Poken Piilolan kampuksella sijaitsevan ÄäneHubin toiminta muuttuu 21.12.2024 alkaen etätyöpisteiden vähäisen käytön vuoksi. Etätyötilat ja yhteisöllinen työtilatoiminta päättyy, mutta käyttöön jää edelleen ÄäneHubin aulatila, jossa saa järjestää tilaisuuksia.
Aula on auki virka-aikaan klo 8-16, iltatilaisuuksia voi aulassa pitää vain, jos on Poken henkilökuntaa paikalla.
Business Äänekosken yritysneuvojat palvelevat muutoksen jälkeen normaalisti ajanvarauksella.
Poken ulkopuoliset käyttäjät voivat varata ÄäneHubin neuvottelutiloja maksua vastaan. Varaukset ja hintatiedustelut: myynti@poke.fi tai 040 712 0923.
Alun perin ÄäneHubin toimintaa aloitettiin kokeilemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, Äänekosken kaupungin ja Keski-Suomen Liiton kehittämishankkeena vuosina 2019-2020. Sen jälkeen toiminta on jatkunut POKE:n ja Äänekosken kaupungin yhteistyönä.
2.12.2024
Tieto- ja viestintätekniikan toisen vuoden opiskelija Aaron Hänninen on parajääkiekkoilun maailmanmestari. Suomi voitti loppuottelussa järjestäjämaa Thaimaan 1-0 marraskuun lopussa. Aaron valittiin myös turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi. Voiton ansiosta Suomi nousee C-sarjasta ylempään B-sarjaan. SM-liigassa Aaron edustaa jyväskyläläistä Sisu Paraicehockey -seuraa.
Haastattelimme Aaronia viime talvena. Lue tuoreen maailmanmestarin ajatuksia urheilusta, koulusta ja muista harrastuksista:
Kun Aaron Hänninen ei opiskele Pokella, hän kiitää hurjaa vauhtia jäällä. Äänekosken Koivistonkylällä asuva Hänninen on parajääkiekkoilun Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.
Aaron Hänninen olisi tuskin etukäteen arvannut, mitä pienestä Facebook-ilmoituksesta voi seurata.
– Äiti huomasi, että Jyväskylässä pääsee pelaamaan kelkkakiekkoa ja kysyi, haluanko mennä kokeilemaan, muistelee Aaron.
Laji vei jääkiekosta kiinnostuneen alakoululaisen mennessään, eikä into ole sen jälkeen laantunut – päinvastoin. Vuosien harjoittelun ja kisaamisen jälkeen Hänninen on parajääkiekkoilun hallitseva Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.
– On ollut paljon hienoja hetkiä, hän hymyilee tyytyväisenä.
Kelkkakiekossa pelaaja istuu kanadalaisvalmisteisessa kelkassa, jonka alla on luistimen terät. Hännisellä on alaraajavamma, minkä vuoksi hän ei voi pelata perinteistä pystykiekkoa. Lajissa vaaditaan hyvää keskivartalon hallintaa, sillä Aaronin tasoisella pelaajalla terät ovat lähes kiinni toisissaan.
– Se tuo ketteryyttä kääntymisissä.
Aloittelijalla kelkka kippaakin helposti nurin. Kiekossa käytetään kahta lyhyttä mailaa, joiden päissä on piikit vauhdinottoa varten. Mailan toinen pää on kiekkomailan kaltainen lapa, jolla kuljetetaan kiekkoa.
Mitkä ovat Aaronin vahvuudet pelaajana?
– No osaan käyttää kumpaakin kättä, ja minulla on voimaa. Ja olen ihan suht nopea, hän sanoo vaatimattomasti.
Vaatimattomuus on turhaa, kun hänet näkee kaukalossa. Aaron kauhoo kelkkansa nopeasti huimaan vauhtiin, ohjaa kelkkaa näppärästi ja pyörittelee samalla kiekkoa jäällä. Kun tulee hetki laukoa maaliin, voimaa löytyy.
Jäällä Aaron Hänninen on omassa elementissään. Hänet valittiin paralympiakomitean Tulevaisuuden Tähdet -ryhmään. Viikoittaisten treenien lisäksi kiekkoilija käy viikonloppuisin leireillä ja turnauksissa.
Pelikaveri
kotoa
Aaron Hännisen joukkue on Jyväskylän Sisu Paraicehockey, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa jäähallissa Jyväskylässä.
– Joukkueesta saa paljon motivaatiota. On mukava treenata joukkuekavereiden kanssa, se vie kehitystä eteenpäin, hän sanoo.
Lajiharjoittelun lisäksi nuori urheilija käy salilla, tekee kehonhuoltoa ja käy esimerkiksi kelkkahiihtämässä. Treeni- ja pelikaverikin on löytynyt lähempää kuin olisi arvannutkaan: Parakiekkojoukkueessa voivat pelata myös vammattomat pelaajat, ja niinpä lajin on ottanut haltuun myös äiti Heli Hänninen.
– Viime turnauksessa meillä oli aika hieno hetki, kun Aaron syötti ja minä tein elämäni ensimmäisen maalin, onnellinen äiti kertaa.
Kelkkakiekosta onkin tullut koko perheen elämäntapa.
Tavoitteena
isot kisat
Kun Aaron ei treenaa, hän pelaa kavereiden kanssa videopelejä tai soittaa sähköbassoa. Viime syksynä alkoivat tieto- ja viestintätekniikan opinnot Pokella.
– Tykkään, kun Pokella on vaihtelevan mittaisia päiviä. Opinnot ovat mielenkiintoisia, tuntuu että olen ihan oikealla alalla, Hänninen sanoo.
Mikä on Aaronin tavoite kiekkoilijan urallaan? Onko se olympialaiset jonain päivänä?
– No totta kai, hän myöntää nauraen.
Sitä ennen Suomen joukkueen täytyy päästä C-sarjasta A-sarjaan. Ja sitä varten Aaron on valmis tekemään töitä.
Kiinnostaako sinua tieto- ja viestintätekniikan opinnot? Lue lisää ja hae mukaan!
25.11.2024
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän opetushenkilöstöä koskeneet muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen seurauksena ketään ei irtisanota, vaan 1,2 miljoonan säästöt toteutetaan muilla tavoilla.
Lokakuussa alkaneet muutosneuvottelut koskivat Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken opetushenkilöstöä eli enintään 131 henkilöä, koska valtioneuvoston säästöt kohdistuvat opiskelijatyövuosiin eli suoraan opetukseen.
Muutosneuvottelujen taustalla on valtioneuvoston päätös noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon kohdistuva säästö on 112 opiskelijatyövuotta, ja se kohdistuu aikuisopiskelijoihin, joilla on aiempi tutkinto taustalla. Määrä on noin 7 prosenttia Poken kaikista opiskelijatyövuosista.
-Näitä toimia ohjataan rahoituksella eli kohderyhmään kuuluvista aikuisista saadaan jatkossa valtiolta vähän tai ei lainkaan rahaa. Aikuiskoulutus ei kuitenkaan lopu kokonaan, vaikka tällä hetkellä on vielä epäselvää, millä kriteereillä sitä jatkossa toteutetaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.
Kuntayhtymän hallitus esittää, että säästöt jaetaan kahdelle vuodelle eli vuosille 2025-2026, jolloin vuonna 2025 kuntayhtymä voi tehdä 600 000 euron alijäämän. Tällä toimella tasataan säästöjen vaikutuksia.
