Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 18. marraskuuta klo 9-13.30. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.
Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa ovat mukana mm. Caverion, Valtra, Onsteel, Wihuri ja Metsä Group.
Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee noin 700 yhdeksäsluokkalaista pohjoisesta Keski-Suomesta.
-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös tuulivoiman- ja aurinkoenergian huoltamiseen rakennettua oppimisympäristöä.
Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja ohjausala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous- ja metsäala sekä hyötyajoneuvokoulutus.
Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. S-market Äänekoski, HalpaHalli ja Lidl.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
24.10.2025
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on päässyt mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Kokeilu toteutetaan vuosina 2026-2033.
OKM valitsi 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun. Hakijoita oli yhteensä 85.
Kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen.
Kokeilussa puretaan nykyistä jäykkää järjestämislupasäätelyä, ja uutena ohjausvälineenä otetaan käyttöön neuvottelumenettely, jossa OKM ja koulutuksen järjestäjä yhdessä tarkastelevat koulutuksen tavoitteita.
Valitut järjestäjät voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan vapaammin, mikä mahdollistaa ketterämmän reagoinnin esimerkiksi alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä.
Vielä ei tarkkaan tiedetä, millaista toimintaa Pokella toteutetaan kokeiluvuosina, sillä OKM käy jokaisen järjestäjän kanssa kahdenkeskiset neuvottelut toiminnasta keväällä. Myöskään mahdollisesta rahoituksesta ei tiedetä tässä vaiheessa.
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän muutosneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut alkoivat syyskuussa ja koskivat koko Poken henkilöstöä eli 213 henkilöä. Neuvottelujen seurauksena kuusi henkilöä irtisanotaan ja seitsemän eläköityy.
Neuvottelujen tavoitteena oli talouden tasapainottaminen. Säästötavoite vuodelle 2026 on 500 000 euroa. Irtisanomiset ja eläköitymiset tuovat 300 000 euron säästön. Loppu 200 000 euroa katetaan muilla keinoilla, jotka julkistetaan myöhemmin.
-Muutosneuvottelut olivat seurausta valtion jo toistuvista ja kohtuuttomista säästöistä ammatilliseen koulutukseen. Kaikki leikkaukset osuvat aikuisten koulutukseen, jonka tarve on toiminta-alueellamme jatkuvasti suuri, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.
Muutosneuvottelujen taustalla oli valtioneuvoston päätös yhteensä noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Leikkausten seurauksena Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle myönnetty valtionosuusrahoitus väheni noin 962 000 euroa tälle vuodelle. Summa on noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 rahoitus. Rahoitettavien opiskelijavuosien määrä laski edelleen tälle vuodelle 6,7 prosenttia eli 111 opiskelijavuotta.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu jälleen vuoden 2026 alusta alkaen. Ensi vuonna rahoitusta ei myönnetä tavoitteellisina opiskelijavuosina vaan toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun maksuttoman koulutuksen piirissä oleviin opiskelijoihin muutos ei vaikuta. Sen sijaan se vaikuttaa muihin opiskelijoihin, kuten aikuisiin niin, että heistä kuntayhtymä saa rahoitusta vain ensi vuodelle päätetyn kokonaismäärän mukaisesti. Näitä opiskelijoita on ensi vuonna 725 opiskelijavuotta.
Poken toteutuneet opiskelijavuodet vuonna 2024 olivat 1671 ja tänä vuonna arviolta 1560, kun ne alustavan arvion mukaan vuonna 2026 ovat vain 1467 eli 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.
Kuntayhtymässä käytiin opetushenkilöstöä koskevat muutosneuvottelut edellisen kerran lokakuussa 2024. Silloin säästöt toteutettiin eläköitymisillä, tuntiresurssoinnilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja osa-aikaistamisilla.
Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista ensi vuodelle varmistuvat joulukuussa.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77
19.9.2025
Poken opiskelijat pääsivät tutustumaan Metsä Groupin tehtaisiin
Metsä Group järjesti ensimmäistä kertaa opiskelijoillemme laajan tehdasvierailun Äänekosken tehtailla. Yli 60 sähkö-, prosessi- sekä kone- ja tuotantotekniikka-alan opiskelijaa pääsi tutustumaan oman alansa kohteisiin ja työtehtäviin.
Vierailu alkoi aamulla vierailukeskus Pro Nemuksessa, jossa pidettiin turvainfo ja jaettiin turvavarusteet. Sen jälkeen lähdettiin linja-autolla eri kohteisiin.
Prosessiteollisuuden opiskelijat tutustuivat ensin teknisen asiakaspalveluinsinööri Kimmo Ketosuon johdolla Metsä Boardin kartonkitehtaaseen. Opiskelijat pääsivät näkemään, miten kartonkia valmistuu kartonkikoneessa, joka oli valtava, koko hallin pituinen kone.
-Täällä hallissa koneen luona ei näy nyt ketään, mikä tarkoittaa, että kaikki toimii. Kone on täysin automatisoitu ja operaattorit valvovat sen toimintaa valvomossa, sanoi Ketosuo.
Kartonkitehtaalla opiskelijat tapasivat Mikko Purasen, joka on aikanaan itsekin opiskellut Pokella prosessiteollisuuden perustutkinnon ja on työskennellyt tehtailla yhteensä kymmenen vuotta.
-Tykkään työstäni. Tämä on vuorotyötä ja pääosin siistiä sisätyötä. Olin jo opiskeluaikana kesätöissä tehtailla. Valmistuttuani pääsin ensin paperitehtaalle ja sitten tänne kartonkitehtaalle. Voin suositella työtä kaikille, jotka tykkäävät monipuolisesta työstä. Ja Metsä Groupilla voi kehittää itseään, jos haluaa, sanoo Mikko Puranen.
Toinen tutustumiskohde prosessin opiskelijoille oli biotuotetehdas, jota esitteli Metsä Fibren käyttöpäällikkö Sami Ristiluoma. Opiskelijat pääsivät kiertämään valvomossa, massatehtaalla ja kuivauskoneella.
Toisen vuoden prosessiteollisuuden opiskelijat Kiia Kumpukallio ja Pinja Peltonen kertoivat, että tutustumiskierros oli mielenkiintoinen, koska pääsi näkemään koulussa opitut asiat oikeassa ympäristössä
Kiia on jo ollut viime keväänä työssäoppimassa Metsä Fibren tehtaalla ja pian hän pääsee taas tehtaille työssäoppimaan, joten hänelle tehdasalue ei ollut täysin uusi, mutta Pinjalle vierailu oli ensimmäinen. Hän yllättyi tehtaiden suuresta koosta.
– Kaikki oli kiinnostavaa ja osittain tuttua koulusta, mutta kaikki oli todella suurta, sanoi Pinja.
Kiia ja Pinja haluaisivat valmistuttuaan työllistyä Metsä Groupille. Kiia haluaisi työskennellä prosessinhoitajana ja Pinja harkitsee ensin jatko-opintoja.
– Vierailulla tajusi, miten monimutkaisia asioita meidän alaan liittyy. On paljon erilaisia komponentteja, jotka pitäisi osata. Työ on varmasti jatkuvaa opiskelua ja uusien asioiden oppimista, sanoi Pinja.
Prosessiteollisuuden perustutkinnon opettaja Jori Soininen muistuttaa, että ilman Metsä Groupin tehdasaluetta prosessiteollisuuden perustutkintoa tuskin olisi Pokella.
-Opiskelijoistamme varmaan 70 prosenttia työllistyy Metsä Groupille, mikä on hienoa asia. Tällä alalla tarvitaan aina ihmistä, vaikka paljon onkin automatisoitu, joten työt eivät lopu. Hienoa, että opiskelijat pääsivät näkemään, miten valtava paikka tehdasalue on ja millaista työ on, hän sanoo.
Pinja Peltonen (vas.) ja Kiia Kumpukallio haluaisivat tehtaille töihin valmistumisen jälkeen.
Poke on tärkeä yhteistyökumppani tehtaille
Kone- ja tuotantotekniikan sekä sähköalan opiskelijat tutustuivat tehdasalueen kunnossapito- ja sähköalan töihin Metsä Fibren tehtaalla ja söivät korjaamoruokalassa lounaan. Lisäksi sähköalan opiskelijat tutustuivat Metsä Boardin arkittamoon.
-Mielestäni vierailu sujui mallikkaasti ja kenttäkierrokselle oli varattu ohjelmaan tarpeeksi aikaa. Toivottavasti vierailu vahvisti opiskelijoiden näkemystä omasta alanvalinnasta sekä selvensi ajatusta, mitä täällä porttien sisäpuolella oikeasti tehdään, sanoi kartonkitehtaan aluemestari Valtteri Nurmi.
