Keski-Suomen hyvinvointialue kiittää Pokea nopeasta reagoinnista hoiva-avustajien koulutustarpeeseen alueella.

Ikääntyneiden asumispalveluista pohjoisessa Keski-Suomessa vastaava palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen kertoo, että asumispalveluissa on jo vuosia työskennellyt muutamia henkilöitä, joilta alan koulutus on puuttunut. He ovat tehneet avustavia tehtäviä ja perushoitotyötä soveltuvin osin. Mahdollisuutta vakituiseen työhön ei ole tarjoutunut puuttuvan koulutuksen takia.

– Kun koulutustarpeesta kerrottiin Pokelle vuosi sitten maaliskuussa, koulutus oli pistetty käyntiin jo elokuussa. Ryhmän 15 opiskelijan odotetaan valmistuvan toukokuussa, Seppänen iloitsee.

Julkisella puolellakin ikäihmisten hoito- ja hoivatyön ammattijakauma on monipuolistumassa: lähihoitajien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja geronomien rinnalle rekrytoidaan uusia ammattiryhmiä. Hoiva-avustajat lasketaan mukaan hoitajamitoitukseen, silloin kun he tekevät välitöntä hoivatyötä.

– Hyvinvointialueen omassa palvelutuotannossa ei vielä hoiva-avustajia liiemmin ole, joten he ovat tervetullut lisä asumisyksiköiden henkilöstöön. Nykyisen koulutusryhmän opiskelijat ovat tyytyväisiä, kun heidät on huomioitu ja työnantaja on antanut mahdollisuuden kouluttautua, Seppänen kertoo.

Innostunut opiskelijaryhmä

Sosiaali- ja terveysalojen opettaja Susanna Kuhno Pokelta on tyytyväinen yhteistyöhön Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa: hyvinvointialue on hänen mukaansa suurena työnantajana tärkeä kumppani Pokelle.

Hoiva-avustajien ryhmän 15 opiskelijaa opiskelee oppisopimuksella hyvinvointialueen ikäihmisten eri toimipisteissä eri kunnissa pohjoisen Keski-Suomen alueella.

– En ole urani aikana tavannut näin motivoitunutta ja innokasta opiskeluryhmää. He ottavat ilon irti kaikista lähipäivistä, Kuhno sanoo.

Hoiva-avustajien koulutukseen sisältyy osia lähihoitajien opinnoista eli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta. Hoiva-avustajakoulutuksen suorittaneen on mahdollista myöhemmin tehdä koko lähihoitajan tutkinto.

– Hoiva-avustajakoulutus on hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, jos haluaa tehdä hoitotyötä mutta ei ole valmis opiskelemaan lähihoitajaksi. On tärkeää, että työpaikoilla on työntekijöitä erilaisissa rooleissa. Hoiva-avustajille on oma tärkeä paikkansa työyhteisössä tekemässä heille kuuluvia avustavia töitä, Kuhno toteaa.

Hän kannustaa rohkeasti opiskelemaan hoiva-avustajaksi kaikkia niitä, joita ihmisten kanssa tehtävä työ kiinnostaa.

– Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan. Tämä ryhmä on todistanut sen, että yli 50-vuotiaanakin voi lähteä uuteen ja innostua. He ovat kertoneet, että saavat paljon siitä, kun tapaavat toisiaan ja muita samassa työssä toimivia, Kuhno painottaa.

– Toivomme jatkoa tällaiselle yhteistyölle työvoimapulan helpottamiseksi ja ikäihmisten laadukkaan hoidon takaamiseksi, Kuhno sanoo.

Lisätietoja:

• palvelupäällikkö Tiina-Emilia Seppänen, Keski-Suomen hyvinvointialue, ikääntyneiden asumispalvelut pohjoinen alue, p. 050 4771 907
• opettaja Susanna Kuhno, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 564 9346

Poke kasvatti yhteishaun hakijamäärää verrattuna viime vuoteen. Tämän kevään yhteishaussa Pokelle haki yhteensä 622 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 377. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen.

Hakijoita kiinnosti tänä vuonna tekniikan alat, kuten sähkö- ja automaatio, kone- ja tuotantotekniikka sekä ajoneuvoala. Lisäksi logistiikka- ja metsäala olivat suosittuja.