Varsinaiset säästötoimet toteutetaan eläköitymisillä, tuntiresurssoinneilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja mahdollisilla osa-aikaistamisilla. Näiden toimenpiteiden vaikutus on enintään kuusi henkilötyövuotta.
-On kohtuutonta, että käytännössä kaikki koulutussäästöt osuivat ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti aikuisiin. Tietenkin on tärkeää, että oppivelvollisille ja nuorille turvataan mahdollisimman hyvä rahoitus. Monet koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet tekemään raskaita säästöjä, joten verrattuna moniin muihin, me vältimme irtisanomiset. Tämä johtuu siitä, että pystymme jakamaan säästöt kahdelle vuodelle ja että perusasiat ovat talossa kunnossa, sanoo Kurkela.
Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista varmistuvat vasta joulukuussa.
Poken tavoitteelliset opiskelijavuodet vuonna 2024 ovat 1651, kun ne alustavan ehdotuksen mukaan vuonna 2025 olisivat 1539 eli 112 opiskelijatyövuotta vähemmän.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77
15.11.2024
Marissa Häkkinen tiesi heti, että mielenterveys- ja päihdetyö on hänen juttunsa.
Lähihoitajille riittää hyvin töitä, mutta erityisesti pulaa on mielenterveys- ja päihdetyön osaajista. Sen alan ammattilaiseksi on Pokelta juuri valmistumassa Marissa Häkkinen,18, Suolahdesta.
– Ala veti puoleensa enemmän kuin lasten tai ikääntyneiden kanssa työskentely. Tiesin melkein heti opintojen alussa, että tähän haluan erikoistua, Häkkinen kertoo.
Viimeistä harjoitteluaan asumis- ja kuntoutusyksikkö Tukipilarissa Suolahdessa suorittava Häkkinen löytää osaamisalaltaan paljon hyviä puolia.
– Kun asioita käydään koulussa läpi, oppii samalla myös itsestään – miten itse toimin ja miten muut ympärillä toimivat. Se on mielenkiintoista, hän sanoo.
Marissa Häkkistä kiinnostaa ihmisen toiminta ja ihmisten tarinat. Hän valmistuu lähihoitajaksi ennen joulua.
Kuuntelija ja auttaja
Häkkinen kiittelee Poken opetusta ja oman luokan hyvää ilmapiiriä, jossa on ollut helppo keskustella kaikista asioista. Harjoitteluissa koulun oppeja pääsee soveltamaan käytäntöön.
– Mielenterveyden ongelmat voivat olla monenlaisia. Ei ole väliä, millaisista lähtökohdista ihminen on tullut. Vaikka olisi saanut lapsena rakkautta ja välittämistä, voi silti sairastua, Häkkinen kertoo.
Tukipilarissa tarjotaan asumispalveluita psykiatrisen avohoidon potilaille. Arki muodostuu erilaisista asiakkaan kuntoutumiseen ja asumiseen tähtäävistä toiminnoista.
– Jokaiselle päivälle on jotain ohjelmaa, käydään esimerkiksi porukkalenkillä, kaupassa tai keilaamassa. Autamme vaikkapa Kelan papereiden täyttämisessä. Asiakkailla on tapaamisia psykiatrin kanssa tai käyntejä labrassa, Häkkinen kuvailee.
Myös lääkehoito on isossa roolissa. Antoisinta Häkkisen mielestä ovat keskustelut asiakkaiden kanssa. Häntä kiinnostaa ihmisten kuunteleminen, heidän tarinansa.
– Jokaisella ihmisellä on jokin vaikea asia, mikä on johtanut tähän tilanteeseen. On tärkeää olla avoin ja ymmärtäväinen asiakkaan kohtaamisessa, hän pohtii.
– Asiakkailla on kokemuksia, minkä vuoksi heidän voi olla vaikeaa luottaa ihmisiin. Onnistumisen tunne tulee siitä, jos joku avautuu ja haluaa kertoa asioistaan. Tai jos tilanne paranee ja asiakas voi palata takaisin kotiin, hän kertoo.
Yhtä tärkeää kuin muukin
Lähihoitajaksi valmistuminen kolkuttelee jo ovella, ja jo ennen valmistumista Häkkinen on päässyt tekemään työvuoroja läheisessä ikäihmisten palvelukodissa. Sekin tuntuu mielekkäältä, vaikka töitä hän toivoo saavansa omalta alaltaan.
Marissa Häkkinen rohkaisee suuntaamaan mielenterveys- ja päihdealalle, sillä se on tärkeää ja merkityksellistä ihmisten kohtaamista.
– Tämän alan hoitotyö on yhtä tärkeää kuin kaikki muukin. Joskus tuntuu, että sitä vähätellään, hän harmittelee.
– Työ asiakkaiden parissa on mielenkiintoista ja tosi antoisaa. Tärkeintä on reipas asenne ja se, että on oma itsensä. Ihmiset kyllä vaistoaisivat, jos yrittää esittää jotain muuta kuin mitä on.
Kiinnostaako sinua lähihoitajan monipuoliset työmahdollisuudet? Lue lisää ja hae meille opiskelemaan alaa!
12.11.2024
Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 19. marraskuuta klo 9-14. Kaikki alat ja TUVA eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.
Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa mukana mm. Caverion, Valtra, Ka-Mu, Aurajoki ja Onsteel.
Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee noin 700 yhdeksäsluokkalaista pohjoisesta Keski-Suomesta.
-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös uutta tuulivoiman- ja aurinkoenergian huoltamiseen rakennettua oppimisympäristöä.
Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous- ja metsäala.
Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. K-supermarket Suosikki, S-market Äänekoski, HalpaHalli ja Lidl.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
Tule opiskelemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!
Perustiedot
Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
Hinta: 500 €, sisältää EA1-, EA2-, matkailun turvallisuuspassi- ja hygieniapassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
Koulutukset sisältö päiväkohtaisesti 2024-2025: (Erä_ja_luonto-opaskoulutus_S24-K25) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisältöihin voi tulla pieniä muutoksia.
Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi
Lue lisää
Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!
”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.
Revontulet loistavat Pöyrisjärven erämaan yössä. Kuvassa yksi oppilaitoksen teltoista, joita voi lainata vaelluksille.
Syksyn 2024 rinkkavaellus suuntautui Pöyrisjärven erämaa-alueelle Norjan rajan läheisyyteen. Kuvassa päiväretkeillään ilman rinkkoja upealla Buolžžat-harjualueella.
Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.
Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!
Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.
Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.
Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.
Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.
Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.
Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.
Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.
Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.
Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.
Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.
Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.
Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.
Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.
Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.
Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.
Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.
Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.
Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.
Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.
Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!
9.10.2024
Niina Liimatainen teki sen, mistä haaveili ja alkoi yrittäjäksi.
Kaksi vuotta sitten kerroimme Niina Liimataisesta, joka vuosien haaveilun jälkeen toteutti unelmansa ja lähti opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Tuolloin hän kertoi innostuneena, kuinka tykkää navettahommista, eikä työ tunnu edes oikein työltä.
Miten opintojen kanssa kävi, mitä Liimataiselle kuuluu nyt?
Konginkankaalla on aurinkoinen syyspäivä, ja LoistoLomituksen yrittäjä ja ainoa työntekijä Liimatainen on käynyt tekemässä aamunavetan Hakolan tilalla. Nyt on useampi tunti aikaa hoitaa omia asioita, kunnes illalla on iltanavetan vuoro.
