Tule opiskelemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!
Perustiedot
Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
Hinta: 500 €, sisältää EA1-, EA2-, matkailun turvallisuuspassi- ja hygieniapassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
Koulutukset sisältö päiväkohtaisesti 2024-2025: (Erä_ja_luonto-opaskoulutus_S24-K25) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisältöihin voi tulla pieniä muutoksia.
Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi
Lue lisää
Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!
”Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.
Niina Liimatainen teki sen, mistä haaveili ja alkoi yrittäjäksi.
Kaksi vuotta sitten kerroimme Niina Liimataisesta, joka vuosien haaveilun jälkeen toteutti unelmansa ja lähti opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Tuolloin hän kertoi innostuneena, kuinka tykkää navettahommista, eikä työ tunnu edes oikein työltä.
Miten opintojen kanssa kävi, mitä Liimataiselle kuuluu nyt?
Konginkankaalla on aurinkoinen syyspäivä, ja LoistoLomituksen yrittäjä ja ainoa työntekijä Liimatainen on käynyt tekemässä aamunavetan Hakolan tilalla. Nyt on useampi tunti aikaa hoitaa omia asioita, kunnes illalla on iltanavetan vuoro.
Liimatainen todellakin toteutti unelmansa, jätti palveluohjaajan työt keittiöalalla ja perusti vuoden alussa lomitusyrityksen. Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi.
– En ole ollut työttömänä yhtään päivää. Enemmän saisi tehdä töitä kuin ehtii, hän kertoo tyytyväisenä.
Harjoitteluista töihin
Opiskeluaikana Liimatainen sai järjestymään harjoittelupaikat lähialueen tiloille: Hakolan lypsynavettaan sekä Lamminmäen ja Hiekkaharjun lihakarjatiloille. Se kannatti, sillä nämä maatilat työllistävät nyt Liimataisen lähestulkoon 110-prosenttisesti.
– Tiloilla kannustettiin yrityksen perustamiseen. Vuoden verran mietin, että uskallanko ja osaanko. Kesällä ajatus oli sitten kirkkaana mielessä.
Viime keväänä Liimatainen laittoi sähköpostia tiloille ja tiedusteli, olisiko hänen palveluilleen kysyntää. Vastaus kaikilta tuli muutamassa tunnissa: kyllä!
– Pidimme marraskuussa palaverin täällä meillä ja sovimme asioista. Joulukuun viimeinen päivä sanoin itseni irti kaupungilta, ja tammikuun ensimmäisenä päivänä perustin yrityksen.
Apuja yrityksen perustamiseen hän sai kaupungin yritysasiantuntijalta, ja starttiraha auttoi alussa, kun tuloja ei vielä ollut. Liimatainen kehuu myös verottajan palveluita.
– Verottajalta jopa soitettiin minulle ja kysyttiin, miten on alkanut sujua, hän kehuu.
Täydet tunnit
LoistoLomituksella ja kolmella asiakastilalla on käytössään yhteinen google-kalenteri, josta kaikki näkevät Liimataisen työpäivät.
Kohteesta riippuen hän tekee joko päivän kaikki tunnit lihakarjatilalla tai kahden talon navettaa saman päivän aikana. Lehmät kutsuvat aamuin illoin.
– Lihakarjatiloilla voin itse päättää, mihin aikaan aamulla menen töihin. Tykkään kuitenkin mennä aikaisin seitsemäksi, jotta päivällä jää aikaa omille asioille. Ja maitotilalle menen aamuisin puoli kuudeksi, hän kertoo.
Tuntimäärät on etukäteen mietitty ja sovittu, ja työtä riittää – vapaapäiviä on ollut koko vuonna vain muutama!
– Olen tästä vuodesta oppinut, että ensi vuodelle laitan muutaman lomaviikon valmiiksi kalenteriin, hän sanoo.
Tuntien laskutus hoituu kuntien yhteisen maatilayrittäjien laskutuspalvelun kautta. Liimataisen ei ole tarvinnut esimerkiksi hinnoitella itseään, sillä lomittajan tuntipalkka on kaikille sama.
Paperitöissä Liimataista auttaa tuttu kirjanpitäjä.
– Helpottaa, kun asiat tulee hoidettua kerralla oikein, hän sanoo.
Omar ja muut persoonat
Eläinten kanssa touhuamisesta on tullut arkea, mutta työstään Liimatainen tykkää. Työpäivät kuluvat talikon varressa, siivoten, rehun ajossa, eläimiä tarkkaillen ja tietoja kirjaten.
Puhelimensa Lely-sovelluksella Liimatainen seuraa Hakolan navetan asukkaiden elämää: maitomääriä, ravinteita, märehtimisaktiivisuutta ja syöntiminuutteja. Yhden lehmän kohdalla lukemat ovat punaisella.
– Se on Omar, joka ei ole käynyt lypsyllä. Omar on jo iäkkäämpi, 7-vuotias ja laiska, Liimatainen naurahtaa.
Lehmät ovat persoonia, ja juuri se on työn suola.
Kunto kasvaa
Navetassa tarvitaan myös koneosaamista.
– Konepuoli on mielenkiintoista. Lomittaja tarvitsee esimerkiksi pienkuormaajaa, traktoria ja pyöräkuormaajaa. Nykyajan navetassa ei pärjää, jos ei opettele käyttämään koneita ja laitteita.
Kuluneen vuoden aikana loistolomittaja ei ole ollut vielä yhtään kertaa kipeänä. Kunto on kasvanut talikon varressa, mutta itsestään täytyy pitää huolta.
– Työ on fyysisesti raskasta, päivän aikana voi tulla 35 000 askelta mittariin. Pitäisi muistaa oikeat työasennot paremmin ja venytellä enemmän, hän toteaa.
Satu Lähteinen tekee työtään liikkuvassa maisemakonttorissa, jonka alla on 23 000 kiloa rautaa.
Satu Lähteinen, 20, Kannonkoskelta on ollut pienestä pitäen mukana maatilan töissä.
– Meillä on kotona 450-päinen lihakarjatila. En ole allergian takia voinut olla paljon navettatöissä, mutta olen tottunut touhuamaan koneiden ja laitteiden kanssa, Lähteinen kertoo.
Kun peruskoulun jälkeiset suunnitelmat olivat auki, isä ehdotti metsäkoneenkuljettajan koulutusta Pokella. Perheyrityksessä on tehty metsäkoneurakointia jo pitkään, ja myös Lähteisen sisko ja veli ovat ajaneet ajokonetta työkseen.
Lähteinen innostui ja lähti Tarvaalaan opiskelemaan. Poken metsäalan perustutkinnossa voi suuntautua metsuriksi ja metsäpalvelun tuottajaksi, mutta hän tiesi haluavansa metsäkoneen kuljettajaksi. Lähteinen valmistui metsäenergian tuottajaksi keväällä 2023, stipendin kera.
Lähteinen keksi esimerkiksi ihan uuden tavan suorittaa näyttö.
– Tehtävänä oli esittää, miten puutavara kerätään ja puretaan. Ehdotin, että voisin kuvata sen gopro-kameralla, hän kertoo.
Ensimmäinen opiskeluvuosi sujui Tarvaalassa lähiopinnoissa, mutta sen jälkeen hän aloitti oppisopimusopiskelijana perheyrityksessä, ML Metsäurakoinnissa.
– Opin parhaiten kun pääsen tekemään, olen sellainen tekijätyyppi, Lähteinen kuvaa.
Aamua ja iltaa
Valmistumisen jälkeen Satu Lähteiselle ovat tulleet tutuksi ajokoneen hytti ja vaihtelevat kohteet pohjoisen Keski-Suomen metsissä.
Ajokoneen kuljettajana tehdään aamu- tai iltavuoroa, ja Lähteisen ohella konetta ajaa oma veli. Kohteesta riippuen aamuvuoro alkaa kello 6-8, iltavuoro puolestaan iltapäivällä neljään mennessä.
Valtavan koneen ohjastaminen on Lähteisen mukaan leppoisaa, mutta suunnitelmallisuutta ja maalaisjärkeä tarvitaan. Näytöllä on moton piirtämä reitti siitä, miten puut on kaadettu, ja Lähteinen piirtää siihen oman reittinsä.