-Hienoa, että tekniikan alat olivat suosittuja. Uskon, että asiaan vaikuttavat tiettyjen alojen hyvät alueelliset suhdanteet, alueen työnantajien positiivinen viesti työntekijöiden tarpeesta ja muu myönteinen imagonäkyvyys. Yksi tekijä on ollut varmasti myös Poken TET-viikot, joissa ysiluokkalaiset pääsevät tutustumaan käytännössä Poken aloihin. TET-jaksot ovat olleet tänä lukuvuonna erittäin suosittuja. Joskus nuoren kannattaa myös ajatella niin, että jos jonkun alan suhdanne on nyt heikko, niin kolmen vuoden päästä, jolloin nuori valmistuu, tilanne voi olla jo aivan toinen, kuten esimerkiksi rakennusalalla nyt on, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Pokella on tarjolla Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta eli TUVAa nyt kolmella paikkakunnalla Äänekoskella, Viitasaarella ja uutena Laukaassa.

-TUVAn hakijamäärät osoittavat, että TUVA on tarpeellinen ja sen laajentaminen Laukaaseen oli hyvä asia. Näin saadaan valmentavaa koulutusta niille nuorille, joilla ei vielä ole selkeitä suunnitelmia ja joiden pitää vahvistaa esimerkiksi opiskelutaitojaan, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Meillä on jatkuvassa haussa monipuolinen tarjonta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joten tervetuloa aikuisetkin meille opiskelemaan, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 15 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa. Lisäksi TUVA-koulutus eli tutkintoon valmentava koulutus järjestetään Äänekoskella, Laukaassa ja Viitasaarella.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 13.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 27.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

Poken tuulivoiman ja aurinkopaneeliratkaisuiden oppimistilaa rakennetaan ja saneerataan parhaillaan. Valtakunnallisestikin merkittävä oppimisympäristö tehdään WindSoLab-hankkeessa, johon Poke sai rahoitusta 1 350 000 euroa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä.

Oppimistilojen saneerauksesta ja rakentamisesta tehtiin kokonaisurakkasopimus suolahtelaisen PS-Rakennus Oy:n kanssa. Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella sijaitseviin tiloihin uusitaan seinä- ja lattiapinnat sekä sähköt.

-Lisäksi tiloissa parannetaan energiatehokkuutta uudistamalla ilmanvaihto- ja lämmönjakotoiminnot. Tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Myös valaistus muutetaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Haluamme parantaa opiskelijoiden ja opettajien viihtymistä paremmalla valaistuksella, sanoo projektipäällikkö Seppo Pietarila Pokelta.

Oppimistilaan on hankittu tuuliturbiinipienoismalli, joka vastaa oikean tuulivoimalan konehuonetta. Tuleva koulutusympäristö antaa mahdollisuuden opiskella kaikki tuulivoimalan toiminnot.

-Hanke vastaa uusiutuvien energioiden rakennemuutokseen ja tarpeeseen, jossa tarvitaan tuulivoima- ja aurinkoenergian kunnossapitoon osaajia. Ala vaatii osaamista mekaanisesta kunnossapidosta ja sähköalasta. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat nämä alueet, sanoo projektiasiantuntija Antero Leppänen Pokelta.

Uusi oppimisympäristö on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alussa, jolloin pilotoidaan ensimmäiset kurssit. Ensimmäiset alan ammattilaiset voivat valmistua jo ensi vuoden aikana.

WindSoLab on 2,5 vuotta kestävä hanke, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.

Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.

Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Lisätietoja: projektipäällikkö Seppo Pietarila, p. 040 667 1312

projektiasiantuntija Antero Leppänen, p. 040 670 0907

Remontti toteutetaan Äänekosken kaupungin ja Poken yhteistyöllä

Poken opiskelijat remontoivat parhaillaan Äänekosken kaupungin omistaman Wahlmanin talon yläkertaa. Valmista tulee kevään aikana. Upeasta hirsirakennuksesta tulee remontin myötä arvokas kohde Äänekosken keskustaan.

Remontti aloitettiin alakerrasta, joka on nyt lähes valmis. Talossa on 357 neliötä ja neljä huonetta molemmissa kerroksissa. Kaikki talotekniikka on nykyaikaisten vaatimusten mukainen ja talo lämpiää kaukolämmöllä, kuten suurin osa kaupungin rakennuksista.

Materiaalivalinnoilla kunnioitetaan vanhan talon henkeä ja apuna on käytetty arkkitehtia. Esimerkiksi tapetit on valittu perinnetapettimalleista, maalatut lankkulattiat ovat lähes samanlaiset kuin aiemmin, alkuperäistä hirsiseinää on jätetty väliseinään näkyville ja alkuperäiset ikkunat jätetään paikoilleen. Kuitenkin kaikki eristeet ovat nykypäiväisiä ja teknisesti talo on ajanmukainen.