Liimatainen todellakin toteutti unelmansa, jätti palveluohjaajan työt keittiöalalla ja perusti vuoden alussa lomitusyrityksen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi.
– En ole ollut työttömänä yhtään päivää. Enemmän saisi tehdä töitä kuin ehtii, hän kertoo tyytyväisenä.
Niina Liimatainen nauttii työstään lomittajana – niin paljon, ettei se edelleenkään tunnu työltä. Yrittäjiksi haluavia hän kannustaa: aina kannattaa yrittää, mutta halua ja tahtoa se vaatii.
Harjoitteluista töihin
Opiskeluaikana Liimatainen sai järjestymään harjoittelupaikat lähialueen tiloille: Hakolan lypsynavettaan sekä Lamminmäen ja Hiekkaharjun lihakarjatiloille. Se kannatti, sillä nämä maatilat työllistävät nyt Liimataisen lähestulkoon 110-prosenttisesti.
– Tiloilla kannustettiin yrityksen perustamiseen. Vuoden verran mietin, että uskallanko ja osaanko. Kesällä ajatus oli sitten kirkkaana mielessä.
Viime keväänä Liimatainen laittoi sähköpostia tiloille ja tiedusteli, olisiko hänen palveluilleen kysyntää. Vastaus kaikilta tuli muutamassa tunnissa: kyllä!
– Pidimme marraskuussa palaverin täällä meillä ja sovimme asioista. Joulukuun viimeinen päivä sanoin itseni irti kaupungilta, ja tammikuun ensimmäisenä päivänä perustin yrityksen.
Apuja yrityksen perustamiseen hän sai kaupungin yritysasiantuntijalta, ja starttiraha auttoi alussa, kun tuloja ei vielä ollut. Liimatainen kehuu myös verottajan palveluita.
– Verottajalta jopa soitettiin minulle ja kysyttiin, miten on alkanut sujua, hän kehuu.
Rapsutukset kuuluvat asiaan.
Täydet tunnit
LoistoLomituksella ja kolmella asiakastilalla on käytössään yhteinen google-kalenteri, josta kaikki näkevät Liimataisen työpäivät.
Kohteesta riippuen hän tekee joko päivän kaikki tunnit lihakarjatilalla tai kahden talon navettaa saman päivän aikana. Lehmät kutsuvat aamuin illoin.
– Lihakarjatiloilla voin itse päättää, mihin aikaan aamulla menen töihin. Tykkään kuitenkin mennä aikaisin seitsemäksi, jotta päivällä jää aikaa omille asioille. Ja maitotilalle menen aamuisin puoli kuudeksi, hän kertoo.
Tuntimäärät on etukäteen mietitty ja sovittu, ja työtä riittää – vapaapäiviä on ollut koko vuonna vain muutama!
– Olen tästä vuodesta oppinut, että ensi vuodelle laitan muutaman lomaviikon valmiiksi kalenteriin, hän sanoo.
Tuntien laskutus hoituu kuntien yhteisen maatilayrittäjien laskutuspalvelun kautta. Liimataisen ei ole tarvinnut esimerkiksi hinnoitella itseään, sillä lomittajan tuntipalkka on kaikille sama.
Paperitöissä Liimataista auttaa tuttu kirjanpitäjä.
– Helpottaa, kun asiat tulee hoidettua kerralla oikein, hän sanoo.
Omar ja muut persoonat
Eläinten kanssa touhuamisesta on tullut arkea, mutta työstään Liimatainen tykkää. Työpäivät kuluvat talikon varressa, siivoten, rehun ajossa, eläimiä tarkkaillen ja tietoja kirjaten.
Puhelimensa Lely-sovelluksella Liimatainen seuraa Hakolan navetan asukkaiden elämää: maitomääriä, ravinteita, märehtimisaktiivisuutta ja syöntiminuutteja. Yhden lehmän kohdalla lukemat ovat punaisella.
– Se on Omar, joka ei ole käynyt lypsyllä. Omar on jo iäkkäämpi, 7-vuotias ja laiska, Liimatainen naurahtaa.
Lehmät ovat persoonia, ja juuri se on työn suola.
Lely Horizon -robotti hoitaa lypsämisen Hakolan tilalla. Lomittajan on osattava käyttää maatilan koneita.
Kunto kasvaa
Navetassa tarvitaan myös koneosaamista.
– Konepuoli on mielenkiintoista. Lomittaja tarvitsee esimerkiksi pienkuormaajaa, traktoria ja pyöräkuormaajaa. Nykyajan navetassa ei pärjää, jos ei opettele käyttämään koneita ja laitteita.
Kuluneen vuoden aikana loistolomittaja ei ole ollut vielä yhtään kertaa kipeänä. Kunto on kasvanut talikon varressa, mutta itsestään täytyy pitää huolta.
– Työ on fyysisesti raskasta, päivän aikana voi tulla 35 000 askelta mittariin. Pitäisi muistaa oikeat työasennot paremmin ja venytellä enemmän, hän toteaa.
Satu Lähteinen tekee työtään liikkuvassa maisemakonttorissa, jonka alla on 23 000 kiloa rautaa.
Satu Lähteinen, 20, Kannonkoskelta on ollut pienestä pitäen mukana maatilan töissä.
– Meillä on kotona 450-päinen lihakarjatila. En ole allergian takia voinut olla paljon navettatöissä, mutta olen tottunut touhuamaan koneiden ja laitteiden kanssa, Lähteinen kertoo.
Kun peruskoulun jälkeiset suunnitelmat olivat auki, isä ehdotti metsäkoneenkuljettajan koulutusta Pokella. Perheyrityksessä on tehty metsäkoneurakointia jo pitkään, ja myös Lähteisen sisko ja veli ovat ajaneet ajokonetta työkseen.
Lähteinen innostui ja lähti Tarvaalaan opiskelemaan. Poken metsäalan perustutkinnossa voi suuntautua metsuriksi ja metsäpalvelun tuottajaksi, mutta hän tiesi haluavansa metsäkoneen kuljettajaksi. Lähteinen valmistui metsäenergian tuottajaksi keväällä 2023, stipendin kera.
Lähteinen keksi esimerkiksi ihan uuden tavan suorittaa näyttö.
– Tehtävänä oli esittää, miten puutavara kerätään ja puretaan. Ehdotin, että voisin kuvata sen gopro-kameralla, hän kertoo.
Ensimmäinen opiskeluvuosi sujui Tarvaalassa lähiopinnoissa, mutta sen jälkeen hän aloitti oppisopimusopiskelijana perheyrityksessä, ML Metsäurakoinnissa.
– Opin parhaiten kun pääsen tekemään, olen sellainen tekijätyyppi, Lähteinen kuvaa.
Puiden kerääminen on leppoisaa, mutta myös tarkkaa työtä. Ajolinjojen suunnittelu on osa kuljettajan ammattitaitoa.
Aamua ja iltaa
Valmistumisen jälkeen Satu Lähteiselle ovat tulleet tutuksi ajokoneen hytti ja vaihtelevat kohteet pohjoisen Keski-Suomen metsissä.
Ajokoneen kuljettajana tehdään aamu- tai iltavuoroa, ja Lähteisen ohella konetta ajaa oma veli. Kohteesta riippuen aamuvuoro alkaa kello 6-8, iltavuoro puolestaan iltapäivällä neljään mennessä.
Valtavan koneen ohjastaminen on Lähteisen mukaan leppoisaa, mutta suunnitelmallisuutta ja maalaisjärkeä tarvitaan. Näytöllä on moton piirtämä reitti siitä, miten puut on kaadettu, ja Lähteinen piirtää siihen oman reittinsä.
