Äänekosken Piilolanniemeen on kohoamassa uusi, moderni vanhusten palvelutalo. Putkiasentaja Jukka Kautto ja keväällä asentajaksi valmistunut Konsta Kinnunen ovat juuri aloittaneet kylpyhuoneiden kalustamisen: hanojen, pönttöjen ja suihkujen kiinnittämisen.

– 59 vielä jäljellä, Kautto naurahtaa käsienpesualtaan hanaa ruuvatessaan. Ammattilaisella ei hommassa kauan nokka tuhise.

Ennen tätä vaihetta 60-paikkaisen palvelutalon työmaalla on tehty monenlaisia katseilta piiloon jääviä töitä. Rakennuksen yläkertaan on esimerkiksi valmistunut lämmönjakohuone, joka työllisti putkiasentajat useaksi viikoksi.

– Olemme hitsanneet ilmanvaihto- ja vedenjäähdytyslaitteiston putkia, Kautto kertoo.

Koeponnistus on tehty, ja nyt työt ovat siirtyneet tuleviin asuinhuoneisiin.

Uuden Eerolan palvelutalon huoneet ovat kalusteita vailla. Jukka Kautto tekee valmiiksi kylpyhuoneita.

 

Käsityö kunniaan

Putkien hitsaaminen sekä lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, huolto ja korjaaminen ovat putkiasentajan työn arkea. Eerolan palvelutalo on Jukka Kauton mukaan isohko työmaa, jossa tärkeässä osassa on esimerkiksi LVI-piirustusten mukaan toimiminen.

Työmaalla jokainen hoitaa omaa tonttiaan, ja työskentely on itsenäistä. Se onkin osa asentajan työn viehätystä.

– Työssä saa itse päättää, miten ja missä järjestyksessä teet asioita. Myös oman kädenjäljen näkee heti, se tuntuu hyvältä, Kautto kertoo.

Työssä tarvitaan kädentaitoja, ja se olikin suurin syy siihen, että Kautto päätyi alalle.

– Olen koko ikäni tykännyt touhuta ja tehdä käsilläni. Hetken aikaa mietin talonrakennuspuolta, mutta olen ollut valintaani tyytyväinen, Äänekosken Mämmeltä kotoisin oleva Kautto, 29, kertoo.

Putkiasentajan työssä Jukka Kauttoa viehättää sen itsenäisyys ja työpäivien vaihtelevuus.

 

Harjoittelusta töihin

Jukka Kautto on valmistunut Pokelta vuonna 2011 ja on siitä lähtien ollut Kosken LVI-Palvelu Oy:n palkkalistoilla. Harjoittelu yrityksessä poiki työpaikan saman tien. Nyt hän voi itse kannustaa opiskelijoita samaan.

– Harjoittelussa teet käyntikorttia itsellesi. Asenne on tärkeintä: on hyvä osata tehdä kuten sanotaan, mutta myös ajatella itse, hän rohkaisee.

Töitä putkimiehelle riittää, ja yleensä hän onkin hyvin tarpeellinen ja odotettu ammattilainen rakennuskohteessa. Moni asia liikahtaa eteenpäin vasta, kun putkiasentaja on käynyt paikalla.

– Kyllä usein saa kuulla, että on sinua odotettukin, Kautto naurahtaa.

Millainen sitten on hyvä putkiasentaja?

– Pitää olla oma-aloitteinen. Kukaan ei tule kertomaan, miten jokin asia pitää tehdä, Kautto pohtii.

Myös tarkka pitää olla.

– Liitokset pitää tehdä kunnolla, sillä putkissa kulkee vesi. Huono työjälki saa vahinkoa aikaan, hän sanoo.

Työmailla on monenlaisia rakennusalan ammattilaisia, joten yhteistyökykyäkin tarvitaan. Vaihtelua työhön tuovat erilaiset työkohteet. Ison palvelutalon rakennuksen vastaparina ovat vaikkapa omakotitalon putkityöt.

– Tykkään siitä, että päivät ovat erilaisia. Työ on samaa mutta eri mittakaavassa, se on ihan oma maailmansa, Kautto sanoo.

Jukka Kautto suosittelee LVI-asentajan työtä kaikille, jotka tykkäävät käsillä tekemisestä.

 

Kiinnostuitko putkiasentajan koulutuksesta? Lue lisää talotekniikan perustutkinnosta ja hae mukaan!
Uudessa blogissa kerrotaan aikuisopiskelun monista mahdollisuuksista!

Kevään yhteishaun tulokset selvisivät torstaina 16. kesäkuuta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa aloittaa elokuussa 355 nuorta oman alansa perustutkinnon. Tänä vuonna suosituimpia aloja olivat viime vuoden tapaan sähkö- ja automaatio, ajoneuvo, metsä sekä logistiikka.