– Pitää miettiä, miten lähdet keräämään pinot. Kivet, mäet ja suot vaikeuttavat joskus työtä. Joskus tulee kiire, jos kerättävät puut ovat vaikka 500 metrin päässä. Sitten pitää ilmoittaa puuautolle, että kaikkea ei saada kerättyä, hän kertoo.
Välillä konetta korjataan, ja muitakin yllätyksiä voi tulla matkaan.
– Olen ollut jumissa, monta kertaa. Ja jos kone on oikein jumissa, tarvitaan kaivuri apuun, Lähteinen naurahtaa.
Vastuu painaa
Lähteisen ohjastama ajokone eli kuormatraktori painaa telojen kanssa 23 000 kiloa. Keräämistahti Lähteisellä on kaksi kuormaa tunnissa. Yhteen kuormaan mahtuu leveydestä riippuen 15-20 mottia puuta.
Vaikka Lähteinen tykkää siitä, että saa suunnitella ja tehdä rauhassa, painaa hytissä myös vastuu.
– Kyseessä on toisen arvokasta omaisuutta, hän pohtii.
Kuljettajan töitä hän aikoo tehdä niin kauan kuin se tuntuu kiinnostavalta.
– Nyt tuntuu hyvältä, hän sanoo.
Vapaa-aikanakaan Lähteisellä ei tule tekemisen puutetta, siitä pitävät huolen siskon kanssa yhteiset kaksi koiraa, kaksi aasia ja kaksi hevosta.
Eläintenhoitaja Kirsi Niemi on onnellinen, sillä koiratrimmaajana hän saa tehdä juuri sitä, mitä haluaa.
Kirsi Niemen työpäivä voi mennä esimerkiksi näin: aamupäivällä koiratrimmauksia, turkkien siistimisiä ja kynsienleikkuuta. Välillä myyjänä DogStopin kaupan puolella. Iltapäivällä koiran uimakoulu koirakeskuksen uima-altaalla. Kun päivä päättyy, kotona odottaa perheen ihmisjäsenten lisäksi oma cavalier kingcharlesinspanieli Queeni, jonka kanssa iltalenkki Oulussa.
Koiraihmisen unelmapäivä, vai mitä? Ja sitä se Niemen mielestä onkin.
– Työ tuntuu ihanalta, hän hehkuttaa.
Pokelta eläintenhoitajaksi valmistunut Niemi, 34, iloitsee unelmatyöstään, sillä matka nykyiseen on ollut pitkä eikä ihan suorakaan.
Harrastus vuosikymmeniksi
Ensimmäisen koiransa Kirsi Niemi sai 11-vuotiaana.
– Siskoni oli allerginen, ja tuossa vaiheessa uskalsimme kokeilla koiran hankintaa.
Koira oli cavalier Nelli, ja kun kaikki sujui hyvin allergiankin kanssa, perheeseen tuli muutaman vuoden kuluttua myös Sara. Koiraharrastus vei Kirsin ja hänen äitinsä mukanaan siinä määrin, että parhaimmillaan kotona asusti yhdeksän cavalier kingcharlesinspanielia. Näyttely- ja kasvatustoiminta jatkui yli 20 vuotta.
Se tie on kuitenkin kuljettu loppuun.
– Koiran terveys on meille tärkeää. Tällä rodulla on paljon ongelmia, ja siksi olemme lopettaneet kasvattamisen, Niemi kertoo.
Hyviä tyyppejä
Nuoresta asti oli selvää, että eläimet ovat Kirsin juttu.
– Kävin lukion Oulussa, ja sen jälkeen lähdin Pokelle opiskelemaan. Halusin mahdollisimman kauas Oulusta, hän muistelee.
– Opiskelu oli ihan unelmaa. Meillä oli viikkohoitosuunnitelma, joihin kuuluu tietyt vastuualueet. Työpaikkaohjaajat olivat tosi hyviä. Ja kävin kaikilla mahdollisilla koiratunneilla enkä halunnut hyväksiluettaa mitään, vaikka koiraharrastusta olikin taustalla, hän kertoo.
Parasta olivat tietysti eläimet. Tarvaalassa hoidetaan talvisin Vesipuisto Veijarin omistuksessa olevia eläimiä, joten työharjoittelu onnistui kesällä puuhapuiston eläintenhoitajana. Muutamat nelijalkaiset persoonat ovat jääneet mieleen.
– Roosa-possu eli virallisesti vietnamilainen roikkovatsasika ja aasi Samppa, lapinlehmä Hades sekä Petteri-vuohi, Niemi muistelee.
– Petteri saattoi puskea kaikkia jotka pelkäsivät sitä. Minä tykkäsin kun sai olla eläinten kanssa kahdestaan, ja tunsin oloni läheiseksi niiden kanssa.
Eräs muisto koulusta voi hyvin edelleen.
– Yksi koulun viljakäärmeistä muni, ja ostin itselleni poikasen.
Kiirettä keväisin
Valmistumisen jällkeen Niemi jatkoi opintojaan Tampereella valmistuen koirahierojaksi . Työkokemusta kertyi eläinkaupassa sekä koirahieroja-trimmaaja-yrittäjänä Jyväskylässä. Sitten alkoi taas pohjoinen kutsua, ja Niemi muutti kotiseudulle Ouluun.
– Olin töissä R-kioskissa ja pizzeriassa, ja hain koko ajan oman alan töitä, hän kertoo. Tuossa vaiheessa perhe oli kasvanut tytär Nealla, joka on nyt 9-vuotias.
Sitten onni potkaisi, ja Niemi pääsi opiskelemaan trimmaajaksi oppisopimuksella koirahoitola DogStopiin. Kun opiskelut olivat ohi, hän jäi töihin.
– Työ tuntuu ihanalta! Joskus ruuhka-aikoina päivistä voi tulla pitkiäkin.
Kiireistä on esimerkiksi keväällä kun kelit lämpenevät. Tuolloin pörröiset pohjavillakoirat tulevat hakemaan trimmaajalta kevennettyä kesäilmettä.
Vähimmilään koiralta leikataan kynnet, siistitään tassukarvat ja peppukarvat. Usein trimmiin kuuluu myös ”pesu ja puunaus”. Näyttelytrimmaukset ovat sitten vielä erikseen.
– Parasta on, kun saa olla eläinten kanssa tekemisissä. Saa olla luova ja kokeilla eri juttuja. Koira kyllä tietää, jos siitä tykkää, Niemi kertoo.
Poke järjestää Äänekoskella lyhyen sähköajoneuvokoulutuksen syksyllä. Koulutus järjestetään kolmena arki-iltana sekä itsenäisenä työskentelynä, joten se sopii erinomaisesti työn ohessa käytäväksi. Koulutus on suunnattu ajoneuvoalan osaajille, jotka eivät vielä tee sähköajoneuvojen korjauksia.
Koulutuksesta saa edellytykset ymmärtää, mitä vaaditaan sähköajoneuvojen korjaamiseen. Koulutuksessa avataan lainsäädäntöä ja polkua kohti sähköautojen korjausta ja harjoitellaankin muun muassa jännitteettömäksi tekemistä. Koulutus ei anna erityistä pätevyyttä, vaan antaa lähtökohdat osallistujille siitä, mitä sähköajoneuvojen korjaus vaatii.
Koulutus on maksuton ja järjestetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) valtionavustuksella. Koulutus järjestetään, jos tarvittava osallistujamäärä saadaan täyteen. Maksimiosallistujamäärä on 15 henkilöä. Henkilöitä voidaan ottaa myös varasijoille. Osallistujilla on ennakkovaatimuksena autoalan sähköturvallisuus SFS6002 –kurssi sekä EA1 kurssi.
