Katja Laine halusi vaihtaa alaa. Hän sukelsi keittiöön ja suoritti kokin opinnot pikavauhtia

Poken Piilolan keittiössä valmistaudutaan iltaan. Parin tunnin kuluttua tarjoillaan illallista monelle kymmenelle nuoriso-ohjaajalle, ja ruuan valmistavat ja tarjoilevat oman koulun kokkiopiskelijat, kuinkas muuten.

Katja Laine, 48, pyöräyttää kanafileitä tottunein ottein, tarkistaa lämpötilan ja lisää ripauksen timjamia pannuun. Hän on juuri valmistumassa kokiksi, puolentoista vuoden tiiviin opintoputken jälkeen.

– Ruuanlaitto on ollut aina rakas harrastus, ja olen tykännyt kokata perheelle ja ystäville. Mutta ei näin tiivis tahti varmasti sovi kaikille, hän toteaa hymyillen.

Katja Laine innostaa toteuttamaan unelmiaan ja lähtemään uudelle alalle.

 

Etätyön seuraus

Alkujaan Laine opiskeli merkonomiksi ja on koko työuransa tehnyt töitä myynnin parissa. Viimeiset 15 vuotta hän on toiminut esimiehenä puhelinmyynnissä. Korona-aika ajoi saarijärveläisen Laineenkin etätöihin kotiin, mutta sosiaaliselle ihmiselle se ei ollut helppo juttu.

– Tein koulutuksia etänä ja kannoin huolta omasta tiimistäni. Muutokseen liittyvät asiat olivat hautuneet pitkään mielessä, ja siinä kohtaa oli hyvä tehdä päätös, hän kertoo.

Suunnanmuutos aikuisena vaatii kuitenkin pohjatöitä.

– Vaikka ikä ei ole pointti, mietin silti olenko liian vanha. Aluksi mietin myös, voisiko oma ala olla kasvatus- tai matkailuala. Kävin juttelemassa TE-keskuksen työelämävalmentajan kanssa, ja olin yhteydessä alan opettajaankin.

Lopulta Poken kokkiopinnot alkoivat sopivasti, ja Laine pääsi opiskelemaan.

 

Katja Laine on oppinut paljon harjoitteluista. Esimerkiksi koulun keittiössä saa suoraa palautetta asiakkailta.

 

Hyvää tekemistä

Ravintola- ja cateringalalla opiskellaan ruuanvalmistuksen lisäksi tarjoilua, myyntityötä ja luonnollisesti asiakaspalvelua. Kokin työtä tehdään niin suurkeittiöissä, kahviloissa kuin ravintoloissakin.

Katja Laineen päivät ovat nyt hyvin erilaisia verrattuna tietokoneen ääressä istumiseen.

– Työ on fyysistä, ja nyt vastaan vain itsestäni. Tykkään tämmöisestä perustekemisestä, hän kertoo.

Laine on iloinnut erilaisista harjoittelupaikoista, joissa työn monipuolisuus pääsee esille.

– On erilaista tehdä a la carte -annoksia, joissa asiakasta ei näe juuri ollenkaan, kuin valmistaa ruokaa vaikkapa koulun tai vanhainkodin keittiössä. Silmät ovat auenneet, kuinka pienelläkin rahalla tehdään hyvää ja terveellistä ruokaa.

Laine on voinut myös tiivistää opintojaan oman aikataulunsa mukaisesti. Esimerkiksi kesällä hän teki kaikki valinnaiset opinnot.

Kenelle kokin työ sitten sopii? Keittiöammattilaiselta vaaditaan Laineen mukaan paineensietokykyä.

– Pitää olla vastaanottavainen ja olla tietty nöyryys tekemiseen. Kokin ammatissa ei ole koskaan valmis, vaan valmistuessa tie on vasta alussa. Ja tietenkin pitää olla kiinnostunut hyvästä ruuasta ja asiakkaista, joille ruokaa laitat, hän pohtii.

Valmistumisen jälkeen Laine toivoo työllistyvänsä lähiseudulla. Hänellä on kuitenkin monta rautaa tulessa, eikä paluu entiseen työhönkään olisi mitenkään vaikea asia.

Opiskelusta haaveilevia hän innostaa lähtemään rohkeasti uuteen, jos siltä tuntuu.

– Asiat kyllä järjestyvät ja oma polku löytyy, vaikka mutkiakin tulisi välillä matkaan, hän rohkaisee.

Kiinnostuitko kokin työstä? Meillä on jatkuva haku ravintola- ja cateringalan perustutkintoon.

Pokella on järjestetty tänä syksynä työnohjausta lähihoitajaopiskelijoiden työelämässä oppimisen jaksojen työpaikkaohjaajille ja arvioijille. Seitsemän työpaikkaohjaajaa Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkien henkilökunnasta on osallistunut koko syksyn kestävään ryhmätyönohjaukseen.

-Haluamme tukea työpaikkaohjaajia ja näyttöjen arvioijia heidän ohjaustyössään. Opiskelijoiden ohjaaminen on vaativaa ja usein kuormittavaa työyhteisöjen arjessa. Ohjaajien tukeminen työnohjauksellisesti lisää motivaatiota ohjaustyöhön. Työnohjauksen avulla voimme yhdessä parantaa ohjauksen laatua sekä tukea opiskelijoiden oppimisprosessia ja tutkinnon suorittamista, sanoo sosiaali- ja terveysalan opettaja ja työnohjaaja Tiina Silvennoinen

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, ja sitä tehdään koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä.

-Olemme puhuneet opiskelijoista ja ohjaamisen haasteista, kuten esimerkiksi ujoista ja erityisen tuen tarpeessa olevista opiskelijoista, väsymyksestä ja hoitoalan vetovoimasta eli miten ohjauksen keinoin saataisiin opiskelijat pidettyä alalla. Ryhmään on muodostunut nopeasti turvallinen ja rento ilmapiiri, mikä on tärkeää. On naurettu paljon, sanoo Silvennoinen.

Myös ryhmäläiset ovat kokeneet työnohjauksen hyväksi.

Tässä heidän kommenttejaan:

”Yllätti positiivisesti. Luulin, että tämä on luentoa, mutta ei ollutkaan.”

”Minulla on vähän kokemusta nuorista opiskelijoista. Täällä olen oppinut asettumaan paremmin heidän asemaansa ja siihen, millainen kynnys uusi työpaikka voi heille olla.”

”Olen ymmärtänyt, että pitää antaa aikaa opiskelijalle, että ei tarvitse osata heti. Asioiden sisäistäminen vie aikaa.”

”Rento, samanhenkinen ilmapiiri.”

”Pienellä kynnyksellä ja luottamuksellisesti voi sanoa kaikkea.”

”Ihanat herkut ja kahvit.”

”Suosittelemme kaikille, jotka ohjaavat opiskelijoita. Kannatti lähteä.”

”Vertaisuus työnohjausryhmässä on ihan parasta.”

Työpaikkaohjaajien työnohjauksen pilotointi on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osaamisella töihin -hanketta. Lisätietoja hankkeesta https://poke.fi/hankkeet/jatkuva-oppiminen

Lisätietoja: Tiina Silvennoinen, voimavarakeskeinen työnohjaaja, mielenterveys- ja päihdetyön opettaja Tiina Silvennoinen, p. 040 589 6960

 

Poken opiskelijat työllistyvät valmistuttuaan hyvin oman alansa töihin. Tämä kävi ilmi Poken teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä. Heti opintojen päätyttyä omalle alalle työllistyi 66 prosenttia opiskelijoista. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia kaikista vastaajista.

-Tutkimus vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, että töitä on niillä aloilla, joihin me koulutamme nuoria ja aikuisia, sanoo johtaja Jouni Kurkela.