– Pitää miettiä, miten lähdet keräämään pinot. Kivet, mäet ja suot vaikeuttavat joskus työtä. Joskus tulee kiire, jos kerättävät puut ovat vaikka 500 metrin päässä. Sitten pitää ilmoittaa puuautolle, että kaikkea ei saada kerättyä, hän kertoo.
Välillä konetta korjataan, ja muitakin yllätyksiä voi tulla matkaan.
– Olen ollut jumissa, monta kertaa. Ja jos kone on oikein jumissa, tarvitaan kaivuri apuun, Lähteinen naurahtaa.
Satu Lähteinen pitää työstään ajokoneen kuljettajana ja aikoo tehdä sitä niin kauan kuin hyvältä tuntuu.
Vastuu painaa
Lähteisen ohjastama ajokone eli kuormatraktori painaa telojen kanssa 23 000 kiloa. Keräämistahti Lähteisellä on kaksi kuormaa tunnissa. Yhteen kuormaan mahtuu leveydestä riippuen 15-20 mottia puuta.
Vaikka Lähteinen tykkää siitä, että saa suunnitella ja tehdä rauhassa, painaa hytissä myös vastuu.
– Kyseessä on toisen arvokasta omaisuutta, hän pohtii.
Kuljettajan töitä hän aikoo tehdä niin kauan kuin se tuntuu kiinnostavalta.
– Nyt tuntuu hyvältä, hän sanoo.
Vapaa-aikanakaan Lähteisellä ei tule tekemisen puutetta, siitä pitävät huolen siskon kanssa yhteiset kaksi koiraa, kaksi aasia ja kaksi hevosta.
Eläintenhoitaja Kirsi Niemi on onnellinen, sillä koiratrimmaajana hän saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa.
Kirsi Niemen työpäivä voi mennä esimerkiksi näin: aamupäivällä koiratrimmauksia, turkkien siistimisiä ja kynsienleikkuuta. Välillä myyjänä DogStopin kaupan puolella. Iltapäivällä koiran uimakoulu koirakeskuksen uima-altaalla. Kun päivä päättyy, kotona odottaa perheen ihmisjäsenten lisäksi oma cavalier kingcharlesinspanieli Queeni, jonka kanssa iltalenkki Oulussa.
Koiraihmisen unelmapäivä, vai mitä? Ja sitä se Niemen mielestä onkin.
– Työ tuntuu ihanalta, hän hehkuttaa.
Pokelta eläintenhoitajaksi valmistunut Niemi, 34, iloitsee unelmatyöstään, sillä matka nykyiseen on ollut pitkä eikä ihan suorakaan.
Harrastus vuosikymmeniksi
Kirsi on työpaikastaan onnellinen. – Haluan tehdä trimmausta, mutta en halua olla yrittäjä.
Ensimmäisen koiransa Kirsi Niemi sai 11-vuotiaana.
– Siskoni oli allerginen, ja tuossa vaiheessa uskalsimme kokeilla koiran hankintaa.
Koira oli cavalier Nelli, ja kun kaikki sujui hyvin allergiankin kanssa, perheeseen tuli muutaman vuoden kuluttua myös Sara. Koiraharrastus vei Kirsin ja hänen äitinsä mukanaan siinä määrin, että parhaimmillaan kotona asusti yhdeksän cavalier kingcharlesinspanielia. Näyttely- ja kasvatustoiminta jatkui yli 20 vuotta.
Se tie on kuitenkin kuljettu loppuun.
– Koiran terveys on meille tärkeää. Tällä rodulla on paljon ongelmia, ja siksi olemme lopettaneet kasvattamisen, Niemi kertoo.
Hyviä tyyppejä
Nuoresta asti oli selvää, että eläimet ovat Kirsin juttu.
– Kävin lukion Oulussa, ja sen jälkeen lähdin Pokelle opiskelemaan. Halusin mahdollisimman kauas Oulusta, hän muistelee.
– Opiskelu oli ihan unelmaa. Meillä oli viikkohoitosuunnitelma, joihin kuuluu tietyt vastuualueet. Työpaikkaohjaajat olivat tosi hyviä. Ja kävin kaikilla mahdollisilla koiratunneilla enkä halunnut hyväksiluettaa mitään, vaikka koiraharrastusta olikin taustalla, hän kertoo.
Parasta olivat tietysti eläimet. Tarvaalassa hoidetaan talvisin Vesipuisto Veijarin omistuksessa olevia eläimiä, joten työharjoittelu onnistui kesällä puuhapuiston eläintenhoitajana. Muutamat nelijalkaiset persoonat ovat jääneet mieleen.
– Roosa-possu eli virallisesti vietnamilainen roikkovatsasika ja aasi Samppa, lapinlehmä Hades sekä Petteri-vuohi, Niemi muistelee.
– Petteri saattoi puskea kaikkia jotka pelkäsivät sitä. Minä tykkäsin kun sai olla eläinten kanssa kahdestaan, ja tunsin oloni läheiseksi niiden kanssa.
Eräs muisto koulusta voi hyvin edelleen.
– Yksi koulun viljakäärmeistä muni, ja ostin itselleni poikasen.
Kirsin työpaikalla Dogstopissa on Suomen pohjoisin koirien uima-allas. Trimmaamisen lisäksi Kirsin voi löytää välillä myös uittamasta koiria.
Kiirettä keväisin
Valmistumisen jällkeen Niemi jatkoi opintojaan Tampereella valmistuen koirahierojaksi . Työkokemusta kertyi eläinkaupassa sekä koirahieroja-trimmaaja-yrittäjänä Jyväskylässä. Sitten alkoi taas pohjoinen kutsua, ja Niemi muutti kotiseudulle Ouluun.
– Olin töissä R-kioskissa ja pizzeriassa, ja hain koko ajan oman alan töitä, hän kertoo. Tuossa vaiheessa perhe oli kasvanut tytär Nealla, joka on nyt 9-vuotias.
Sitten onni potkaisi, ja Niemi pääsi opiskelemaan trimmaajaksi oppisopimuksella koirahoitola DogStopiin. Kun opiskelut olivat ohi, hän jäi töihin.
– Työ tuntuu ihanalta! Joskus ruuhka-aikoina päivistä voi tulla pitkiäkin.
Kiireistä on esimerkiksi keväällä kun kelit lämpenevät. Tuolloin pörröiset pohjavillakoirat tulevat hakemaan trimmaajalta kevennettyä kesäilmettä.
Vähimmilään koiralta leikataan kynnet, siistitään tassukarvat ja peppukarvat. Usein trimmiin kuuluu myös ”pesu ja puunaus”. Näyttelytrimmaukset ovat sitten vielä erikseen.
– Parasta on, kun saa olla eläinten kanssa tekemisissä. Saa olla luova ja kokeilla eri juttuja. Koira kyllä tietää, jos siitä tykkää, Niemi kertoo.
Poke järjestää Äänekoskella lyhyen sähköajoneuvokoulutuksen syksyllä. Koulutus järjestetään kolmena arki-iltana sekä itsenäisenä työskentelynä, joten se sopii erinomaisesti työn ohessa käytäväksi. Koulutus on suunnattu ajoneuvoalan osaajille, jotka eivät vielä tee sähköajoneuvojen korjauksia.