Wahlmanin talon alakerta on esteetön ja sisäänkäynnille saadaan luiska. Alakerrassa on esteetön wc ja nykyaikainen keittiö.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Poken rakennusalan sekä muiden linjojen opiskelijat pääsevät remonttihommiin Wahlmanin talon yläkerrassa. Äänekosken kaupunki maksaa materiaalit ja kulukorvaukset, mutta varsinainen työ ei maksa kaupungille mitään. Poke taas saa tulevaisuuden osaajille oikeita töitä, joissa pääsee harjoittelemaan rakentamista käytännössä.

– Teemme nuorten kanssa yläkerran lankkulattiat ja sisäkaton. Ensin purimme yläkerran sisäkatot ja lattiat, villoitimme uudelleen välipohjan ja nyt asennamme uuden lankkulattian, sekä kattopaneelit. Vanhan talon korjaaminen on vähän työläämpää kuin uudisrakentaminen. Seinät, lattiat ja katot eivät välttämättä ole aivan suorassa ja esimerkiksi lattialankkujen asennuksen yhteydessä olemme joutuneet oikomaan vanhoja rakenteita, jotta lattiasta saadaan mahdollisimman suora. Pyrimme ammattimaiseen työnjälkeen, vaikka opiskelijatyönä remonttia teemmekin. Kaupungin kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti, sanoo  opettaja Ossi Vänskä.

Yläkerran remontti valmistuu Poken osalta kevään aikana ja sen jälkeen kaupunki tekee vielä pintoja, viimeisiä sisustustöitä sekä portaikon.

Aikaisemmin kaupunki ja Poke tekivät oppilastyöyhteistyötä Hiskin saunan remontissa. Roskakatos Hiskin mökin ja saunan väliin valmistuu keväällä.

– Wahlmanin talon remonttia on ilo seurata, kohteesta tulee upea. Ja tämä on hieno yhteistyön muoto, josta kaikki hyötyvät, niin kaupunki, asukkaat, opiskelijat ja POKE, sanoo tekninen isännöitsijä Hanna Räsälä.

Alun perin tehtaan virkailijoiden koti

Äänekosken Hiskinmäellä Metsä Boardin tehdasalueella sijainnut kulttuurihistoriallisesti arvokas Wahlmanin talo siirrettiin pari vuotta sitten Metsä Groupin uuden tehdashankkeen tieltä. Metsä Boardin hakema kaavamuutos Hiskinmäen alueella ei tukenut ulkopuolelta suojellun rakennuksen vaatimaa miljöötä, joten yhtiö tarjoutui siirtämään talon ja luovuttamaan sen veloituksetta Äänekosken kaupungille.

Talo nostettiin kokonaisena tukikehikkoineen Äänekosken taidemuseon viereiseen puistoon. Kokonaisuudessaan korttelialueiden rakennukset luovat yhdessä arvokkaan ympäristön Äänekosken kaupunkialueella. Metsä Board vastasi talon siirtämisestä ja rakennuksen viimeistelystä käyttökuntoiseksi uudella tontilla.

Suuri ja kaunis hirsitalo on ulko-osiltaan suojeltu. Wahlmanin talolla on erityistä teollisuushistoriallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Vuonna 1924 rakennetun talon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley, ja se on valmistunut alun perin Äänekosken tehtaiden ylemmän virkailijakunnan asunnoksi. Rakennus on ollut vuosikymmenten varrella pääosin asuinkäytössä, myöhemmin koulutus- ja kokoustilana sekä viimeisimmäksi yhdistys- ja kokoontumistilana.

Äänekosken kaupungin omistaman rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on vielä avoinna. Suunnitelmissa on ollut, että se tulisi kaupungin omaan käyttöön kaupungintalon tulevan tilanpuutteen vuoksi.

– Talolle saadaan nyt valmius kuitenkin monenlaiseen käyttötarkoitukseen, mikä on tärkeää tulevia vuosikymmeniä ajatellen, Räsälä sanoo.

Metsä Groupin ja Poken oppilaitosyhteistyö auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää alueen elinvoimaa. Toiminta käynnistyy Ääneseudulla vuonna 2024.

