Leevi Säde ei aikaillut kone- ja tuotantotekniikan opintojen kanssa. Hän päätti lähteä Valtralle oppisopimusopiskelijaksi ja hyppäsi suoraan työelämään.

 

Leevi Säteen syksy on ollut täynnä merkittäviä tapahtumia. Lokakuun lopussa hän täytti 18 vuotta, ja samoihin aikoihin hän valmistui koneasentajaksi. Tuoretta kone- ja tuotantotekniikan osaajaa juhli myös työnantaja Valtra, jossa Säde suoritti loppututkintonsa oppisopimusopiskelijana. Palkintona oli työpaikka Suolahden traktoritehtaassa.

– Hyvältä tuntuu, kun heti sai työpaikan, Säde myhäilee.

Leevi Säde aloitti opinnot Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa Pokella syksyllä 2021. Metallialalle hänet vei kiinnostus kädentaitoihin.

– Innostuin yläasteen käsityötunnilla tekemään käsillä. Sitä kautta hain ammattiopistoon metallipuolelle, hän kertoo.

Pokella taitoja pääsi harjoittelemaan esimerkiksi asennuksen, koneistuksen sekä hitsaus- ja levytöiden merkeissä. Hitsaaminen kiinnosti Sädettä niin, että hetken hän harkitsi levyseppähitsaajaksi suuntautumista. Lopulta hän valitsi kuitenkin koneistamisen.

Valtralle hän päätyi harjoittelun kautta.

– Olin toisen vuoden syksyllä Valtralla kahdeksan viikkoa harjoittelussa ja meiltä kysyttiin, onko halukkuutta oppisopimukseen. Siitä se sitten lähti. Aloitin oppisopimuksella toisen vuoden maaliskuussa, hän kertoo.

 

Leevi Säde valvoo konetta, jossa työkalua säädetään oikeaan mittaan. Taustalla koneistaja, terämies Mika Harmoinen.

Näyttö
työpaikalla

Leevi Säde on työskennellyt Valtralla eri osastoilla kurssien mukaisesti. Esimerkiksi CNC-koneistuksen osuuden hän teki kevyen koneistuksen osastolla. Nyt hän ahkeroi raskaassa koneistuksessa valmistaen koneen osia traktorin voimansiirtoon. Kurssit hän sai suoritettua työn ohessa siten, että harjoitteluvaiheen jälkeen opettaja tuli paikan päälle ottamaan näytön vastaan.

Jäljelle jääneet pakolliset yto-aineet eli yhteiset tutkintoon kuuluvat osat hän suoritti kotoa käsin. Koululla hänen ei juuri tarvinnut viimeiseen puoleen vuoteen käydä.

Opiskeluun Pokella Säde on tyytyväinen.

– Koulusta saa hyvän pohjan työelämään, hän sanoo.

 

Leevi Säde on tyytyväinen työpaikkaansa Valtralla. ”En haluaisi olla missään muualla juuri nyt.”

Tarkkuutta
tarvitaan

Kone- ja tuotantotekniikan alalla tarvitaan tutkintomääritelmän mukaan tarkkuutta ja hahmottamiskykyä sekä loogista ajattelukykyä. Tästä vastavalmistunut Säde on samaa mieltä.

– Huolellisuutta tässä työssä tarvitaan. Jos osassa on sadasosamillin heitto, se vaikuttaa seuraaviin työvaiheisiin, hän kertoo.

Kiinnostus tekniikkaan ja koneisiin kuuluu työhön ilman muuta, mutta Leevi Säteen mukaan myös vuorovaikutustaidot ovat tärkeät Hän kiitteleekin oman tiiminsä hyvää työilmapiiriä.

– Parasta on hyvä huumori työkavereiden kesken, hän kehuu.

Heinäkuussa harmaisiin

Juuri nyt Leevi Säde on tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Työsopimus Valtralla on tehty siihen asti, kunnes varusmiespalvelus kutsuu heinäkuussa 2024. Pian Säde alkaa tehdä pelkän päivävuoron sijaan myös aamu- ja iltavuoroja, ja se tuntuu hyvältä. Vapaa-ajallaan hän käy salilla, soittaa bassoa ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, maailmalla on vielä paljon annettavaa. Olen joskus miettinyt konetekniikan insinöörin opintoja, mutta katsotaan, hän naurahtaa.

Kiinnostuitko metallialasta? Lue lisää ja hae mukaan!

Tervetuloa eräopaskoulutukseen Keski-Suomeen, Saarijärvelle!

Tule opiskelemaan Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoon Saarijärven Tarvaalaan luontoalan ammattitutkintoa tavoitteena erä- ja luonto-oppaan ammatti!

Perustiedot

  • Koulutuksen kesto: 1,5 – 2 v, noin 1 viikko lähiopetusta kuukaudessa
  • Hinta: 500 €, sisältää EA1-, EA2- ja hygieniapassikoulutukset sekä mm. vaelluksiin liittyvät matkakulut. Omia kuluja tulee mm. varustehankinnoista, esim. (talvi)makuupussin ja alustan hankkimisesta. Oppilaitoksella on ahkioita, telttoja, suksia, keittimiä, lumikenkiä ym. varusteita koulutuskäyttöön ja näyttöjä varten.
  • Majoittuminen: oppilaitoksella asuntola (25 € / yö), lemmikit sallittuja osassa asuntoja (kysy tarkemmin: 040 7120 931 / asuntola.tarvaala@poke.fi)
  • Ruokailu: oppilaitoksella maksullinen aamiainen, lounas (6,80 €) ja päivällinen (lue lisää: https://poke.fi/opiskelijalle/ruokailu-ja-kahvilat)
  • Kulkuyhteydet: Jyväskylästä kulkee opetusaikoihin sopiva bussi Tarvaalaan ja takaisin ma-pe (https://www.matkahuolto.fi/)
  • Koulutukset sisältö 2023-2024: (pdf) Viikot ja päivät ovat lukittuja, sisällöt voivat muuttua.
  • Hakeminen: https://poke.fi/koulutus/luontoalan-ammattitutkinto
  • Tutkinnon perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/2357200/tiedot
  • Lisätiedot: Teemu Nieminen, 040 7496 913 / teemu.nieminen@poke.fi

Lue lisää

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin. Lue Venlan tarina!

Kaikkea tätä on onneksi vielä melkein kaksi vuotta aikaa opiskella.” Varhaiskasvatuksen opettaja ja toimittaja Maija Voutilalle viimeinen niitti päätökseen hakeutua eräopintoihin oli jutun tekeminen Venlasta! Lue Maijan mietteistä opintojen alkutaipaleella.

Poke:n eräopaskuulumisia Instagramissa: https://www.instagram.com/poke_eraopas/

Poimintoja aikaisempien vuosikurssien opinnoista

Eräopasopiskelijat laavulla Saarijärvellä marraskuussa 2023
Marraskuinen metsä tarjosi noin vuorokauden mittaiselle ”selviytymisharjoitukslle” oivalliset puitteet: pientä pakkasta, havuja laavujen rakentamiseen ja makuualustaksi sekä polttopuuta nuotion pitämiseen yön yli. Tavoitteena oli harjoitella pärjäämään yön yli ilman makuupusseja, telttoja ym.

 

Ruokatarvikkeiden valmistelua kuivatusta varten eräopasopiskelijoiden eräruokakurssilla
Eräruokaviikon ohjelmaan kuuluu oleellisena osana perehtyminen retkiruokien ravintoarvoihin, kuivaamiseen ja käyttämiseen. Tässä opiskelijat valmistelevat ruoka-aineita kuivureihin laitettavaksi Venla Hämäläisen opastuksella.

 

Erä- ja luonto-opasopiskelijoiden erämaavaellus Muotkatuntureilla syyskuussa 2023.
Syksyn 2023 viikon vaellus suuntautui ruskan värjäämien Muotkatunturien erämaa-alueelle. Tunturit tarjosivat monenlaisia säitä rankkasateista auringonpaisteeseen, kuten opettavaiseen vaellukseen kuuluukin! Vaelluksen vetäjänä toimi vasta kuukausi aikaisemmin opintonsa aloittanut opiskelijapari, mutta hienosti sujui!

 

Eräopasopiskelijat retkeilevät Pyhä-Häkissä elokuussa 2023
Ikimetsiensä osalta koko eteläisen Suomen merkittävin kansallispuisto Pyhä-Häkki sijaitsee puolen tunnin matkan päässä Tarvaalasta. Koulutuksen ensimmäinen maastoyö vietettiin ikihonkien katveessa perehtyen retkeilyn ja luonnontuntemuksen perusasioihin.

 

Tapahtuma, jossa tarjoillaan uusille opiskelijoille lounasta Kolkanlahden rantasaunalla.
Elokuussa 2023 aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen lähijaksoviikon asiakaskeikkana oli järjestää POKE:n uusille opiskelijanuorille eli noin sadalle henkilölle ryhmäytymispäivän tarjoilut tarjoilut Kolkanlahden rantasaunalla.

 

Valmistujaiskekkereitä juhlittiin keväällä 2023 matkailutila Varjolassa asiakaskeikoista saatujen tuottojen turvin. Aktiviteettina ennen savusaunaa oli mm. muutaman tunnin lenkki sahkömaastopyörillä.

 

Kevään 2023 melontavaellus suuntautui Keiteleelle. Olosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta sateisiin, kuten kevääseen kuuluu ja koivun siitepöly teki rantaan omaa taidettaan. Vaelluksen aikana harjoiteltiin melonnan perustaitoja, kuten kajakkiin kiipeämistä melakellukkeen avulla.

 

Erään opiskelijan motorisoidun ohjelmapalvelun näytössä liikuttiin Majoitus & Kalastus Vonkaleen katamaraanilla Ala-Keiteleellä perehtyen jigi-kalastuksen saloihin.

 

Koulutuksen aikana tehdään vähintään yksi pidempi erämaavaellus, jonka opiskelijat itse suunnittelevat ja ohjaavat. Vuonna 2022 syysvaellus suuntautui Koilliskairaan.