Koulutuksen sisältö
Autoalan SFS 6002 käytännössä
SFS6002 standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee olla voimassa koulutuksen alkaessa. Käydään läpi, mitä sähköturvallisuuskoulutuksessa määritellyt asiat tarkoittavat käytännössä ja mitä asioita korjaamon pitää huomioida. Käsitellään mitä hankintoja korjaamon pitää tehdä ja minkälaisia vastuita sähkötöihin liittyy. Edelleen käydään läpi minkälaisia töitä SFS 6002 työturvallisuuskoulutuksen jälkeen saa tehdä ja mitä muuta sähköautojen korjaaminen vaatii. Työohjeet ja niiden merkitys sähköautojen kanssa työskenneltäessä.
Sähkö- ja hybriditekniikka
Opiskellaan sähkö- ja hybridiautotekniikkaa sekä korkeajännitekomponentit. Käsitellään huoltojen erityispiirteitä.
Jännitteettömäksi tekeminen
Opetellaan sähköauton jännitteettömäksi tekemistä ja mitä siihen liittyy. Miten jännitteettömyys todetaan.
Työturvallisuus on keskeinen teema
Koulutus on informatiivinen paketti sähkö- ja hybridiautojen korjaamisesta, mutta ei sinällään anna sähköturvallisuuslain mukaista perehdytystä yksittäiseen automalliin. Laissa vaaditaan perehtyneisyys aina kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja ja tarkemmat päivämäärät julkaistaan viimeistään elokuussa. Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan: Juho Alpua, juho.alpua(at)poke.fi, puh. 040 1439 222
13.6.2024
Suosituimmat yhteishaun alat olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä
Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 13. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 359 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on enemmän kuin viime vuonna, jolloin aloitti 351 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat kone- ja tuotantotekniikka, sähkö sekä metsä.
-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten oppivelvollisten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi rakennusalalla, liiketoiminnan alalla, ravintola- ja catering-alalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä putkiasentaja-alalla.Myös Viitasaaren yksikössä on vapaita opiskelupaikkoja monilla aloilla oppivelvollisille eli rakennus, logistiikka, kokkiala, sote ja TUVA.
– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Jatkuva haku TUVAan on 17.6.-28.7., sanoo Maarit Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa valittavana 15 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 27.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.
Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat keskiviikkona 7. elokuuta. Tervetuloa opiskelemaan elokuussa Pokelle.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
11.6.2024
Jussi Paananen vaihtoi alaa ja saa nyt tehdä sitä, mikä tuntuu tärkeältä.
Hyvinvointia mielelle saavutettavasti eli Hymis. Se on Jyväskylässä kehitetty valmennuskonsepti vammaisille ja autisminkirjolla oleville nuorille itsenäisen elämän ja päätöksenteon tueksi.
Erityistä hankkeessa on se, että Hymis on syntynyt yhteistyössä kohdenuorten kanssa. Esimerkiksi omiin rahoihin, tulevaisuuden hahmottamiseen, omiin vahvuuksiin ja itsenäiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä pohditaan Hymiksessä pelillisyyden avulla.
Koko homman räätälinä eli hankepäällikkönä toimii Jussi Paananen, Pokelta lähihoitajaksi valmistunut yhteisöpedagogi ja urheiluhieroja.
Hänen mukaansa Hymis syntyi tavoittamaan ne nuoret, jotka muuten jäävät apua vaille.
– Tällä kohderyhmällä eli autisteilla ja vammaisilla ei ole oikeutta mielenterveyspalveluihin. On vain diagnoosi, mutta ei palveluita tarjolla. Me teemme sitä työtä, mikä kunnilta jää tekemättä, Paananen kiteyttää.
Jussi Paananen rohkaisee nuoria unelmoimaan ja verkostoitumaan. Hän myös kannustaa tuomaan omia ideoita muiden nähtäväksi, vaikka ne eivät olisikaan täydellisen valmiita.
– Riitävän hyvä on tarpeeksi. Suunnitelmaa voi aina korjata matkan varrella, hän sanoo.
Ala alkoi kiinnostaa
Hymis syntyi tarpeesta tehdä jotain konkreettista apua tarvitsevien nuorten hyväksi. Mutta miten hierojayrittäjä Paanasesta kehkeytyi erityisnuorten puolestapuhuja?
– Tein urheiluhierojan työtä 20 vuotta. Sitten totesin, että toista samanlaista ei oma kroppa tule kestämään, itsekin kilpahiihtoa harrastanut Paananen kertoo.
Elämä oli mullistunut muutenkin.
– Perheeseeni oli syntynyt erityislapsi, ja se oli muuttanut elämää kovasti. Hänen myötään sote-ala alkoi kiinnostaa uudella tavalla, Paananen kertoo.
Palokassa asuva Paananen päätti lähteä opiskelemaan Pokelle lähihoitajaksi. Hän oli myös juuri ehtinyt saada töitä silloisen Onerva Mäen koulun (nykyinen Valteri) asuntolasta, erityisen tuen lasten parista.
Opiskelun ja työn yhdistäminen onnistui kuitenkin hyvin, ja opinnot etenivät sujuvasti.
– Koulussa suhtauduttiin hyvin sijaisuuksiin ja töihin. Opiskelu oli joustavaa, hän muistelee.
Paananen teki harjoitteluja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä, lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien parissa, ja kaikissa paikoissa hän olisi voinut kuvitella olevansa töissä. Monissa olikin.
– Mies sote-alalla saa töitä. Jokaisessa harjoittelupaikassa kysytiin töihin, hän kertoo.
Paananen kannustaakin opiskelijoita panostamaan harjoitteluihin, sillä sitä kautta on mahdollista työllistyä.
Entisestä hyötyä
Valmistumisen jälkeen vuonna 2016 Paananen teki töitä muun muassa alaikäisten maahanmuuttajien kotouttamisen parissa. Hän myös jatkoi opintojaan yhteisöpedagogiksi Humakissa Korpilahdella.
Aspa-säätiön palkkalistoille Paananen päätyi lastensuojelutyön kautta. Säätiön toimenkuvaan kuuluu tarjota palveluja itsenäiseen asumiseen eri puolilla Suomea. Siellä sai alkunsa myös Hymis.
Sekä työnsaannissa että työn tekemisessä on Paanasen mukaan paljon apua entisestä yrittäjän elämästä.
– On pitänyt opetella ongelmanratkaisua ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä. Yrittäjyydestä on tullut myös taito verkostoitua ja kohdata ihminen juuri sellaisena kuin on, hän pohtii.
Paananen on myös suorittanut tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon ja opiskelee parhaillaan johtamista. Nykyisessä työssä parasta on vapaus.
– Saan suunnitella itse kalenterini, ja tykkään etätöistä. Jokainen aamu alkaa kuitenkin puolentoista tunnin lenkillä, hän kertoo.
Tarjolla kaikille
Hymis-hankkeen pilotointiin tekijät saivat rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Nyt valmennuskonsepti on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen.
– Koulutamme ammattilaisia käyttämään Hymis-materiaaleja työssään, Paananen kertoo.
Hymis on ilmainen ja kaikkien saavutettavissa oleva materiaali, mutta Paanasen mukaan koulutukselle on tarvetta.
– Nepsy-nuoria on nykyään todella paljon. Yhä useammalla on myös vaikeaa lähteä tapaamaan toisia ihmisiä, ehkä koronavuosilla on vaikutusta asiaan, hän pohtii.
Syksyllä on esimerkiksi tulossa ilmainen Hymis-fest Jyväskylässä, jossa esiintyvät Tuuli ja Pilvet pilvet.
Heli Romppanen opiskeli mehiläistarhaajaksi, koska lähiruoka ja sen tuottaminen kiinnostavat häntä. Omia pörriäisiä hoitaessaan toimelias kauppias rauhoittuu, sillä mehiläisten kanssa hopusta on vain haittaa.
Hehkuvan voikukkapellon laidalla, vanhan hirsiaitan kupeessa Sumiaisten Vihijärvellä on Heli Romppasen mehiläistarha. Seitsemän pesän ympärillä käy kuhina ja pörinä. Se rauhoittuu heti, kun alkukesän vaihteleva sää tarjoaa pilviä ja muutaman vesipisaran.
Romppanen, Suolahden K-Supermarketin kauppias ja ympäristöoikeuden erikoisjuristi, pukee tarhaajan suojavaatteet ylleen ja napsauttaa pesiä ympäröivän sähköaidan pois päältä.