Tutkimuksesta selvisi myös, että suurin osa valmistuneista jää töihin omalle asuinseudulle. Äänekosken seutukunnalla työskentelee 31 prosenttia, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla 34 prosenttia ja Jyväskylän seutukunnalla 34 prosenttia valmistuneista. Osa Jyväskylän seutukunnalle työllistyneistä työskentelee Laukaassa, joka on Poken omistajakunta ja toiminta-aluetta.

-On todella myönteistä, että niin moni jää kuntayhtymän alueelle töihin. Tulos kertoo sen, ettei työvoima valu seutukunnalta muualle. Kun opiskelijan lähialueella on ammatillista koulutusta, ja työssäoppimispaikat ovat myös lähialueille, on erittäin todennäköistä, että hän jää seudulle valmistuttuaan. Lisäksi meillä Pokella on kaikkein paras asiantuntemus työelämän ja koulutuksen suhteen paikallisesti. Valmistuneiden määrillä ja jäämisellä on suuri merkitys työvoiman saatavuuteen pohjoisessa Keski-Suomessa, sanoo Kurkela.

Työllistyneistä 43 prosenttia oli vakituisessa työssä ja 28 prosenttia määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Yrittäjänä toimi 6 prosenttia. Yhteensä työssä tai yrittäjänä oli 77 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten tehdyssä samassa tutkimuksessa vastaava luku oli 67 prosenttia. Loput olivat työttöminä, jatkoivat opintojaan tai olivat työvoiman ulkopuolella, kuten vanhempainvapaalla tai varusmiehinä. Viidesosa opintojaan jatkaneista jatkoi niitä ammattikorkeakoulussa.

Työllistyneistä 74 prosenttia oli jo töissä valmistuttuaan ja loput saivat työpaikan 1-3 kuukauden kuluttua valmistumisesta.  Suurin osa, 72 prosenttia, jatkoi aiemmin saamassaan työpaikassa. Näistä puolet oli ollut töissä samassa paikassa opiskelun aikana työssäoppimassa. Oppisopimuksella opiskeli osittain tai kokonaan 40 prosenttia valmistuneista.

Valmistuneet olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen, 96 prosenttia koki saaneensa täysin tai osittain riittävät taidot työelämään.

Vastaajilta kysyttiin myös kehittämisideoita. Osa toivoi lisää työelämäyhteistyötä ja -taitoja, osa enemmän teoriaopintoja. Yrittäjyyteen tähtääviä kursseja toivottiin lisää. Lisäksi toivottiin enemmän vierailijoita kertomaan työelämästä. Vastaajilta kysyttiin myös, minkälaista tukea toivoisi Pokelta valmistumisen jälkeen. 40 prosenttia ei toivonut mitään tukea, 35 prosenttia toivoi tietoa jatkokouluttautumisesta ja 28 prosenttia toivoi apua työpaikan löytämisessä.

-Ammatillista koulutusta syytetään liiasta työelämälähtöisyydestä (esim. Yle 23.10.). Ainakaan meidän tutkimuksemme perusteella se ei pidä paikkaansa, vaan on päinvastoin erinomainen asia. Meidän tärkeimpiä tehtäviämme on olla mahdollisimman työelämälähtöisiä, muuten opiskelijat eivät valmistuttuaan pääse töihin. Pohjoisessa Keski-Suomessa suurin tarve on ammatillisen koulutuksen osaajista. Sama koskee Suomessa muitakin kuntia, lukuun ottamatta suuria kasvukeskuksia, joissa korkeakoulujen rooli korostuu, sanoo Kurkela.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Pokelta valmistuneet perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat, ja se toteutettiin tämän vuoden alusta elokuun loppuun mennessä. Vastausmahdollisuuksia olivat sähköinen vastaaminen sekä puhelinhaastatteluun vastaaminen. Tutkimuksessa oli mukana 568 Pokelta valmistunutta opiskelijaa. Vastauksia saatiin 392 eli vastausprosentti oli 69. Tutkimuksen teki Poken tilauksesta Mikko Kesä Oy.

Korkeakouluun haetaan muutaman työvuoden jälkeen

Pokelta menee noin viisi prosenttia opiskelijoista ammattikorkeakouluihin suoraan valmistumisensa jälkeen. Suurin osa haluaa kuitenkin töihin, ja hakee myöhemmin jatko-opintoihin.

-Ymmärrän, että korkeakoulut haluavat lisää opiskelijoita myös ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, mutta meidän tehtävämme on kouluttaa ensisijaisesti suoraan ammattiin. On hyvä, että on mahdollisuus siirtyä aikanaan työelämästä jatko-opintoihin. Meidän opiskelijamme, niin nuoret kuin aikuiset, haluavat kuitenkin ensin ammatin ja meidän tehtävämme on kouluttaa heistä ammattilaisia, jotka löytävät oman alansa työpaikan, sanoo Jouni Kurkela.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

 

Suuren kysynnän vuoksi Poke järjestää hygieniapassitestin ukrainan ja thain kielillä.

Thain kielinen testi järjestetään 17.11. Äänekoskella ja 18.11. Viitasaarella.

Ukrainan kielinen testi järjestetään 17.11. Äänekoskella ja 18.11. Viitasaarella

Oppimateriaali löytyy ukrainaksi täältä.

Hygieniapassi vaaditaan henkilöltä, joka työskentelee elintarvikehuoneistossa, kuten esimerkiksi kahvilassa, pikaruokalassa, suurkeittiössä tai elintarvikemyymälässä ja käsittelee työssään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniapassi vaaditaan myös elintarvikealan toimijalta, joka omassa elintarvikehuoneistossaan käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai opiskelijalta, harjoittelijalta, joka käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita kolme kuukautta tai enemmän.

Ilmoittautumiset: https://poke.fi/koulutushaku?jarjestys=&hakusana=hygieniapassitesti&koulutusala=&tutkinto=&paikkakunta=

Lisätietoja: Anniina Oksanen, p. 040 667 2238, anniina.oksanen@poke.fi

Saku Lampisen mielestä esimieskoulutus saisi olla pakollinen kaikille tiiminvetäjille.

Hihnalla on valtava voimansiirtomötikkä – järeä vaihdelaatikko, jonka ympärille alkaa muotoutua Valtran traktori. Suolahden tehtaalla valmistuu 46 traktoria päivässä. 12 minuuttia per työvaihe, ja parinsadan metrin jälkeen hihnan toisessa päässä traktori on koeajoa vaille valmis. Puola, Ranska, Iso-Britannia… valmiit ajokit siirtyvät ulos odottamaan juna- tai rekkakyytiä maailmalle.

Työnjohtaja Saku Lampinen alaisineen vastaa siitä, että asentajilla on käytössään tarvittavat osat juuri silloin, kun niitä tarvitaan. Valoisassa tehdashallissa suihkivat värikoodein merkityt junat lasteineen.

– Kaikki on tarkkaan mietittyä, jotta asentajalla ei kulu aikaa osien etsimiseen, Lampinen kertoo.

Hyötyä käytännössä

Saku Lampinen on nähnyt traktoritehtaalla monia vaiheita, sillä hän tuli taloon asentajaksi heti armeijan jälkeen vuonna 1996. Eri työtehtävien jälkeen, materiaalin käsittelyn ja varastoinnin työnjohtajana hän innostui opiskelemaan. Lampinen kävi ensin Poken lähiesimiestyön ammattitutkinnon, ja sen tehtyään suoritti vielä tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnon.

Mistä tuli into opinpolulle?

– Koulutuksesta on työssä paljon hyötyä. Joskus voi tuntua, että miksi ihmeessä asia tehdään näin, eikö sen voisi tehdä helpommalla tavalla. Kun joutuu asettumaan oman esimiehen asemaan, tajuaa että kyllä tähän on joku syy, hän pohtii.

