun ala kiinnostaa, ei suuri määrä opittavaa tunnu työltä.

– Olen ollut tosi tyytyväinen Poken opintoihin ja opettajiin. Meillä on myös tosi hyvä ja aktiivinen luokka. Koulusta ei malttaisi olla pois, Parkkonen nauraa.

Opiskelusta kiinnostuneita hän kehottaa kulkemaan luottavaisesti unelmia kohti.

– Kyllä asiat aina järjestyvät, hän rohkaisee.

Kiinnostuitko sosiaali- ja terveysalasta? Lue lisää ja hae mukaan tammikuussa alkavaan ryhmään!

21.1.2024

Ari Uusitalo vaihtoi alaa ja opiskeli nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Nykyään hän on tuttu näky Äänekosken Kesäkaarassa, kouluilla ja nuorisotiloilla.

Nuorisotyöntekijä on nuoren ääni aikuisten maailmassa, heidän kuuntelijansa ja puolustajansa. Tätä tärkeää työtä tekee Ari Uusitalo, Pokelta reilu vuosi sitten valmistunut nuoriso- ja yhteisöohjaaja. Uusitalo työskentelee Äänekosken kaupungin palveluksessa.

– Työn perusta on kohtaaminen nuorten kanssa, siitä se kaikki lähtee, kiteyttää Uusitalo työnkuvansa.

Ari Uusitalo kehuu nuoria oma-aloitteisiksi ja mukaviksi. Nuorisotyöntekijä tekee työtä omalla persoonallaan, ja yleensä kaikkien kanssa tullaan hyvin juttuun.

Valmentajan
työ innosti

Ari Uusitalo aloitti opinnot Pokella syksyllä 2020. Opiskelemaan hänet ajoi tarve alanvaihtoon. Postin tiiminvetäjänä työskennellyt kone- ja tuotantotekniikan insinööri on kolmen lapsen isä, joka toimii vapaa-aikanaan Äänekosken Huiman juniorijalkapallojoukkueen valmentajana.

– Työkaverit olivat mukavia, mutta työt alkoivat tulla uniinkin. Mietin, että mitä alkaisin tehdä, ja jalkapallosta tulikin mieleen ajatus nuorisotyöstä, Uusitalo, 44, kertoo.

Jalkapallon ohella hän on valmentanut myös jääkiekkoa, ja urheiluhierojaksikin Uusitalo on valmistunut.

– Kun lopulta lähdin opiskelemaan, ajattelin että miksi en tehnyt tätä jo aikaisemmin, hän pohtii.

Nuorisotyöntekijän työpäivät vaihtelevat. Joskus Ari Uusitalo aloittaa aamulla koululla, tällä kertaa hän on illalla valvomassa nuorten keilailua Pankkari Areenalla.

Talvella tiloja,
kesällä kaaraa

Opinnot sujuivat nopealla tahdilla. Muutamat kurssit Uusitalo suoritti oppisopimusopiskelijana kaupungilla ja 4 H -yhdistyksessä. Hän ehti työskennellä myös Laukaassa koulun pienryhmässä ennen nykyisiä töitään Äänekoskella.

– Tykkään käytännönläheisestä opiskelusta. Parhaiten oppii tekemällä, hän sanoo.

Kaupungin nuorisotyössä tehtävät vaihtelevat joka viikko ja melkeinpä joka päivä.

– Syksyllä ja talvella vierailemme kouluilla, pääsääntöisesti yläkouluilla sekä myös viheralueiden kouluilla nuorisotyöntekijöinä. Joskus työskentelen myös nuorisotiloilla. Työ on pääsääntöisesti liikkuvaa nuorisotyötä.

Kesäkaara on Äänekosken kaupungin nuorisotyön vetonaula, joka vierailee säännöllisesti esimerkiksi eri uimarannoilla niin kaupungissa kuin viheralueillakin. Kaara tuo nuorten ja lasten luo musiikin ja vaikkapa suppilaudat, röhnöpatjat ja sumopainiasut, aina tilanteen mukaan.

– Kesäisin kierrämme myös illalla nuorten suosimilla illanviettopaikoilla mahdollisuuksien mukaan, Uusitalo kertoo.

Opiskelu
jatkuu

Nuorten kanssa toimiessa kohtaaminen on Uusitalon mukaan tärkeintä.

– On tärkeää säilyttää nuorten luottamus, me emme ole poliiseja. Toki nuoria ohjataankin, jos se on tarpeen, hän kertoo.

Poken antamalla koulutuksella voi työskennellä myös esimerkiksi vanhusten tai kehitysvammaisten parissa. Uusitalon opinnot kuitenkin jatkuvat, sillä muutamaa päivää aikaisemmin hän on saanut tietää päässeensä opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Monimuoto-opiskelut Helsingin suuntaan onnistuvat pääasiassa työn ohessa etänä.

– Hyvälle tuntuu, tähän on työnantajakin kannustanut, hän iloitsee.