– Lähialueella on tehty havaintoja karhuista. Olisi harmi, jos ne löytäisivät paikalle, sillä ne yleensä muistavat hyvät apajat, hän kertoo.
Heli Romppasen toi Poken mehiläistarhaajan opintoihin kiinnostus lähiruokaa ja ruuan tuotantoa kohtaan.
– Olen saanut työssäni kaupassa tutustua pientuottajiin ja tarhaajiin, ja heitä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Tykkään myös tehdä käsilläni, Romppanen kertoo.
Lopullisen sysäyksen opiskeluun antoi – mikäs muu – kuin maailmalla jyllännyt pandemia.
– Muutimme kauppiaiksi Suolahteen 3,5 vuotta sitten, ja pian kaikki menikin kiinni. Onneksi saimme pitää kauppaa auki ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämmöisille tekeville ihmisille aika oli haastavaa, asuimme vieläpä kerrostalossa, Joensuusta kotoisin oleva Romppanen muistelee.
Omaa hunajaa alusta loppuun
Kun opinnot Tarvaalassa pääsivät vauhtiin, Romppanen suoritti ne jouhevasti oman työnsä ohessa. Monimuoto-opinnoissa lähipäiviä oli keskimäärin kaksi kuukaudessa, ja kirjallisia töitä sen lisäksi. Kahden vuoden aikana perehdyttiin perusteellisesti mehiläistarhaamisen perustamiseen, eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä sadonkorjuuseen.
Valinnaiseksi kurssiksi hän halusi maatalousalan yrittäjänä toimimisen, jossa käytiin läpi kaikki oman hunajan tuottamiseen liittyvä byrokratia kuten EAN-koodien hankkiminen.
Näillä opeilla mehiläistarhaaja Romppanen tekee kaiken itse, nyt jo kolmatta kesää: hoitaa, kerää, linkoaa ja purkittaa hunajan. 44260 Vihijärvi -hunajan etiketitkin hän ideoi itse, ja tuote on luonnollisesti myytävänä omassa kaupassa.
– Asiakkaiden kanssa ollaan tultu tutuiksi ja hekin kyselevät että mitäs mehiläisille kuuluu, Romppanen naurahtaa.
Koulutuksesta Romppasella on vain hyvää sanottavaa.
– Opiskelijat olivat eri alan ihmisiä eri puolilta Suomea, ja se oli tosi mielenkiintoista. Jotkut tulivat Tarvaalaan siksi, koska se on paras paikka, hän kehuu.
Pesissä on eroja
Työ mehiläisten parissa vaatii sitoutumista, sillä hoidokkeja on käytävä katsomassa kesällä vähintään kerran viikossa. Romppanen kurkistaa pesiin ja tutkii, mitä katon alla tapahtuu. Onko kennoissa toukkia, onko pesä pysynyt siistinä, miltä emo vaikuttaa, eihän vain näy merkkejä taudeista.
Yhdyskunnissa on eroja esimerkiksi meden ja siitepölyn keräämisen suhteen. Jos kuningatar on kiukkuinen, myös lauma on vaikeammin hoidettava. Äärimmäisessä tapauksessa kuningatar joutuu vaihtoon.
Romppanen kertoo, että kiireellä ja sadesäällä tarhalle on turha tulla.
– Ystäväni ehdotti, että laitat vaan napit korviin ja annat mennä. En missään nimessä voisi kuunnella musiikkia samalla kun hoidan mehiläisiä. Kuuntelen, havainnoin ja yritän ymmärtää mitä pesissä tapahtuu. Pelkkä pörinäkin kertoo, missä esimerkiksi kuningatar on. Kiireessä ja hutaisten en opi mitään, hän kuvailee.
Laukaan Rokkakankaan teollisuusalueelle rakennetaan uudet opetustilat logistiikan opetukselle. Laukaan kunnanhallitus on jo myöntänyt poikkeusluvan opetustilojen rakentamiselle. Opetustilojen on tarkoitus valmistua syyslukukaudeksi 2025, jolloin logistiikan opiskelijoiden määrä pystytään tuplaamaan nykyisestä. Tällä hetkellä Laukaassa on 25 logistiikan perustutkinnon opiskelijaa.
-Logistiikka-ala on ollut Laukaassa niin suosittu, ettemme nykyisillä tiloilla ja resursseilla pysty siihen vastaamaan, joten halusimme vastata kysyntään. Alan työllistyminen on jo nyt ja myös tulevaisuudessa hyvä, sillä alalta on eläköitymässä yhdistelmäajoneuvonkuljettajia, sanoo koulutusjohtaja Marko Lahti.
Rokkakankaalle valmistuu enimmillään 300 neliön opetustilat ja lisäksi piha-alueella voi harjoitella ajoa. Tontti vuokrataan Laukaan Puhtaanapito Oy:ltä. Modulaarisen vuokrarakennuksen toimittaja kilpailutetaan tulevana syksynä ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kevätlukukaudella 2025.
Ensi talven yhteishaussa Laukaan logistiikan perustutkintoon on siis tarjolla enemmän opiskelupaikkoja kuin oli tänä talvena. Poke tarjoaa kaikille logistiikan opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa kuorma-autokortin lisäksi yhdistelmäajoneuvokortin.
-Yhteistyö Laukaan ja Laukaan Puhtaanapito Oy:n kanssa on sujunut hyvin. Arvostamme sitä, että kumpikin ymmärtää logistiikkakoulutuksen merkityksen alueelle, sanoo Lahti.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 0940
Keski-Suomen hyvinvointialue kiittää Pokea nopeasta reagoinnista hoiva-avustajien koulutustarpeeseen alueella.
Ikääntyneiden asumispalveluista pohjoisessa Keski-Suomessa vastaava palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen kertoo, että asumispalveluissa on jo vuosia työskennellyt muutamia henkilöitä, joilta alan koulutus on puuttunut. He ovat tehneet avustavia tehtäviä ja perushoitotyötä soveltuvin osin. Mahdollisuutta vakituiseen työhön ei ole tarjoutunut puuttuvan koulutuksen takia.
– Kun koulutustarpeesta kerrottiin Pokelle vuosi sitten maaliskuussa, koulutus oli pistetty käyntiin jo elokuussa. Ryhmän 15 opiskelijan odotetaan valmistuvan toukokuussa, Seppänen iloitsee.
Julkisella puolellakin ikäihmisten hoito- ja hoivatyön ammattijakauma on monipuolistumassa: lähihoitajien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja geronomien rinnalle rekrytoidaan uusia ammattiryhmiä. Hoiva-avustajat lasketaan mukaan hoitajamitoitukseen, silloin kun he tekevät välitöntä hoivatyötä.
– Hyvinvointialueen omassa palvelutuotannossa ei vielä hoiva-avustajia liiemmin ole, joten he ovat tervetullut lisä asumisyksiköiden henkilöstöön. Nykyisen koulutusryhmän opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun heidät on huomioitu ja työnantaja on antanut mahdollisuuden kouluttautua, Seppänen kertoo.
Innostunut opiskelijaryhmä
Sosiaali- ja terveysalojen opettaja Susanna Kuhno Pokelta on tyytyväinen yhteistyöhön Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa: hyvinvointialue on hänen mukaansa suurena työnantajana tärkeä kumppani Pokelle.
Hoiva-avustajien ryhmän 15 opiskelijaa opiskelee oppisopimuksella hyvinvointialueen ikäihmisten eri toimipisteissä eri kunnissa pohjoisen Keski-Suomen alueella.
– En ole urani aikana tavannut näin motivoitunutta ja innokasta opiskeluryhmää. He ottavat ilon irti kaikista lähipäivistä, Kuhno sanoo.
Hoiva-avustajien koulutukseen sisältyy osia lähihoitajien opinnoista eli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta. Hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneen on mahdollista myöhemmin tehdä koko lähihoitajan tutkinto.