Lähiesimiestyössä vaaditaan osaamista ihmisten johtamisesta, toiminnan kannattavuudesta ja kehittämisestä. Opiskelu haastaa omaa ajattelua, ja siksi se tuntui ajoittain työläältä, Lampinen myöntää.

– Usein asioita tulee mietittyä liian vaikeasti. Täällä meilläkään ei tarvitse ajatella, että asiakas on ainoastaan traktorin ostaja. Kuka on asiakas juuri oman työn kannalta – esimerkiksi traktoriasentaja, joka tarvitsee osia. Silloin tehtävä on paljon helpompi tehdä, hän kertoo.

Opiskelussa on Lampisen mukaan kyse myös siitä, kuinka osaa itse hakea tietoa.

Käytännön tehtäviä työn ohessa

Varsinainen opiskelu tapahtui työn ohessa. Opintotehtävät ja näytöt pystyi liittämään kätevästi käytännön työhön. Eräänä projektina Lampinen esimerkiksi suunnitteli tuotannosta poistuvan traktorimallin osien poistamisen ja uusien osien varastoinnin.

Myös talon perehdytysmateriaalia Lampinen sai päivitettyä.

Poken kanssa yhteistyö sujui hyvin. Lähipäivistä Pokella työnantaja maksoi Lampiselle palkan.

Tärkeässä osassa esimiesopintoja ovat hänen mukaansa henkilöstöjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät sisällöt.

– Koulutus avasi silmiä ja antoi uusia näkökulmia. On tärkeää, että työntekijöiden ideoita kuunnellaan ja että työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta pidetään kiinni.

Lampinen innostui opiskelusta lopulta niin, että ohjaa nykyään herkästi myös työkavereita opintojen ääreen.

– Kyllä lähiesimieskoulutus pitäisi olla pakollinen kaikille tiiminvetäjille, hän toteaa.

Pokella on oma oma osasto Äänekosken kaupungin järjestämässä Rekrytapahtumassa Äänekosken lukiossa (Kuhnamontie 5).  Tapahtuma järjestetään tiistaina 4. lokakuuta klo 13-15. Paikalla on työnantajia ja eri oppilaitoksia kertomassa opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja sinne ovat tervetulleita kaikki.

 

Tilaisuuden ohjelma:

Juontajana toimii omavalmentaja Minna Heinonen.

Klo 13.00 Tilaisuuden avaus, kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Klo 13.10 Vinkkejä työhakuun, Keski-Suomen TE-toimisto Vilja Paavola (asiantuntija)

Klo 13.20-15.00 Lyhyitä infoja/nostaja tapahtumasta, omavalmentaja Minna Heinonen.

 

Rekrytapahtumassa on ilmoitustaulu, jonne työnantajat ovat voineet jättää avoimen työpaikkailmoituksen.

Tule tutustumaan avoimiin työpaikkoihin, opiskelumahdollisuuksiin, työkokeilupaikkoihin, yritysneuvontaan ja alueen työllisyystoimijoihin.

Mukana ovat seuraavat työnantajat: Valtra Oy Ab, Äänekosken kaupunki, Kurikka Timber Oy, Biisoni Oy, Kesport Niskanen /Power Äänekoski, Barona Oy, ABC Hirvaskangas / Keskimaa, Hemcare / JST Konserni, Konnekuljetus Oy ja Kosken Megawatti Oy,

Mukana ovat seuraavat hankkeet: Kykyä työelämään -hanke, Luotsi-hanke / Väentupa ry, Osaajaks-hanke, Kotopaikka 2-hanke, Nuorten työpajatoiminta (Äänekoski), Opsopankki-hanke, Töitä työttömille -hanke / Suolahden työttömät ry ja Jyväskylän maahanmuuttajien osaamiskeskus -hanke (ESR)

Mukana ovat seuraavat oppilaitokset: Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Jyväskylän koulutuskuntayhtämä Gradia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Äänekosken lukio, Jyväskylän kristillinen opisto (JKO), Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Avoin yliopisto

Mukana ovat vielä seuraavat työllisyystoimijat: 4H yhdistys, Sovatek ry ja Äänekosken Katulähetys ry

Lisätietoja: Rekrytapahtuma 2022 Äänekoskella (aanekoski.fi)

Meillä alkaa tänä syksynä runsaasti eripituisia koulutuksia työttömille ja työttömyysuhan alla oleville Äänekoskella, Saarijärvellä, Laukaassa, Viitasaarella ja Konnevedellä. Olisiko aikaa opiskella uusi ammatti tai täydentää osaamista?

  • Myynnin ja markkinoinnin koulutuksia, kuten visualisti, markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto, työvälineohjelmat ja työyhteisötaidot sekä yrittäjyyttä kohti -tutkinnon osa
  • Uutuutena pelikasvattajakoulutus
  • Suositun tulevaisuuden teknologiat -koulutuksen uusi ryhmä käynnistyy
  • Asiakaspalvelu, merkonomi, taloushallinto, palkanlaskenta ja kirjanpito
  • Kokki tai ravitsemispalveluissa toimiminen
  • Kiinteistönhoitaja, toimitila- ja laitoshuoltaja
  • Huoneistosaneeraaja
  • Talonrakentaja
  • Putkiasentaja
  • Koneistaja tai levyseppähitsaaja
  • Sähkö- tai automaatioasentaja
  • Prosessinhoitaja
  • Sahaprosessinhoitaja, puuseppä tai teollisuuspuurakentaja
  • Ammatillinen tutkinto valmiiksi. Tämä on sinulle, jonka tutkinto on jäänyt kesken.

 

Lyhytkurssit ja korttikoulutukset ovat hyödyllisiä työnhakutilanteessa.

  • Tulityökorttikoulutus
  • Työturvallisuuskorttikoulutus
  • SPR ensiapukurssi EA1
  • Alkoholilainsäädännön koulutus ja -testi
  • Hygieniapassikoulutus

Lisätietoja ja ilmoittautumiset TE-palvelujen sivulta.

Lisätietoja myös: hakijapalvelut@poke.fi
p. 040 7120 935

www.poke.fi

 

 

Kaikkien vuosikurssien kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat lähtivät yhdessä Äänekosken Kapeenkoskelle viettämään yhteistoimintapäivää. Tavoitteena oli tutustua muihinkin kuin oman ryhmän opiskelukavereihin.

-Tavoitteena oli tutustua toisiimme opiskelijoina, opettajina ja ihmisinä. Kun lähdetään pois koululta luontoon, tullaan läheisemmin tutuiksi ja yhteiset pelit ja leikit ryhmäyttävät. Aiemmin näitä retkiä on tehty oman luokan kanssa, mutta nyt päätimme kokeilla yhdessä koko alan kanssa. Se on tärkeää siksikin, että eri vuosikurssien opiskelijat käyvät myös samoja kursseja jossain vaiheessa, sanoo opettaja Tanja Kuitunen.

Yksi syy tapahtumaan oli Kuitusen mukaan myös se, että kouluterveyskyselyssä nousi huoli siitä, miten yhteisö voi.

-Meillä on kasvatus- ja ohjausalalla kaikki työkalut ryhmäyttämiseen. Parhaimmillaan tämmöinen päivä kantaa pitkälle ja tukee hyvää oloa ja turvallisuutta opiskeluarjessa, hän sanoo.

Nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelija Jani Kalenius oli tyytyväinen päivään.

– Opiskelukavereihin tutustuu paremmin vapaamuotoisen päivän aikana. Tuntui, että Kapeenkoskella pystyin juttelemaan kaikkien kanssa. Löysin porukasta jopa vanhoja peruskoulukavereita, sanoo Kalenius.

Päivän tavoitteena oli myös oppia omaa alaa. Ensin opiskelijat suunnittelivat koulussa ohjelmaa muille. Suunnitellessa jo ryhmäydyttiin ja tutustuttiin.