Myös biotuotetehtaan aluekunnossapitoinsinööri Timo Borovkoff oli tyytyväinen opiskelijoiden vierailuun. Hän kertoi opiskelijoille myös oman uratarinansa.
-Oli kiva tavata nuoria tulevaisuuden ammattilaisia ja näyttää heille meidän työympäristöämme sekä millaisia työtehtäviä tehtailla on. Keskustelut olivat antoisia, ja oli mukava kuulla heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Erityisen palkitsevaa oli huomata, miten osa nuorista kiinnostui Metsästä työpaikkana. Olen tulevaisuudessakin mielelläni mukana tällaisissa opiskelijaryhmien tilaisuuksissa, sanoi Borovkoff.
Pokella ja Metsä Groupilla on yhteinen Metsän polku -projekti, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua Äänekosken tehdasalueen työtehtäviin harjoittelupaikkojen sekä kesätöiden kautta. Tavoitteena on työllistyä valmistumisen jälkeen.
-Poke on yksi pitkäaikaisimmista ja tärkeimmistä oppilaitoskumppaneistamme. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeä osa Metsä Groupin strategiaa. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yrityksellä on käytössään parhaat mahdolliset osaajat myös tulevaisuudessa. Vahvistamme työnantajamielikuvaamme ja rakennamme urapolkuja tulevaisuuden osaajille, sanoi biotuotetehtaan henkilöstöpäällikkö Anu Nikkilä.
Myös kartonkitehtaan henkilöstöpäällikkö Reetta Punta pitää yhteistyötä Poken kanssa tärkeänä ja näkee opiskelijoiden työssäoppimisjaksot tehtaalla hyödyllisinä.
-Haluamme tuoda opiskelun ja työelämän lähelle toisiaan, eli lisätä opintojen työelämälähtöisyyttä ja näyttää meidän arkea nuorille osaajille. Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että esimerkiksi harjoittelut konkretisoivat hyvin sitä, mitä se työelämä oikeasti on. Opiskelijoiden palaute on meille äärimmäisen arvokasta ja sitä kuunnellaan herkällä korvalla, sanoi Punta.
Lopuksi syötiin lounas ja tutustuttiin Pro Nemukseen. Kiitos mahtavasta vierailusta Metsä Groupille.
Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat tutustuivat Metsä Fibren korjaamoon.
Prosessiteollisuuden opiskelijat kiersivät kartonkitehtaalla ja biotuotetehtaalla.
16.9.2025
Poken tuuli- ja aurinkovoiman pilottihankkeen opiskelijat uskovat tulevaisuuden työllistymiseen.
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen aloittivat WindSoLab-hankkeen pilottiryhmän opiskelijoina viime keväänä. Opintoihin heidät toi halu kartuttaa osaamista nykyisen työn rinnalla, ehkäpä löytää jopa kokonaan uusi ammatti.
– Tämä ala on kiinnostava, ja näistä opinnoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, he tuumivat Piilolassa, WindSoLab-hankkeen luokkatiloissa.
Timo Rinneaholla, 27, on isänsä kanssa antennialan yritys Arhan Saarijärven Mahlulla. Lisäosaaminen nykyisen työn oheen oli mielessä, kun hän haki koulutukseen.
– Ihmiset siirtyvät yhä enemmän verkkoon, ja sen vuoksi antennialan työt ovat hiipumassa. Tältä alalta on hyvä saada yritykseen osaamista, Rinneaho sanoo.
Joni Lampinen, 45, on puolestaan herännyt aamuviideltä, käynyt hoitamassa navettatyöt ja sen jälkeen hurauttanut Äänekoskelle.
Lampisella on kotonaan Karstulassa lihakarjatila ja muutama villasika, mutta tilanpidon tulevaisuus sai hakeutumaan opintojen pariin.
– Maatalouden jatko näyttää vähän heikolta, joten jotain uutta pitää keksiä, hän toteaa.
Lampisen toiveissa onkin työllistyä aurinko- ja tuulivoima-alan töistä joko sivu- tai päätoimisesti.
Joni Lampinen toivoo koulutuksen avaavan uusia työnäkymiä maatalouden oheen.
Sähköä ja metallia
Opiskelijoita yhdistää sähköasentajan koulutus Pokelta – Rinneaho valmistui vuonna 2018 ja Lampinen vuonna 1999. Sähköalan osaamisesta on valtavasti hyötyä, mutta koulutuksessa ollaan monella tapaa uuden äärellä.
– Käytössä on paljon uutta laitteistoa, uusia sensoreita ja uutta voimansiirtoa, Rinneaho kuvailee.
Pilottiryhmän opintoihin kuuluu muun muassa hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennusten opiskelua sekä voimansiirron ja koneenelimien asentamista. Opiskelijat suorittavat osia sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta tai kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta.Osalla opiskelijoista onkin taustallaan metallialan pohjakoulutus.
Aurinko- ja tuulivoimakoulutus tuo kaivattua osaamista Timo Rinneahon Arhan-yrityksen toimenkuvaan.
Turvallisuus on ykkönen
Syyskuisena tiistaiaamuna WindSoLab-luokassa on keskittynyt tunnelma. Rinneaho mittaa älysensorilla erilaisia pintoja. Lampinen puolestaan keskittyy pöytänsä ääressä hydrauliikan tehtäviin. Ohjaus tapahtuu Festo LX -ohjelmiston avulla, jonne kurssien opettajat lataavat tehtävät.
Suuri osa materiaalista on englanniksi. Kielitaito onkin iso plussa tulevalle alan ammattilaiselle.
– Tällä hetkellä suurin osa voimaloiden asentajista ja huoltajista on ulkomailta. Englannin kielellä on hyvä tulla toimeen, Timo Rinneaho sanoo.
Luokkatilasta löytyy tuulivoimalan pienoismalli, jolla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan. Lampinen ja Rinneaho ovat vierailleet myös oikeassa tuulivoimalassa, – toistaiseksi vain maan tasalla.
– Tuulivoimalassa on korkealla linja-auton kokoinen tila, jossa työskennellään. Tähän mennessä olemme harjoitelleet siellä liikkumista VR-laseilla, Joni Lampinen kertoo.
Kolmensadan metrin korkeudessa toimiessa on oltava selvää, mitä tehdään.
– Täytyy tietää, mitä mitataan. Vain sitten voi löytää vian. Turvallisuus on ykkösasia, Lampinen sanoo.
Myös Rinneahon mukaan tekninen osaaminen ja päättelykyky ovat alalla välttämättömiä.
– Työssä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä. Ja työkalujenkin pitää pysyä kädessä, hän toteaa.
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen uskovat, että aurinko- ja tuulivoimaloiden huoltajille on tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Joidenkin laskelmien mukaan yhdeksää tuulimyllyä kohti tarvitaan kaksi huoltajaa.
Osaamista tarvitaan
Timo Rinneaho ja Joni Lampinen uskovat, että aurinko- ja tuulivoimaloiden huoltajille on tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Joidenkin laskelmien mukaan yhdeksää tuulimyllyä kohti tarvitaan kaksi huoltajaa.
Maisemaa muuttavat tuulimyllyt aiheuttavat ajoittain vastustusta.
– Sähköä tarvitaan koko ajan enemmän, ja ainahan uudet asiat kohtaavat vastustusta. Jos kerran tällaisia voimaloita tulee, on tärkeää osata huoltaa niitä itse, Timo Rinneaho huomauttaa.
Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä käynnistää koko Poken henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut, joiden piirissä on 213 henkilöä. Neuvottelujen tavoitteena on talouden tasapainottaminen, ja ne voivat johtaa henkilöstön lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen, irtisanomisiin tai palvelussuhteiden ehtojen muutoksiin. Säästötavoite ensi vuodelle on noin 500 000 euroa.
-Tämä on seurausta valtion jo toistuvista ja kohtuuttomista säästöistä ammatilliseen koulutukseen. Kaikki leikkaukset osuvat aikuisten koulutukseen, jonka tarve on toiminta-alueellamme jatkuvasti suuri, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.