– Hoiva-avustajakoulutus on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos haluaa tehdä hoitotyötä mutta ei ole valmis opiskelemaan lähihoitajaksi. On tärkeää, että työpaikoilla on työntekijöitä erilaisissa rooleissa. Hoiva-avustajille on oma tärkeä paikkansa työyhteisössä tekemässä heille kuuluvia avustavia töitä, Kuhno toteaa.
Hän kannustaa rohkeasti opiskelemaan hoiva-avustajaksi kaikkia niitä, joita ihmisten kanssa tehtävä työ kiinnostaa.
– Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan. Tämä ryhmä on todistanut sen, että yli 50-vuotiaanakin voi lähteä uuteen ja innostua. He ovat kertoneet, että saavat paljon siitä, kun tapaavat toisiaan ja muita samassa työssä toimivia, Kuhno painottaa.
– Toivomme jatkoa tällaiselle yhteistyölle työvoimapulan helpottamiseksi ja ikäihmisten laadukkaan hoidon takaamiseksi, Kuhno sanoo.
Lisätietoja:
palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen, Keski-Suomen hyvinvointialue, ikääntyneiden asumispalvelut pohjoinen alue, p. 050 4771 907
opettaja Susanna Kuhno, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 9346
9.4.2024
Kutsumme Laukaan yrittäjiä tutustumaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken Laukaan toimipisteeseen torstaina 18. huhtikuuta kello 14-16.
Ohjelmassa on Poken Laukaan toimintojen ja tilojen esittely. Laukaassa voi opiskella rakennus-, logistiikka-, sähkö-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöalaa. Henkilökuntamme kertoo alojen opinnoista sekä siitä, mitä Poke tarjoaa yrityksille.
Osoite: Laukaan lukio, Saralinnantie 3
Tulo-ohjeet: Sisäänkäynti lukion pääovesta, luokka 105, joka sijaitsee 1. kerroksessa ruokalan vieressä
Lisätietoja: asiakkuusvastaava Sini Lindberg, p. 040 159 6976
opinto-ohjaaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761
20.3.2024
Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.
Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.
Hakijoita kiinnosti tänä vuonna tekniikan alat, kuten sähkö- ja automaatio, kone- ja tuotantotekniikka sekä ajoneuvoala. Lisäksi logistiikka- ja metsäala olivat suosittuja.
-Hienoa, että tekniikan alat olivat suosittuja. Uskon, että asiaan vaikuttavat tiettyjen alojen hyvät alueelliset suhdanteet, alueen työnantajien positiivinen viesti työntekijöiden tarpeesta ja muu myönteinen imagonäkyvyys. Yksi tekijä on ollut varmasti myös Poken TET-viikot, joissa ysiluokkalaiset pääsevät tutustumaan käytännössä Poken aloihin. TET-jaksot ovat olleet tänä lukuvuonna erittäin suosittuja. Joskus nuoren kannattaa myös ajatella niin, että jos jonkun alan suhdanne on nyt heikko, niin kolmen vuoden päästä, jolloin nuori valmistuu, tilanne voi olla jo aivan toinen, kuten esimerkiksi rakennusalalla nyt on, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.
Pokella on tarjolla Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta eli TUVAa nyt kolmella paikkakunnalla Äänekoskella, Viitasaarella ja uutena Laukaassa.
-TUVAn hakijamäärät osoittavat, että TUVA on tarpeellinen ja sen laajentaminen Laukaaseen oli hyvä asia. Näin saadaan valmentavaa koulutusta niille nuorille, joilla ei vielä ole selkeitä suunnitelmia ja joiden pitää vahvistaa esimerkiksi opiskelutaitojaan, sanoo Ikonen.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.
-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.
Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 13.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 27.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718
15.3.2024
Poken tuulivoiman ja aurinkopaneeliratkaisuiden oppimistilaa rakennetaan ja saneerataan parhaillaan. Valtakunnallisestikin merkittävä oppimisympäristö tehdään WindSoLab-hankkeessa, johon Poke sai rahoitusta 1 350 000 euroa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä.
Oppimistilojen saneerauksesta ja rakentamisesta tehtiin kokonaisurakkasopimus suolahtelaisen PS-Rakennus Oy:n kanssa. Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella sijaitseviin tiloihin uusitaan seinä- ja lattiapinnat sekä sähköt.
-Lisäksi tiloissa parannetaan energiatehokkuutta uudistamalla ilmanvaihto- ja lämmönjakotoiminnot. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Myös valaistus muutetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Haluamme parantaa opiskelijoiden ja opettajien viihtymistä paremmalla valaistuksella, sanoo projektipäällikkö Seppo Pietarila Pokelta.
Oppimistilaan on hankittu tuuliturbiinipienoismalli, joka vastaa oikean tuulivoimalan konehuonetta. Tuleva koulutusympäristö antaa mahdollisuuden opiskella kaikki tuulivoimalan toiminnot.
-Hanke vastaa uusiutuvien energioiden rakennemuutokseen ja tarpeeseen, jossa tarvitaan tuulivoima- ja aurinkoenergian kunnossapitoon osaajia. Ala vaatii osaamista mekaanisesta kunnossapidosta ja sähköalasta. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat nämä alueet, sanoo projektiasiantuntija Antero Leppänen Pokelta.
Uusi oppimisympäristö on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alussa, jolloin pilotoidaan ensimmäiset kurssit. Ensimmäiset alan ammattilaiset voivat valmistua jo ensi vuoden aikana.
WindSoLab on 2,5 vuotta kestävä hanke, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.
Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.
Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.
Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.
Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, p. 040 667 1312
projektiasiantuntija Antero Leppänen, p. 040 670 0907
14.3.2024
Joni Laitilan burgerit on maisteltu Suomen toiseksi parhaiksi. Grill room Hankasalmella on Laitilan oma luomus, joka on kesäisin niin suosittu, että ovella on liikennevalot.
Joni Laitila, 29, valmistui Pokelta kokiksi kymmenen vuotta sitten. Tuttu keittiö Äänekosken Piilolassa tuo muistoja mieleen, vaikka vuosikymmenen aikana tie on vienyt erilaisiin keittiöihin pitkin maita ja mantuja.
– Oli parasta, kun sai tehdä oikeasti töitä, Laitila sanoo Oppikokin ravintolasalia katsellessaan.
Tällä hetkellä Laitila on tyytyväinen kokki ja yrittäjä, sillä hänen perustamansa Grill Room Ysitien varressa Hankasalmella on noussut lyhyessä ajassa hehkutetuksi hampurilaispaikaksi. Viime heinäkuussa Helsingin Rautatientorilla järjestetyillä Burger Lovers –festivaalilla Laitilan burgerit äänestettiin Suomen toiseksi parhaiksi.
– On aika hyvä tilanne, että saan tehdä hyvää ruokaa ja työllistää hyviä tyyppejä. Some ja puskaradio ovat toimineet ja tuoneet asiakkaita, mutta burgerfestivaalin tulos näkyi asiakasmäärissä heti, Laitila kertoo.
Vilkkaimpina kesäpäivinä ravintolasta myytiin jopa 700 annosta päivässä, ja se asetti jo haasteita raaka-aineiden saatavuudelle.
– Vaikka on kiire, laitan mieluummin paikan kiinni kuin tingin raaka-aineista, Laitila toteaa.
Tekemällä
oppii
Jo opiskeluaikoina Laitilalle oli tärkeää konkreettinen ruuan tekeminen.
– Keittiössä minä opin kokeilemalla ja tekemällä, ei kirjoja lukemalla, hän kuvailee itseään.
Laitilan taipaleelle on sattunut monta hyvää onnenpotkua, jotka ovat vieneet uralla eteenpäin. Yksi esimerkki on tarina siitä, miten hän päätyi harjoittelijaksi Pariisiin kahden Michelin-tähden ravintolaan.
– Olin töissä Suolahden asemalla toimineessa Gallen-ravintolassa, ja yhtenä sunnuntaina olin siivoamassa paikkaa häiden jäljiltä. Paikalle tuli suomalais-ranskalainen pariskunta, jotka harmittelivat kun ravintola oli kiinni. Tarjoilin heille kuitenkin kahvia ja kakkua terassille ja kävi ilmi, että mies oli opettajana ranskalaisessa kokkikoulussa. Sanoin hänelle, että olisi hienoa päästä Ranskaan harjoitteluun, ja vaihdoimme puhelinnumerot.