 

Oleellisena osana opintoihin kuuluu luonnontuntemus eli eri eliöryhmien sekä luontotyyppien tuntemus. Paljon jää myös oman opiskelun varaan, missä apuna ovat eri vaiheissa opiskelua olevat oppimistehtävät ja tentit. Tässä ensimmäistä viikkoa opiskeleva ryhmä tutustuu suoluonnon ihmeisiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa elokuussa 2021.

 

Suppilovahveroita ja trangia
Luonnonantimia pyritään hyödyntämään retkillä aina mahdollisuuksien mukaan.

 

Valmistautumista kevään pidemmälle hiihtovaellukselle Salamajärven kansallispuistossa maaliskuussa 2023. Talvivarusteisiin ja -välineisiin totuttautuminen aloitetaan jo alkutalvesta, jolloin kokemusta talvisista telttayöpymisistä ja liikkumisesta mm. lumikengillä, suksilla ja ahkioilla tulee riittävästi ennen pidempiä talviretkiä.

 

Eräruokaviikolla harjoitellaan tekemään erilaisia ruokia avotulella. Listalla ovat olleet niin perinteiset loimulohet ja rosvopaistit kuin myös esimerkiksi retkiruokien kuivaus ja käyttö.

 

Koulutukseen kuuluu perustietojen ja -taitojen hankkiminen moottori- ja raivaussahoista sekä mönkijän, moottorikelkan ja mahdollisesti myös traktorin käytöstä.

 

Vapaavalintaisiin opintoihin kuuluvalla hirsikurssilla opit hirrenveiston alkeet ja voit jatkaa aiheen parissa valinnaisiin tutkinnon osiin liittyen esim. rakentamalla laavun tai vaikka hirsipöydän ja -penkit.

 

Erilaiset retkeilyvälineet, kuten retkikeittimet tulevat koulutuksessa tutuiksi. Tässä keitetään pannukahvia ananaspurkista tehdyllä spriikeittimellä.

 

Omien tietojen ja taitojen jakaminen kurssikavereille on erittäin oleellinen osa onnistunutta koulutusta. Tässä kalastukseen syvällisesti perehtynyt kokelas opastaa muita pilkkimisen saloihin Korpilahdella talviaiheisilla rastikoulutuspäivillä helmikuussa 2022.

 

Kajakki- ja inkkarimelonnasta saadaan koulutuksessa perustiedot ja -taidot. Tärkeimpiä harjoituksia aloittevalle melojalle ovat itsensä ja kaverin pelastaminen veden varaan joutumisen jälkeen.

 

Koulutuksen aikana osallistutaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Samalla saadaan arvokasta kokemusta niiden suunnittelemisesta ja järjestämistä sekä asiakaspalvelutilanteista. Tässä kurssilaiset tarjoilevat Tarvaalan kampuksen avoimien ovien päivinä lettuja ja kahvia vieraille.

 

Valinnaisissa opinnoissa pääsee työstämään erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa.

 

Taulan työstöä sytykemateriaaliksi. Prosessi on monivaiheinen ja alkaa etäjaksolla sopivan taulakäävän etsimisellä. Lähijaksolla tehtävänä on mm. käävän pillistön ja kuoren poistaminen, liottaminen lipeävedessä ja taulan muotoilu litteäksi kuivatusta varten.

 

Valinnaisten tutkinnon osien näytöt ovat useimmiten opiskelijoiden omista projekteista lähteviä ideoita. Tässä näytönantaja opastaa erityisryhmälle lumikenkien asennusta ja käyttöä.

 

Joskus parhaimmatkaan valmistelut eivät riitä, vaan suunnitelmat muuttuvat ja voi joutua jäämään metsään yöksi ilman asianmukaisia varusteita. Tällaisia tilanteita varten harjoitellaan suojan rakentamista luonnonmateriaaleista, nuotion tekemistä maastosta löytyvistä tarpeista sekä hätäravinnon hankkimista.

 

Havulaavu rakennetaan luonnosta löytyvistä tarpeista ja sidotaan vitsaksilla.

 

Kevään 2022 talvivaellus suuntautui Pyhä-Luoston maisemiin. Saimme erittäin hyvää oppia varsin hankalista olosuhteista räntäsateen ja paakkuuntuvan lumen muodossa, mutta aurinkokin näyttäytyi ainakin yhtenä aamuna!

Metsä Groupin ja Poken oppilaitosyhteistyö auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää alueen elinvoimaa. Toiminta käynnistyy Ääneseudulla vuonna 2024.

Metsä Group on Keski- Suomessa merkittävä toimija ja se valmistaa alueella niin kartonkia, sellua kuin puutuotteitakin.

”Olemme kehittämässä oppilaitosyhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa koko Metsä Groupina, ja yhteisenä tahtotilana on tulevaisuuden osaajien turvaaminen sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen myös alueen alaikäisille opiskelijoille”, sanoo Metsä Groupin henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken koulutusjohtajan Marko Lahden mukaan hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö Metsä Groupin kanssa auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää koko alueen elin- ja vetovoimaa.

”On hienoa, että alaikäisetkin opiskelijat pääsevät opintojensa aikana tutustumaan työhön Metsä Groupin yksiköissä, sillä tämä mahdollistaa työssäoppimisen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, monipuolisemman perehdytyksen sekä paremmat työn tekemisen edellytykset myös tulevaisuudessa”, sanoo Lahti.

Metsä Group ja Poke ovat luoneet yhdessä suunnitelmallisen metsäpolun, jossa sitoutetaan opiskelijat opiskelun aikana työharjoitteluun ja jonka toivottu lopputulos olisi työllistyminen valmistumisen jälkeen.

Monet eri alojen opiskelijat voivat metsäpolun ansiosta hakeutua opiskeluaikana Metsä Groupin eri yksiköihin harjoittelemaan ja oppimaan työssä. Pääosin työtehtävät koskevat prosessiteollisuuden perustutkinnon opiskelijoita, mutta myös sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja mahdollisesti muidenkin tutkintoalojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua harjoitteluun.

”Metsäpolku palvelee myös Metsä Groupia, sillä näin pääsemme sitouttamaan opiskelijat työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa”, Lahti toteaa.

Lisätietoja:
Metsä Group, henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt, p. 040 350 6742
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940.

Poken Äänekosken toimipisteissä vietetään jälleen avoimia ovia ja valtakunnallista Teknologiatiistai-tapahtumaa tiistaina 21. marraskuuta klo 9-14. Kaikki alat esittäytyvät Piilolan ja Opinahjon kampuksilla. Lisäksi Piilolassa toimintaansa esittelevät monet Poken yhteistyöyritykset Teknologiatiistain hengessä, ja Opinahjossa esittäytyvät kaupan alan yritykset.

Teknologiatiistain idea on, että ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät yhdessä kone- ja tuotantotekniikan ammatillista koulutusta ja muuta teknologia-alaa tutuksi nuorille. Piilolassa mukana mm. Aurajoki, Valtra, OnSteel ja Ka-Mu.

Päivän aikana Piilolassa ja Opinahjossa vierailee yli 800 yhdeksäsluokkalaista valvojiensa kanssa ympäri pohjoista Keski-Suomea.

-Avoimet ovet ovat meille tärkeä päivä, jossa nuoret pääsevät tutustumaan ammatillisen koulutuksen toimintaan ja tiloihin, sanoo Poken opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Piilolan kampuksella, Piilolantie 17, osaamistaan esittelevät tekniikan, liikenteen, logistiikan, ravintola ja catering-alan sekä hiusalan opiskelijat ja opettajat. Esittelemme myös uusimpia digitaalisia oppimisympäristöjämme.

Opinahjossa, Opinahjontie 1, esittäytyvät sosiaali- ja terveysala, kaupan ja hallinnon ala, Viitasaaren eri alat sekä Saarijärven Tarvaalan maatalous-, metsä-, raskaskone- ja ympäristöala.

Opinahjossa toimintaansa esittelevät lisäksi mm. K-Supermarket Suosikki, K-Citymarket, S-market, Lidl, Keskport Niskanen ja Halpa-Halli.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 040 064 6718

Hanna Parkkonen ei voinut vastustaa hoitoalan kutsua. Hän opiskelee lähihoitajaksi ja haaveilee sairaanhoitajan urasta.

Hanna Parkkonen on juuri aloittanut harjoittelunsa Äänekosken terveyskeskussairaalassa. Ensimmäiset päivät lähihoitajan kolmosharjoittelussa ovat täynnä uusia muistettavia asioita, tehtäviä ja toimintatapoja.

– On mielenkiintoista päästä seuraamaan hoitotilanteita ja toimenpiteitä. Haluan ottaa harjoittelusta kaiken irti ja jättää näyttöpäivät ihan harjoittelun loppuun, hän kertoo innostuneena.

Parkkonen opiskelee lähihoitajaksi toista vuotta ja aikoo valmistua keväällä. Mutta tuskin se siihen jää, hän arvelee.

– Haaveilen sairaanhoitajaopinnoista. Haen ehkä jo tulevana keväänä tai seuraavana vuonna, hän suunnittelee.

Hanna Parkkonen haluaa harjoitteluissaan tutustua erilaisiin paikkoihin ja työympäristöihin.

 

Luonteva siirtymä

Hanna Parkkonen, 31, valmistui parturi-kampaajaksi 2011 ja ehti tehdä niitä töitä lähes kymmenen vuotta. Työ oli ihan mukavaa ja työkaverit mahtavia, mutta hiljalleen mieleen alkoi hiipiä uusia ajatuksia.

– Tykkään asiakaspalvelutyöstä, mutta omasta työstä rahastaminen tuntui vaikealta. Ajatukset menivät aina hoitoalaa kohti, hän kertoo.