Muutosneuvottelujen taustalla on valtioneuvoston päätös noin 130 miljoonan euron rahoitusleikkauksista ammatillisesta koulutuksesta vuodesta 2025 alkaen. Leikkausten seurauksena Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle myönnetty valtionosuusrahoitus väheni noin 962 000 euroa tälle vuodelle. Summa on noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 rahoitus. Rahoitettavien opiskelijavuosien määrä laski edelleen tälle vuodelle 6,7 prosenttia eli 111 opiskelijavuotta.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu jälleen vuoden 2026 alusta alkaen. Ensi vuonna rahoitusta ei myönnetä tavoitteellisina opiskelijavuosina vaan toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun maksuttoman koulutuksen piirissä oleviin opiskelijoihin muutos ei vaikuta. Sen sijaan se vaikuttaa muihin opiskelijoihin, kuten aikuisiin niin, että heistä kuntayhtymä saa rahoitusta vain ensi vuodelle päätetyn kokonaismäärän mukaisesti. Näitä opiskelijoita on arvion mukaan ensi vuonna 725 opiskelijavuotta.
Poken toteutuneet opiskelijavuodet vuonna 2024 olivat 1671 ja tänä vuonna arviolta 1560, kun ne alustavan arvion mukaan vuonna 2026 ovat vain 1467 eli 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024.
Kuntayhtymässä käytiin opetushenkilöstöä koskevat muutosneuvottelut lokakuussa 2024, joiden vaikutus oli enintään kuusi henkilötyövuotta. Säästöt toteutettiin eläköitymisillä, tuntiresurssoinnilla, tehtävänkuvien muutoksilla ja osa-aikaistamisilla.
Lopulliset päätökset valtioneuvoston ammatillista koulutusta koskevista leikkauksista ensi vuodelle varmistuvat joulukuussa.
Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77
17.6.2025
Tytti Savela-Rosti valmistui lähihoitajaksi ja haluaa tehdä ikäihmisten arjesta mielekästä.
Tytti Savela-Rosti valmistautuu iltavuoroon kotonaan Ranta-Hännilän kylällä Saarijärvellä. Edessä on vielä muutama työvuoro ikäihmisten hoivakodissa ennen kesälomaa.
Vastavalmistuneelle lähihoitajalle kesäloma onkin palkitseva ajatus, sillä edellisestä kunnon lomasta on monta vuotta aikaa.
– Olin maalimyyjänä rautakaupassa aina kesäisin monen vuoden ajan, hän kertoo.
Ei koskaan ei koskaan
Reilut pari vuotta sitten Savela-Rosti, 54, näki somessa ilmoituksen, joka alkoi houkutella. Hoivakoteja ylläpitävä Attendo haki oppisopimuskoulutukseen lähihoitajiksi haluavia.
– Olin joskus aikoinaan käynyt sosiaalialan valmentavan koulutuksen, ja se oli jäänyt kiinnostamaan. En kuitenkaan pitänyt itseäni niin ihmisläheisenä, että alkaisin tähän työhön, hän naurahtaa.
Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Muun muassa verhoilijan, ompelijan ja catering-alan töitä tehnyt Savela-Rosti pääsi koulutukseen ja innostui.
– Tein tehtäviä ahkerasti, joskus istuin 12 tuntiakin koneen ääressä, hän muistelee.
Tytti Savela-Rosti on viiden lapsen äiti ja yhden lapsen mummo, ja perhe-elämällekin piti jättää opintojen ohessa tilaa.
Hänen mielestään oppisopimuskoulutus on hyvä tapa päästä heti kiinni työhön.
– Olemme koko ajan mukana työvuoroissa, joten työhön pääsee tutustumaan eri tavalla kuin kuuden viikon harjoitteluissa, hän sanoo.
Sekään ei tietenkään ole huono juttu, että opintojen ajalta saa palkkaa.
Käytännössä opiskeluaika kului siten, että työtä Herajärven ikäihmisten palvelukodissa oli 80 prosenttia viikosta, ja opiskelua Poken Tarvaalan kampuksella noin kahtena päivänä viikossa.
Kaksi vuotta oli aikamoinen urakka, mutta lopussa hymyilyttää.
– Välillä tuntuu uskomattomalta, että valmistuin, ja vielä aika hyvillä papereilla, hän iloitsee.
Tytti Savela-Rosti kannustaa opiskelemaan lähihoitajaksi, jos ala yhtään kiinnostaa. Se avaa ovia moneen suuntaan, hän sanoo.
Hyvää arkea
Tytti Savela-Rosti huomasi pian, että hän on oikealla alalla. Mikä työssä iäkkäiden ihmisten kanssa on kiinnostavinta?
– Hyvinvointi ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Opiskeluaikana olen oivaltanut, kuinka nopeasti toimintakyky heikkenee, jos ihminen ei liiku. Se vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi tasapainoon.
Savela-Rostilla on aiheesta omakohtaistakin kokemusta, sillä ensimmäisenä opiskeluvuonna hän loukkasi polven eturistisiteen. Työn ja opintojen ohella piti kuntouttaa oma jalka kuntoon.
– Loukkaantumisen myötä huomasin, että kuntoutuminen vaatii paljon työtä minulta, saati sitten vanhukselta, hän kertoo.
Savela-Rostin mukaan hyvä arki hoivakodissa muodostuu perushoidon lisäksi mielekkäästä tekemisestä.
– Iso osa asukkaista on muistisairaita, mutta heidän kanssaan voi keskustella yllättävistäkin asioista. On mukavaa tietää asiakkaiden kiinnostuksen kohteita. Tunnistamme kasveja, pelaamme muistipelejä, muistelemme asioita ja järjestämme muuta virikettä, hän luettelee.
Savela-Rosti on iloinen hyvästä työyhteisöstä. Töihin on aina mukava mennä. Mutta voi olla, ettei opiskelukärpäsen purema jäänyt vielä tähän.
– Jatko-opiskelu on käynyt mielessä. Ehkä sosionomiksi tai sairaanhoitajaksi, hän mietiskelee.
Suosituimmat yhteishaun alat olivat sähkö-, maatalous- ja soteala
Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 12. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 361 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on hieman enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 359 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat sähkö-, maatalous- ja soteala.
Valittujen nimet julkaistaan torstaina 12.6. Poken verkkosivuilla www.poke.fi.
-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen.
– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Jatkuva haku TUVAan on 13.6.-27.7., sanoo Maarit Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 26.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.
Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat torstaina 7. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
19.3.2025
Poken yhteishaun hakijamäärä pysyi viime vuoden tasolla. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 675 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 373. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä. Toisen asteen yhteishaku päättyi tiistaina 18. maaliskuuta.
Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.
Hakijoita kiinnostivat tänä vuonna erityisesti maatalous-, sote-, sähkö- ja hiusala. Maatalous-, sote- ja hiusala kasvattivat eniten hakijoita viime vuoteen verrattuna. Sähköala on ollut jo pitkään yksi suosituimpia hakukohteita Pokella.
-Hienoa, että työvoimapulasta kärsivä sosiaali- ja terveysala kiinnostaa. Koko yhteishaun tulos on meidän kannaltamme hyvä. Olemme iloisia siitä, että ammatillinen koulutus kiinnostaa nuoria, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Maatalous- ja metsäala
houkuttelivat Tarvaalaan
Poken Saarijärven Tarvaalan toimipisteessä voi opiskella maatalous- ja metsäalaa sekä hyötyajoneuvomekaanikoksi. Tarvaalan kaikki alat olivat tänä vuonna suosittuja yhteishaussa.
-Nuoriosasteen koulutuksessa olemme saaneet hyviä tuloksia. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä ja uskon, että peruskoulussa oleville on valunut tietoa siitä, että pidämme opiskelijoista hyvää huolta, annamme hyvää opetusta ja myös käytännön tekemistä, jota nuoret kaipaavat. Lisäksi olemme aktiivisesti kertoneet yläkoululaisille opinnoista sekä ottaneet heitä tutustumaan Biotalouskampukseen, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.
Hän korostaa, että Keski-Suomessa, ja muuallakin maassa, on nyt ja tulevaisuudessa hyvin työpaikkoja maatalous- ja metsäalalla sekä erilaisten hyötyajoneuvojen kunnossapidon parissa.
-Metsää tarvitaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Metsä työllistää Keski-Suomessa ja sen asema näyttää hyvältä alueellamme. Uusia ammattilaisia tarvitaan toimialalle jatkuvasti muun muassa siksi, että aloilta eläköityy väkeä. Maatalousalalla on myös monenlaisia työmahdollisuuksia, vaikka tilojen määrä pieneneekin. Meidän koulutuksemme antavat laajat eväät ja paljon osaamista työelämään. Keski-Suomessa on monia yrityksiä, joiden palvelut ovat hyötyajoneuvojen parissa, ja nämä työllistävät hyvin, myös valtakunnallisesti, koska kalusto liikkuu ympäri maata. Meillä on Tarvaalassa vetovoimaiset tulevaisuuden alat ja opiskelijoita meille tulee laajasti ympäri maakuntaa, sanoo Janhonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden.
Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 12.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 26.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031
14.3.2025
Metsä-Multian oppimispolulla metsäalan opiskelija saa tukea, kannustusta ja harjoittelupaikan. Kun hommansa hoitaa hyvin, on työpaikka odottamassa. Samalla Metsä-Multia löytää itselleen osaavia tulevaisuuden työntekijöitä.
Metsä-Multia Oy on valtakunnan suurimpia yrityksiä metsäkoneurakoinnissa Keski-Suomessa. Yrityksen verkkosivuihin tutustuessa voisi kuitenkin kuvitella olevansa koulutuksen ja työhyvinvoinnin maailmassa. Metsä-Multian sivuilta nousevat esiin vastuullisuusraportti, läpinäkyvyys sekä sellaiset lauseet kuin ”Jokainen henkilö on arvokas sellaisena kuin on” sekä ”Työn- ja muun elämän yhteensovittaminen elämän eri tilanteissa on meille tärkeää”.
Kyseessä onkin siitä erikoinen metsäkonefirma, että sillä on oma koulutusohjelmansa, Metsä-Multian oppimispolku.
– Koneita kyllä riittää, mutta henkilöstö on meidän voimavaramme, asiakassuhteista ja henkilöstöstä vastaava johtaja Kai Laaja sanoo.
Kai (vas.) ja Aki Laaja ovat toisen polven metsäkonealan yrittäjiä. He arvostavat hyviä ja pitkiä työsuhteita ja ovat siksi valmiita panostamaan nuoriin oppimispolun avulla.
Hyvät kokemukset antoivat kannustusta polun jatkamiselle
Oppimispolku sai alkunsa vuonna 2017. Yrityksessä oli kova tarve työntekijöille, ja metsäalan opettajan Jouni Kauppisen avulla järjestetyn ”Training Campin” seurauksena taloon saatiin kymmenen uutta ammattilaista.
Hyvien kokemusten myötä perehdytys- ja koulutuskäytäntö jäi elämään, ja vuosien varrella polulla on astellut jo 18 opiskelijaa.
Heistä 15 on meillä töissä ja 17 on alalla, Kai Laaja kertoo. Yhteensä Metsä-Multialla on työntekijöitä 120.
Viime syksynä oppimispolulla aloitti multialainen Kalle Karja, 16. Hän tuli taloon yläkoulun tet-harjoitteluun ja sitä myöten kesätöihin. Syksyllä Karja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa.
– Tuntuu tosi hienolta ja ainutlaatuiselta mahdollisuudelta päästä mukaan, Karja sanoo tyytyväisenä.
Maatilan kasvatti Karja on tottunut puuhaamaan koneiden ja laitteiden kanssa, ja Fordillaan hän on esimerkiksi tehnyt peltotöitä sekä aurannut teitä 4H-yrittäjänä.
– Metsäalasta olen ollut kiinnostunut siitä lähtien kun isovanhempien tilalla tehtiin hakkuut, hän kertoo.
Kalle Karja opiskelee Pokella metsäenergian tuottajaksi.
Haussa hyvät tyypit
Oppimispolku tarkoittaa Kai Laajan ja toimitusjohtaja Aki Laajan mukaan sitä, että opiskelijalle tehdään Metsä-Multialla henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Siinä mainitaan esimerkiksi, missä asioissa hän tarvitsee ohjausta. Kokemusta ei tarvitse olla ennestään, päinvastoin.
– Haluamme tänne hyviä tyyppejä, nuorisoa tai alanvaihtajia, joilla on aidosti halua tulla alalle ja kehittyä. Ja jotka haluavat meille töihin, Kai Laaja sanoo.
Laaja painottaa, että opiskelija tulee työyhteisöön tasavertaisena työkaverina, joka saa harjaantua ammattilaisen työparina.
Metsä-Multialla on laskettu yhden palkkalistoille päätyvän opiskelijan kustannukseksi noin 20 000 euroa.
Investoinnin etuna on se, että esimerkiksi firmassa tehtävien harjoittelujen myötä opiskelija kasvaa sisään yritykseen ja on jo valmiiksi oppinut talon tavoille.
– Koneen käsittely opitaan koulussa tiettyyn pisteeseen asti. Haluamme panostaa tähän, jotta opiskelija oppii nopeammin keskimääräiselle tasolle, hän kertoo.
Opiskelijoilta yhteistyö edellyttää Laajan mukaan sitoutumista siihen, että kouluhommat sujuvat ja suuntana on työpaikka Metsä-Multialla.
Koneet ja metsäalan työt ovat kiinnostaneet Kalle Karjaa pienestä pojasta asti. Metsä-Multian oppimispolku on hänen mukaansa hieno ja ainutkertainen mahdollisuus.
Ammattilaiseksi kehittyy, kun kokemusta kertyy
Kalle Karja opiskelee ensimmäistä vuotta, joten pääpaino on kaikille yhteisissä YTO-aineissa, metsäalan teoria-aineissa ja esimerkiksi moottorisahojen käsittelyssä. Metsäkoneen käyttöä harjoitellaan simulaattorissa tai koulun konekentällä.
Alalla on käytäntönä, että valmistuva metsäenergian tuottaja ottaa ensin haltuun korjuuketjusta metsätraktorin eli ajokoneen.
– Ensin harjaannutaan rauhassa ajokoneeseen, viitisen vuotta. Hakkuukoneen kuljettajalla on oltava kokonaisuuksien hallintaa. Hänellä on työssään iso henkinen paine, sillä lakien ja asetusten lisäksi hänen on pystyttävä perustelemaan päätöksiään, Kai Laaja pohtii.
Eikä pelkkä tekninen osaaminen riitä. Metsän myynti on ainutlaatuinen tapahtuma, joka herättää omistajassa tunteita.
– Metsänomistajissa on monenlaisia persoonia, joten kuljettajalla on oltava sosiaalista silmää, Aki Laaja lisää.
Kalle Karja pohtii, että hyväksi konekuskiksi kehittyy kokemuksen myötä.
– Työmaat ovat erilaisia, pitää osata ajatella ja tehdä itse päätöksiä, hän toteaa.
Kalle Karja on työllistänyt itsensä 4H-yrittäjänä muun muassa auraamalla teitä Fordillaan.
Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on hyödynnetty Poken koulutuksia. Tärkeää on saada hajallaan oleva työyhteisö saman katon alle ja päivittää osaamista aika ajoin.
On laskiaistiistai, ja Äänekosken Ateriapalvelukeskus Lipstikassa on aamutuimaan keitetty hernekeittoa lähes koko kaupungin jälkikasvulle. Jotta yhteensä 3 300 nälkäistä päiväkotilaista, koululaista ja lukiolaista saa vatsansa täyteen, tarvitaan isoja kauhoja ja kattiloita. Kun sopat on keitetty, hernekeittoa lähtee kuljetukseen kaupungin eri kulmille kouluihin ja päiväkoteihin.
Ruoka-annokset valmistaa Lipstikan 15 henkilön tiimi, mutta ruuan jakamiseen kouluilla ja päiväkodeissa tarvitaan paljon enemmän henkilökuntaa.
Ruokapalvelupäällikkö Raija Sällinen kertoo, että työntekijöitä on yhteensä 43. Jos joku jakelukeittiöissä sairastuu, Lipstikasta lähdetään apuun. Hernekeittoa keittämässä ollut Minttu Nieminen singahtaakin kahvitauon jälkeen Suolahden yhtenäiskoululle lisäkäsiksi.
Minttu Nieminen ja Konsta Jääskeläinen ovat kuumavuorossa ja keittävät päivän hernekeiton.
Laajalle levinnyt porukka saman katon alle
Ison, hajallaan olevan joukon saaminen yhteen on haaste. Ruokapalveluissa työskennellään työyhteisöissä, joissa on useampi työntekijä ja pienemmissä yksiköissä työskennellään yksin.
Tarve kuunnella henkilökunnan toiveita sai Raija Sällisen ottamaan yhteyttä Poken työelämäpalveluihin, ja viime vuonna henkilökunnalle toteutettiinkin useita räätälöityjä koulutuksia juuri oman väen tarpeisiin.
– Meillä on aina osa porukasta erillään muista, ja sen vuoksi on tärkeää että kokoonnutaan yhteen vaihtamaan ajatuksia. Se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, Sällinen sanoo.
Koulutusten sisältöinä ovat olleet esimerkiksi toimiva työyhteisö, asiakaspalvelu sekä työyhteisön monipuolisuus ja yhteisöllisyys. Myös excelin käyttöön on saatu oppia.