Asia jäi siihen, kunnes muutaman viikon kuluttua puhelin soi. Langan päässä oli Patrice Hardy, joka kertoi harjoittelun järjestyvän hänen omassa ravintolassaan Pariisissa.
– Kuulin itseni sanovan että minä tulen sinne, ja sitten alkoi asunnon etsiminen, hän muistelee.
Ensimmäisinä viikkoina harjoittelija ei päässyt keittiöön lainkaan, vaan hän esimerkiksi puhdisti simpukoita ja siisti yrttejä ravintolan sisäpihan terassilla. Erään hieman pieleen menneen puuhan jälkeen esimies nosti pöydälle kaksi säkillistä simpukoita ja sanoi, että voit lähteä kun nämä on siivottu.
– Siinä meni melkein koko yö. Nukuin kaksi tuntia ja palasin aamulla töihin. Mutta testi oli suoritettu, ja sen jälkeen avautuivat keittiön ovet. Lopulta harjoittelua kesti peräti neljä kuukautta. Pariisin-oppi olikin Laitilan mukaan se, että hankaluuksista selviää aina.
Haave
toteutui
Ennen oman yrityksen perustamista Laitila kävi tekemässä kokin töitä erilaisissa paikoissa Jyväskylässä, Saariselällä, Helsingissä ja Nuutajärvellä.
– Välillä tein kokonaan muita töitä, mutta palasin ravintolamaailmaan virkistyneenä. Minulla oli pitkään haave yrittäjyydestä ja omasta paikasta, hän kertoo.
Kun sympaattinen punainen hirsirakennus osui silmiin ohikulkumatkalla, asiat etenivät rivakasti. Ravintola avattiin toukokuussa 2022. Mukana tiimissä ovat Laitilan lisäksi isä ja kaksi siskoa. Kesäksi palkataan taas liuta kesätyöntekijöitä.
Hyvät
ainekset
Laitilan mukaan Grill Roomin liiketoimintasuunnitelma on yksinkertainen: tehdä hyviä hampurilaisia hyvistä raaka-aineista.
– Pihvien liha on keskisuomalaista. Sen on oltava hyvää, mutta myös kaikki se mitä tehdään pihvin ympärille. Kaikki komponentit ovat yhtä tärkeitä, Laitila sanoo.
Myös esimerkiksi sämpylät tulevat lähes naapurista Päijät-Pakarista, ja annokset maustetaan isän tekemillä Salakuljettaja-mausteilla, joita voi ostaa myös kotiin.
Hampurilaispaikka on avoinna ympäri vuoden, mutta talvella Laitilalla on ollut aikaa kokeilla uusiakin juttuja. Kaverinsa Kimi Kaplaksen kanssa hän pystytti tammikuussa ramen pop up -ravintolan Toivolan vanhalle pihalle Jyväskylään. Japanilainen ruoka sai hyvän vastaanoton, ja jokin kokemuksesta saattaa jäädä muhimaan tulevaisuuden varalle. Nyt Laitila tiimeineen kuitenkin valmistautuu tulevaan kesään Grill Roomissa. Rekry on käynnissä.
Kiinnostuitko ravintola-alasta? Lue lisää kokkiopinnoista ja hae mukaan!
23.2.2024
Kun Aaron Hänninen ei opiskele Pokella, hän kiitää hurjaa vauhtia jäällä. Äänekosken Koivistonkylällä asuva Hänninen on parajääkiekkoilun Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.
Aaron Hänninen olisi tuskin etukäteen arvannut, mitä pienestä Facebook-ilmoituksesta voi seurata.
– Äiti huomasi, että Jyväskylässä pääsee pelaamaan kelkkakiekkoa ja kysyi, haluanko mennä kokeilemaan, muistelee Aaron.
Laji vei jääkiekosta kiinnostuneen alakoululaisen mennessään, eikä into ole sen jälkeen laantunut – päinvastoin. Vuosien harjoittelun ja kisaamisen jälkeen Hänninen on parajääkiekkoilun hallitseva Suomen mestari ja maajoukkuepelaaja.
– On ollut paljon hienoja hetkiä, hän hymyilee tyytyväisenä.
Kelkkakiekossa pelaaja istuu kanadalaisvalmisteisessa kelkassa, jonka alla on luistimen terät. Hännisellä on alaraajavamma, minkä vuoksi hän ei voi pelata perinteistä pystykiekkoa. Lajissa vaaditaan hyvää keskivartalon hallintaa, sillä Aaronin tasoisella pelaajalla terät ovat lähes kiinni toisissaan.
– Se tuo ketteryyttä kääntymisissä.
Aloittelijalla kelkka kippaakin helposti nurin. Kiekossa käytetään kahta lyhyttä mailaa, joiden päissä on piikit vauhdinottoa varten. Mailan toinen pää on kiekkomailan kaltainen lapa, jolla kuljetetaan kiekkoa.
Mitkä ovat Aaronin vahvuudet pelaajana?
– No osaan käyttää kumpaakin kättä, ja minulla on voimaa. Ja olen ihan suht nopea, hän sanoo vaatimattomasti.
Vaatimattomuus on turhaa, kun hänet näkee kaukalossa. Aaron kauhoo kelkkansa nopeasti huimaan vauhtiin, ohjaa kelkkaa näppärästi ja pyörittelee samalla kiekkoa jäällä. Kun tulee hetki laukoa maaliin, voimaa löytyy.
Pelikaveri
kotoa
Aaron Hännisen joukkue on Jyväskylän Sisu Paraicehockey, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa jäähallissa Jyväskylässä.
– Joukkueesta saa paljon motivaatiota. On mukava treenata joukkuekavereiden kanssa, se vie kehitystä eteenpäin, hän sanoo.
Lajiharjoittelun lisäksi nuori urheilija käy salilla, tekee kehonhuoltoa ja käy esimerkiksi kelkkahiihtämässä. Treeni- ja pelikaverikin on löytynyt lähempää kuin olisi arvannutkaan: Parakiekkojoukkueessa voivat pelata myös vammattomat pelaajat, ja niinpä lajin on ottanut haltuun myös äiti Heli Hänninen.
– Viime turnauksessa meillä oli aika hieno hetki, kun Aaron syötti ja minä tein elämäni ensimmäisen maalin, onnellinen äiti kertaa.
Kelkkakiekosta onkin tullut koko perheen elämäntapa.
Tavoitteena
isot kisat
Kun Aaron ei treenaa, hän pelaa kavereiden kanssa videopelejä tai soittaa sähköbassoa. Viime syksynä alkoivat tieto- ja viestintätekniikan opinnot Pokella.
– Tykkään, kun Pokella on vaihtelevan mittaisia päiviä. Opinnot ovat mielenkiintoisia, tuntuu että olen ihan oikealla alalla, Hänninen sanoo.
Mikä on Aaronin tavoite kiekkoilijan urallaan? Onko se olympialaiset jonain päivänä?
– No totta kai, hän myöntää nauraen.
Sitä ennen Suomen joukkueen täytyy päästä C-sarjasta A-sarjaan. Ja sitä varten Aaron on valmis tekemään töitä.
Kiinnostaako sinua tieto- ja viestintätekniikan opinnot? Lue lisää ja hae mukaan!
15.2.2024
Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen päättyy 19. maaliskuuta. Pokella on yhteishaussa 15 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä sekä Viitasaarella. Haku tehdään opintopolku.fi -palvelussa.
Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen järjestetään TUVA-ryhmät Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.
Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus, johon haetaan TE-palvelujen kautta.
Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718
11.2.2024
Teijo Haapakoski on eräopas, eräkokki, lentokonemekaanikko ja metsäalan ammattilainen. Joka työssä tärkeintä on hyvä asiakaspalvelu, hän sanoo.
Teijo Haapakoski on ehtinyt elämässään niin paljon, että kuuntelijaa hengästyttää.