Sitten Parkkonen sai lapsen ja vajaan vuoden päästä toisen. Äitiyslomalla kahden ihanan lapsen, pojan ja tytön, kanssa oli aikaa miettiä elämän suuntaa.

– Haluan auttaa ihmisiä, ja lähihoitajan työssä sitä saa tehdä. Eikä tarvitse rahastaa. Ennen opiskelun alkua kävin vielä tekemässä kesän parturi-kampaajan töitä ja totesin, että tämän aika on nyt ohi. Se oli hyvä siirtymä uuteen, hän kertoo.

Perushoito mittauksineen on lähihoitajan työtä, mutta myös moni muu asia.

 

Luovuutta arjessa

Opiskelut Pokella lähtivät sujumaan vauhdikkaasti. Päiväopiskeluna toteutettava tutkinto vaatii läsnäoloa päiväsaikaan, ja niinpä lapset aloittivat varhaiskasvatuksen päiväkodissa.

Opiskelijan suunnitelmallisuus ja sitkeys joutuivatkin heti koetukselle, kun lapset ensimmäisenä syksynä aloittivat sairastelukierteen.

– Teimme mieheni kanssa vaihtoja kesken päivän ja arvioin, miltä tunneilta ei millään voi olla pois. Luovuutta se vaati, ja joskus tehtäviä piti tehdä yölläkin.

Yhden puolen vuoden pätkän opiskelijoita oli samassa taloudessa kaksi, kun Parkkosen puoliso opiskeli ohjelmistokehittäjäksi.

– Meillä on kotona jääkaapin ovessa magneettitaulu, johon kirjoitan aina sunnuntai-iltana seuraavan viikon asiat. Loppuviikosta on mahtavaa, kun saa pyyhkiä taulun puhtaaksi, Parkkonen kertoo.

Läsnäolon taitoa

Hanna Parkkonen on valinnut osaamisalakseen sairaanhoidon ja huolenpidon, sillä se osa alasta kiinnostaa eniten.

– Lähihoitajan työhön kuuluu paljon enemmän työtä ja vastuuta kuin moni ehkä ajattelisikaan. Usein lähihoitaja on eniten potilaan kanssa ja tuntee tämän tilannetta parhaiten. Hän on tärkeässä roolissa viemässä tietoa sairaanhoitajalle ja lääkärille, Parkkonen pohtii.

Lähihoitaja tarvitsee hänen mukaansa myös hyvät vuorovaikutustaidot.

– Usein ihminen on sairas ja tilanteessa, jossa hän ei haluaisi olla. Silloin tarvitaan läsnäolon taitoa ja tunneälyä, jotta potilasta voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, hän kertoo.

Myöskään kiire ei saisi näkyä hoitotilanteessa.

– Kiire voi olla hoitotilanteen jälkeen, mutta asiakkaan kanssa pitäisi toimia aina rauhassa, hän sanoo.

Hyvä porukka

Aikuisopiskelija nauttii opiskelun tuomasta omasta ajasta. Kun ala kiinnostaa, ei suuri määrä opittavaa tunnu työltä.

– Olen ollut tosi tyytyväinen Poken opintoihin ja opettajiin. Meillä on myös tosi hyvä ja aktiivinen luokka. Koulusta ei malttaisi olla pois, Parkkonen nauraa.

Opiskelusta kiinnostuneita hän kehottaa kulkemaan luottavaisesti unelmia kohti.

– Kyllä asiat aina järjestyvät, hän rohkaisee.

Kiinnostuitko sosiaali- ja terveysalasta? Lue lisää ja hae mukaan tammikuussa alkavaan ryhmään!

Murroksessa olevan maatalouden tarpeisiin vastataan luomalla älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja.

Pohjoinen Keski-Suomi saa noin 3 miljoonan euron potin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Finnish Future Farm -hankkeessa luodaan käytännönläheinen yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalaan. Hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Poke. Kumppaneina on merkittäviä yrityksiä, kuten Valtra, AGCO Power ja Neste, sekä Saarijärven kaupunki.

Maatalous on suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Ilmastoneutraalin Euroopan unionin sekä Keski-Suomen hiilineutraalius- ja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja päästöjä vähentävien ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa. Kehitys ja uusien teknologistenkin ratkaisujen käyttöönotto on ollut vielä hidasta.

”Tämän taustalla on myös se, ettei esimerkiksi tuotekehityksen toteuttamiseen ole yhteistä agroteknologian kehittämisympäristöä”, toteaa Vice President, Marketing Valtra EME Mikko Lehikoinen.

Tarpeeseen vastataan Finnish Future Farm -hankkeessa luomalla yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn (nurmi ja vilja) CO2-päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita ratkaisuja, kuten Nesteen 100% jätteistä ja tähteistä Suomen markkinoille valmistamia diesel- ja polttoöljytuotteita. Keskeinen tavoite on edistää yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa älymaatalouden startup-yhteisön ja kiihdyttämöekosysteemin avulla.

Opiskelijat pääsevät seuraamaa tulevaisuutta

”Finnish Forest Farm on upea mahdollisuus Pokelle ja koko Biotalouskampukselle. Hanke kokoaa osaajia eri puolilta, antaa mahdollisuuden Poken henkilökunnan osallistua alan kehittämistarpeisiin ja olla ratkaisemassa niihin liittyviä ongelmia.  Hanke luo uutta jaettavaa tietoa maakunnassa sekä valtakunnallisesti, ja samalla se houkuttelee uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Opiskelijamme puolestaan pääsevät seuraamaan monipuolista toimintaa ja saavat nopeasti hyötyä omiin opintoihinsa.  Kun hanke jalostaa tutkimusta ja tietoa eri osa-alueilla, pystytään opetuksen kautta välittämään paremmin uuden osaamisen teknologisia hyötyjä ja mahdollisuuksia.  Ja tietysti tämä on yritysmaailman luottamuksen osoitus siitä, että Biotalouskampus ja Poke pystyvät uudenlaiseen toimintaan – ja tätä tehdään yhdessä”, sanoo Poke Tarvaalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

”Tällainen ekosysteemi on Suomesta puuttunut kokonaan. Olemme tunnistaneet sen tarpeellisuuden esimerkiksi biotalouden yrityskiihdyttämömme, BioPaavon, innovaatiokilpailuissa eli hackathoneissa”, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen. ”Älymaatalouden huippuosaamiskeskittymän rakentamiseen myönnetty rahoitus avaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää sekä ruoantuotannon kestävyyden että kannattavuuden kehitystä ja siihen perustuvaa uutta, kansainvälistä kasvuliiketoimintaa.”

”Hankkeen päämääränä on kehittää maatalouden koulutusta ja tutkimusinfrastruktuuria Suomessa tukemaan tulevaisuuden maatalouskoneiden voimanlähteiden tuotekehitystä”, toteaa tuotehallintajohtaja Jarno Ratia AGCO Power Oy:stä. ”Odotuksemme ovat korkealla myös sidosryhmäyhteistyön kehittymisen suhteen.”

”’Odotan hankkeen havainnollistavan maatalouden päästövähennyspotentiaalin sekä löytävän ratkaisuja todentaa saavutetun päästövähenemän, minkä uskon kiinnostavan maatalouden parissa toimivia laajasti’’’, sanoo Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.

1.9.2023–30.6.2026 toteutettava hanke saa rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sen Oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Keski-Suomen liitto toteaa rahoituspäätöksessään: ”Hankkeella on selvää uutuusarvoa ja se on vahvasti yrityslähtöinen. Hankkeen päätavoite on tuottaa TKI-ratkaisuja maatalousalan yritysten käyttöön sekä luoda älyteknologiaan perustuva TKI-ympäristö Tarvaalaan. Hanke tukee Keski-Suomen alueellisen siirtymäsuunnitelman tavoitteita.”

Lisätietoa

koulutusjohtaja Pekka Janhonan, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

johtaja Minna Lappalainen, Biotalousinstituutti, School of Technology, p. 040 630 0384

 

 

Poke käynnistää 2,5 vuotta kestävän WindSoLab-hankkeen, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.

-Hienoa, että saimme rahoituksen tähän tulevaisuuteen suuntaavaan hankkeeseen, joka on suurin hanke kuntayhtymän historiassa. Tämä on myös tärkeä asia koko Keski-Suomelle. Toiminta-alueemme kunnilta ja yrityksiltä tuli toive, että kehittäisimme tuulivoima- ja aurinkoenergian infraan liittyvää koulutusta, ja halusimme vastata toiveeseen. Tavoitteenamme on, että Pokesta tulee tuuli- ja aurinkoenergian osaamisen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta yksi Suomen parhaista, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Oppimisympäristö mahdollistaa myös yritysten osaamisen kehittymisen. Lisäksi on tarkoitus kehittää

tutkinnon rajat ylittävää yhteistyötä sähköautomaation sekä kone- ja tuotantotekniikan kunnossapidon välillä. Tavoitteena on löytää toimivat mallit ja yhteistyötavat yritysten kanssa, joilla on korkeat vaatimukset sekä turvallisuuden että teknisen osaamisen osalta.

-Haluamme tukea paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi opiskelijat voisivat perustaa pieniä yrityksiä, jotka tekevät suuremmille yrityksille alihankintatyötä. Haluamme kehittää osaamiskeskittymän, joka yhdistää pieniä yrittäjiä suuriin toimijoihin, sanoo Seppo Pietarila.

Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.

 

Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.

– Hankkeessa investoidaan lähes miljoona euroa oppimisympäristöön. Tiloista tehdään viihtyisät ja nykyaikaiset. Laitteissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys, kuten esimerkiksi energiatehokkuus. Lisäksi oppimisympäristöstä on tarkoitus tehdä sellainen, että sitä voidaan siirtää tarpeen mukaan muuallekin, sanoo Pietarila.