-Kaikki suunnittelivat muun muassa oman tavan esitellä oma ryhmänsä. Päivä oli mielestäni turvallinen ohjaustilanne kaikille. On tärkeää joskus lähteä pois kouluympäristöstä, sillä uudessa ympäristössä toimiminen tukee välitöntä vuorovaikutusta, sanoo Kuitunen.

Myös opettajat olivat valmistelleet oman esityksensä, jossa he esittäytyivät opiskelijoille.

Opiskelijat olivat suunnitelleet lisäksi toiminnallisia ohjauksia, kuten tutustumisharjoituksia, leikkejä ja tansseja. Kapeenkoskella nähtiin muun muassa disko ja ihmisbingo.

-Ryhmäytyminen on prosessi, johon kannattaa varata aikaa ympäri vuoden. Aloittavien opiskelijoiden kanssa vietämme vielä omat retkipäivät, sanoo Kuitunen.

-Loistava päivä kaikin puolin. Sain uusia tuttuja, joten nyt kun kävelee koulun käytävällä, on paljon uusia tuttuja , joita tulee moikkailtua ja joiden kanssa tulee juteltua pienemmällä kynnyksellä, sanoo Jani Kalenius.

Kiinnostuitko kasvatus- ja ohjausalasta? Lue lisää lastenohjaajan ja  nuoriso- ja yhteisöohjaajan koulutuksista ja hae mukaan!

Haluatko tutustua eri teknisiin aloihin? Nyt se on mahdollista Karstulassa. Koulutus on tarkoitettu Karstulan seudun työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille, jotka haluavat tutustua teknisiin aloihin, ja jotka voisivat työllistyä Karstulaan tai lähialueelle.
Koulutuksen tavoitteena on vastata alueen yritysten ja organisaatioiden rekrytointitarpeeseen tutustuttamalla, ja herättämällä opiskelijoiden kiinnostusta teknisen alan tehtäviin eri toimialoilla, ja työpaikoilla. Tutustumisen kohteina painotetaan erityisesti teknisiä aloja, kuten kone- ja tuotantotekniikkaa, puutuoteteollisuutta, talo- ja kiinteistötekniikkaa sekä sähkö- automaatiota, sekä niiden toimialojen työtehtäviin, yrityksiin sekä jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Sisältö:
– Orientoituminen opiskeluun, 3 pv lähiopiskelua, 1 pv etäopiskelua
– Tutustuminen teknisiin aloihin ja -yrityksiin, 16 pv lähi, 2 pv etä
– Työnhakuvalmennus, 2 pv lähi, 2 pv etä
– Lupa- tai korttikoulutukset, 4 pv
– Työssäoppiminen ja työpaikkoihin tutustuminen, 10 pv

Koulutus järjestetään 24.10-16.12.2022

Lisätietoja:
Pekka Kauppinen
pekka.kauppinen@poke.fi
040 1831640

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Haussa oleva työvoimakoulutus – Haku hakutekijöillä (te-palvelut.fi)

Äänekosken Piilolanniemeen on kohoamassa uusi, moderni vanhusten palvelutalo. Putkiasentaja Jukka Kautto ja keväällä asentajaksi valmistunut Konsta Kinnunen ovat juuri aloittaneet kylpyhuoneiden kalustamisen: hanojen, pönttöjen ja suihkujen kiinnittämisen.

– 59 vielä jäljellä, Kautto naurahtaa käsienpesualtaan hanaa ruuvatessaan. Ammattilaisella ei hommassa kauan nokka tuhise.

Ennen tätä vaihetta 60-paikkaisen palvelutalon työmaalla on tehty monenlaisia katseilta piiloon jääviä töitä. Rakennuksen yläkertaan on esimerkiksi valmistunut lämmönjakohuone, joka työllisti putkiasentajat useaksi viikoksi.

– Olemme hitsanneet ilmanvaihto- ja vedenjäähdytyslaitteiston putkia, Kautto kertoo.

Koeponnistus on tehty, ja nyt työt ovat siirtyneet tuleviin asuinhuoneisiin.

Uuden Eerolan palvelutalon huoneet ovat kalusteita vailla. Jukka Kautto tekee valmiiksi kylpyhuoneita.

 

Käsityö kunniaan

Putkien hitsaaminen sekä lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, huolto ja korjaaminen ovat putkiasentajan työn arkea. Eerolan palvelutalo on Jukka Kauton mukaan isohko työmaa, jossa tärkeässä osassa on esimerkiksi LVI-piirustusten mukaan toimiminen.

Työmaalla jokainen hoitaa omaa tonttiaan, ja työskentely on itsenäistä. Se onkin osa asentajan työn viehätystä.

– Työssä saa itse päättää, miten ja missä järjestyksessä teet asioita. Myös oman kädenjäljen näkee heti, se tuntuu hyvältä, Kautto kertoo.

Työssä tarvitaan kädentaitoja, ja se olikin suurin syy siihen, että Kautto päätyi alalle.

– Olen koko ikäni tykännyt touhuta ja tehdä käsilläni. Hetken aikaa mietin talonrakennuspuolta, mutta olen ollut valintaani tyytyväinen, Äänekosken Mämmeltä kotoisin oleva Kautto, 29, kertoo.

Putkiasentajan työssä Jukka Kauttoa viehättää sen itsenäisyys ja työpäivien vaihtelevuus.

 

Harjoittelusta töihin

Jukka Kautto on valmistunut Pokelta vuonna 2011 ja on siitä lähtien ollut Kosken LVI-Palvelu Oy:n palkkalistoilla. Harjoittelu yrityksessä poiki työpaikan saman tien. Nyt hän voi itse kannustaa opiskelijoita samaan.

– Harjoittelussa teet käyntikorttia itsellesi. Asenne on tärkeintä: on hyvä osata tehdä kuten sanotaan, mutta myös ajatella itse, hän rohkaisee.

Töitä putkimiehelle riittää, ja yleensä hän onkin hyvin tarpeellinen ja odotettu ammattilainen rakennuskohteessa. Moni asia liikahtaa eteenpäin vasta, kun putkiasentaja on käynyt paikalla.

– Kyllä usein saa kuulla, että on sinua odotettukin, Kautto naurahtaa.

Millainen sitten on hyvä putkiasentaja?

– Pitää olla oma-aloitteinen. Kukaan ei tule kertomaan, miten jokin asia pitää tehdä, Kautto pohtii.

Myös tarkka pitää olla.

– Liitokset pitää tehdä kunnolla, sillä putkissa kulkee vesi. Huono työjälki saa vahinkoa aikaan, hän sanoo.

Työmailla on monenlaisia rakennusalan ammattilaisia, joten yhteistyökykyäkin tarvitaan. Vaihtelua työhön tuovat erilaiset työkohteet. Ison palvelutalon rakennuksen vastaparina ovat vaikkapa omakotitalon putkityöt.

– Tykkään siitä, että päivät ovat erilaisia. Työ on samaa mutta eri mittakaavassa, se on ihan oma maailmansa, Kautto sanoo.

Jukka Kautto suosittelee LVI-asentajan työtä kaikille, jotka tykkäävät käsillä tekemisestä.

 

Kiinnostuitko putkiasentajan koulutuksesta? Lue lisää talotekniikan perustutkinnosta ja hae mukaan!
Uudessa blogissa kerrotaan aikuisopiskelun monista mahdollisuuksista!

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 16. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 355 nuorta oman alansa perustutkinnon. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan sähkö- ja automaatio, ajoneuvo, metsä sekä logistiikka.

Suurin osa valituista on oppivelvollisia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta. Oppivelvollisille kustannetaan opinnoissa tarvittavat vaatteet ja työvälineet. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi pakolliset työhön liittyvät korttikoulutukset ja kortit, kuten tulityö-, työturvallisuus- ja ensiapukortit.

Ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat opinnot viime syksynä, ja nyt yhteishaussa hakeneet olivat toinen vuosikerta oppivelvollisia.

-Oppivelvollisuus on nyt ollut vuoden voimassa. Olemme tiivistäneet opintojen seurantaa ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi olemme luoneet uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotta nuorten opinnot etenevät ja he valmistuvat ajoissa. Lisäksi palkkaamme lisää ohjaus- ja tukihenkilökuntaa, ja lukukauden alussa aloittaa uusi kasvatusohjaaja ja erityisopetuksesta vastaava opettaja, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus alkaa Äänekoskella ja Viitasaarella. Tuvaan valittiin tässä vaiheessa yhteensä 14 opiskelijaa, ja ryhmiin mahtuu vielä.

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Tänä keväänä ylioppilaat eivät hakeneet yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen, vaan he hakevat jatkuvassa haussa, joka antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi liiketoiminnan alalla, ravintola- ja cateringalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 30.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Valitut opiskelijat yksiköittäin

Piilola   Äänekoski        158
Opinahjo  Äänekoski       50
Saarijärvi                          64
Viitasaari                          47
Laukaa                              36
Yhteensä                        355

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 040 064 6718

 

Tervetuloa Työnhakijoiden teemapäivään tiistaina 14.6. klo 10-11.30 Teamsissa ja Kehrän Olotilassa, Kauppakatu 8, 2.krs, Saarijärvi.

Voit osallistua Teamsilla (linkki https://urly.fi/2EhZ) tai tulla Kehrän Olotilaan. Olotilassa kahvitarjoilu!

Aiheena uusi asiakaspalvelumalli sekä avoimien työ- ja koulutusmahdollisuuksien esittely.

Paikalla Kuntakokeilusta omavalmentaja Timo Järvinen, Saarijärven kaupungin työllisyyspäällikkö Anna-Marja

Tamminen sekä Pokelta opo Anna-Maija Koskenlahti

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anna-Maija Koskenlahti, Poke, p.  040 0351 516

Tervetuloa Työnhakijoiden teemapäivään tiistaina 14.6. klo 10-11.30 Teamsissa ja Kehrän Olotilassa, Kauppakatu 8, 2.krs, Saarijärvi.

Voit osallistua Teamsilla (linkki https://urly.fi/2EhZ) tai tulla Kehrän Olotilaan. Olotilassa kahvitarjoilu!

Aiheena uusi asiakaspalvelumalli sekä avoimien työ- ja koulutusmahdollisuuksien esittely.

Paikalla Kuntakokeilusta omavalmentaja Timo Järvinen, Saarijärven kaupungin työllisyyspäällikkö Anna-Marja

Tamminen sekä Pokelta opo Anna-Maija Koskenlahti

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anna-Maija Koskenlahti, Poke, p.  040 0351 516

 

Niina Liimatainen halusi eläintenhoitajaksi jo lapsena. Oikea aika haaveiden toteuttamiseen tuli, kun omat lapset lensivät pesästä.

Niina Liimataisen suu kääntyy väkisin hymyyn, kun aletaan puhua sonneista, vasikoista ja navettatöistä.

– Se on niin mukavaa hommaa, ei tunnu työltä ollenkaan, hän kertoo innoissaan.

Liimatainen on äskettäin päättänyt eläintenhoitajaopintojen ensimmäisen harjoittelun Lamminmäen lihakarjatilalla Konginkankaalla. Kahdeksan viikon harjoitteluun on kuulunut monenlaista työtä ruokinnasta ja satapäisen lauman huolehtimisesta traktorien ja muiden koneiden kunnossapitoon. Sekä paljon mullien ja vasikoiden rapsuttelua. Se on ihan parasta.

– Olen pienestä asti tykännyt olla eläinten kanssa. Niiden kanssa touhutessa näkee työnsä tuloksen, kun eläimet voivat hyvin, hän sanoo.

Viimeisimmäksi Liimataisen omassa perheessä on ollut kaneja, ja hänellä on ollut jo pitkään osaomistus ravihevosesta. Sen valmentaminen ja raveissa käyminen olivat hyvää pään nollausta myös silloin, kun kahden lapsen äiti vasta unelmoi eläintenhoitajan ammatista.

Niina Liimatainan on huomannut harjoittelussa, että eläimet ovat omia persooniaan. Toiset ovat rohkeampia, jotkut arempia.

 

– Haaveilin opiskelusta tosi monta vuotta, mutta aina oli jotain esteitä. Aluksi lasten harrastukset veivät kaiken ajan. Mietin myös, miten tulemme toimeen, jos jään opiskelijaksi.

Nyt parikymppiset tyttäret asuvat jo omillaan, ja he kannustivat äitiä koulun penkille.

– Mietin vähän huolissani, että olen 48-vuotias, kun valmistun. Tytöt sanoivat, että sinulla on äiti vain yksi elämä. Ja niin se on, loppupelissä pitää miettiä mitä itse haluaa, Konginkankaalla asuva Niina kertoo.

Tehokas ja ahkera

Opiskelu ja itsensä kehittäminen eivät ole Niina Liimataiselle vierasta. Hän valmistui vuonna 1995 Pokelta kokiksi, ja on kouluttautunut työn ohessa dieettikokiksi sekä suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut Äänekosken kaupungilla ruokapalveluohjaajana.

– Olen aika kiinnostunut asioista ja tykkään ottaa selvää, hän kertoo.

Tammikuussa alkaneita eläintenhoitajaopintojakin hän on lähtenyt viemään tehokkaasti eteenpäin.

– Hankin kaikki kirjat ja teen tehtävät yleensä heti. Muuten ne jäävät roikkumaan, hän naurahtaa.

Mieluiten navettaan

Tarvaalan biotalouskampuksella järjestettävässä koulutuksessa opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdoista joko tuotantoeläimet tai pieneläimet. Tämä valinta oli Liimataiselle helppo.

– Jos saa valita, menen mieluiten navettaan, hän sanoo.

Seuraavaan harjoitteluun hän pääseekin Hakolan lypsykarjatilalle Konginkankaan Kalaniemeen. Se on taas oma maailmansa.

Harjoitteluviikot ovat tärkeitä jaksoja, jolloin koulussa opittua viedään käytäntöön. Teoriatieto on kuitenkin avainasemassa.

– Koen, että osaan hoitaa eläimiä, mutta koulussa opin, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Olen oppinut paljon esimerkiksi ruokinnasta, kuten mitkä ruoka-aineet vaikuttavat milläkin tavalla ruoansulatuksessa, Liimatainen kertoo.

Samaan aikaan hänen kanssaan aloitti 25 eri ikäistä ja eri taustoilla olevaa opiskelijaa. Liimatainen saa opintoihinsa aikuiskoulutustuen, mikä on noin 70 prosenttia aikaisemmista palkkatuloista. Toimeentulonkin kanssa siis pärjää.

Niina Liimatainen vaihtoi nahkasaappaat kumisaappaisiin. Hallinnon alan töitä viime vuodet tehnyt ruoka-alan ammattilainen viihtyy navetassa.

 

Mitä vinkkejä Niinalla on antaa heille, jotka vielä haaveilevat?

– Eläintenhoitajan ei pidä pelätä fyysistä työtä, ja tässä pitää opetella koneiden ja laitteiden toimintaa. Eläinten kanssa pitää olla rauhallinen – eläimiä ei saa pelätä, mutta toisaalta ei saa olla liian rohkeakaan. Eläimet aistivat pelon. Eläimet voivat juuri niin hyvin kuin niiden hoitajakin voi, hän toteaa.