Metsä Group on Keski- Suomessa merkittävä toimija ja se valmistaa alueella niin kartonkia, sellua kuin puutuotteitakin.

”Olemme kehittämässä oppilaitosyhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston kanssa koko Metsä Groupina, ja yhteisenä tahtotilana on tulevaisuuden osaajien turvaaminen sekä harjoittelupaikkojen tarjoaminen myös alueen alaikäisille opiskelijoille”, sanoo Metsä Groupin henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Poken koulutusjohtajan Marko Lahden mukaan hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö Metsä Groupin kanssa auttaa opiskelijoita työllistymään sekä lisää koko alueen elin- ja vetovoimaa.

”On hienoa, että alaikäisetkin opiskelijat pääsevät opintojensa aikana tutustumaan työhön Metsä Groupin yksiköissä, sillä tämä mahdollistaa työssäoppimisen aikaisemmassa vaiheessa opintoja, monipuolisemman perehdytyksen sekä paremmat työn tekemisen edellytykset myös tulevaisuudessa”, sanoo Lahti.

Metsä Group ja Poke ovat luoneet yhdessä suunnitelmallisen metsäpolun, jossa sitoutetaan opiskelijat opiskelun aikana työharjoitteluun ja jonka toivottu lopputulos olisi työllistyminen valmistumisen jälkeen.

Monet eri alojen opiskelijat voivat metsäpolun ansiosta hakeutua opiskeluaikana Metsä Groupin eri yksiköihin harjoittelemaan ja oppimaan työssä. Pääosin työtehtävät koskevat prosessiteollisuuden perustutkinnon opiskelijoita, mutta myös sähkö- ja automaatioalan sekä kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja mahdollisesti muidenkin tutkintoalojen opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua harjoitteluun.

”Metsäpolku palvelee myös Metsä Groupia, sillä näin pääsemme sitouttamaan opiskelijat työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa”, Lahti toteaa.

Lisätietoja:
Metsä Group, henkilöstöpäällikkö Lasse Brandt, p. 040 350 6742
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, koulutusjohtaja Marko Lahti, p. 040 564 0940.

Murroksessa olevan maatalouden tarpeisiin vastataan luomalla älymaatalouden yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja.

Pohjoinen Keski-Suomi saa noin kolmen miljoonan euron potin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Finnish Future Farm -hankkeessa luodaan käytännönläheinen yhteiskehittämisen ympäristö ja osaamiskeskittymä Biotalouskampukselle Saarijärven Tarvaalaan. Hankkeen kokonaisrahoitus on yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Poke. Kumppaneina on merkittäviä yrityksiä, kuten Valtra, AGCO Power ja Neste, sekä Saarijärven kaupunki.

Maatalous on suurimmassa murroksessa vuosikymmeniin. Ilmastoneutraalin Euroopan unionin sekä Keski-Suomen hiilineutraalius- ja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien täsmäviljelyteknologioiden ja päästöjä vähentävien ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa. Kehitys ja uusien teknologistenkin ratkaisujen käyttöönotto on ollut vielä hidasta.

”Tämän taustalla on myös se, ettei esimerkiksi tuotekehityksen toteuttamiseen ole yhteistä agroteknologian kehittämisympäristöä”, toteaa Vice President, Marketing Valtra EME Mikko Lehikoinen.

Tarpeeseen vastataan Finnish Future Farm -hankkeessa luomalla yhteiskehittämisen ympäristö, jossa pystytään kehittämään peltoviljelyn (nurmi ja vilja) CO2-päästöjä minimoivia ja taloudellista kannattavuutta parantavia ratkaisuja. Hankkeessa hyödynnetään myös valmiita ratkaisuja, kuten Nesteen 100% jätteistä ja tähteistä Suomen markkinoille valmistamia diesel- ja polttoöljytuotteita. Keskeinen tavoite on edistää yhteistyömahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa älymaatalouden startup-yhteisön ja kiihdyttämöekosysteemin avulla.