Tavoitteena on lisätä Poken yhteistyötä erityisesti niiden sähkö- ja automaatiotekniikan yritysten kanssa, joissa tarvitaan aurinkoenergian ja tuulivoimaenergian osaamista. Yhteistyöverkoston kokoaminen edesauttaa myös yritysten keskinäistä verkostoitumista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on aurinko- ja tuulienergiaratkaisuiden yleistymisen kautta vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen alueella ja vähentää erityisesti turvetuotannon alasajosta johtuvaa työttömyyttä.

Hankkeen pääpainopistealue on Saarijärven-Viitasaaren seutu, koska siellä kehitetään tällä hetkellä runsaasti uusiutuvia energiamuotoja.

-Potentiaaliset työpaikat ovat Saarijärven-Viitasaaren alueella, sanoo Pietarila.

Tuulivoimahuoltajia tarvitaan tulevaisuudessa

Jokainen toimiva tuulivoimalapuisto tarvitsee toimivat ylläpito- huolto- ja kunnossapito-organisaatiot. Tuulivoimayhtiöiltä saatujen tietojen mukaan yhdeksän tuulivoimalaa työllistää keskimäärin kaksi tuulivoimalahuoltajaa. Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemien Keski-Suomen tuulivoimarakentamisen tilastojen perusteella alueella tarvitaan lähivuosina yli 50 uutta työntekijää. Koska tuulivoima-ala on nuori Suomessa ja varsinkin keskisessä Suomessa, tuulivoimaloiden huoltohenkilöitä ei ole riittävästi, eikä heitä myöskään kouluteta alueella.

Myös aurinkovoimalat lisääntyvät Keski-Suomessa. Aurinkovoimapuistot työllistävät rakentamisvaiheessa suuren määrän paikallisia sähköalan yrityksiä, joten hankkeessa toteutettava aurinkovoiman simulointiympäristö mahdollistaa asentajien koulutuksen.

Poken toimialueen kunnat, yrittäjät ja tuulivoimapuistojen rakentajat ovat huolestuneita tilanteesta ja haluavat paikallisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän auttamaan tilanteen ratkaisemisessa. Tulevilta työntekijöiltä vaaditaan paitsi vahva pohjakoulutus pääosin sähkö- ja automaatioalalta, lisäksi erikoistumista vaativaa osaamista.

Hankkeessa edistetään myös paikallisten yrittäjien mahdollisuutta suuntautua tuulivoima- ja aurinkoenergiahuoltoon.

Uusi oppimisympäristö valmistuu elokuussa 2024, jolloin myös ensimmäiset koulutukset aiotaan käynnistää Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

projektiasiantuntija Olavi Piispanen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 143 9222

 

Kun uskaltaa lähteä opiskelemaan, voi löytää itsestään uusia taitoja. Näin kävi Sari Markkaselle, joka opiskeli Pokella merkonomiksi.

 

Sari Markkasen työhuone on Suolahdessa oman kodin alakerrassa. Säädettävän työpöydän ääressä Valtran strategiakoordinaattori tekee töitä välillä seisten, välillä istuen. Parhaillaan teon alla on sähköinen työkalu strategisten projektien arviointiin.

Markkasen työpäivät ovat varsin erilaisia verrattuna entiseen elämään ravintola-alalla.

– Tein 16 vuotta monenlaisia töitä Restelin ravintoloissa, yökerhoissa, kahviloissa ja viimeksi vuoropäällikkönä huoltoasemalla. Sitten alkoi tuntua, että haluan elää perhe-elämää, jossa on illat ja viikonloput vapaata, hän kertoo.

Perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 15- ja 8-vuotiaat pojat sekä innokas labradorinnoutaja Donna.

Markkanen oli asialla juuri ennen pandemian puhkeamista, ja Pokella oli alkamassa sopivasti merkonomin koulutus.

– Tykkään matematiikasta, ja nautin kun sain pysähtyä keskittymään toimistohommiin. Ajattelin, että ehkä liiketalouden opiskelu voisi poikia jotain, hän muistelee.

Kun työnantaja myönsi opintovapaan, Markkanen lähti kouluun.

 

Sari Markkanen nauttii merkonomin työssä järjestelmällisyydestä ja siitä, kun asiat saa tehtyä valmiiksi. Vapaa-aikaansa hän viettää mielellään perheen kanssa mökillä.

 

Uusia puolia itsestä

Miltä opiskelu monen vuoden jälkeen tuntui?

– Oli ihanaa päästä koulun penkille oppimaan uutta. Ja oli motivoivaa saada palautetta ja hyviä arvosanoja, hän kertoo innostuneena.

Markkanen opiskeli ryhmässä, jossa kaikki olivat työelämässä olevia aikuisia. Poken opetuksesta hänellä on hyvää sanottavaa.

– Opettajat auttoivat meitä, kun kaikilla oli yksilöllisiä tarpeita. Erityiskiitos opo Marika Marttiselle, joka kannusti jatkamaan opintoja, Markkanen kiittelee.

Hän nimittäin huomasi, että haluaa koulusta hyviä arvosanoja. Ja että hänellä oli ollut ihan väärä käsitys itsestä oppijana.

– Olin aina ajatellut, että en ole kovin hyvä kirjoittamaan ja etten ikinä saa tehtyä kymmentä sivua tekstiä. Opettaja lupasi, että se sivumäärä tuntuu vielä lyhyeltä. Ja niin siinä kävi. Minusta löytyikin se puoli, että osaan kirjoittaa esseitä, Markkanen iloitsee.

 

 

Jatkotutkintoa kohti

Merkonomin koulutus antaa valmiuksia monenlaisiin töihin esimerkiksi toimistopalveluissa, asiakastyössä, taloushallinnossa ja markkinointiviestinnässä.

Sari Markkanen teki lopulta merkonomiopinnot loppuun oppisopimuksella, sillä hän sai jo ensimmäisen vuoden jälkeen työpaikan Valtralta. Ja kun oli vauhtiin päässyt, lähti hän jatkamaan opiskelua ammattikorkeakouluun. Tällä hetkellä tradenomiopintoja on jäljellä reilun vuoden verran.

Työssään Markkanen nauttii selkeydestä ja siitä, kun saa tehtyä asiat loppuun asti.

– Kun voin auttaa työkavereita ja näen oman tekemiseni vaikuttavan positiivisesti yhteiseen toimintaan, tunnen onnistuneeni työssä, hän kertoo.

 

Kiinnostaako sinua merkonomiopinnot? Lue lisää ja hae mukaan!
Hanna Virtanen on toiminnan ihminen, joka rakastaa luontoa, nauttii ongelman ratkaisusta ja tarttuu mielellään lapioon. Ympäristönhoitajana saa tehdä tuota kaikkea.

Hanna Virtanen, 40, aloitti ympäristönhoitajan koulutuksen Pokella viime syksyllä 2022. Kaksi vuotta kestävään tutkintoon sisältyy lähi-ja etäopintoja, ja paikan päällä Poken Laukaan toimipisteessä opiskellaan keskimäärin viikko kuukaudessa.

Mistäpä harjoittelupaikka ja alan töitä, pohti Virtanen heti opintojen alettua.

-Kyselin Facebookissa harjoittelupaikkaa, ja sitä kautta kyselyni osui oikeiden ihmisten silmiin, hän kertoo.

Virtanen pääsi harjoitteluun Laukaan vesihuoltoon jo viime vuoden puolella.  Ajoissa oleminen kannatti, sillä hyvin sujunut pesti toi hänelle samasta paikasta kesätyön.

-Olen tykännyt työstä kovasti, sillä saan olla ulkona ja tehdä fyysistä työtä. Tässä näkee heti työnsä tuloksen, hän kehuu.

Ympäristönhoitajat voivat työskennellä esimerkiksi kuntien ja yritysten ympäristönhuollossa, energia-ja vesihuollon tehtävissä sekä neuvojina.

 

Hanna Virtanen tykkää vaihtelevasta työstä, jossa oman käden jälki näkyy heti. Vapaa-ajalla Virtanen retkeilee puolison ja lasten kanssa sekä etsii geokätköjä.

 

Hups vain,
hetki hurahti

Laukaalainen Hanna Virtanen teki pitkään töitä ravintola-alalla, mutta alkoi hiljalleen tympääntyä yötyöhön, kiireeseen ja humalaisiin asiakkaisiin. Oli aika etsiä jotain muuta.

-Pääsin opiskelemaan metallipuolelle 2008 ja valmistuinkin, mutta sitten tuli taantuma eikä koneistajille ollut töitä. Lähdin väliaikaisesti töihin kauppaan ja hups, siellä meni 13 vuotta, hän nauraa.

Työskentely S-ryhmän kaupoissa toi Virtaselle vuosien myötä uuden haasteen, käsien nivelvaivat. Pariin otteeseen operoidut ranteet kipeytyivät staattisessa työssä, eikä Virtasella ollut toistuvien sairaslomien lomassa muuta vaihtoehtoa kuin alkaa suunnitella uutta uraa. Ja olihan ajatus ollutkin tehdä töitä kaupassa vain väliaikaisesti.

-Luonto on minulle tärkeä ja retkeilemme paljon perheen kanssa. Etsin tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, ja kun tämä tuli esiin, ajattelin että siinä se on, kertoo 8-ja 10-vuotiaiden tyttöjen äiti.

Työnantaja suhtautui Virtasen opintovapaaseen kannustavasti, ja niinpä koulun penkille lähtivät viime syksynä niin äiti kuin tyttäretkin. Äiti saa opiskeluunsa Työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea.

-Olen tykännyt opinnoista kovasti. Monet kysyvät, mitä ympäristönhoitaja tekee, ja itsekin mietin sitä välillä. Uskon kuitenkin, että löydän alalta töitä, Virtanen kertoo.

Monipuolinen
työnkuva

Ympäristönhoitajan linja on toiminut Pokella pitkään. Se ei ole kiinteistönhuoltoa eikä eräoppaana toimimista, vaan jotain siltä väliltä. Opintoihin sisältyy niin kaavoitusta, eläinten ja kasvien tunnistusta, ympäristölainsäädäntöä kuin käytännön ympäristönhoidollista työtä. Kaiken takana on kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen.