Kokemukset koulutuksista ovat olleet hyvin myönteisiä. Tehtävät ovat käytännönläheisiä ja asioista puhutaan ymmärrettävästi. Eija Tornikosken mielestä kouluttautuminen on tärkeää ja osaamista on päivitettävä aika ajoin.
– Aina saa uusia ajatuksia ja eri näkökulmia omaan tekemiseen. Se on tärkeää ja opettavaista, hän sanoo.
Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki kertoo koulutuksista
– Usein koulutuksia järjestetään ensin esihenkilöille ja sitten työntekijöille. Nyt on haluttu tietoisesti tehdä juuri toisinpäin, ja se on hyvä juttu, Kirsi Lähteenmäki sanoo.
Esimieskoulutusta toteutetaan mm. henkilöstön koulutuksissa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta, sekä muiden tiedossa olevien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.
Lipstikan esihenkilö Kirsi Lähteenmäki iloitsee siitä, että koulutuksia on lähdetty toteuttamaan ensin työntekijöille ja vasta sitten esihenkilöille.
Kouluttautuminen tukee hyvinvointia
Suurtalouskeittiössä työskentelee monenlaisia ihmisiä eri taustoilla. Kirsi Lähteenmäen mielestä on erittäin tärkeää ymmärtää toisen työtä ja tuntea oma porukka. Näin työt sujuvat hyvin.
– Täällä ollaan samassa sopassa kukin omalla persoonalla maustettuna, hän nauraa.
Raija Sällinen näkee kouluttautumisen tärkeänä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Poke läheisenä yhteistyökumppanina on joustava, laadukas ja kilpailukykyinen.
– Henkilöstö on pääoma meidän toiminnallemme. Haluamme pitää henkilöstön hyvinvoinnista huolta, Sällinen summaa.
Jonna Syngelmä kerää maitotuotteita koulun tilaukseen.
Kiinnostuitko henkilöstösi kouluttautumisesta? Lue lisää ja ota yhteyttä työelämäpalveluihimme, niin suunnitellaan teidänkin työyhteisöllenne innostava koulutus!
26.2.2025
Terno Lindemania ohjaa mielenterveys- ja päihdetyöhön halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä.
Merkonomiksi Pokelta valmistunut Terno Lindeman, 24, on nyt uusien opintojen äärellä. Hän aloitti syksyllä lähihoitajan opinnot, ja suuntautumisvaihtoehtokin on jo selvillä: mielenterveys- ja päihdetyö.
Uudelle alalle äänekoskelaisen Lindemanin vei halu auttaa ihmisiä. Hän toimii aktiivisesti helluntaiseurakunnassa ja esimerkiksi vetää nuorten iltoja. Lindeman kertoo, että halu opiskella lähihoitajaksi heräsi hiljalleen tämän kokemuksen kautta.
– Olen nähnyt, että nuorilla on mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä haasteita. Toivon, että voisin auttaa heitä, hän sanoo.
Lindemanilla on lähipiirissään muitakin lähihoitajia, jotka ovat kannustaneet alalle.
– Olen kuullut tutuilta kehuja ammatista ja tuntui, että tämä on mun juttu, hän sanoo.
Terno Lindeman saa kehuja Lounatuulen asukkaalta Uno-pelin tuoksinassa.
Apuna arjen askareissa
Ensimmäinen harjoittelupaikka järjestyi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikkö Lounatuulesta Äänekoskelta.
– Jännitin aluksi, millainen paikka se on. En aikaisemmin tiennyt, että sellaista on edes olemassa. Mutta turhaan jännitin, ihan älyttömän kivaa on ollut, Lindeman kehuu.
Lounatuulessa asukkaat asuvat omissa kodeissaan, mutta ruokailevat ja viettävät myös aikaa yhteisissä tiloissa.
– Työ on ohjauksellista. Autamme asukaita arjen askareissa, esimerkiksi siivoamisessa ja pyykkien laittamisessa. Lääkkeet jaetaan toimistossa. Asukkaille järjestetään myös kaikenlaista viriketoimintaa.
Lindeman saakin Uno-pelin tuoksinassa asiakkaalta kehuja siitä, kuinka mukava tyyppi hän on.
Haastatteluhetkellä kuuden viikon harjoittelu on alkuvaiheessa, ja Lindeman arvostaakin sitä, ettei oppimisessa ole kiireen tuntua.
– Täällä annetaan opiskelijalle tilaa opetella kaikkea uutta, hän kiittelee.
Terno Lindemanilla on takanaan muutamia merkityksellisiä kohtaamisia, jotka vahvistivat hänen haluaan lähteä lähihoitajan opintoihin. Työ on varmasti raskasta, mutta myös palkitsevaa, hän arvelee.
Itseään voi haastaa
Lindeman tietää, että opinnoissa joutuu välillä astumaan epämukavuusalueelle ja haastamaan itseään. Jos ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut joitakin hoidollisia toimenpiteitä, se saattaa etukäteen jännittää.
– Silloin voi miettiä, mikä motivoi tekemään asiaa. Jos itse olisi siinä tilanteessa, miten haluaisin, että minut kohdataan, hän pohtii.
Merkonomin koulutuksesta ja työkokemuksesta on myös apua lähihoitajan työkentällä. Valmistumisensa jälkeen Lindeman ehti tehdä töitä esimerkiksi vartijafirmassa, puhelinmyynnissä, Valiolla sekä perheen autoliikkeessä.
– Ihmisten kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys ovat asioita, joita tarvitaan molemmissa, hän sanoo.
Ehkä aikaisemmasta opiskelusta on hyötyä myös lääkelaskujen opiskelussa? Niitä Lindeman suorastaan odottaa.
– Mietin, että miten suoriudun lääkepuolesta. Mutta tykkään haastaa itseäni, asenne on semmoinen, että mennään esteistä läpi, hän sanoo.
Kiinnostuitko lähihoitajan opinnoista? Lue lisää ja hae mukaan!
18.2.2025
Poken opit veivät Otso Iso-Kungaksen Metsä Groupille kesätöihin, ja hän jäi sille tielleen. Poke ja Metsä Group tekevät tiivistä yhteistyötä uusien ammattilaisten kouluttamiseksi.
Otso Iso-Kungas on tyytyväinen työhönsä ja oppisopimuskoulutukseensa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan talteenoton osastolla. Vajaat kaksi vuotta sitten prosessinhoitajaksi Pokelta valmistunut Iso-Kungas, 28, iloitsee ison talon työmahdollisuuksista sekä hyvästä työporukasta.
Aina näin ei ole ollut.
– Minulla ei ollut peruskoulun jälkeen minkäänlaista ajatusta, mitä haluaisin tehdä. Opiskelin Kokkolassa rakennusalaa ja päädyin ovi- ja ikkunatehtaalle töihin, sanoo Kannuksesta kotoisin oleva Iso-Kungas.
Aika pian alkoi kuitenkin tuntua siltä, että jotain muuta pitäisi keksiä. Sitten asiat ratkesivat paremmin kuin hyvin.
– Tapasin nykyisen avovaimoni, joka on Keski-Suomesta kotoisin. Päätin hakea Pokelle opiskelemaan prosessiteollisuuden linjalle ja pääsin.
Otso Iso-Kungas kiinnostui opiskelujen ja kesätyön aikana sellun valmistuksesta, ja siitä tulikin hänelle vakituinen työ.
Sellun valmistus on Otson alaa
Aluksi oma tontti piti ottaa haltuun monella tavoin.
– Ensimmäisenä vuonna en tiennyt sellun valmistuksesta mitään, hän muistelee.
Opinnot veivät kuitenkin mennessään. Sellun valmistus alkoi kiinnostaa kartongin ja paperin valmistusta enemmän, ja viimeistään kesätyö Metsä Groupilla sai Iso-Kungaksen todella innostumaan alasta. Valmistumisen jälkeen hän saikin jatkaa töitä tutussa työpaikassa.
– Sille tielle jäin, hän toteaa tyytyväisenä.
Otso Iso-Kungas muutti Äänekoskelle ja pääsi opiskelujen kautta Metsä Groupille töihin. Intoa opintoihin riittää vieläkin.
Lisäkoulutusta oppisopimuksella
Aluksi Otso Iso-Kungas teki töitä biotuotetehtaan massatehtaalla, mutta siirtyi talteenottoon vuonna 2023. Talteenotossa kirjaimellisesti otetaan talteen sellun keittämisessä muodostuvat kemikaalit. Työhön kuuluu monia kemiallisia prosesseja, ja niiden hallinta, ohjaaminen sekä valvonta ovat prosessinhoitajien vastuulla.