Kiinnostuitko eläintenhoitajan koulutuksesta? Lue lisää maatalousalan perustutkinnosta ja hae mukaan!
Uudessa blogissa kerrotaan aikuisopiskelun monista mahdollisuuksista!

Kasvatusohjaajat Anne ja Melli avaavat jälleen kesätuvan ovet Piilolan kampuksella. Kesätupa on auki 6.-17. kesäkuuta maanantaista perjantaihin klo 10-14, ja sinne voi tulla tekemään ohjatusti opiskelutehtäviä ja esimerkiksi yto-aineiden verkko-opintoja. Pajaan voi tulla oma-aloitteisesti tai opettajan suosituksesta. Kesätuvassa tarjotaan myös välipalaa, joten mikä olisi parempi paikka opiskella kuin Annen ja Mellin kesätupa! Kesätupa sijaitsee Piilolan atk-luokassa 1088.

Ilmoittauduthan etukäteen 20.5. mennessä Annelle tai Mellille. Ilmoittautumisen yhteydessä tehdään suunnitelma opintojen suorittamiseksi:

Anne Tuliranta-Koitela puh. 040 624 0330

Merja Haaksiluoto puh. 040 662 1571

sähköpostit etunimi.sukunimi@poke.fi tai Wilma-viestillä

Tervetuloa!

 

 

 

 

Jos lähihoitaja Jaana Mäntyselle olisi vuosi sitten sanottu, että ensi keväänä päiväsi kuluvat kylppäreitä laatoittaen ja keittiönkaappeja kasaten, hän ei olisi uskonut.

Mäntynen, 39, viihtyi kolmivuorotyössä kehitysvammaisten vanhusten hoitokodissa ja luuli, että näin elämä menee jatkossakin.

-En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että lähtisin opiskelemaan jotain muuta.

Mutta sitten jotain tapahtui.

– Lapseni sanoi minulle, että ”sinä olet äiti kaikki illat töissä”. Ja totesin, että niinhän se taitaa olla, Mäntynen sanoo.

Jonakin yövuoron hämäränä hetkenä Mäntynen sukelsi internetiin tutkimaan, mitä hän voisi lähteä opiskelemaan. Kun Poken huoneistosaneeraajan koulutus pompsahti näkyville somekanavissa, Mäntynen ajatteli, että tässä se on.

-Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä ja askarrella. Käsityöalalla on kuitenkin vaikea elättää itseään. Tämä tuntui juuri sopivalta vuoden mittaiselta irtiotolta, hän kertoo.

Saarijärvellä asuvalle Mäntyselle sopi hienosti myös se, että huoneistosaneeraajan koulutusta toteutetaan sekä Piilolassa Äänekoskella että osittain Tarvaalassa Saarijärvellä.

– Hain ja pääsin koulutukseen, ja olen ollut tosi tyytyväinen, hän toteaa.

Jaana Mäntynen suosittelee huoneistosaneeraajan koulutusta ihan kaikille. Opinnoissa pääsee kokeilemaan monipuolisesti kaikenlaista, hän sanoo.

 

Töitä riittää

Huoneistosaneeraajan opinnot koostuvat rakennusalan, puuteollisuuden sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osista. Koulutus ei siis ole yhden alan koko tutkinto, vaan linjalta valmistuu korjausrakentamisen moniosaajia, jotka voivat tehdä remontoinnista vaikka ammatin itselleen.

Se saattaa olla Jaana Mäntyselläkin mielessä.

– Olen tykännyt opinnoista tosi paljon, ja kyllä alanvaihtokin on kiikarissa. Ihmiset haluavat kunnostaa kotejaan, ja remonttikohteita tuntuu riittävän, hän pohtii.

Jaana Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven, ikkunan ja karmit Poken puutyöluokassa.

 

Kiehtovat materiaalit

Suurin osa opiskelusta tapahtuu käytännön töissä. Jaana Mäntynen on ollut lokakuusta asti harjoittelussa Saarijärven Mittakalusteessa, ja hän on päässyt tekemään monenlaisia remonttihommia.

– Olen esimerkiksi tapetoinut, laatoittanut kylpyhuoneita ja asentanut keittiön kaapistoja. Laatoitus on lempihommaani. Tykkään tehdä pikkutarkasti, hän kertoo.

Myös näytöt annetaan työpaikkaharjoitteluissa tai tarvittaessa Poken opiskelutiloissa. Haastattelupäivänä Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven sekä ovenkarmit.

– Puu materiaalina kiehtoo minua kovasti. Koulussakin aikanaan valitsin puutyöt, hän kertoo.

Remonttityöläisen työpäivät ovat hyvin erilaisia lähihoitajan arkeen verrattuna, vaikka Mäntynen viihtyykin hyvin kehitysvammaisten vanhusten parissa.

– Tuntuu hyvältä, kun näkee työnsä jäljen ja saa valmista aikaiseksi. Ja tietenkin, kun asiakas on tyytyväinen, hän pohtii.

Kahden lapsen äiti Mäntynen on tyytyväinen myös siihen, että koulutettava on oikeutettu aikuiskoulutustukeen.

Ensimmäiset kymmenen huoneistosaneeraajaa valmistuvat tänä keväänä, ja heistä kahdeksan on naisia. Mäntystä ei ollenkaan haittaisi, vaikka koulu jatkuisi vielä syksyllä.

– Tällä alalla riittäisi opiskeltavaa pitempäänkin. On mielenkiintoista kehittyä ja oppia uusia menetelmiä ja materiaaleja.

Kiinnostuitko huoneistosaneeraajan koulutuksesta? Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä ja haku on nyt auki. Hae mukaan!

Liikkuva Poke -ohjelma voitti Valion stipendin, joka päätettiin käyttää Marttojen järjestämään kokkauskurssiin. Kokkauskurssille osallistui kaksi asuntolan porukkaa: yksi Äänekoskelta ja toinen Saarijärven Tarvaalasta. Opiskelijoille järjestettiin kaupunkiloma, jossa ensin laitettiin ruokaa, syötiin yhdessä ja sitten nuoret pääsivät vapaasti oleilemaan Jyväskylässä ennen autokyytiä takaisin asuntolalle.

Marttojen Tuija Elomäki oli master chef kurssin ajan. Tuija oli laatinut menuun, johon kuului aamun appelsiinikuitujuoma, chili con carne, raejuustopastasalaatti ja eton mess -jälkiruoka. Opiskelijat jakautuivat tiimeihin, jotka ottivat omat osuutensa haltuun, ja menu rakentui nopeasti ja vaivattomasti.

Yhdessä tekeminen sekä terveellinen ja maukas ruoka piristivät kivasti arkea!

 

Liikkuva Poke on Poken oma liikuntaohjelma, joka järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntatapahtumia ja mahdollistaa vapaa-ajan liikunta-aktiviteetteja. Liikkuvalle Pokelle haettiin syksyllä 2022 Valion stipendiä, koska juuri ammattiin opiskelevat ovat tärkeä ryhmä, jonka hyvinvointia tulee vaalia. He ovat itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria, jotka ansaitsevat välillä pientä hemmottelua. 

Poken opiskelijoita työpaikoilla ohjanneet ovat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen työpaikkajakson alkaessa ja yhteistyöhön Poken kanssa, selviää Opetushallituksen työelämäpalautekyselyn tuloksista.

Ammatillisen koulutuksen valtakunnallista työelämäpalautetta on kerätty 1.7.2021 alkaen ja sitä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kysely jakautuu kahteen osaan: työpaikkakyselyyn vastaavat työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt, työpaikkaohjaajakyselyyn oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa nimetyt vastuulliset työpaikkaohjaajat.  Palautekyselyiden kysymykset liittyvät ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen arjen kumppanuuteen, kuten toiminnan asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen. Palautteessa ei arvioida yksittäisiä opiskelijoita.

Työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt antoivat yhteistyöstä Poken kanssa arvosanaksi 4,2 (asteikko 1-5). Saman arvosanan he antoivat vastauksena kysymykseen, voisitteko rekrytointitilanteessa palkata Pokelta valmistuneita opiskelijoita.

Pokella ollaan tyytyväisiä kyselyiden hyvistä tuloksista, jotka kertovat siitä, että Pokella osataan rakentaa työelämäyhteistyötä, jossa yhteiskuntavastuu toteutuu.

Edelleen työpaikoilla oltiin tyytyväisiä sopimusyhteistyöhön eli siihen, miten Poke hoitaa oppisopimuksia ja koulutussopimuksia. Kysymykseen, suosittelisivatko he oppisopimus- ja koulutussopimusyhteistyötä Poken kanssa arvosanaksi tuli 4,2. Työpaikoilla ollaan myös tyytyväisiä ylipäätään työelämässä oppimisen järjestämiseen, josta tuli arvosanaksi 4.

Myös työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön Poken kanssa ja antoivat arvosanaksi 4,27. Lisäksi oltiin tyytyväisiä Poken toimintaan järjestää työelämässä oppimista, arvosanaksi tuli 4. Näytön toteutus yhteistyössä oppilaitoksen kanssa oli onnistunutta, arvosanaksi annettiin 4,3.

Pokella halutaan kehittää yhdessä työelämän kanssa ammatillista koulutusta ja siksi kyselyt ovat yksi tärkeä tapa kuulla työelämää. Työpaikkaohjaajakyselyt ovat säännöllisiä ja ne lähetetään kunkin työpaikkajakson  päättyessä. Työpaikkakysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa, ja seuraavan kerran se lähetetään elokuussa. Kysely lähetetään työpaikoille, joissa on ollut Poken koulutus- tai oppisopimusopiskelijoita.

Työpaikkakyselyn vastausprosentti oli valtakunnallisesti 25 ja Pokella 43,3.

Työpaikkaohjaajakyselyn vastausprosentti ajalta 1.7.-31.12.2021 oli valtakunnallisesti 29  ja  Pokella 39.

Poken osalta vastausprosentit ovat valtakunnan tasoa korkeammat. Voidaan todeta, että työpaikkojen edustajat ja työpaikkaohjaajat ovat nähneet palautteen antamisen tärkeänä osana vuorovaikutteisen työelämäyhteistyön kehittämisessä.

Työpaikkakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:

  • Asiat ovat hoituneet helposti ja mutkattomasti.
  • Henkilökohtainen kohtaaminen opettajan kanssa.
  • Asiointi työpaikalla ja ihmisten kohtaaminen.
  • Miellyttävää yhteistyötä.
  • Hyviä ja motivoituneita opiskelijoita.
  • Joustava yhteistyö.
  • Kuuntelee yritysten toiveita ja vaatimuksia koulutusten osalta.
  • Työelämän toiveita on kuultu.
  • Helposti tavoitettavissa olevat opettajat.
  • Koulutukset vastaavat yritysten tarpeita.

Miten Poke voi parantaa toimintaa?

  • Koulu voisi pitää säännöllistä yhteyttä yrityksiin.
  • Opettaja saisi käydä useammin kuin vasta palautekeskustelussa.
  • Jos opiskelijoita käytetään, niin olisi hyvä, että niitä olisi tasaisesti vuoden jokainen kuukautena.
  • Joustavuutta lisää yhteistyömuotoihin ja säännöllinen yhteydenpito.
  • Jos opiskelijalla on haasteita työharjoittelun kanssa, toivomme koululta herkempää yhteydenottoa, jotta voimme ratkaista ongelmaa yhdessä.
  • Työssäoppimisajan seurantaa enemmän.
  • Useammin ohjaajakoulutusta.

Millaisia koulutustarpeita yrityksissä on?

  • Erilaisia kortti- ja lyhytkoulutuksia.
  • Sote-alan erikoistumiskoulutuksia.
  • Erityisalojen ja -osaamisen syventäviä koulutuksia. Erikoistumismahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi ammattitaidon ajantasaistamista, ammatillisten tietojen päivittämistä ja syventämistä.
  • Metallialan koulutuksia, kuten hitsausta, konepajaympäristöjä, erilaisia koneistamiskoulutuksia ja työkaluvalmistusta.

Työpaikkaohjaajakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:

  • Yhteyksiä kehotettiin ottamaan pienissäkin asioissa. Avoin yhteysväylä tarjottiin. Kiitos yhteistyöstä.
  • Saa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja kysyä.
  • Ammattitaitoiset opettajat ja ohjaajat.
  • Yhteistyö on ollut sujuvaa, ammattitaitoista ja joustavaa.
  • Kannustava ilmapiiri ja tuki.
  • Työssäoppimisen aloitus oli sujuvaa. Opo oli aktiivinen.
  • Opiskelijat hyvin motivoituneita.
  • Opiskelijat valmiita tekemään, motivoituneita ja helppoja ohjattavia.

Miten Poke voi parantaa toimintaa?

  • Opiskelijoiden erilaisuus aiheuttaa joskus haasteita. Hyvällä ja avoimella yhteistyöllä sitä voidaan parantaa.
  • Työpaikkakäyntejä säännöllisesti.
  • Aktiivisempi tiedottaminen opiskelijoiden tavoitteista, koska kaikki opiskelijat eivät tuo niitä itse esille.
  • Työpaikan olisi hyvä tietää opiskelijoiden valmiuksista ja rajoituksista etukäteen. Olisi osattu toimia eri tavalla, jos olisi tiedetty.
  • Tasokas apu molemmin puolin lisää onnistumista.
  • Enemmän jatkuvaa yhteydenpitoa harjoittelun eri vaiheissa.

Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tuloksia käytetään kansallisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen, ja ne vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjien saamaan vaikuttavuusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät saatua palautetta oman toimintansa asiakaslähtöisyyden ja laadun seurantaan sekä kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita työpaikalla ohjanneilta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavilta henkilöitä saatu palaute on valtakunnallisesti hyvää. Kaikkien kysymysten vastausten keskiarvo on työpaikkaohjaajakyselyssä 4.2 ja työpaikkakyselyssä 4.0, kun paras mahdollinen arvio on 5.

Työpaikkaohjaajat muun muassa kokivat, että oppilaitos oli etukäteen varmistanut, että heidän ohjaamillaan opiskelijoilla oli riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen (keskiarvo 4.1). He myös arvioivat saaneensa oppilaitokselta riittävästi tukea opiskelijoiden ohjaamiseen (keskiarvo 4,0).

Myös yhteistyöhön oppilaitosten kanssa oltiin tyytyväisiä. 81 % kyselyyn vastanneista työpaikkaohjaajista on erittäin tai hyvin tyytyväisiä ammatillisten oppilaitosten toimintaan järjestää oppisopimukseen ja koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa.

Ammatillinen koulutus osa alueen elinvoimaisuutta

Ammatilliset oppilaitokset ovat työ- ja elinkeinoelämän kumppaneita. Siksi Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset keräävät säännöllisesti palautetta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen edustajilta. Kukin oppilaitos saa omat tuloksensa työelämäpalautteesta omaan käyttöönsä tukemaan toimintansa kehittämistä. Valtakunnallisista tuloksista voidaan tarkastella vastauksia muun muassa alueittain ja aloittain. Jatkuva vuoropuhelu työelämän ja sidosryhmien kanssa mahdollistavat työvoiman saatavuuden, uudistumisen sekä sen , että tutkinnot kehittyvät ja opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän muuttuvia tarpeita.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä ja muita opiskelutapoja joustavasti opintojensa aikana. Ammattiin tarvittavan osaamisen hankkiminen tai olemassa olevan osaamisen päivittäminen suunnitellaan aina yksilöllisesti opiskelijan ja työpaikan tarpeisiin. Oppilaitos vastaa koulutuksesta ja tukee työpaikkaa opiskelijan ohjauksessa.