-Teimme esimerkiksi kasvion, ja perinnebiotoopin tehtävään piti käyttää aikaa ja mielikuvitusta, Virtanen kertoo.

Moottorisahan ja muiden pienkoneiden käytön opettelu kuuluu myös opetusohjelmaan.

Ripaus
rohkeutta

Kesätyössään Virtanen esimerkiksi kiertää työparinsa kanssa kunnan eri vesilaitoksissa, ottaa näytteitä, huoltaa laitteistoa ja tarkistaa että kaikki on kunnossa. Nurmikon leikkaamistakin työhön kuuluu. Erityisesti Virtanen pitää ”monttuhommista”.

-Tehtävänä oli kaivaa vesiputki esiin ja tehdä siihen uusi kaivo. Kaivettaessa huomattiin, että lähellä kulkee sähköjohto, jolloin työtä ei voitu jatkaa vaan odotettiin paikalle sähköasentajaa. Olisi harmi, jos kaivuri osuisi väärään kohtaan ja lähistöltä menisi sähköt, Virtanen kuvailee.

Lapiointi työtehtävissä ei rasita ranneniveliä, kun sitä ei tee koko päivää.

Hanna Virtanen suositteleekin ympäristönhoitajan opintoja kaikille, jotka pitävät ulkona luonnossa olemisesta. Vähän rohkeuttakin tarvitaan.

-En ollut aikaisemmin käyttänyt puukkosahaa tai ajanut moottorikelkalla, mutta niin vain ajoin, hän kertoo.

Kiinnostuitko ympäristönhoitajan koulutuksesta? Hae mukaan Laukaassa alkavaan ryhmäämme!
Suosituimmat yhteishaun alat olivat logistiikka, metsä ja maatalous

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 15. kesäkuuta. Pokella aloittaa elokuussa 351 nuorta oman alansa perustutkinnon. Luku on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin aloitti 355 opiskelijaa. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat logistiikka, metsä ja maatalous. Lisäksi Laukaan sähkö- ja automaatioalalle sekä rakennusalalle oli runsaasti hakijoita.

-Yhteishaun tulosten julkaisupäivä on varmasti jokaiselle nuorelle jännittävä päivä. Toivottavasti suurin osa pääsi opiskelemaan itselleen mieluisaan ammattiin. Nuorten lisäksi syksyllä aloittaa opinnot moni aikuinenkin. Toivotamme heidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Pokelle, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Suurin osa valituista on oppivelvollisia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Perustutkintoihin voi lisäksi hakeutua jatkuvan haun kautta, samoin kuin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi liiketoiminnan alalla, ravintola- ja cateringalalla, kasvatus- ja ohjausalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.  Myös Viitasaaren yksikköön mahtuu vielä opiskelijoita, kuten myös Piilolan rakennusalalle.

– Jos nuori on vielä ilman opiskelupaikkaa tai haluaa lisäaikaa tulevaisuuden pohdintaan, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA on silloin hyvä vaihtoehto. Haku TUVAan on 19.6.-30.7., sanoo Maarit Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa valittavana 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 29.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

 

Heli Romppanen opiskeli mehiläistarhaajaksi, koska lähiruoka ja sen tuottaminen kiinnostavat häntä. Omia pörriäisiä hoitaessaan toimelias kauppias rauhoittuu, sillä mehiläisten kanssa hopusta on vain haittaa.

Hehkuvan voikukkapellon laidalla, vanhan hirsiaitan kupeessa Sumiaisten Vihijärvellä on Heli Romppasen mehiläistarha. Seitsemän pesän ympärillä käy kuhina ja pörinä. Se rauhoittuu heti, kun alkukesän vaihteleva sää tarjoaa pilviä ja muutaman vesipisaran.

Romppanen, Suolahden K-Supermarketin kauppias ja ympäristöoikeuden erikoisjuristi, pukee tarhaajan suojavaatteet ylleen ja napsauttaa pesiä ympäröivän sähköaidan pois päältä.

– Lähialueella on tehty havaintoja karhuista. Olisi harmi, jos ne löytäisivät paikalle, sillä ne yleensä muistavat hyvät apajat, hän kertoo.

Heli Romppasen toi Poken mehiläistarhaajan opintoihin kiinnostus lähiruokaa ja ruuan tuotantoa kohtaan.

– Olen saanut työssäni kaupassa tutustua pientuottajiin ja tarhaajiin, ja heitä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Tykkään myös tehdä käsilläni, Romppanen kertoo.

Lopullisen sysäyksen opiskeluun antoi – mikäs muu – kuin maailmalla jyllännyt pandemia.

– Muutimme kauppiaiksi Suolahteen 3,5 vuotta sitten, ja pian kaikki menikin kiinni. Onneksi saimme pitää kauppaa auki ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämmöisille tekeville ihmisille aika oli haastavaa, asuimme vieläpä kerrostalossa, Joensuusta kotoisin oleva Romppanen muistelee.

Heli Romppanen on toiminut asianajotoimistossa, virkamiehenä ja viime vuodet K-kauppiaana yhdessä puolisonsa kanssa. Kiinnostus ruuan tuotantoa kohtaan ei ole laantunut, päinvastoin: tällä hetkellä Romppanen opiskelee agrologiksi.

 

Omaa hunajaa alusta loppuun

Kun opinnot Tarvaalassa pääsivät vauhtiin, Romppanen suoritti ne jouhevasti oman työnsä ohessa. Monimuoto-opinnoissa lähipäiviä oli keskimäärin kaksi kuukaudessa, ja kirjallisia töitä sen lisäksi. Kahden vuoden aikana perehdyttiin perusteellisesti mehiläistarhaamisen perustamiseen, eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä sadonkorjuuseen.

Tutkinnon suorittanut mehiläistarhaaja voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä tai työntekijänä alalla. Kiinnostus hunajaa kohtaan on kova, ja Heli Romppasen hunaja viedään käsistä.

 

Valinnaiseksi kurssiksi hän halusi maatalousalan yrittäjänä toimimisen, jossa käytiin läpi kaikki oman hunajan tuottamiseen liittyvä byrokratia kuten EAN-koodien hankkiminen.

Näillä opeilla mehiläistarhaaja Romppanen tekee kaiken itse, nyt jo kolmatta kesää: hoitaa, kerää, linkoaa ja purkittaa hunajan. 44260 Vihijärvi -hunajan etiketitkin hän ideoi itse, ja tuote on luonnollisesti myytävänä omassa kaupassa.

– Asiakkaiden kanssa ollaan tultu tutuiksi ja hekin kyselevät että mitäs mehiläisille kuuluu, Romppanen naurahtaa.

Koulutuksesta Romppasella on vain hyvää sanottavaa.

– Opiskelijat olivat eri alan ihmisiä eri puolilta Suomea, ja se oli tosi mielenkiintoista. Jotkut tulivat Tarvaalaan siksi, koska se on paras paikka, hän kehuu.

Hunaja on niin paljon muutakin kuin vain kukkien medestä peräisin olevaa sokeria. Romppanen on lisännyt Vihijärvi-hunajansa etikettiin tarkan ainesosaluettelon.

 

Pesissä on eroja

Työ mehiläisten parissa vaatii sitoutumista, sillä hoidokkeja on käytävä katsomassa kesällä vähintään kerran viikossa. Romppanen kurkistaa pesiin ja tutkii, mitä katon alla tapahtuu. Onko kennoissa toukkia, onko pesä pysynyt siistinä, miltä emo vaikuttaa, eihän vain näy merkkejä taudeista.

Yhdyskunnissa on eroja esimerkiksi meden ja siitepölyn keräämisen suhteen. Jos kuningatar on kiukkuinen, myös lauma on vaikeammin hoidettava. Äärimmäisessä tapauksessa kuningatar joutuu vaihtoon.

Romppanen kertoo, että kiireellä ja sadesäällä tarhalle on turha tulla.

– Ystäväni ehdotti, että laitat vaan napit korviin ja annat mennä. En missään nimessä voisi kuunnella musiikkia samalla kun hoidan mehiläisiä. Kuuntelen, havainnoin ja yritän ymmärtää mitä pesissä tapahtuu. Pelkkä pörinäkin kertoo, missä esimerkiksi kuningatar on. Kiireessä ja hutaisten en opi mitään, hän kuvailee.

Heli Romppasen mehiläispesät sijaitsevat Vihijärvellä aurinkoisella paikalla pellon laidalla.

Kiinnostuitko mehiläistarhaajan opinnoista? Meillä on jatkuva haku syksyllä alkavaan koulutukseen.

Poke ja Agco tekevät yhteistyötä henkilöstön kouluttamisessa jo kahdeksatta vuotta. Suuri joukko Agcon varaosamyyjiä ympäri Suomen on opiskellut myyntiä ja markkinointiviestintää työnsä ohessa Pokella.

Opinnot sisältävät muun muassa asiakaslähtöistä myyntiä ja markkinointia, tuoteryhmätyöskentelyä ja visuaalista myyntityötä sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Opetuspäivissä on ollut mukana myös Agcon omaa henkilöstöä, jolloin yrityksen toimintamallia saadaan kytkettyä hyvin osaksi opintoja.

Kysyimme Agcon aluepäälliköiltä Susanna Arisalolta, Teemu Leinoselta ja Pekka Piiraiselta heidän kokemuksistaan Poken liiketoiminnan ammattitutkinnosta.

Miksi yrityksenne kouluttaa varaosamyyjiä liiketoiminnan ammattitutkintoon? Mitä tavoitteita koulutukselle asetettiin ja kuinka hyvin ne on mielestänne saavutettu?

Varaosamyyjien työnkuva oli muuttunut aikojen saatossa mm. digitalisaation sekä traktorimalliston kehityttyä ja laajennuttua. Halusimme tarjota varaosamyyjillemme mahdollisuuden päivittää tietojaan ja taitojaan tämän päivän vaatimuksiin.