Koulutuksesta saa edellytykset ymmärtää, mitä vaaditaan sähköajoneuvojen korjaamiseen. Koulutuksessa avataan lainsäädäntöä ja polkua kohti sähköautojen korjausta ja harjoitellaankin muun muassa jännitteettömäksi tekemistä. Koulutus ei anna erityistä pätevyyttä, vaan antaa lähtökohdat osallistujille siitä, mitä sähköajoneuvojen korjaus vaatii.
Koulutus on maksuton ja järjestetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) valtionavustuksella. Koulutus järjestetään, jos tarvittava osallistujamäärä saadaan täyteen. Maksimiosallistujamäärä on 15 henkilöä. Henkilöitä voidaan ottaa myös varasijoille. Osallistujilla on ennakkovaatimuksena autoalan sähköturvallisuus SFS6002 –kurssi sekä EA1 kurssi.
Koulutuksen sisältö
Autoalan SFS 6002 käytännössä
SFS6002 standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee olla voimassa koulutuksen alkaessa. Käydään läpi, mitä sähköturvallisuuskoulutuksessa määritellyt asiat tarkoittavat käytännössä ja mitä asioita korjaamon pitää huomioida. Käsitellään mitä hankintoja korjaamon pitää tehdä ja minkälaisia vastuita sähkötöihin liittyy. Edelleen käydään läpi minkälaisia töitä SFS 6002 työturvallisuuskoulutuksen jälkeen saa tehdä ja mitä muuta sähköautojen korjaaminen vaatii. Työohjeet ja niiden merkitys sähköautojen kanssa työskenneltäessä.
Sähkö- ja hybriditekniikka
Opiskellaan sähkö- ja hybridiautotekniikkaa sekä korkeajännitekomponentit. Käsitellään huoltojen erityispiirteitä.
Jännitteettömäksi tekeminen
Opetellaan sähköauton jännitteettömäksi tekemistä ja mitä siihen liittyy. Miten jännitteettömyys todetaan.
Työturvallisuus on keskeinen teema
Koulutus on informatiivinen paketti sähkö- ja hybridiautojen korjaamisesta, mutta ei sinällään anna sähköturvallisuuslain mukaista perehdytystä yksittäiseen automalliin. Laissa vaaditaan perehtyneisyys aina kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja ja tarkemmat päivämäärät julkaistaan viimeistään elokuussa. Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan: Juho Alpua, juho.alpua(at)poke.fi, puh. 040 1439 222
13.6.2024
Suosituimmat yhteishaun alat olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä
Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 13. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 359 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 351 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä.
-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten oppivelvollisten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi rakennusalalla, liiketoiminnan alalla, ravintola- ja catering-alalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä putkiasentaja-alalla.Myös Viitasaaren yksikössä on vapaita opiskelupaikkoja monilla aloilla oppivelvollisille eli rakennus, logistiikka, kokkiala, sote ja TUVA.
– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Jatkuva haku TUVAan on 17.6.-28.7., sanoo Maarit Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 27.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.
Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat keskiviikkona 7. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
11.6.2024
Jussi Paananen vaihtoi alaa ja saa nyt tehdä sitä, mikä tuntuu tärkeältä.
Hyvinvointia mielelle saavutettavasti eli Hymis. Se on Jyväskylässä kehitetty valmennuskonsepti vammaisille ja autisminkirjolla oleville nuorille itsenäisen elämän ja päätöksenteon tueksi.
Erityistä hankkeessa on se, että Hymis on syntynyt yhteistyössä kohdenuorten kanssa. Esimerkiksi omiin rahoihin, tulevaisuuden hahmottamiseen, omiin vahvuuksiin ja itsenäiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä pohditaan Hymiksessä pelillisyyden avulla.
Koko homman räätälinä eli hankepäällikkönä toimii Jussi Paananen, Pokelta lähihoitajaksi valmistunut yhteisöpedagogi ja urheiluhieroja.
Hänen mukaansa Hymis syntyi tavoittamaan ne nuoret, jotka muuten jäävät apua vaille.
– Tällä kohderyhmällä eli autisteilla ja vammaisilla ei ole oikeutta mielenterveyspalveluihin. On vain diagnoosi, mutta ei palveluita tarjolla. Me teemme sitä työtä, mikä kunnilta jää tekemättä, Paananen kiteyttää.
Jussi Paananen rohkaisee nuoria unelmoimaan ja verkostoitumaan. Hän myös kannustaa tuomaan omia ideoita muiden nähtäväksi, vaikka ne eivät olisikaan täydellisen valmiita.
– Riitävän hyvä on tarpeeksi. Suunnitelmaa voi aina korjata matkan varrella, hän sanoo.
Ala alkoi kiinnostaa
Hymis syntyi tarpeesta tehdä jotain konkreettista apua tarvitsevien nuorten hyväksi. Mutta miten hierojayrittäjä Paanasesta kehkeytyi erityisnuorten puolestapuhuja?
– Tein urheiluhierojan työtä 20 vuotta. Sitten totesin, että toista samanlaista ei oma kroppa tule kestämään, itsekin kilpahiihtoa harrastanut Paananen kertoo.
Elämä oli mullistunut muutenkin.
– Perheeseeni oli syntynyt erityislapsi, ja se oli muuttanut elämää kovasti. Hänen myötään sote-ala alkoi kiinnostaa uudella tavalla, Paananen kertoo.
Palokassa asuva Paananen päätti lähteä opiskelemaan Pokelle lähihoitajaksi. Hän oli myös juuri ehtinyt saada töitä silloisen Onerva Mäen koulun (nykyinen Valteri) asuntolasta, erityisen tuen lasten parista.
Opiskelun ja työn yhdistäminen onnistui kuitenkin hyvin, ja opinnot etenivät sujuvasti.
– Koulussa suhtauduttiin hyvin sijaisuuksiin ja töihin. Opiskelu oli joustavaa, hän muistelee.
Paananen teki harjoitteluja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien parissa, ja kaikissa paikoissa hän olisi voinut kuvitella olevansa töissä. Monissa olikin.
– Mies sote-alalla saa töitä. Jokaisessa harjoittelupaikassa kysytiin töihin, hän kertoo.
Paananen kannustaakin opiskelijoita panostamaan harjoitteluihin, sillä sitä kautta on mahdollista työllistyä.
Entisestä hyötyä
Valmistumisen jälkeen vuonna 2016 Paananen teki töitä muun muassa alaikäisten maahanmuuttajien kotouttamisen parissa. Hän myös jatkoi opintojaan yhteisöpedagogiksi Humakissa Korpilahdella.
Aspa-säätiön palkkalistoille Paananen päätyi lastensuojelutyön kautta. Säätiön toimenkuvaan kuuluu tarjota palveluja itsenäiseen asumiseen eri puolilla Suomea. Siellä sai alkunsa myös Hymis.
Sekä työnsaannissa että työn tekemisessä on Paanasen mukaan paljon apua entisestä yrittäjän elämästä.
– On pitänyt opetella ongelmanratkaisua ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Yrittäjyydestä on tullut myös taito verkostoitua ja kohdata ihminen juuri sellaisena kuin on, hän pohtii.
Paananen on myös suorittanut tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon ja opiskelee parhaillaan johtamista. Nykyisessä työssä parasta on vapaus.
– Saan suunnitella itse kalenterini, ja tykkään etätöistä. Jokainen aamu alkaa kuitenkin puolentoista tunnin lenkillä, hän kertoo.
Tarjolla kaikille
Hymis-hankkeen pilotointiin tekijät saivat rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Nyt valmennuskonsepti on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen.