Opiskelijat pääsevät seuraamaa tulevaisuutta

”Finnish Future Farm on upea mahdollisuus Pokelle ja koko Biotalouskampukselle. Hanke kokoaa osaajia eri puolilta, antaa mahdollisuuden Poken henkilökunnan osallistua alan kehittämistarpeisiin ja olla ratkaisemassa niihin liittyviä ongelmia.  Hanke luo uutta jaettavaa tietoa maakunnassa sekä valtakunnallisesti, ja samalla se houkuttelee uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Opiskelijamme puolestaan pääsevät seuraamaan monipuolista toimintaa ja saavat nopeasti hyötyä omiin opintoihinsa.  Kun hanke jalostaa tutkimusta ja tietoa eri osa-alueilla, pystytään opetuksen kautta välittämään paremmin uuden osaamisen teknologisia hyötyjä ja mahdollisuuksia.  Ja tietysti tämä on yritysmaailman luottamuksen osoitus siitä, että Biotalouskampus ja Poke pystyvät uudenlaiseen toimintaan – ja tätä tehdään yhdessä”, sanoo Poke Tarvaalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

”Tällainen ekosysteemi on Suomesta puuttunut kokonaan. Olemme tunnistaneet sen tarpeellisuuden esimerkiksi biotalouden yrityskiihdyttämömme, BioPaavon, innovaatiokilpailuissa eli hackathoneissa”, sanoo Jamk Biotalousinstituutin johtaja Minna Lappalainen. ”Älymaatalouden huippuosaamiskeskittymän rakentamiseen myönnetty rahoitus avaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää sekä ruoantuotannon kestävyyden että kannattavuuden kehitystä ja siihen perustuvaa uutta, kansainvälistä kasvuliiketoimintaa.”

”Hankkeen päämääränä on kehittää maatalouden koulutusta ja tutkimusinfrastruktuuria Suomessa tukemaan tulevaisuuden maatalouskoneiden voimanlähteiden tuotekehitystä”, toteaa tuotehallintajohtaja Jarno Ratia AGCO Power Oy:stä. ”Odotuksemme ovat korkealla myös sidosryhmäyhteistyön kehittymisen suhteen.”

”’Odotan hankkeen havainnollistavan maatalouden päästövähennyspotentiaalin sekä löytävän ratkaisuja todentaa saavutetun päästövähenemän, minkä uskon kiinnostavan maatalouden parissa toimivia laajasti’’’, sanoo Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.

1.9.2023–30.6.2026 toteutettava hanke saa rahoitusta EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sen Oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Keski-Suomen liitto toteaa rahoituspäätöksessään: ”Hankkeella on selvää uutuusarvoa ja se on vahvasti yrityslähtöinen. Hankkeen päätavoite on tuottaa TKI-ratkaisuja maatalousalan yritysten käyttöön sekä luoda älyteknologiaan perustuva TKI-ympäristö Tarvaalaan. Hanke tukee Keski-Suomen alueellisen siirtymäsuunnitelman tavoitteita.”

Lisätietoa

koulutusjohtaja Pekka Janhonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 2031

johtaja Minna Lappalainen, Biotalousinstituutti, School of Technology, p. 040 630 0384

Poke käynnistää 2,5 vuotta kestävän WindSoLab-hankkeen, jossa rakennetaan osaamiskeskittymä tuulivoima- ja aurinkopaneeliratkaisuiden asennukseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Keski-Suomen liitto on myöntänyt osarahoituksen hankkeelle Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1 350 000 euroa, ja se on suurin hanke Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän historiassa.

-Hienoa, että saimme rahoituksen tähän tulevaisuuteen suuntaavaan hankkeeseen, joka on suurin hanke kuntayhtymän historiassa. Tämä on myös tärkeä asia koko Keski-Suomelle. Toiminta-alueemme kunnilta ja yrityksiltä tuli toive, että kehittäisimme tuulivoima- ja aurinkoenergian infraan liittyvää koulutusta, ja halusimme vastata toiveeseen. Tavoitteenamme on, että Pokesta tulee tuuli- ja aurinkoenergian osaamisen ja ammatillisen koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta yksi Suomen parhaista, sanoo kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela.

Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen hiilineutraalin energiatuotannon huoltotoimien ja kunnossapidon osaamiskeskittymä, joka palvelee koko Keski-Suomen aluetta ja yritysten tarpeita. Laitteistohankintojen kautta on tavoitteena laajentaa Poken oppimisympäristöjä vastamaan alueen yritysten tarpeita. Uusiutuvien energioiden oppimisympäristöllä pyritään parantamaan erilaisia osaamistarpeita tutkinnon osista kokonaisiin tutkintoihin ja oppisopimuskoulutukseen.

Oppimisympäristö mahdollistaa myös yritysten osaamisen kehittymisen. Lisäksi on tarkoitus kehittää

tutkinnon rajat ylittävää yhteistyötä sähköautomaation sekä kone- ja tuotantotekniikan kunnossapidon välillä. Tavoitteena on löytää toimivat mallit ja yhteistyötavat yritysten kanssa, joilla on korkeat vaatimukset sekä turvallisuuden että teknisen osaamisen osalta.