Millaiset sisällöt koulutuksessa ovat olleet erityisen tarpeellisia ja hyödyllisiä? Onko tehtävät ja näytöt saatu mielestänne hyvin kytkettyä käytännön työhön?

IT, lakivaatimukset, myymälän visuaalinen ilme ja tuotemarkkinointi olivat meille erityisen hyödyllisiä aiheita. Tehtävät ja näytöt ovat soveltuneet todella hyvin käytäntöön. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tehtävät ovat liittyneet niinkin läheisesti päivittäiseen työhön.

Miksi mielestänne henkilöstön kouluttaminen kannattaa? Millaisia hyötyjä koulutus on tuonut teidän yrityksellenne ja myyjien työhön?

Kehitys menee nykypäivänä niin vauhdilla eteenpäin, että jatkuva kouluttautuminen on melkeinpä välttämätöntä. Halusimme, että kaikki käyvät tutkinnon, jotta varmistamme kaikille samat tiedot. Koulutusten erittäin tärkeä anti oli myös myyjien tapaaminen ja toisiinsa tutustuminen, koska myyjämme työskentelevät ympäri Suomen. Yhdessä tekeminen ja yhteistyö ovat lisääntyneet selkeästi koulutusten myötä.

Kuinka opiskelu työn ohessa on sujunut työntekijöiltänne?

Lähijaksoja on ollut sopivasti ja ne on saatu hyvin järjestettyä. Etäopiskelu ja -tehtävät ovat työkiireiden vuoksi aiheuttaneet jonkun verran haasteita. Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden tehdä etätehtäviä työajalla, jotta opiskelusta ei tule liian raskasta ja tutkinnot saadaan ajoissa päätökseen.

Millaisia vinkkejä antaisitte yrityksille, jotka harkitsevat henkilöstön kouluttamista?

Ottakaa rohkeasti Pokeen yhteyttä sopivan koulutuksen räätälöimiseksi. Pakollisen tutkintorungon lisäksi yrityksen toiveita pystytään toteuttamaan melko vapaasti. Jos mahdollista, niin laittakaa työntekijöitä ryhmissä, jotta työntekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja verkostoituvat entistäkin paremmin. Toki keskustelut muiden yritysten opiskelijoiden kanssa antavat uusia näkökulmia ja lisää verkostoitumista.

Millaista yhteistyö Poken kanssa on ollut?

Yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa. Alkusuunnittelun jälkeen Poken henkilöstö on pitänyt hienosti ”langat käsissä” ja seuranneet opiskelijoiden edistymistä. Koulutuksen aikana yhteydenpito meidän työpaikkaohjaajien ja Poken välillä on ollut jatkuvaa ja koulutuksen sisältöä on kehitetty myös koulutuksen aikana. Poke on toteuttanut pienimmätkin toiveemme lyhyelläkin varoitusajalla.

Suosittelisitteko muillekin yrityksille yhteistyötä Poken kanssa?

Ehdottomasti suosittelemme: aloitimme tutkinnot varaosamyyjillemme vuonna 2015 ja edelleen haluamme jatkaa Poken kanssa, uusi ryhmä on jo suunnitteilla!

Kiinnostuitko myynnin ja markkinoinnin opiskelusta? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

Nuori yrittäjyys vei tieto- ja viestintätekniikan opiskelijan kilpailuihin asti

Äänekoskelaisen Santeri Jauhiaisen, 21, tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka käytännönläheinen oppiminen on joillekin se paras valinta. Santeri huomasi, että hän oppii parhaiten tekemällä ja käytännön kautta. Tämä johti siihen, että hän vaihtoi lukio-opinnoista ammattikoulun penkille opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa.

”Jo lukioaikana tykkäsin työskennellä tietokoneiden parissa, muun muassa IT-tukena. Opinto-ohjaajani vinkkasi minulle Poken opinnoista. Tällä hetkellä opiskelen kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa”, sanoo Santeri.

Hän on viihtynyt Pokella hyvin. Ammattikoulussa opiskeleminen sopii hänelle paremmin, sillä hän koki lukion jaksot ja jaksojen lopussa olevat monet kokeet stressaavana. Se ei ollut hänen tapansa oppia.

”Opin itse tekemällä ja käytännön kautta. Jos minulla on joku ongelma, selvitän sen.”

Ongelmanratkaisusta innovaatioon

Santeri on mukana myös Nuori yrittäjyys -toiminnassa. Siskon näppäimistöpulma oli alkusysäys nuorelle yrittäjälle.

”Siskoni tarvitsi tietynlaisen näppäimistön käyttöönsä, jollaista ei ollut olemassa. Selvitin, kuinka sellaisen voisi tehdä ja suunnittelin siitä 3D mallin. Aloitin täysin tyhjästä.”

Poken DigiLabissa innostuttiin Santerin ideoista ja osaamisesta. Hänessä nähtiin potentiaalia ja hän pääsi työssäoppimisjaksoon DigiLabiin. Santeri kokee, että DigiLab on toiminut hyvin hänen työnsä, koulutuksen ja tulevaisuuden näkymien tukena. Nuori yrittäjyys -toiminta vei Santerin kilpailemaan liikeideallaan ja hän voittikin Keski-Suomen alueen osakilpailussa, joka vei hänet kilpailun finaaliin Helsinkiin. Voittoa ei Helsingistä tullut, mutta hienoja kokemuksia ja uusia tuttavuuksia sitäkin enemmän.

”Koko sosiaalinen piirini on kasvanut kaiken tämän myötä. Olen tutustunut ihmisiin ja saanut loistavia kontakteja. Tartun usein haasteisiin, mutta en uskonut voittavani osakilpailua.”

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Santeri Jauhiainen löysi intohimonsa 3D-mallintamisesta.

 

Onnistumiset vievät eteenpäin

Myös haasteita on ollut matkan varrella. Tällä hetkellä tulevaisuus kuitenkin näyttää hyvältä.

“Olen kokenut paljon onnistumisen hetkiä, kuten kilpailun voitto ja minusta tehty lehtijuttu. Ne ovat olleet mieleenpainuvia asioita. Myös se, että on saanut korvauksen tehdystä työstä, on tuntunut mahtavalta. Olen ymmärtänyt, että minun työtäni arvostetaan.”

Santeri valmistuu opinnoistaan keväällä 2023 ja tavoitteena on edistää ja kehittää yritystoimintaa. Hänen unelmansa on tehdä monipuolista työtä.

”Tykkään 3D mallintamisesta, IT-tuesta ja opettamisesta. Kombinaatio näistä olisi kiva. Ehkä jopa yrittäjänäkin.”

Kiinnostuitko tieto- ja viestintätekniikan alasta? Haluatko työskennellä IT-tukihenkilönä tai tietoverkkoasentajana? Pokella on jatkuva haku, joten lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

 

Poken opiskelijat pääsivät testaamaan kestävän kehityksen taitojaan toiminnallisessa teemapäivässä 18. huhtikuuta. Esimerkiksi hiilijalanjälkeä pohdittiin oman yrityksen kautta. Ensin piti perustaa oma kuvitteellinen yritys ja sitten pohtia, miten mitkäkin ratkaisut, kuten materiaalivalinnat ja lämmitysjärjestelmä vaikuttivat hiilijalanjälkeen.

-Päivässä oli varmasti paljon tuttua asiaa, mutta kestävyysajatteluun liittyy myös paljon huhuja, jotka eivät pidä paikkaansa. Teemapäivän aikana opiskelijat testasivat taitojaan ja saivat tutkittua tietoa ja erilaisia näkemyksiä asioihin. Usein kyse on pienistä asioista, joita voi helposti tehdä. Päivän tarkoitus ei ole heristää sormea ja syyllistää, vaan herättää ajatuksia, sanoo kehittäjäopettaja Anne Rantanen.

Teemapäivässä ajankohtaisia kestävyysteemoja käsiteltiinn erilaisilla toiminnallisilla rasteilla, joita vetivät Polkukartta-asiantuntijat Jyväskylän yliopistolta, Jyväskylän ammattikorkeakoululta, Gradialta ja Pokelta. Tavoitteena oli tarjota mahdollisuus oppia kestävyyden eri osa-alueista käytännönläheisesti ja itse tekemällä.

-Halusimme Pokella liittää nämä teemat osaksi yhteisten aineiden opiskelua, joita ovat  viestintä ja vuorovaikutus, äidinkieli ja englanti, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen. Yhteisten aineiden opetussuunnitelmaan kuuluvat myös kestävyysasiat, sanoo Rantanen.

Toiminnallisilla rasteilla käsiteltiinn muun muassa sosiaalista vastuullisuutta, kestävyysviestintää, kiertotaloutta, riskiraaka-aineita, energiaa ja hiiltä.

Piilolan opiskelijoista teemapäivään osallistuivat tieto- ja viestintätekniikan, prosessiteollisuuden, kone- ja tuotantotekniikan sekä ajoneuvoalan opiskelijat.

-Opiskelijoiden pitää tulevaisuudessa osata ottaa huomioon ammatissaan monenlaisia kestävyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi materiaalivalinnat, sanoo Rantanen.

Teemapäivä on osa POLKU 2.0 -hanketta. Hanke luo Keski-Suomeen laadukasta kestävyysopintotarjontaa, joka sopii työuran eri vaiheisiin ja vastaa työelämän tarpeisiin. Näin hanke tukee jatkuvaa oppimista eli osaamisen täydentämistä joustavasti koko elämän ajan. Hankkeen tuloksena syntyy kestävän tulevaisuuden Polkukartta, uudenlainen kokonaisuus, joka kuvaa mahdollisuuksia hankkia kestävyysosaamista siten, että käyttäjä voi valita juuri itselleen sopivan oppimispolun.

Hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE.