– Olen tykännyt talteenotosta. Se on vähän laajempi alue kuin massatehdas, joten vaihtelua on enemmän, Iso-Kungas kertoo.
Hän tykkää myös siitä, että kahdentoista tunnin työvuoroihin mahtuu monenlaisia asioita.
– Prosessia valvotaan ja ohjataan ohjaamon näytöltä. Työhön kuuluu kunnossapitoa ja huoltamista. Jos tulee vaikka laiterikko, turvalukitus kytkeytyy päälle ja siitä alkaa uusi prosessi, jota sitten ratkotaan, hän kertoo.
Työ tuntuu mielenkiintoiselta, sillä uutta opittavaa tulee jatkuvasti.
– Tekemällä oppii. Tehtaalla voi tulla vastaan erikoinen tilanne, jota ei ole tapahtunut kymmeneen vuoteen. Silloin pitää vain yrittää ratkaista ongelma, hän kertoo.
Parhaillaan Iso-Kungas opiskelee oppisopimuksella sellunvalmistuksen ammattitutkintoa.
Jatkotutkintoa varten pitää osata laajasti sellunvalmistuksen prosessia. Opiskeluun kuuluu myös oman tehtaan esittely sekä esimerkiksi hydrauliikan ja pneumatiikan lyhyet kurssit.
– On vuosien prosessi oppia kaikki. Mutta täällä on hyvä, että kokeneemmat opettavat. Sitten kun osaa jonkin asian viimeisen päälle hyvin, voi miettiä muitakin tapoja suorittaa jokin tietty tehtävä, hän kertoo.
Alaa harkitsevia Iso-Kungas kannustaa hakeutumaan prosessiteollisuuden piiriin.
– Asenne ratkaisee. Kun teet työsi tunnollisesti ja kunnolla, sinut kyllä huomataan, hän rohkaisee.
Entä missä Iso-Kungas näkee itsensä viiden vuoden kuluttua?
– Kyllä minä näen itseni täällä Metsä Groupilla, hän sanoo.
Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkaa 18. helmikuuta ja päättyy 18. maaliskuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokessa on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.
Tänä vuonna Pokella on kaksi uutuutta:
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa elokuussa aloittavat opiskelijat valmistuvat hyvinvointiteknologia-asentajiksi. Erilaisen hyvinvointiteknologian tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnan määrä pienenee. Siksi myös hyvinvointiteknologian asentajia tarvitaan esimerkiksi sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja yksityisiin turva-alan yrityksiin.
Olemme lisänneet Äänekoskella sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kymmenen paikkaa. Tarjoamme osalle opiskelijoille uutuutena erikoistumista tuuli- ja aurinkovoimaloiden asennukseen, korjaukseen ja huoltoon. Opiskelu tapahtuu uudessa WindSoLab-oppimisympäristössä, joka valmistui Äänekosken Piilolan kampukselle tämän vuoden alussa.
-Tämä on ainutlaatuista koulutusta valtakunnallisestikin ja hienoa, että voimme nyt tarjota tätä mahdollisuutta myös nuorille yhteishaussa, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Aloituspaikkoja lisätään myös hyötyajoneuvomekaanikkokoulutukseen Saarijärvellä ja logistiikka-alalle Laukaassa.
Laukaassa rakennus- ja logistiikka-alan opiskelijat pääsevät aloittamaan elokuussa uusissa hienoissa tiloissa. Koulunmäen koulukeskuksen alueelle valmistuu Poken opiskelijoiden itse rakentama puukoulu rakennusalan opiskelijoille ja Rokkakankaan teollisuusalueelle valmistuvat uudet tilat logistiikan opiskelijoille.
Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen, järjestetään TUVA-koulutusta Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
-Meillä TUVA-koulutus on vakiintunut kolmelle paikkakunnalle ja se on osoittautunut hyväksi ja tarpeelliseksi koulutukseksi niille nuorille, jotka tarvitsevat lisää aikaa pohtia ammatinvalintaa ja vahvistaa opiskelutaitojaan, sanoo Maarit Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan muun muassa ammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus.
Viime kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718
30.1.2025
Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoi juhlapuheessaan WindSoLabin avajaisissa, että WindSoLab-koulutushankkeella on mahdollisuus kehittyä Suomen parhaaksi.
Rydman sanoi, että Keski-Suomi on tärkeä alue Suomen hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtymisessä ja Pokella on tärkeä rooli tässä kehityksessä.
Uuden WindSoLab-osaamiskeskittymän avajaisia vietettiin juhlavasti keskiviikkona 29. tammikuuta. Lähes 1,4 miljoonan euron hanke on Poken historian suurin ja sen tavoitteena on kouluttaa aurinko- ja tuulivoimaloiden huolto- ja kunnossapidon ammattilaisia.
Rydman sanoi myös, että hanke on kansainvälisestikin ajankohtainen.
– Puhdas siirtymä on noussut maailmanlaajuisesti yhdeksi tärkeimmistä teollisuuspoliittisista kysymyksistä. Monet maat kilpailevat alan investoinneista.
Rydman totesi, että WindSoLab-hanke tuottaa osaajia, jotka pystyvät vastaamaan puhtaan teollisuuden haasteisiin.
– Keski-Suomi on tärkeä alue Suomen hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtymisessä ja täällä on loistavat mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä. Keski-Suomessa on vahvaa osaamista ja innovaatioita uusiutuvan energian teknologioissa.
Rydmanin mukaan Keski-Suomessa on vahva perinne oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä.
– Puhdas siirtymä vaikuttaa yritysten osaamistarpeisiin ja työvoiman kysyntään. Osaavan työvoiman saatavuus onkin usein kriittinen tekijä teollisuuden uusiutumiselle ja uusille investoinneille.
– Tarvitsemme tulevaisuudessa käytännönläheisiä monitaitureita. Lisäksi tarvitaan syvempään ymmärrystä siitä, miten uusia teknologioita voidaan soveltaa. Näillä aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta.
Rydmanin mukaan vuoteen 2035 mennessä tarvitsemme 200 000 uutta ammattilaista.
– Tulevaisuudessa koulutusta pitää suunnata toimialakohtaisiin tarpeisiin. Tässä korostuu myös paikallisten yrityspalveluiden rooli. Työmarkkinoilla on kasvava tarve asiantunteville huolto- ja kunnossapitoammattilaisille, jotka pystyvät toimimaan uudenlaisella energiasektorilla. Näen, että Poke voi kehittyä alallaan jopa Suomen parhaaksi, sanoi Rydman.
Avajaisissa puhui myös Keski-Suomen Liiton kehittämispäällikkö Outi Leppäkangas. Hän kiitteli rahoittajan edustajana Pokea hyvin käynnistetystä WindSoLab-hankkeesta.
-Kiinnostus on ollut laajaa. Sen näkee pilottikoulutuksen hakijoista, joita oli Äkäslompolosta Hankoon, hän sanoi.
WindSoLab-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Olavi Piispanen (vas.), projektipäällikkö Seppo Pietarila, projektiasiantuntija Antero Leppänen ja XR-asiantuntija Katja Huttunen luotsaavat Äänekoskella uutta osaamiskeskittymää.
Nuori, kiinnostuitko alasta? Lue lisää ja hae mukaan yhteishaussa 18.2.-18.3.2025
WindSoLab-hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto, joka myönsi osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä syksyllä 2023. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.
WindSoLab-hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita.
Tavoitteena on myös tukea uusiutuviin energiatuotantomuotoihin siirtymistä ja niihin liittyvää yritystoimintaa sekä edistää maakunnan hiilineutraaliustavoitteiden täyttymistä.
Lisäksi tavoitteena on laajentaa ja monipuolistaa POKEn oppimisympäristöjä vastaamaan tämän toimialan ja alueen yritysten osaamistarpeita.
Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 738 7285
Poke on mukana ensimmäistä kertaa järjestettävässä, valtakunnallisessa Ammattiosaamisen päivässä, jota vietetään perjantaina 31. tammikuuta. Päivän aikana nostetaan esiin ammatillisen koulutuksen merkitystä ja juhlistetaan ammattiosaajia sekä ammattiin opiskelevia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. Opetusministeri Anders Adlercreutz toimii Ammattiosaamisen päivän suojelijana. Päivän organisoijana toimii AMKE.
Päivään on ilmoittautunut 90 ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muita ammatillisen koulutuksen piirissä toimivia organisaatioita.(Ja lisää ilmoittautumisia tulee koko ajan).