Hänen tarinansa ovat parhaimmillaan kauniina pakkaspäivänä laavulla, nuotion loimussa nokipannukahvia maistellen. Se onkin luonnollinen ympäristö ulkoilmassa viihtyvälle luonto- ja eräoppaalle ja kansallispuistojen kulkijalle.
Aloitetaan vaikka siitä, että Haapakoski teki pisimmän työuransa lentokonemekaanikkona Puolustusvoimien palveluksessa. Työ, josta hän jäi eläkkeelle 51-vuotiaana, ei kuitenkaan ollut pelkkää tekniikkaa.
-Vaikka päätehtäväni olikin lentomekaanikko, matkustamossa toimin silloin myös lentoemäntänä, Haapakoski kertoo. Tuolloin asiakaspalvelutaidot pääsivät testiin, sillä asiakkaina olivat esimerkiksi presidentti tai muuta valtionjohtoa.
Myös lento-onnettomuusharjoitukset olivat Haapakosken mukaan hyödyllisiä jatkoa ajatellen, sillä erämaasta piti pelastautua vähin eväin ihmisten ilmoille.
Tuonne minähaluan!
Poke tuli kuvioihin jo virkauran aikana.
– Olen metsänomistaja, ja aloitin Pokella metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävät opinnot vuonna 2003. Jo silloin katsoin erä- ja luonto-opasopiskelijoiden touhuja ja ajattelin, että tuonne minä vielä joskus haluan, hän muistelee.
Se hetki tuli vajaa kuukausi eläkkeelle pääsyn jälkeen, vuonna 2015.
– Pääsimme heti järjestämään ruokailun ja ohjelmaa isoon tapahtumaan, maatilayrittäjien opetuspäiville Tarvaalassa, Uuraisilla asuva Haapakoski muistelee.
Metsässä liikkuminen ei ollut entiselle partiopojalle vierasta aikaisemminkaan, mutta opinnot veivät hänet taas Lappiin vaeltamaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia näyttöihin liittyen.
Metsäalan opinnoistakin oli hyötyä esimerkiksi siten, että erilaisia laitteita opeteltiin käyttämään turvallisesti.
Vielä yksitutkinto
Eräopasopintojen kylkeen Haapakoski hankki pätevyyttä melonta- ja kiipeilyohjaajan, koskivenekipparin sekä retkiluistelun perusteiden koulutuksista. Melontaretket ja kanoottien vuokraus ovatkin yksi Haapakosken HyvänTähen-yrityksen peruskiviä kesäisin.
Hän huomasi kuitenkin kaipaavansa lisää tietoa ja taitoa eräruokaan liittyen, ja taas ratkaisu löytyi Pokelta.
– Halusin oppia hankkimaan sopivan määrän raaka-aineita sekä käyttämään luonnon materiaaleja ruuanlaitossa. Sain tehtyä kokin tutkinnosta eräruokailuihin liittyvät osuudet, hän kertoo.
Lopulta eräopasopintoihin liittyvät tuotteistamisen ja yrittäjyyden opinnot laajenivat vielä yhdeksi tutkinnoksi.
– Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäni opettajien kanssa tuli puheeksi, että voisinko tehdä valmiiksi koko yrittäjän ammattitutkinnon? Tein sitten vielä sen, Haapakoski summaa.
Huumoria peliin
Viime vuodet Haapakoski on toiminut erä- ja luontopalveluyrittäjänä hyvin monipuolisella työnkuvalla. Talvisin hän on toiminut safarioppaana Lapissa ja esimerkiksi viime kesänä koskivenekipparina Kapeen- ja Kuusaankoskilla. Oman yrityksen puitteissa hän järjestää melontaretkien lisäksi työhyvinvointitapahtumia, retkiä ja vaelluksia asiakkaan toiveiden mukaan. HyvänTähen vuokraa myös retkeilytarvikkeita.
Juuri monipuolisuus on Haapakosken mukaan eräoppaan valtti.
– On tehtävä monenlaista, jos tällä alalla aikoo pärjätä. Myös verkostojen luominen on tärkeää.
Haapakoskella on yhteistyökumppaneina esimerkiksi kurssikaveri eräopaskoulutuksesta, jonka kanssa hän järjestää retkiruokailuja ja melontaa. Laaja tuttavapiiri voi myös viedä vaikkapa Kilpisjärvelle tuuraamaan kaveria lomakylän ylläpidossa.
– Työssä parasta on asiakaspalvelu, ja sitä tulisi koulutuksessakin opettaa. Eräoppaan tulee osata ottaa ryhmä haltuun ja kertoa, mitä tapahtuu. Joskus vaikkapa moottorikelkkasafarilla asiakkaat saattavat olla pelokkaita, ja silloin ammattimaisuus tulee esille. Ja huumori keventää, Haapakoski pohtii.
Kiinnostaako sinua opiskella erä- ja luonto-oppaaksi? Lue lisää ja hae mukaan tähän mahtavaan koulutukseen!
9.2.2024
Remontti toteutetaan Äänekosken kaupungin ja Poken yhteistyöllä
Poken opiskelijat remontoivat parhaillaan Äänekosken kaupungin omistaman Wahlmanin talon yläkertaa. Valmista tulee kevään aikana. Upeasta hirsirakennuksesta tulee remontin myötä arvokas kohde Äänekosken keskustaan.
Remontti aloitettiin alakerrasta, joka on nyt lähes valmis. Talossa on 357 neliötä ja neljä huonetta molemmissa kerroksissa. Kaikki talotekniikka on nykyaikaisten vaatimusten mukainen ja talo lämpiää kaukolämmöllä, kuten suurin osa kaupungin rakennuksista.
Materiaalivalinnoilla kunnioitetaan vanhan talon henkeä ja apuna on käytetty arkkitehtia. Esimerkiksi tapetit on valittu perinnetapettimalleista, maalatut lankkulattiat ovat lähes samanlaiset kuin aiemmin, alkuperäistä hirsiseinää on jätetty väliseinään näkyville ja alkuperäiset ikkunat jätetään paikoilleen. Kuitenkin kaikki eristeet ovat nykypäiväisiä ja teknisesti talo on ajanmukainen.
Wahlmanin talon alakerta on esteetön ja sisäänkäynnille saadaan luiska. Alakerrassa on esteetön wc ja nykyaikainen keittiö.
Yhteistyöstä hyötyvät kaikki
Poken rakennusalan sekä muiden linjojen opiskelijat pääsevät remonttihommiin Wahlmanin talon yläkerrassa. Äänekosken kaupunki maksaa materiaalit ja kulukorvaukset, mutta varsinainen työ ei maksa kaupungille mitään. Poke taas saa tulevaisuuden osaajille oikeita töitä, joissa pääsee harjoittelemaan rakentamista käytännössä.
– Teemme nuorten kanssa yläkerran lankkulattiat ja sisäkaton. Ensin purimme yläkerran sisäkatot ja lattiat, villoitimme uudelleen välipohjan ja nyt asennamme uuden lankkulattian, sekä kattopaneelit. Vanhan talon korjaaminen on vähän työläämpää kuin uudisrakentaminen. Seinät, lattiat ja katot eivät välttämättä ole aivan suorassa ja esimerkiksi lattialankkujen asennuksen yhteydessä olemme joutuneet oikomaan vanhoja rakenteita, jotta lattiasta saadaan mahdollisimman suora. Pyrimme ammattimaiseen työnjälkeen, vaikka opiskelijatyönä remonttia teemmekin. Kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti, sanoo opettaja Ossi Vänskä.
Yläkerran remontti valmistuu Poken osalta kevään aikana ja sen jälkeen kaupunki tekee vielä pintoja, viimeisiä sisustustöitä sekä portaikon.
Aikaisemmin kaupunki ja Poke tekivät oppilastyöyhteistyötä Hiskin saunan remontissa. Roskakatos Hiskin mökin ja saunan väliin valmistuu keväällä.
– Wahlmanin talon remonttia on ilo seurata, kohteesta tulee upea. Ja tämä on hieno yhteistyön muoto, josta kaikki hyötyvät, niin kaupunki, asukkaat, opiskelijat ja POKE, sanoo tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.