 

Lisätietoja: kehittäjäopettaja Anne Rantanen, Poke, p. 040 536 9761

projektipäällikkö, Tarja Hyötyläinen, Poke, p. 040 740 0385

https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/wisdom/polkukartta/polku-2-0-hanke

https://poke.fi/hankkeet/polku-2-0

 

Venla Hämäläinen toteutti haaveensa ja lähti opiskelemaan eräoppaaksi. Opinnot ovat vieneet perheenäidin huikeisiin paikkoihin.

Venla Hämäläinen pääsi ensimmäisen kerran vaellukselle Lappiin vajaa kymmenen vuotta sitten, 28-vuotiaana. Siitä syttyi kipinä, joka lopulta otti tulta alleen reilusti yli kolmikymppisenä kahden lapsen äitinä: Hämäläinen opiskelee Pokella eräoppaaksi ja valmistuu tänä keväänä.

– Koulutus on ollut mahtava kokemus. Olen päässyt mukaan niin moneen hienoon juttuun, hän hehkuttaa viimeisten kurssien ollessa jo käsillä.

Hämäläinen on alkuperäiseltä koulutukseltaan restonomi, ja hän toimii Varjolan tilalla Laukaassa ravintolan vuoropäällikkönä. Opintielle hänet ajoi se kaikkien kohtaama pysäyttäjä, korona.

– Meille tuli koronan aikana töissä lomautuksia ja silloin ajattelin, että nyt tai ei koskaan.

Venla Hämäläinen haaveilee käyvänsä kaikissa Suomen 41 kansallispuistossa. Niistä melkein puolet onkin jo käytynä.

 

Töitä ja opiskelua

Hämäläinen sai työnantajaltaan opintovapaata kaksi vuotta, opintojen keston verran. Käytännössä lähiviikko on Saarijärvellä Poken Tarvaalan tiloissa kerran kuussa, ja muut opinnot suoritetaan etänä.

Eikä pidä unohtaa retkiä ja vaelluksia. Ne ovat tietenkin koko koulutuksen suola, tärkeintä antia.

– Vaativan vaelluksen kurssi Lapissa, eräruoka, kalastus, teemalliset luontopalvelut, villiyrttikurssi, kiipeilyä kalliolla ja jäällä, hiihtovaellus Salamajärvellä… Hämäläinen luettelee innostuneena.

Moni suorittaa tutkintoa töiden ohella. Myös Venla on ollut joitakin jaksoja töissä kahden viime vuoden aikana. Tutkintoon on mahdollisuus saada työllisyysrahaston aikuiskoulutustukea, ja sitä Hämäläinenkin on saanut.

Venla Hämäläinen osaa tehdä tulet tuluksilla, kerätä metsästä itselleen syötävää ja rakentaa itselleen majoitteen. Eräopaskoulutus antaa valmiuksia niin vaativien vaellusten suunnitteluun ja vetämiseen kuin tyhy-toiminnan ohjaamiseen.

 

Oppia ohjaamiseen

Eräopaskoulutuksen vastuuopettaja Teemu Nieminen kertoo, että opiskelusuoritukset perustuvat näyttöihin. Niinpä jokaiselle opiskelijalle tulee kohdalle oman retken suunnittelu ja ohjaaminen alusta loppuun.

Venla Hämäläiselle se oli viiden päivän vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa viime syksynä.

– Vaellus oli opettavainen kokemus, sillä kelit olivat kurjat koko retken ajan. Mutta se oli hyvä, sillä muuten en tietäisi, millaista se voi pahimmillaan olla, hän pohtii.

Ohjaamisen harjoitteleminen onkin Teemu Niemisen mukaan yksi tärkeimpiä koulutuksen sisältöjä.

– Tarvittavat erätaidot oppii kyllä jokainen, mutta tärkeintä on saada kokemusta ihmisten ohjaamisesta ja erilaisten tilanteiden kohtaamisesta, hän sanoo.

Eräoppaaksi haluavan ei siis tarvitse olla valmiiksi eräjorma, jo syntynyt vaelluskengät jalassaan?

– Ei tarvitse, kokemus kertyy opintojen myötä. Tietenkin kiinnostus luonnossa olemiseen on tärkeää, Venla Hämäläinen nauraa.

Hän on nauttinut myös erityisesti retkiruokaan liittyvistä kursseista, ja niitä oppeja hän on päässyt jo testaamaankin työhyvinvointi-iltojen järjestäjänä.

– Olemme opiskelukaverini kanssa tarjonneet sivutoimisesti eräoppaan palveluita, ja sitä toimintaa on tarkoitus jatkaa. Haluaisin myös jatkossa hankkia retkeilytarvikkeita, joita voi vuokrata vaellusasiakkaille siinä vaiheessa, kun alan vetämään vaelluksia, hän suunnittelee.

Hämäläinen kannustaakin ihmisiä matalan kynnyksen retkille. Kaikkia varusteita ei tarvitse omistaa itse, eikä aina tarvitse lähteä kauas korpeen.

– On paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä metsään tai poiketa poluilta. Täällä on kuitenkin kaunista luontoa lähellä. Keski-Suomessa on paljon hienoja paikkoja, hän kannustaa.

Työn vastapaino

Venla Hämäläiselle itselleen luonto on rauhoittumista varten.

– Kun tekee hektistä työtä, luonnossa on hyvä olla, olkoon se metsä, järvi tai tunturi, hän sanoo.

Valmistumisen jälkeen Hämäläinen aikoo palata työhönsä Varjolaan. Tilalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, ja talon palkkalistoilla on myös eräopas. Myös Venla on päässyt muutamia kertoja mukaan järjestämään muun muassa lumikenkäretkiä ja maalaisolympialaisia, ja pian hänellä on niihin koulutus.

Kiinnostuikto sinä eräoppaan koulutuksesta? Lue lisää ja hae mukaan mahtavaan luontoalan ammattitutkintoon Saarijärven Tarvaalaan!
Eräopaskoulutuksen kuvia ja tunnelmia sekä käytännön faktaa koulutuksesta.

 

Laukaan yksikön hakijamäärä yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.

Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää hieman verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 638 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 353. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Laukaan yksikkö lisäsi suosiotaan tänä vuonna yli kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Eniten hakijamääriä kasvattivat Laukaassa logistiikka-, rakennus- ja sähköala. Yhteensä Laukaassa oli 63 ensisijaista hakijaa, kun viime vuonna vastaava luku oli 27.

-Olemme laajentaneet toimintaamme Laukaassa vuosien aikana tarpeen mukaan, ja Laukaan kunta on ottanut meidät myönteisesti vastaan. Aikanaan aloitimme Laukaassa rakennusalalla, ja nyt meillä on siellä tarjolla jo viisi alaa. Nyt nuoret ovat löytäneet ammatillisen koulutuksen läheltä eli omasta kunnasta, ja se onkin toimintamme tarkoitus. On hienoa huomata, että Laukaassa tarjontamme on oikeasti tullut tarpeeseen, sanoo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Myös Saarijärven yksikkö Tarvaalassa kasvatti runsaasti hakijamääräänsä, ja nuoria kiinnostivat maatalous- ja metsäala. Myös uutuutena Tarvaalassa alkava hyötyajoneuvomekaanikon koulutus kiinnosti yhteishaussa.

-Hienoa, että maatalous- ja metsäala kiinnostavat, sillä niiden ympärillä olevat ammatit ovat tärkeitä. Ja vaikka maataloutta on pitkään riepoteltu, siitä huolimatta ala kiinnostaa nuoria. Lisäksi henkilökunta on tehnyt hyvää työtä, kun he ovat kiertäneet kertomassa alasta, sanoo koulutusjohtaja Pekka Janhonen Tarvaalasta.

Muista aloista Äänekosken Piilolassa talotekniikka eli putkiala jatkoi suosiotaan. Sen hakijamäärä tuplaantui viime vuoteen verrattuna. Samoin Piilolan ajoneuvo- ja logistiikka-ala kiinnostivat edelleen, kuten aiempinakin vuosina.

-Vaikka nuorten ikäluokka alueellamme oli pienempi kuin viime vuonna, ensisijaisia hakijoita oli silti viime vuotta enemmän. Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa, ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 29.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 1677

opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

 

Poke ja Valtra aloittavat yhdessä koneistajan oppisopimuskoulutuksen helmikuussa. Idea koulutuksesta tuli Valtralta, jolla on tarve palkata lisää voimansiirron koneistajia Suolahden tehtaalle, sillä Valtralla halutaan turvata kasvavan kysynnän tuotantokapasiteettia.

-Hienoa, että saamme olla mukana kouluttamassa nykyaikaisille koneille ja laitteille tulevaisuuden tekijöitä. Samalla opimme itse nykyaikaisesta tekniikasta ja siitä, kuinka ala kehittyy koko ajan, sanoo kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila Pokelta.

Opiskelija suorittaa oppisopimuksella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Koulutukseen haetaan Poken nettisivuilta, jonka jälkeen Valtra valitsee jatkoon päässeet haastatteluun. Valtra tekee valittujen kanssa työsopimuksen ja Poke toimii oppisopimuskouluttajana. Opiskelija työskentelee Valtralla, jossa hänellä on työpaikkaohjaaja, ja koulutuksen lähiopiskelupäivät järjestetään Poken tiloissa Äänekoskella. Koulutukseen valitaan noin kymmenen hengen ryhmä.

-Oppisopimuskoulutus kestää vuodesta kahteen riippuen opiskelijan koulutustaustasta ja aiemmasta osaamisesta. Toivomme, että hakijoilla olisi joku koulutus taustalla, esimerkiksi teknisen alan perustutkinto, mutta se ei ole välttämätöntä, sanoo Seppo Pietarila.

Koneistuksen osaajista pulaa

Valtralla idea lähti liikkeelle pitkäaikaisesta työvoimapulasta, erityisesti koneistuksen osaajista on pulaa.

-Meillä on ollut Poken kanssa jo pitkään hyvää yhteistyötä muun muassa nuorten kanssa, joille on rakennettu polku Valtralle opiskeluaikana, mutta nyt haluttiin kokeilla tällaista oppisopimusmallia. Valtran tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia ja siksi tarvitsemme työntekijöitä. Lähivuosina on tulossa lisäksi luonnollista poistumaa, kuten eläköitymistä, mikä tuo lisää haasteita, sanoo koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen Valtralta.