– Koulutamme ammattilaisia käyttämään Hymis-materiaaleja työssään, Paananen kertoo.
Hymis on ilmainen ja kaikkien saavutettavissa oleva materiaali, mutta Paanasen mukaan koulutukselle on tarvetta.
– Nepsy-nuoria on nykyään todella paljon. Yhä useammalla on myös vaikeaa lähteä tapaamaan toisia ihmisiä, ehkä koronavuosilla on vaikutusta asiaan, hän pohtii.
Syksyllä on esimerkiksi tulossa ilmainen Hymis-fest Jyväskylässä, jossa esiintyvät Tuuli ja Pilvet pilvet.
Heli Romppanen opiskeli mehiläistarhaajaksi, koska lähiruoka ja sen tuottaminen kiinnostavat häntä. Omia pörriäisiä hoitaessaan toimelias kauppias rauhoittuu, sillä mehiläisten kanssa hopusta on vain haittaa.
Hehkuvan voikukkapellon laidalla, vanhan hirsiaitan kupeessa Sumiaisten Vihijärvellä on Heli Romppasen mehiläistarha. Seitsemän pesän ympärillä käy kuhina ja pörinä. Se rauhoittuu heti, kun alkukesän vaihteleva sää tarjoaa pilviä ja muutaman vesipisaran.
Romppanen, Suolahden K-Supermarketin kauppias ja ympäristöoikeuden erikoisjuristi, pukee tarhaajan suojavaatteet ylleen ja napsauttaa pesiä ympäröivän sähköaidan pois päältä.
– Lähialueella on tehty havaintoja karhuista. Olisi harmi, jos ne löytäisivät paikalle, sillä ne yleensä muistavat hyvät apajat, hän kertoo.
Heli Romppasen toi Poken mehiläistarhaajan opintoihin kiinnostus lähiruokaa ja ruuan tuotantoa kohtaan.
– Olen saanut työssäni kaupassa tutustua pientuottajiin ja tarhaajiin, ja heitä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Tykkään myös tehdä käsilläni, Romppanen kertoo.
Lopullisen sysäyksen opiskeluun antoi – mikäs muu – kuin maailmalla jyllännyt pandemia.
– Muutimme kauppiaiksi Suolahteen 3,5 vuotta sitten, ja pian kaikki menikin kiinni. Onneksi saimme pitää kauppaa auki ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämmöisille tekeville ihmisille aika oli haastavaa, asuimme vieläpä kerrostalossa, Joensuusta kotoisin oleva Romppanen muistelee.
Heli Romppanen on toiminut asianajotoimistossa, virkamiehenä ja viime vuodet K-kauppiaana yhdessä puolisonsa kanssa. Kiinnostus ruuan tuotantoa kohtaan ei ole laantunut, päinvastoin: tällä hetkellä Romppanen opiskelee agrologiksi.
Omaa hunajaa alusta loppuun
Kun opinnot Tarvaalassa pääsivät vauhtiin, Romppanen suoritti ne jouhevasti oman työnsä ohessa. Monimuoto-opinnoissa lähipäiviä oli keskimäärin kaksi kuukaudessa, ja kirjallisia töitä sen lisäksi. Kahden vuoden aikana perehdyttiin perusteellisesti mehiläistarhaamisen perustamiseen, eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä sadonkorjuuseen.
Tutkinnon suorittanut mehiläistarhaaja voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai työntekijänä alalla. Kiinnostus hunajaa kohtaan on kova, ja Heli Romppasen hunaja viedään käsistä.
Valinnaiseksi kurssiksi hän halusi maatalousalan yrittäjänä toimimisen, jossa käytiin läpi kaikki oman hunajan tuottamiseen liittyvä byrokratia kuten EAN-koodien hankkiminen.
Näillä opeilla mehiläistarhaaja Romppanen tekee kaiken itse, nyt jo kolmatta kesää: hoitaa, kerää, linkoaa ja purkittaa hunajan. 44260 Vihijärvi -hunajan etiketitkin hän ideoi itse, ja tuote on luonnollisesti myytävänä omassa kaupassa.
– Asiakkaiden kanssa ollaan tultu tutuiksi ja hekin kyselevät että mitäs mehiläisille kuuluu, Romppanen naurahtaa.
Koulutuksesta Romppasella on vain hyvää sanottavaa.
– Opiskelijat olivat eri alan ihmisiä eri puolilta Suomea, ja se oli tosi mielenkiintoista. Jotkut tulivat Tarvaalaan siksi, koska se on paras paikka, hän kehuu.
Hunaja on niin paljon muutakin kuin vain kukkien medestä peräisin olevaa sokeria. Romppanen on lisännyt Vihijärvi-hunajansa etikettiin tarkan ainesosaluettelon.
Pesissä on eroja
Työ mehiläisten parissa vaatii sitoutumista, sillä hoidokkeja on käytävä katsomassa kesällä vähintään kerran viikossa. Romppanen kurkistaa pesiin ja tutkii, mitä katon alla tapahtuu. Onko kennoissa toukkia, onko pesä pysynyt siistinä, miltä emo vaikuttaa, eihän vain näy merkkejä taudeista.
Yhdyskunnissa on eroja esimerkiksi meden ja siitepölyn keräämisen suhteen. Jos kuningatar on kiukkuinen, myös lauma on vaikeammin hoidettava. Äärimmäisessä tapauksessa kuningatar joutuu vaihtoon.
Romppanen kertoo, että kiireellä ja sadesäällä tarhalle on turha tulla.
– Ystäväni ehdotti, että laitat vaan napit korviin ja annat mennä. En missään nimessä voisi kuunnella musiikkia samalla kun hoidan mehiläisiä. Kuuntelen, havainnoin ja yritän ymmärtää mitä pesissä tapahtuu. Pelkkä pörinäkin kertoo, missä esimerkiksi kuningatar on. Kiireessä ja hutaisten en opi mitään, hän kuvailee.
Heli Romppasen mehiläispesät sijaitsevat Vihijärvellä aurinkoisella paikalla pellon laidalla.
Laukaan Rokkakankaan teollisuusalueelle rakennetaan uudet opetustilat logistiikan opetukselle. Laukaan kunnanhallitus on jo myöntänyt poikkeusluvan opetustilojen rakentamiselle. Opetustilojen on tarkoitus valmistua syyslukukaudeksi 2025, jolloin logistiikan opiskelijoiden määrä pystytään tuplaamaan nykyisestä. Tällä hetkellä Laukaassa on 25 logistiikan perustutkinnon opiskelijaa.
-Logistiikka-ala on ollut Laukaassa niin suosittu, ettemme nykyisillä tiloilla ja resursseilla pysty siihen vastaamaan, joten halusimme vastata kysyntään. Alan työllistyminen on jo nyt ja myös tulevaisuudessa hyvä, sillä alalta on eläköitymässä yhdistelmäajoneuvonkuljettajia, sanoo koulutusjohtaja Marko Lahti.
Rokkakankaalle valmistuu enimmillään 300 neliön opetustilat ja lisäksi piha-alueella voi harjoitella ajoa. Tontti vuokrataan Laukaan Puhtaanapito Oy:ltä. Modulaarisen vuokrarakennuksen toimittaja kilpailutetaan tulevana syksynä ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kevätlukukaudella 2025.