-Haluamme tukea paikallista yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää. Esimerkiksi opiskelijat voisivat perustaa pieniä yrityksiä, jotka tekevät suuremmille yrityksille alihankintatyötä. Haluamme kehittää osaamiskeskittymän, joka yhdistää pieniä yrittäjiä suuriin toimijoihin, sanoo Seppo Pietarila.

Hankkeessa suunnitellaan myös uusiutuvien energiatuotantomuotojen osaamisen kehittämisen hybridimalli. Samalla kehitetään myös XR-teknologiaa ja uusia teknologisia ratkaisuja tehokkaasti hyödyntävä malli, joka mahdollistaa oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta.

Suurin osa hankkeen rahoituksesta käytetään investointeihin, joilla rakennetaan moderni oppimisympäristö Poken Piilolan kampukselle.

– Hankkeessa investoidaan lähes miljoona euroa oppimisympäristöön. Tiloista tehdään viihtyisät ja nykyaikaiset. Laitteissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys, kuten esimerkiksi energiatehokkuus. Lisäksi oppimisympäristöstä on tarkoitus tehdä sellainen, että sitä voidaan siirtää tarpeen mukaan muuallekin, sanoo Pietarila.

Tavoitteena on lisätä Poken yhteistyötä erityisesti niiden sähkö- ja automaatiotekniikan yritysten kanssa, joissa tarvitaan aurinkoenergian ja tuulivoimaenergian osaamista. Yhteistyöverkoston kokoaminen edesauttaa myös yritysten keskinäistä verkostoitumista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on aurinko- ja tuulienergiaratkaisuiden yleistymisen kautta vaikuttaa kasvihuonepäästöjen vähenemiseen alueella ja vähentää erityisesti turvetuotannon alasajosta johtuvaa työttömyyttä.

Hankkeen pääpainopistealue on Saarijärven-Viitasaaren seutu, koska siellä kehitetään tällä hetkellä runsaasti uusiutuvia energiamuotoja.

-Potentiaaliset työpaikat ovat Saarijärven-Viitasaaren alueella, sanoo Pietarila.

Tuulivoimahuoltajia tarvitaan tulevaisuudessa

Jokainen toimiva tuulivoimalapuisto tarvitsee toimivat ylläpito- huolto- ja kunnossapito-organisaatiot. Tuulivoimayhtiöiltä saatujen tietojen mukaan yhdeksän tuulivoimalaa työllistää keskimäärin kaksi tuulivoimalahuoltajaa. Suomen tuulivoimayhdistyksen tekemien Keski-Suomen tuulivoimarakentamisen tilastojen perusteella alueella tarvitaan lähivuosina yli 50 uutta työntekijää. Koska tuulivoima-ala on nuori Suomessa ja varsinkin keskisessä Suomessa, tuulivoimaloiden huoltohenkilöitä ei ole riittävästi, eikä heitä myöskään kouluteta alueella.

Myös aurinkovoimalat lisääntyvät Keski-Suomessa. Aurinkovoimapuistot työllistävät rakentamisvaiheessa suuren määrän paikallisia sähköalan yrityksiä, joten hankkeessa toteutettava aurinkovoiman simulointiympäristö mahdollistaa asentajien koulutuksen.

Poken toimialueen kunnat, yrittäjät ja tuulivoimapuistojen rakentajat ovat huolestuneita tilanteesta ja haluavat paikallisen ammatillisen koulutuksenjärjestäjän auttamaan tilanteen ratkaisemisessa. Tulevilta työntekijöiltä vaaditaan paitsi vahva pohjakoulutus pääosin sähkö- ja automaatioalalta, lisäksi erikoistumista vaativaa osaamista.

Hankkeessa edistetään myös paikallisten yrittäjien mahdollisuutta suuntautua tuulivoima- ja aurinkoenergiahuoltoon.

Uusi oppimisympäristö valmistuu elokuussa 2024, jolloin myös ensimmäiset koulutukset aiotaan käynnistää Poken Piilolan kampuksella Äänekoskella.

Lisätietoja: johtaja Jouni Kurkela, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, p. 040 589 16 77

projektipäällikkö Seppo Pietarila, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 667 1312

projektiasiantuntija Olavi Piispanen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 143 9222