Hänen mukaansa Valtralla on hyviä kokemuksia ja tuloksia oppisopimuskoulutuksista, muun muassa kahden viime vuoden aikana oppisopimuksella on työllistetty kolme ihmistä.

-Lupaamme työpaikat oppisopimusopiskelijoille. Tulevaisuudesta ei tietenkään koskaan tiedä, mutta nyt tilanne näyttää hyvältä, sanoo Luttinen.

Hän rohkaisee kiinnostuneita hakemaan koulutukseen. Tärkeintä on, että opiskelija on motivoitunut alaan ja oppimishaluinen. Plussaa on, jos hakijalla on aiempaa kosketusta teollisuuteen.

-Meillä on tavoitteena jatkaa oppisopimuskoulutuksia tulevaisuudessakin, koska osaavaa henkilöstöä on erittäin haastavaa löytää, sanoo Luttinen.

Päiväkirjasovellus tukee ohjausta

Pokella on otettu käyttöön uudenlainen päiväkirjasovellus helpottamaan yhteydenpitoa Poken ja Valtran välillä.

-Päiväkirjan avulla olemme paremmin selvillä koululla, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut. Sovelluksessa tehdään työpaikkaohjaajalle listaus, mitä opiskelijan pitää tehdä seuraavaksi.  Päiväkirja on ohjauksellinen työkalu, jonka tarkoitus on tukea työpaikkaohjaajaa. Kun tiedämme, mitä opiskelija on työpaikalla oppinut, voimme suunnitella lähipäivät koululla järkevämmin, sanoo Seppo Pietarila.

Valtra on Keski-Suomessa merkittävä työnantaja, jonka Suolahden tehtaalla tuotetaan traktoreita kotimaan tarpeisiin sekä vientiin. Suolahden tehtaalla tuotetaan myös traktoreiden voimansiirtoja paitsi Valtran omaan traktorikokoonpanoon, myös muihin AGCO-konsernin tehtaille ympäri maailman.

Lisätietoja:

kone- ja tuotantotekniikan lehtori Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

koneistuksen päällikkö Ismo Luttinen, Valtra, p. 040 641 27 46

https://poke.fi/koulutus/kone-ja-tuotantotekniikan-perustutkinto-valtra-oppisopimus

 

Mervi Kontio halusi työhön, jolla on merkitystä. Lähihoitajan opinnot Pokella veivät hänet juuri sinne, keskelle lasten ja nuorten elämää.

Mervi Kontio, 47, tiesi pitkään, että jokin muutos oli tulossa. Kiireinen kaupan ala tulosvaatimuksineen ei tuntunut enää omalta.

– Sanoin varmaankin jo kymmenkunta vuotta sitten ensimmäisen kerran ääneen, ettei minua enää kiinnosta kassakone, kertoo Kontio.

Takana oli kymmenen vuotta työtä yrittäjänä kukkakaupassa ja viime vuodet hallinnollisissa tehtävissä kaupan alalla.

Vaati kuitenkin pitkää kypsyttelyä ja oman sisimmän tutkiskelua ennen kuin aika oli oikea alanvaihdokselle. Siinä välissä Kontion neljä lasta ehti kasvaa aikuisiksi 15-vuotiasta kuopusta lukuun ottamatta. Perhe palasi Keski-Suomeen ja Äänekoskelle Rovaniemellä vietettyjen vuosien jälkeen.

Lopulta pandemia koitui Kontion kohtaloksi, hyvällä tavalla.

– Kun korona pysäytti maailman, minäkin pysähdyin. Ajattelin, että nyt minä sen teen. Sanoin itseni irti ja pidin kaikki pitämättömät lomat. Minulla oli kymmenen kuukautta aikaa selvitellä, mitä ryhtyisin tekemään.

Lopulta hän päätti hakea Pokelle opiskelemaan lähihoitajaksi.

 

Kaupan alan kiire ja tuloksen tekeminen jäi taakse. Nyt lähihoitaja Mervi Kontion työhön kuuluu turvallisena aikuisena olemista lapsille ja nuorille.

Miten selviän?

Jos alanvaihdos oli pitkän kypsyttelyn tulos, niin myös opiskelemaan ryhtyminen vaati reipasta mieltä ja rohkeutta.

– Jännitin, miten selviän ja osaanko enää opiskella, kun aikaisemmasta tutkinnosta oli niin kauan aikaa, floristiksi kouluttautunut Kontio kertoo.

Pelot osoittautuivat pian turhiksi. Kontio oli päiväopiskelijana ryhmässä, jossa ikäjakauma oli juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneista yli viisikymppisiin ihmisiin. Kontio kehuu vuolaasti opiskelukavereitaan ja porukan ryhmähenkeä. Kaikki auttoivat ja kannustivat toisiaan, ja erilaiset lähtökohdat saivat aikaan herkullisia keskusteluja.

– Ryhmässämme oli mahtavia nuoria, jotka ravistelivat meitä vanhempia ja antoivat omalle pääkopalle ajateltavaa.

Poken opetukseen Mervi Kontio on myös tyytyväinen. Ja vaikka opinnot lähtivätkin sujumaan hyvin, mitenkään helpolla hän ei päässyt.

– Toki opinnoissa piti nähdä vaivaa. Antoisaa oli sellaisten opettajien kanssa, jotka vaativat meiltä. Esimerkiksi äidinkielen tehtävän opettaja haastoikin tekemään podcastina, ei kirjoittamalla.

Kontio sai opintoihinsa Kelan harkinnanvaraista omaehtoisen opiskelun tukea.

Hyvät harjoittelut

Mervi Kontio erikoistui mielenterveys- ja päihdepuolelle ja valmistui lähihoitajaksi joulukuussa. Hän kertoo olleensa onnekas myös harjoittelupaikkojen suhteen.

– Kiitos opettajien, pääsin harjoitteluun lastensuojelun puolelle. Tiesin alusta asti, että haluan keskelle kriisejä ja kyyneleitä, Kontio sanoo.

Harjoittelu meni niin hyvin, että Kontio on saanut tehdä työvuoroja yksityisissä Wörtti ja Wartti -lastensuojeluyksiköissä siitä lähtien. Hän tekee sijaisuuksia myös esimerkiksi kouluissa. Tällä hetkellä Kontio nauttiikin keikkatyöläisen elämästä, jolloin työvuoroja voi sovitella itselle parhaiten sopiviin aikoihin. Töitä lähihoitajalle riittää.

Ja kun vauhtiin pääsee, niin miksei opintoja voisi jatkaakin? Sosionomin tutkinto saattaa olla seuraava tavoite. Yksi asia kuitenkin on, mistä Mervi Kontio ei enää halua tinkiä.

– Nykyään ymmärtää työyhteisön merkityksen. Hyvässä työyhteisössä on hyvä esimies, ja siellä tuetaan toinen toisiamme, hän pohtii.

Haluatko sinä uusille urille? Meillä on jatkuva haku moniin erilaisiin tutkintoihin.

 

Lehtori, YAMK Marko Lahti on nimitetty Poken tekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä palvelualojen koulutusjohtajaksi 1. helmikuuta alkaen.

Lahti on työskennellyt puutekniikan lehtorina Pokella vuodesta 2007. Hän on lisäksi toiminut kehittämishankkeissa projektipäällikkönä.

Uusi koulutusjohtaja valittiin, koska pitkäaikainen tekniikan ja palvelualojen koulutusjohtaja Hannu Pönkä jää eläkkeelle.

Lisätietoja: koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940

Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen alkoi 21. helmikuuta ja päättyy 21. maaliskuuta. Pokella on yhteishaussa 16 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Haku tehdään opintopolku.fi -palvelussa.

Tänä vuonna Poke laajentaa tarjontaansa Saarijärven Tarvaalassa, jossa alkaa uutena alana hyötyajoneuvomekaanikon koulutus. Koulutuksessa suoritetaan ajoneuvoalan perustutkinto, ja se vahvistaa raskaskoneosaajien koulutusta seudulla. Ajoneuvoalan koulutusta on edelleen Äänekosken Piilolassa, josta valmistuu ajoneuvomekaanikkoja. Lisäksi Äänekosken Piilolassa lisätään aloituspaikkoja parturi-kampaajille hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnossa.

Nuorille, jotka tarvitsevat lisäaikaa oman alan miettimiseen sekä tukea opiskeluvalmiuksien ja arjen taitojen vahvistamiseen järjestetään TUVA-ryhmät Äänekoskella ja Viitasaarella. Pokella on viime vuosina lisätty resursseja myös opiskelijoiden ohjaukseen. Se on näkynyt edelleen valtakunnallisissa opiskelijapalautteissa, jotka ovat olleet hyviä.

-Hienoa, että olemme voineet palata normaaliin toimintaan korona-ajan jälkeen. Syksyllä ja nyt talvella on pystytty toteuttamaan normaalisti avoimet ovet kaikissa yksiköissämme eri paikkakunnilla. Lisäksi yläkoululaisten TET-jaksot Pokella toimivat kuten ennenkin, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Muita väyliä hakea opiskelemaan ovat oppisopimus ja työvoimakoulutus, johon haetaan TE-palvelujen kautta.

-Yhteishaussa meille tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Maarit Ikonen.

Viime vuonna Pokelle haki yhteishaussa 595, joista ensisijaisia hakijoita oli 314.

 

Joko olet valinnut oman alasi? Lue lisää, yhteishausta, perustutkinnoista ja lataa hakijan opas!

Kurkkaa myös Venlan opiskelupäivään!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Ysiluokka lopuillaan ja tulevaisuus mietityttää? 5 syytä miksi hakea opiskelemaan juuri POKElle!

Huomio ysiluokkalainen, tämä blogi on sinulle! ❤️

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 0646 718