Alun perin tehtaan virkailijoiden koti
Äänekosken Hiskinmäellä Metsä Boardin tehdasalueella sijainnut kulttuurihistoriallisesti arvokas Wahlmanin talo siirrettiin pari vuotta sitten Metsä Groupin uuden tehdashankkeen tieltä. Metsä Boardin hakema kaavamuutos Hiskinmäen alueella ei tukenut ulkopuolelta suojellun rakennuksen vaatimaa miljöötä, joten yhtiö tarjoutui siirtämään talon ja luovuttamaan sen veloituksetta Äänekosken kaupungille.
Talo nostettiin kokonaisena tukikehikkoineen Äänekosken taidemuseon viereiseen puistoon. Kokonaisuudessaan korttelialueiden rakennukset luovat yhdessä arvokkaan ympäristön Äänekosken kaupunkialueella. Metsä Board vastasi talon siirtämisestä ja rakennuksen viimeistelystä käyttökuntoiseksi uudella tontilla.
Suuri ja kaunis hirsitalo on ulko-osiltaan suojeltu. Wahlmanin talolla on erityistä teollisuushistoriallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Vuonna 1924 rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley, ja se on valmistunut alun perin Äänekosken tehtaiden ylemmän virkailijakunnan asunnoksi. Rakennus on ollut vuosikymmenten varrella pääosin asuinkäytössä, myöhemmin koulutus- ja kokoustilana sekä viimeisimmäksi yhdistys- ja kokoontumistilana.
Äänekosken kaupungin omistaman rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on vielä avoinna. Suunnitelmissa on ollut, että se tulisi kaupungin omaan käyttöön kaupungintalon tulevan tilanpuutteen vuoksi.
– Talolle saadaan nyt valmius kuitenkin monenlaiseen käyttötarkoitukseen, mikä on tärkeää tulevia vuosikymmeniä ajatellen, Räsälä sanoo.
8.2.2024
Parturi-kampaajaksi Pokelta valmistunut Ulla Näkkäläjärvi yhdistää työn ja opiskelun. Aamupäivät kuluvat luennoilla, ja iltapäivisin hän tekee töitä kampaamossaan.
Ulla Näkkäläjärvi opiskeli vajaa vuosikymmen sitten Pokella parturi-kampaajaksi ja on siitä lähtien huolehtinut asiakkaidensa hyvinvoinnista Lumo-kampaamossa Äänekoskella.
– Lähdin opiskelemaan kolmen lapsen syntymän jälkeen ja nautin kovasti omasta ajasta ja valmiista ruuasta, hän muistelee opiskeluaikojaan.
Hiusalalle Näkkäläjärvi päätyi, koska käsillä tekeminen kiinnosti.
– Nuorin lapsistamme oli vuoden ikäinen, kun opiskelin ensin ripsiteknikoksi ja perustin toiminimen. Tein ripsiä kotona ja huomasin ilmoituksen parturi-kampaajan opinnoista, hän kertoo.
Näkkäläjärvi aloitti opinnot Pokella tammikuussa 2015. Jo seuraavana syksynä hän alkoi tehdä töitä samassa liikkeessä, missä oli ollut harjoittelussa. Oma liiketila Pukkimäeltä löytyi ystävän kanssa yhdessä, ja tänä vuonna hänelle tuli jo 10 vuotta täyteen yrittäjänä.
Halu auttaa
Kulunut syksy on kuitenkin tuonut muutoksia elämään. Näkkäläjärvi tekee kampaajan töitä pääasiassa iltapäivisin, sillä hän aloitti toimintaterapeutin opinnot Joensuun ammattikorkeakoulussa. Mistä moinen tuli mieleen?
– Varmasti ikäkin vaikuttaa siihen, että mielenkiinnot kohteet muuttuvat. Minusta alkoi tuntua, että haluan auttaa ihmisiä. Tammikuussa aloin miettiä, mihin hakisin opiskelemaan, 41-vuotias kertoo.
– Ja on myös niin, että käsityöammatissa pärjäämistä ei tehdä kovin helpoksi, hän pohtii viitaten esimerkiksi yrittäjän YEL-maksujen uudistukseen.
Työtä ihmisten kanssa
Vaikka terapia-ala tuntuu äkkiseltään erilaiselta kampaajan työhön verrattuna, paljon yhteistäkin löytyy.
– Kummallakin alalla saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja asiakaspalvelutaidoista on varmasti hyötyä myös terapeutin työssä.
Lähipiiriltään Näkkäläjärvi on saanut tukea ja kannustusta päätökseensä, vaikka kyselijöitäkin on tullut vastaan. Toisaalta hänen esimerkkinsä on kannustanut muitakin pohtimaan omia haaveitaan elämässä.
– Itse ajattelen, että miksi ei. Etukäteen ei voi tietää toimiiko tämä. Jos ei toimi niin sitten keksitään jotain muuta. Aina asiat järjestyvät jollakin tavalla, hän rohkaisee.
Syksyn mittaan päiviin on muotoutunut rytmi, jossa aikaa jää sopivasti kaikelle tarpeelliselle.
– Aamupäivisin minulla on usein luentoja. Sen jälkeen syön lounaan, ulkoilutan koiran ja tulen iltapäiväksi liikkeelle, hän kertoo.
Lähipäiviä on Joensuussa 2-3 kuukaudessa. Näkkäläjärvi odottaa jo kevään ensimmäistä harjoittelua, joka suuntautuu vanhustyöhön. Harjoittelupaikka on jo valmiina.
24.1.2024
ÄäneHub on yhteisöllinen työtila Äänekoskella Poken Piilolan kampuksella. Se on kohtaamispaikka yrittäjille, yrittäjyydestä kiinnostuneille, itsensä työllistäjille, opiskelijoille ja kaikille etätyötä tekeville. ÄäneHub tarjoaa kaikille ilmaiset etätyötilat nopeilla yhteyksillä arkisin ma-pe klo 8-16.
– ÄäneHub on yksi hieno esimerkki Poken ja Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön tiivistyvästä yhteistyöstä. ÄäneHubin toiminta alkoi alun perin hankkeena vuonna 2019 ja se jatkuu edelleen. ÄäneHubista on muotoutunut Äänekoskella ainutlaatuinen paikka verkostoitumiselle ja alusta erilaisille tilaisuuksille sekä tapahtumille, ja sitä halutaan kehittää edelleen, Äänekosken kaupungin elinvoimajohtaja Sari Åkerlund sanoo.
ÄäneHubilla edistetään yrittäjyyttä, verkostoitumista ja innovaatiotoimintaa. Se on arvokas lisäpalvelu kuntalaisille ja yrityksille elinkeinoelämän kehittämisessä. Äänekosken kaupungin elinvoimayksikkö järjestää siellä säännöllisesti tapahtumia, ja kaupungin yritysneuvojat ovat paikan päällä tavattavissa tiistaisin klo 8-10 ja sopimuksen mukaan.
– ÄäneHubin yhtenä keskeisenä tavoitteena kautta vuosien on ollut edistää yrittäjyyttä ja alkavien yrittäjien palvelua. Tämä on edelleenkin keskeinen tehtävä. Yritysneuvojien läsnäolo sekä yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville järjestetyt tapahtumat yhdistävät ihmisiä ja ideoita, ja sitä kautta parhaimmillaan synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja alueelle, sanoo Poken Työelämäpalveluiden koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio.
ÄäneHubin kokoustiloja voi varata etukäteen, mutta muutoin työskentelytiloja ei voi varata, sillä ÄäneHubin ydintä ovat kohtaamiset ja verkostoituminen.
– ÄäneHub yhdistää työnteon, yrittäjyyden ja oppimisen. Koska tila on oppilaitoksen yhteydessä osaajien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen on luontevaa. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen vahvistaminen on mahdollista Poken palvelutarjonnan avulla, Marjo-Riitta Vainio sanoo.
ÄäneHub on osa SeutuHubien verkostoa ja Äänekosken malliin on käyty laajasti eri kunnista tutustumassa.
ÄäneHubin osoite on Piilolantie 17, 44100 Äänekoski