Ensi talven yhteishaussa Laukaan logistiikan perustutkintoon on siis tarjolla enemmän opiskelupaikkoja kuin oli tänä talvena. Poke tarjoaa kaikille logistiikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa kuorma-autokortin lisäksi yhdistelmäajoneuvokortin.
-Yhteistyö Laukaan ja Laukaan Puhtaanapito Oy:n kanssa on sujunut hyvin. Arvostamme sitä, että kumpikin ymmärtää logistiikkakoulutuksen merkityksen alueelle, sanoo Lahti.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 0940
Keski-Suomen hyvinvointialue kiittää Pokea nopeasta reagoinnista hoiva-avustajien koulutustarpeeseen alueella.
Ikääntyneiden asumispalveluista pohjoisessa Keski-Suomessa vastaava palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen kertoo, että asumispalveluissa on jo vuosia työskennellyt muutamia henkilöitä, joilta alan koulutus on puuttunut. He ovat tehneet avustavia tehtäviä ja perushoitotyötä soveltuvin osin. Mahdollisuutta vakituiseen työhön ei ole tarjoutunut puuttuvan koulutuksen takia.
– Kun koulutustarpeesta kerrottiin Pokelle vuosi sitten maaliskuussa, koulutus oli pistetty käyntiin jo elokuussa. Ryhmän 15 opiskelijan odotetaan valmistuvan toukokuussa, Seppänen iloitsee.
Julkisella puolellakin ikäihmisten hoito- ja hoivatyön ammattijakauma on monipuolistumassa: lähihoitajien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja geronomien rinnalle rekrytoidaan uusia ammattiryhmiä. Hoiva-avustajat lasketaan mukaan hoitajamitoitukseen, silloin kun he tekevät välitöntä hoivatyötä.
– Hyvinvointialueen omassa palvelutuotannossa ei vielä hoiva-avustajia liiemmin ole, joten he ovat tervetullut lisä asumisyksiköiden henkilöstöön. Nykyisen koulutusryhmän opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun heidät on huomioitu ja työnantaja on antanut mahdollisuuden kouluttautua, Seppänen kertoo.
Innostunut opiskelijaryhmä
Sosiaali- ja terveysalojen opettaja Susanna Kuhno Pokelta on tyytyväinen yhteistyöhön Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa: hyvinvointialue on hänen mukaansa suurena työnantajana tärkeä kumppani Pokelle.
Hoiva-avustajien ryhmän 15 opiskelijaa opiskelee oppisopimuksella hyvinvointialueen ikäihmisten eri toimipisteissä eri kunnissa pohjoisen Keski-Suomen alueella.
– En ole urani aikana tavannut näin motivoitunutta ja innokasta opiskeluryhmää. He ottavat ilon irti kaikista lähipäivistä, Kuhno sanoo.
Hoiva-avustajien koulutukseen sisältyy osia lähihoitajien opinnoista eli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta. Hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneen on mahdollista myöhemmin tehdä koko lähihoitajan tutkinto.
– Hoiva-avustajakoulutus on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos haluaa tehdä hoitotyötä mutta ei ole valmis opiskelemaan lähihoitajaksi. On tärkeää, että työpaikoilla on työntekijöitä erilaisissa rooleissa. Hoiva-avustajille on oma tärkeä paikkansa työyhteisössä tekemässä heille kuuluvia avustavia töitä, Kuhno toteaa.
Hän kannustaa rohkeasti opiskelemaan hoiva-avustajaksi kaikkia niitä, joita ihmisten kanssa tehtävä työ kiinnostaa.
– Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan. Tämä ryhmä on todistanut sen, että yli 50-vuotiaanakin voi lähteä uuteen ja innostua. He ovat kertoneet, että saavat paljon siitä, kun tapaavat toisiaan ja muita samassa työssä toimivia, Kuhno painottaa.
– Toivomme jatkoa tällaiselle yhteistyölle työvoimapulan helpottamiseksi ja ikäihmisten laadukkaan hoidon takaamiseksi, Kuhno sanoo.
Lisätietoja:
palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen, Keski-Suomen hyvinvointialue, ikääntyneiden asumispalvelut pohjoinen alue, p. 050 4771 907
opettaja Susanna Kuhno, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 9346
9.4.2024
Kutsumme Laukaan yrittäjiä tutustumaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken Laukaan toimipisteeseen torstaina 18. huhtikuuta kello 14-16.
Ohjelmassa on Poken Laukaan toimintojen ja tilojen esittely. Laukaassa voi opiskella rakennus-, logistiikka-, sähkö-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöalaa. Henkilökuntamme kertoo alojen opinnoista sekä siitä, mitä Poke tarjoaa yrityksille.
Osoite: Laukaan lukio, Saralinnantie 3
Tulo-ohjeet: Sisäänkäynti lukion pääovesta, luokka 105, joka sijaitsee 1. kerroksessa ruokalan vieressä
Lisätietoja: asiakkuusvastaava Sini Lindberg, p. 040 159 6976
opinto-ohjaaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761
20.3.2024
Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.
Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.
Hakijoita kiinnosti tänä vuonna tekniikan alat, kuten sähkö- ja automaatio, kone- ja tuotantotekniikka sekä ajoneuvoala. Lisäksi logistiikka- ja metsäala olivat suosittuja.
-Hienoa, että tekniikan alat olivat suosittuja. Uskon, että asiaan vaikuttavat tiettyjen alojen hyvät alueelliset suhdanteet, alueen työnantajien positiivinen viesti työntekijöiden tarpeesta ja muu myönteinen imagonäkyvyys. Yksi tekijä on ollut varmasti myös Poken TET-viikot, joissa ysiluokkalaiset pääsevät tutustumaan käytännössä Poken aloihin. TET-jaksot ovat olleet tänä lukuvuonna erittäin suosittuja. Joskus nuoren kannattaa myös ajatella niin, että jos jonkun alan suhdanne on nyt heikko, niin kolmen vuoden päästä, jolloin nuori valmistuu, tilanne voi olla jo aivan toinen, kuten esimerkiksi rakennusalalla nyt on, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Pokella on tarjolla Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta eli TUVAa nyt kolmella paikkakunnalla Äänekoskella, Viitasaarella ja uutena Laukaassa.
-TUVAn hakijamäärät osoittavat, että TUVA on tarpeellinen ja sen laajentaminen Laukaaseen oli hyvä asia. Näin saadaan valmentavaa koulutusta niille nuorille, joilla ei vielä ole selkeitä suunnitelmia ja joiden pitää vahvistaa esimerkiksi opiskelutaitojaan, sanoo Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 13.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 27.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
15.3.2024
Poken tuulivoiman ja aurinkopaneeliratkaisuiden oppimistilaa rakennetaan ja saneerataan parhaillaan. Valtakunnallisestikin merkittävä oppimisympäristö tehdään WindSoLab-hankkeessa, johon Poke sai rahoitusta 1 350 000 euroa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä.
Oppimistilojen saneerauksesta ja rakentamisesta tehtiin kokonaisurakkasopimus suolahtelaisen PS-Rakennus Oy:n kanssa. Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella sijaitseviin tiloihin uusitaan seinä- ja lattiapinnat sekä sähköt.
-Lisäksi tiloissa parannetaan energiatehokkuutta uudistamalla ilmanvaihto- ja lämmönjakotoiminnot. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Myös valaistus muutetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Haluamme parantaa opiskelijoiden ja opettajien viihtymistä paremmalla valaistuksella, sanoo projektipäällikkö Seppo Pietarila Pokelta.