Päivän aikana on luvassa lukuisia erilaisia toimia, esimerkiksi:
Somepostaukset ja videot: Julkaistaan opiskelijatarinoita, osaamisen videoita ja blogikirjoituksia eri somekanavissa.
Kirjoitukset ja kolumnit: Julkaistaan rehtorin tai toimitusjohtajan kirjoituksia ja kolumneja.
Tapahtumat ja tilaisuudet: Järjestetään rekrytapahtumia, työelämäfestareita, avoimia ovia ja messuja.
Yhteistyö ja verkostoituminen: Järjestetään tilaisuuksia, joissa opiskelijat ja työelämä kohtaavat.
Koulutusalojen esittelyt: Esitellään eri koulutusalojen toimintaa ja opiskelijoiden arkea.
Kampanjat ja kilpailut: Kannustetaan opiskelijoita ja henkilöstöä jakamaan omia tarinoitaan ja osallistumaan kilpailuihin.
Ammattiosaamisen päivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden nostaa esiin ammattiosaamisen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyttä ja juhlistaa niitä osaajia, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea.
Yhteinen viestimme kuuluu näin: Ammattiosaajat tekevät tulevaisuuden – juhlistetaan osaamista yhdessä!
Me julkaisemme eri kanavilla inspiroivia opiskelijatarinoita. Seuraa some-kanaviamme!
21.1.2025
Erä- ja luonto-oppaiden koulutus loppuu Saarijärvellä
Hallituksen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden seurauksena luontoalan ammattitutkintoon johtava koulutus lopetetaan toistaiseksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa.
Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi
Lue lisää
Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!
”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.
Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista
Revontulet loistavat Pöyrisjärven erämaan yössä. Kuvassa yksi oppilaitoksen teltoista, joita voi lainata vaelluksille.
Syksyn 2024 rinkkavaellus suuntautui Pöyrisjärven erämaa-alueelle Norjan rajan läheisyyteen. Kuvassa päiväretkeillään ilman rinkkoja upealla Buolžžat-harjualueella.
Keväisin uppoudutaan villiyrttien maailmaan: päivän kestävällä tehokurssilla kerätään yrttejä ja kokkaillaan niistä herkullinen ateria. Ajatuksena on inspiroitua ottamaan yrtit käyttöön jatkossa niin arjessa kuin retkilläkin.
Etelä-Savon metsien ja soiden keskellä kiemurteleva Naarajoki tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä myös aloittelevan melojan kokemaan erämaatunnelmia. Virtapaikat ovat maltillisia, mutta kalastus- ja melontatunnelmat huippua!
Kevään 2024 talvivaellus suuntautui Tuntsan erämaa-alueelle. Viikon kestävän vaelluksen aikana päästiin myös vierailulle Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden hallinnon alla toimivalle Värriön tutkimusasemalle.
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.
Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.
Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.
Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.
Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.
Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.
Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.
Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.
Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.
Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.
Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.
Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.
Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.
Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.
Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.
Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.
Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.
Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.
Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.
Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!
20.1.2025
Poke järjestää Taitaja9-aluekilpailut torstaina 13. helmikuuta Äänekosken Piilolan kampuksella. Taitaja9-kilpailut on tarkoitettu peruskoulun 7.-9.-luokkalaisille. Aluekilpailussa kisaa yhteensä 16 joukkuetta, jotka ovat päässeet omista paikalliskilpailuistaan jatkoon Keski-Suomen alueelta.
Poken järjestämistä paikalliskilpailuista aluekilpailuun tulee kolme joukkuetta Viitasaarelta ja kolme Äänekoskelta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian järjestämistä paikalliskilpailuista aluekilpailuun osallistuu kolme joukkuetta Jämsän alueelta ja seitsemän joukkuetta Jyväskylän alueelta. Kussakin joukkueessa on kolme jäsentä.
Aluekilpailussa joukkueet kisaavat nokkeluutta ja kädentaitoja vaativissa erilaisissa tehtävissä. Kaksi parasta joukkuetta pääsee valtakunnalliseen finaaliin, joka pidetään Turussa 6.-7. toukokuuta. Samassa yhteydessä Turussa järjestetään ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2025 -kilpailut.
-Taitaja9-kilpailuilla halutaan tehdä tunnetuksi ammatillista koulutusta peruskoulun yläkoululaisille. Tarkoitus on, että aluekilpailu on mukava ja innostava päivä yläkoululaisille ja että heille tulee onnistumisen kokemuksia. Kaiken kruunaa kahdelle joukkueelle finaalireissu valtakunnalliseen tapahtumaan Turkuun. Se on ollut vuosittain innostava matka, vähän niin kuin luokkaretki tai palkintomatka, sanoo opiskelijapalveluvastaava Kimmo Raitio Pokelta.
Poke järjestää aluekilpailut yhteistyössä Gradian kanssa.
Aluekilpailujen järjestämisvastuu on kiertävä Keski-Suomessa ja ne järjestetään vuoron perään Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella.
9.1.2025
Poken opiskelijat kertovat työharjoittelustaan Metsä Groupin Äänekosken tehtailla
Tiia Huuskonen on ollut työharjoittelussa biotuotetehtaalla korjaamolla.
”Tarkoitus ei ole laittaa harkkareita siivoamaan nurkkia vaan tekemään oikeita töitä. Tiia on täällä treenaamassa sekä oppimassa työelämän juttuja ja on kyllä pärjännyt hienosti.”
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan aluekunnossapitoinsinööri Timo Borovkoff antaa vilpittömät kehut korjaamolla kaksi kuukautta työharjoittelussa olleelle Tiia Huuskoselle. Pokella toista vuotta kone- ja tuotantotekniikkaa opiskeleva Huuskonen on yksi lukuisista nuorista osaajista, joiden harjoittelu Metsä Groupin Äänekosken tehdasalueella päättyi juuri ennen joululomaa.
”On ollut tosi kivaa ja on saanut tehdä monenlaisia hommia. Ei oikeastaan ole mitään moittimista. Työkaverit on olleet mukavia, on otettu hyvin vastaan, opastettu ja perehdytetty. Miksipä tätä ei tekisi tulevaisuudessa ihan työkseen”, Huuskonen hymyilee.
Ensimmäistä työharjoitteluaan Metsällä suorittanut Huuskonen pääsi raaputtamaan Äänekosken tehdasalueen toiminnan pintaa syksyllä 2023, kun hän osallistui 1 300 muun ihmisen tavoin avoimet ovet -tapahtumaan. Työharjoittelussa arki porttien sisäpuolella on kuitenkin avautunut aivan uudella tavalla.
”Kaikki täällä on niin isoa. En ajatellut, että koneet on näin suuria. Esim. kuivaamo on valtava ja kokonaisuutena pelkästään biotuotetehtaan alue on tosi laaja.”
Työharjoittelijat kulkevat aina jonkun kokeneemman työntekijän matkassa, mutta eivät suinkaan vain seuraa sivusta muiden työntekoa. Huuskonen on esimerkiksi kunnostanut laitteita korjaamolla, ollut huoltopäivinä mukana kentällä ja tehnyt ennakkohuoltoja. Onpa hän ehtinyt tehdä yhden näytönkin opintoihinsa harjoittelun aikana. Jatkosta hänellä on selvä visio.
”Jokaisesta vuorosta on tullut kehuja, että ovat olleet reippaita, aktiivisia ja oma-aloitteisia. Heti ensimmäisenä työpäivänä tulivat paikalle reippaasti tervehtien ja tutustumaan ihmisiin. On kyllä ollut mukava opastaa heitä. Hienosti ovat hoitaneet hommansa.”
Kuten Äänekosken kartonkitehtaan osastoinsinööri Anna Maukosen kuvailusta yllä voi päätellä, nuorten osaajien työharjoittelu ei ole sujunut hullummin kartonkitehtaankaan puolella. Prosessiteollisuutta Pokella opiskelevat Tytti Kananen, Antto Mäntynen, Alica Tapper ja Arttu Vertainen työskentelivät 10 viikon harjoittelunsa aikana sekä kartonkikoneella että arkittamossa.
”Hyvin on mennyt! Työyhteisö on ollut mukava, ja se on kiva, että pääsee oikeasti tekemään kaikkea”, Alica Tapper kertoo.
”Minäkin olen kyllä tykännyt. Parasta on ollut se, että omat mielikuvat työstä on täsmänneet. Tämä on ollut ihan oman tuntuista hommaa”, Tytti Kananen toteaa.
Kananen, Mäntynen, Tapper ja Vertainen ovat kaikki kolmannen vuoden opiskelijoita ja valmistumassa keväällä. Vaikka työharjoittelu Metsällä oli jokaiselle ensimmäinen laatuaan, erityisesti Äänekoskella asuvilla Alicalla ja Artulla oli etukäteen varsin hyvä käsitys, minkälaiseen paikkaan olivatat työharjoitteluun tulossa.