Vuodesta 2018 vuoteen 2021 oppisopimuskoulutuksessa olleiden osuus kaikista toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kasvanut 17 prosentista 20 prosenttiin.

Oppisopimuskoulutus- ja koulutussopimusyhteistyö rakentavat ja ylläpitävät aitoa alueellista  työelämäkumppanuutta  ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä.

Työelämäpalautteen tuloksia voi tarkastella opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelussa. Ensimmäinen julkaistava tilastointijakso on 1.7.–31.12.2021. Työpaikkaohjaajakyselyn tulokset päivittyvät Vipusessa joka kuukauden 3. päivä, ja työpaikkakyselyn tulokset kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa.

 Työelämäpalautteen tuloksia Vipunen-palvelussa

 Työpaikoilta kerättävä työelämäpalaute

 

 

Pokelle haki tämän kevään yhteishaussa 631 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 346. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Tänä keväänä suosituimmaksi alaksi nousi sähkö- ja automaatioala. Viime vuoden tapaan myös ajoneuvo-, metsä- ja logistiikka-ala olivat suosittuja. Viime vuoteen verrattuna suurin ensisijaisia hakijoita kasvattanut ala oli talotekniikka.

-Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Tänä vuonna yhteishaussa oli monia uusia asioita ja muutoksia viime vuoteen verrattuna. Aiemmin nuori on voinut hakea enintään viiteen kohteeseen, mutta tänä keväänä pystyi listaamaan seitsemän toivekohdetta. Lisäksi ylioppilaat eivät hakeneet tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa, vaan he hakeutuvat jatkuvan haun kautta. Myös opintopolun nettisivut sekä hakulomake uudistuivat.

Uutta oli myös TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, johon haettiin yhteishaussa ja joka korvaa 1.8.2022 lähtien nykyisen VALMA koulutuksen. Pokella käynnistyvät TUVA-ryhmät Äänekoskella ja Viitasaarella. TUVA kestää yhden lukuvuoden ja se on tarkoitettu nuorelle, joka vielä haluaa miettiä tulevaa alaa ammatillisessa koulutuksessa.

– Korona-aika vaikutti vielä vierailujen järjestämiseen oppilaitoksessamme. Emme pystyneet toteuttamaan kaikkia ysiluokkalaisille suunnattuja tutustumispäiviä. Lisäksi osa TET-jaksoista peruttiin. Poken TET-jaksot ovat olleet suosittuja yläkoululaisten keskuudessa, sanoo Ikonen.

Ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat opinnot viime syksynä, ja nyt yhteishaussa hakeneet olivat toinen vuosikerta oppivelvollisia.  Oppivelvollisuus kestää siihen asti, kunnes opiskelija täyttää 18 vuotta.

-Oppivelvollisuus on nyt ollut vuoden voimassa. Olemme tiivistäneet opintojen seurantaa ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi olemme luoneet uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotta nuorten opinnot etenevät ja he valmistuvat ajoissa, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Yhteishaussa Pokelle tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 30.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

 

Maher Qaraghuli on löytänyt Suolahdesta työpaikan ja perheonnen.
Oppisopimus on kätevä tapa päästä työelämään kiinni.

 

Perjantai-iltapäivänä työt on tehty, ja Maher Qaraghulia polttelee kaksi asiaa: päästä kotiin perheen luo ja saada sukset jalkaan.

– Asumme Suolahdessa Majalankadulla, siitä on hyvä lähteä jäälle hiihtämään, hän kertoo.

Qaraghulilla on tuoreet talonrakentajan paperit taskussaan, ja työt jatkuvat oppisopimuspaikassa, PS-rakennus Oy:ssä. Elämä on mallillaan, Qaraghuli toteaa.

– Työkaverit ovat mukavia ja auttavat, ja pomo on mukava, hän kehuu.

Viimeisimpänä työtehtävänään hän on tehnyt hissiä Painotalon remontissa Äänekoskella.

Qaraghuli aloitti oppisopimuskoulutuksensa Pokella syksyllä 2019, juuri ennen pandemian alkua. Aluksi hän teki töitä kaupungin kiinteistönhuollolle, mutta vaihtoi rakennusalalle vajaata vuotta myöhemmin.

Opiskelu tapahtui pääosin töissä, kuten oppisopimukseen kuuluu. Koulupäiviä Pokella tuli kuukautta kohti maksimissaan kolme.

– Tykkään siitä, että saan olla töissä. Työtehtävät vaihtelevat muurauksesta laatoittamiseen ja kaikkeen mitä tarvitaan, hän kertoo.

Suolahdessa asuessaan Maher on innostunut jalkapallon pelaamisesta ihan valmentajaksi asti. Tällä hetkellä tosin pienet tyttäret pitävät isän kiireisenä.

 

Töitä hyville tekijöille

PS-rakennukselle oppisopimuskoulutus on tuttu juttu. Toimitusjohtaja Simo Paavilainen kertoo, että tälläkin hetkellä työmailla on kaksi oppisopimusopiskelijaa. Työntekijöitä yrityksessä on 23, ja vanhimmat sopimuksen kautta taloon tulleet ovat lähes parinkymmenen vuoden takaa.

Hyvät tyypit jäävät koulutuksen jälkeen firmaan töihin. Kuten Maher.

– Oppisopimuksessa on se etu, että työntekijät koulutetaan yrityksen tarpeisiin. Usein hakijat ovat jo nähneet elämää ja tehneet monenlaista työtä, vain koulutus puuttuu, Paavilainen kertoo.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle tehdään yksilöity oppimissuunnitelma, ja työt voi aloittaa joustavasti oman ja yrityksen tarpeen mukaan. Työnantaja saa koulutettavasta palkkatukea.

– Tämä on hyvä tapa saada työvoimaa, koska alaa uhkaa työvoimapula.

Myös yhteistyö Poken kanssa on toiminut Paavilaisen mukaan hyvin.

– Opinnot sovitaan yksilöllisesti koulun ja opiskelijan kanssa, ja näytöt suoritetaan työmaalla, hän kertoo.

 

Maher Qaraghuli on tyytyväinen, että on työt jatkuvat oppisopimuskoulutuksen päätyttyä.

 

Rohkeasti liikkeelle

Maher Qaraghulilla on synnyinmaastaan Irakista automekaanikon koulutus ja LVI-alan tutkinto ammattikorkeakoulusta. Suomeen ja Suolahteen hän tuli 2015 ja asui jonkin aikaa myös Jyväskylässä.

Alun sopeutumisen jälkeen Qaraghuli lähti rohkeasti hakemaan töitä. Ihan helppoa se ei ollut, se on pakko myöntää.

– Kävin kysymässä monessa eri työpaikassa, ehkä viidessätoista.

Ilman koulutusta ja kieltä töitä on vaikeampi saada.

– Ja Suomessa tarvitaan työturvallisuuskortti, tulityökortti ja muita todistuksia, Qaraghuli sanoo.

Jyväskylässä asuessaan hän tapasi suomalaisen vaimonsa, ja sittemmin perhe on kasvanut kahdella pienellä tytöllä, Jasminilla ja Amelialla.

Työn ja opiskelumahdollisuuksien etsinnässä suomalainen puoliso on toki auttanut. Suomen kielenkin Maher on oppinut ilman kielikursseja. Mutta tärkeää on myös asenne. Pääasia on, että lähtee kotoa liikkeelle.

– Pitää lähteä ulos kysymään työtä ja juttelemaan ihmisille. Ja suhtautua aina positiivisesti, mennä kysymään seuraavasta firmasta, hän neuvoo.