Oppimistilaan on hankittu tuuliturbiinipienoismalli, joka vastaa oikean tuulivoimalan konehuonetta. Tuleva koulutusympäristö antaa mahdollisuuden opiskella kaikki tuulivoimalan toiminnot.
-Hanke vastaa uusiutuvien energioiden rakennemuutokseen ja tarpeeseen, jossa tarvitaan tuulivoima- ja aurinkoenergian kunnossapitoon osaajia. Ala vaatii osaamista mekaanisesta kunnossapidosta ja sähköalasta. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat nämä alueet, sanoo projektiasiantuntija Antero Leppänen Pokelta.
Uusi oppimisympäristö on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alussa, jolloin pilotoidaan ensimmäiset kurssit. Ensimmäiset alan ammattilaiset voivat valmistua jo ensi vuoden aikana.
WindSoLab on 2,5 vuotta kestävä hanke, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.
Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.
Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.
Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, p. 040 667 1312
projektiasiantuntija Antero Leppänen, p. 040 670 0907
14.3.2024
Joni Laitilan burgerit on maisteltu Suomen toiseksi parhaiksi. Grill room Hankasalmella on Laitilan oma luomus, joka on kesäisin niin suosittu, että ovella on liikennevalot.
Joni Laitila, 29, valmistui Pokelta kokiksi kymmenen vuotta sitten. Tuttu keittiö Äänekosken Piilolassa tuo muistoja mieleen, vaikka vuosikymmenen aikana tie on vienyt erilaisiin keittiöihin pitkin maita ja mantuja.
– Oli parasta, kun sai tehdä oikeasti töitä, Laitila sanoo Oppikokin ravintolasalia katsellessaan.
Tällä hetkellä Laitila on tyytyväinen kokki ja yrittäjä, sillä hänen perustamansa Grill Room Ysitien varressa Hankasalmella on noussut lyhyessä ajassa hehkutetuksi hampurilaispaikaksi. Viime heinäkuussa Helsingin Rautatientorilla järjestetyillä Burger Lovers –festivaalilla Laitilan burgerit äänestettiin Suomen toiseksi parhaiksi.
– On aika hyvä tilanne, että saan tehdä hyvää ruokaa ja työllistää hyviä tyyppejä. Some ja puskaradio ovat toimineet ja tuoneet asiakkaita, mutta burgerfestivaalin tulos näkyi asiakasmäärissä heti, Laitila kertoo.
Vilkkaimpina kesäpäivinä ravintolasta myytiin jopa 700 annosta päivässä, ja se asetti jo haasteita raaka-aineiden saatavuudelle.
– Vaikka on kiire, laitan mieluummin paikan kiinni kuin tingin raaka-aineista, Laitila toteaa.
Kesäaikana Joni Laitilan hampurilaisravintolassa on työntekijöitä. Rekryssä hän arvostaa luovia ja räväköitä tyyppejä, joilla on paineensietokykyä ja hyvä huumorintaju.
Tekemällä
oppii
Jo opiskeluaikoina Laitilalle oli tärkeää konkreettinen ruuan tekeminen.
– Keittiössä minä opin kokeilemalla ja tekemällä, ei kirjoja lukemalla, hän kuvailee itseään.
Laitilan taipaleelle on sattunut monta hyvää onnenpotkua, jotka ovat vieneet uralla eteenpäin. Yksi esimerkki on tarina siitä, miten hän päätyi harjoittelijaksi Pariisiin kahden Michelin-tähden ravintolaan.
– Olin töissä Suolahden asemalla toimineessa Gallen-ravintolassa, ja yhtenä sunnuntaina olin siivoamassa paikkaa häiden jäljiltä. Paikalle tuli suomalais-ranskalainen pariskunta, jotka harmittelivat kun ravintola oli kiinni. Tarjoilin heille kuitenkin kahvia ja kakkua terassille ja kävi ilmi, että mies oli opettajana ranskalaisessa kokkikoulussa. Sanoin hänelle, että olisi hienoa päästä Ranskaan harjoitteluun, ja vaihdoimme puhelinnumerot.
Asia jäi siihen, kunnes muutaman viikon kuluttua puhelin soi. Langan päässä oli Patrice Hardy, joka kertoi harjoittelun järjestyvän hänen omassa ravintolassaan Pariisissa.
– Kuulin itseni sanovan että minä tulen sinne, ja sitten alkoi asunnon etsiminen, hän muistelee.
Ensimmäisinä viikkoina harjoittelija ei päässyt keittiöön lainkaan, vaan hän esimerkiksi puhdisti simpukoita ja siisti yrttejä ravintolan sisäpihan terassilla. Erään hieman pieleen menneen puuhan jälkeen esimies nosti pöydälle kaksi säkillistä simpukoita ja sanoi, että voit lähteä kun nämä on siivottu.
– Siinä meni melkein koko yö. Nukuin kaksi tuntia ja palasin aamulla töihin. Mutta testi oli suoritettu, ja sen jälkeen avautuivat keittiön ovet. Lopulta harjoittelua kesti peräti neljä kuukautta. Pariisin-oppi olikin Laitilan mukaan se, että hankaluuksista selviää aina.
Haave
toteutui
Ennen oman yrityksen perustamista Laitila kävi tekemässä kokin töitä erilaisissa paikoissa Jyväskylässä, Saariselällä, Helsingissä ja Nuutajärvellä.
– Välillä tein kokonaan muita töitä, mutta palasin ravintolamaailmaan virkistyneenä. Minulla oli pitkään haave yrittäjyydestä ja omasta paikasta, hän kertoo.
Kun sympaattinen punainen hirsirakennus osui silmiin ohikulkumatkalla, asiat etenivät rivakasti. Ravintola avattiin toukokuussa 2022. Mukana tiimissä ovat Laitilan lisäksi isä ja kaksi siskoa. Kesäksi palkataan taas liuta kesätyöntekijöitä.
Hyvät
ainekset
Laitilan mukaan Grill Roomin liiketoimintasuunnitelma on yksinkertainen: tehdä hyviä hampurilaisia hyvistä raaka-aineista.
– Pihvien liha on keskisuomalaista. Sen on oltava hyvää, mutta myös kaikki se mitä tehdään pihvin ympärille. Kaikki komponentit ovat yhtä tärkeitä, Laitila sanoo.
Myös esimerkiksi sämpylät tulevat lähes naapurista Päijät-Pakarista, ja annokset maustetaan isän tekemillä Salakuljettaja-mausteilla, joita voi ostaa myös kotiin.
Hampurilaispaikka on avoinna ympäri vuoden, mutta talvella Laitilalla on ollut aikaa kokeilla uusiakin juttuja. Kaverinsa Kimi Kaplaksen kanssa hän pystytti tammikuussa ramen pop up -ravintolan Toivolan vanhalle pihalle Jyväskylään. Japanilainen ruoka sai hyvän vastaanoton, ja jokin kokemuksesta saattaa jäädä muhimaan tulevaisuuden varalle. Nyt Laitila tiimeineen kuitenkin valmistautuu tulevaan kesään Grill Roomissa. Rekry on käynnissä.
Kiinnostuitko ravintola-alasta? Lue lisää kokkiopinnoista ja hae mukaan!
15.2.2024
Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen päättyy 19. maaliskuuta. Pokella on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä sekä Viitasaarella. Haku tehdään opintopolku.fi -palvelussa.
Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen järjestetään TUVA-ryhmät Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus, johon haetaan TE-palvelujen kautta.
Language
Etsi sivustolta