”No joo, mulla on isä täällä töissä ja Alicalla äiti. Samalla kyydillä sitä ollaan isän kanssa kohta töistä pois lähdössä”, Arttu Vertainen myhäilee ja jatkaa sitten omasta harjoittelukokemuksestaan.
”Koulussa mua vielä hieman epäilytti, onko tämä itselle oikea ala. Harkka on osoittanut, että kyllä on.”
Antto Mäntynen on samoilla linjoilla kavereidensa kanssa. Myös hän kertoo harjoittelun sujuneen kaikin puolin hienosti ja kehuu kokeneempia työntekijöitä niin koneella kuin arkittamossa.
”On saatu tehdä asioita ja meihin on luotettu. On ollut myös helppo mennä kysymään, jos on tarvinnut apua. Ja aina on apua saanut.”
Kun keväällä Pokelta valmistuvalta nelikolta tiedustellaan, kuinka moni heistä aikoo hakea kesätöitä Metsältä, on reaktio välitön. Jokaisen käsi nousee saman tien pystyyn.
”Tulevaisuuden osaajien varmistaminen on aivan oleellista Metsä Groupille”
Opiskelijoiden työharjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi opiskelijoille itselleen myös Metsä Groupille. Äänekosken tehdasalueella käy Poken lisäksi harjoittelijoita useista muistakin oppilaitoksista.
Lokakuun ja joulukuun 2024 välisenä aikana Äänekosken kartonkitehtaalla oli yhteensä kuusi harjoittelijaa. Tytti Kananen, Antto Mäntynen, Alica Tapper ja Arttu Vertainen ovat Poken prosessiteollisuuden kolmannen vuoden opiskelijoita. Pokelta harjoittelussa on ollut myös 17-vuotias kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Kosti Kemiläinen. Gradialta harjoittelussa on ollut sähkö- ja automaatioalan ensimmäisen vuoden opiskelija Daniel Pollari. Biotuotetehtaalla harjoittelijoita oli loppuvuonna neljä. Tiia Huuskonen,Tuomas Hämäläinen, Eemeli Sänkiaho ja Eino Taipale ovat kaikki Poken opiskelijoita.
”Oppilaitosyhteistyö ja tulevaisuuden osaajien varmistaminen on aivan oleellista Metsä Groupille. Me haluamme tuoda opiskelun ja työelämän lähelle toisiaan, eli tuoda työelämälähtöisyyttä opintoihin ja näyttää meidän arkea nuorille osaajille. Opiskelijat ovat antaneet palautetta, että tämä konkretisoi hyvin sitä, mitä se työelämä oikeasti on. Opiskelijoiden palaute on meille äärimmäisen arvokasta ja sitä kuunnellaan herkällä korvalla”, kertoo kartonkitehtaan henkilöstöpäällikkö Reetta Punta.
Teksti ja kuvat: Henri Berg
7.1.2025
Pokella opiskelee paljon metsureiksi haluavia. Piia Piilonen innostui alasta häälahjan saatuaan, ja Tommi Pahkala haluaa ymmärtää omaa metsäänsä.
Piia Piilonen on kasvanut maalla Saarijärven Lannevedellä, ja taimien istutus on hänelle tuttua puuhaa jo nuoruudesta. Kun Piia ja hänen puolisonsa saivat häälahjaksi metsää muutama vuosi sitten, kiinnostus metsänhoitoon heräsi uudella tavalla.
– Olimme muuttaneet takaisin kotiseudulle ja tiesimme, että vanhaan metsään on hakkuita suunnitteilla. Menin käymään metsänhoitoyhdistyksellä, sillä halusin ymmärtää enemmän. Sitten se alkoi oikeasti kiinnostaa, hän kertoo.
Piilosen nykyään 4- ja 6-vuotiaat pojat olivat tuolloin pieniä, ja kotihoidontuki oli loppumassa.
– Tiesin, että töitä olisi, mutta en halunnut kolmivuorotyöhön pienten lasten kanssa, lähihoitajaksi aikaisemmin valmistunut Piilonen, 28, kertoo.
Niinpä hän tarttui raivaussahaan ja aloitti metsäalan opinnot Pokella Tarvaalassa. Aluksi suunnitelmissa oli käydä vain Pikaväylä metsuriksi -koulutus, johon kuuluu kaksi tutkinnon osaa.
– Hurahdin, ja päätin käydä koko koulutuksen, hän kertoo.
Piia Piilonen nauttii itsenäisestä työstä ulkoilmassa. Työpäivän aikana hän kuuntelee äänikirjoja ja yrittää muistaa juoda vettä riittävästi.
Omassa tahdissa
Ensimmäinen kevät oli Piilosen mukaan pääosin teoriaopintoja, ja kesällä hän aloitti palkallisen harjoittelun Saarijärven metsänhoitoyhdistyksellä. Ja hups, hän jäi sille tielleen!
Metsuri-metsäpalvelun tuottajan työhön kuuluu vuodenaikojen mukaan taimikonhoitoa, istutusta, ennakkoraivausta sekä nuoren metsän hoitoa ja kunnostusta. Opinnoista on Piilosella jäljellä käytännössä yhteiset tutkinnon osat eli yto-aineet.
– Vien aamulla lapset hoitoon ja saan periaatteessa mennä metsään omien aikataulujen mukaan. Tykkään siitä, että työ on itsenäistä ja saan itse päättää, miten haluan tehdä. Kesän kuumimpina jaksoina tein töitä yöllä, Piilonen kertoo.
Hänen mukaansa raivaussahan työn jälki on palkitsevaa. Metsuri ei suinkaan vedä kaikkea sileäksi, vaan luonnon monimuotoisuudelle täytyy jättää tilaa.
– Raivattavaan alaan jätetään riistatiheikköjä linnuille esimerkiksi kaatuneiden puiden ympärille. Palstalla mitataan koealoja eli on jätettävä tietty määrä puita pystyyn hehtaaria kohden.
Metsurilla pitää olla hyvä fyysinen kunto, jotta raivaussaha pysyy liikkeessä 6-7 tuntia päivässä.
– Pitäisi kuitenkin venytellä, sillä työasento on yksitoikkoinen. Istuttamisen olen opetellut alusta asti molemmilta puolilta.
Vaihtelevaa liikettä Piilonen saa poikiensa kanssa touhutessa sekä tallitöissä. Kotona Kyyrän kylällä asustaa ihmisten lisäksi kolme hevosta ja poni, neljä lammasta, kissa, koira ja lauma kalkkunoita.
Tommi Pahkalan toi Poken metsäalan opintoihin kiinnostus oman metsän hoitamiseen. Autokorjaamossa työskentelevä Pahkala valitsi metsäenergian tuottajan suuntauksen, jossa keskitytään metsäkoneen sekä ajokoneen kuljettamiseen ja huoltoon.
– Aikanaan kun opiskelin nykyiseen ammattiin, metsäpuoli oli myös harkinnassa. Sen aika tuli nyt, Pahkala, 42, sanoo. Opinnot alkoivat tämän vuoden tammikuussa.
Konepuolen sisällöt eli huolto ja korjaaminen ovat asioita, joissa petäjävetisellä Pahkalalla on kovasti hyötyä päivätyöstään autokorjaamolla. Hän on saanut myös hyväksiluettua joitakin aikaisempia suorituksia, esimerkiksi ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä direktiivikoulutuksia. Mutta uuttakin opinnoista on löytynyt.
– Luonnonhoitokortin suorittaminen avarsi ajattelua paljon, puulajeja ja kasveja katsoo eri kulmasta. Metsässä kävelee nyt vähän eri silmin ja miettii, mikä on metsäluonnon hoidossa tärkeää, hän kertoo.
Metsäkoneen ohjaamoon hän on myös kiivennyt ensimmäistä kertaa.
– Ensin harjoitellaan simulaattorissa luokassa, ja vasta sitten oikealla koneella. Kuljettajalla on iso vastuu koneella liikkuessaan, sillä metsä on omistajalle arvokas ja tärkeä asia, hän pohtii.
Pahkalalla ei ole mielessä alanvaihto, enemmänkin lisäoppi ja itsensä sivistäminen.
– Urakoilla ollaan yksin ja kaikenlaisissa olosuhteissa kelien armoilla. Metsäkoneen kuljettajana tekee työtä, jossa pitää pärjätä itsensä kanssa, hän sanoo.
Language
Etsi sivustolta