Suurin osa valituista on oppivelvollisia. Heitä koskee oppivelvollisuuden laajeneminen, joka kestää siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jos hän suorittaa tutkinnon ennen kuin täyttää 18. Heillä on oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen, kunnes he täyttävät 20 vuotta. Oppivelvollisille kustannetaan opinnoissa tarvittavat vaatteet ja työvälineet. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan esimerkiksi pakolliset työhön liittyvät korttikoulutukset ja kortit, kuten tulityö-, työturvallisuus- ja ensiapukortit.

Ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat opinnot viime syksynä, ja nyt yhteishaussa hakeneet olivat toinen vuosikerta oppivelvollisia.

-Oppivelvollisuus on nyt ollut vuoden voimassa. Olemme tiivistäneet opintojen seurantaa ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi olemme luoneet uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotta nuorten opinnot etenevät ja he valmistuvat ajoissa. Lisäksi palkkaamme lisää ohjaus- ja tukihenkilökuntaa, ja lukukauden alussa aloittaa uusi kasvatusohjaaja ja erityisopetuksesta vastaava opettaja, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus alkaa Äänekoskella ja Viitasaarella. Tuvaan valittiin tässä vaiheessa yhteensä 14 opiskelijaa, ja ryhmiin mahtuu vielä.

-Oppivelvolliset ovat hyvin kattavasti oman alueemme nuoria. Meidän tavoitteemme on, että voimme tarjota pohjoisen Keski-Suomen nuorille lähellä kotiaan ammatillisen koulutuksen, joka vie nopeasti työelämään, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Tänä keväänä ylioppilaat eivät hakeneet yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen, vaan he hakevat jatkuvassa haussa, joka antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

Tällä hetkellä Pokella on vapaita opiskelupaikkoja jatkuvan haun kautta esimerkiksi liiketoiminnan alalla, ravintola- ja cateringalalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa eri yksiköissä Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Äänekoskella. Lisäksi TUVA-koulutusta järjestetään Äänekoskella ja Viitasaarella.

Yhteishaussa valituksi tulleen opiskelijan pitää ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta oppilaitokseen viimeistään 30.6. Ohjeet ovat sähköisessä valintakirjeessä.

Valitut opiskelijat yksiköittäin

Piilola   Äänekoski        158
Opinahjo  Äänekoski       50
Saarijärvi                          64
Viitasaari                          47
Laukaa                              36
Yhteensä                        355

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 040 064 6718

 

Tervetuloa Työnhakijoiden teemapäivään tiistaina 14.6. klo 10-11.30 Teamsissa ja Kehrän Olotilassa, Kauppakatu 8, 2.krs, Saarijärvi.

Voit osallistua Teamsilla (linkki https://urly.fi/2EhZ) tai tulla Kehrän Olotilaan. Olotilassa kahvitarjoilu!

Aiheena uusi asiakaspalvelumalli sekä avoimien työ- ja koulutusmahdollisuuksien esittely.

Paikalla Kuntakokeilusta omavalmentaja Timo Järvinen, Saarijärven kaupungin työllisyyspäällikkö Anna-Marja

Tamminen sekä Pokelta opo Anna-Maija Koskenlahti

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anna-Maija Koskenlahti, Poke, p.  040 0351 516

Tervetuloa Työnhakijoiden teemapäivään tiistaina 14.6. klo 10-11.30 Teamsissa ja Kehrän Olotilassa, Kauppakatu 8, 2.krs, Saarijärvi.

Voit osallistua Teamsilla (linkki https://urly.fi/2EhZ) tai tulla Kehrän Olotilaan. Olotilassa kahvitarjoilu!

Aiheena uusi asiakaspalvelumalli sekä avoimien työ- ja koulutusmahdollisuuksien esittely.

Paikalla Kuntakokeilusta omavalmentaja Timo Järvinen, Saarijärven kaupungin työllisyyspäällikkö Anna-Marja

Tamminen sekä Pokelta opo Anna-Maija Koskenlahti

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Anna-Maija Koskenlahti, Poke, p.  040 0351 516

 

Meillä alkaa syksyllä runsaasti eripituisia koulutuksia työttömille ja työttömyysuhan alla oleville Äänekoskella, Saarijärvellä, Laukaassa, Viitasaarella ja Konnevedellä. Olisiko aikaa opiskella uusi ammatti tai täydentää osaamista?

  • Myynnin ja markkinoinnin koulutuksia, kuten visualisti, markkinointiviestintä ja sisällöntuotanto, työvälineohjelmat ja työyhteisötaidot sekä yrittäjyyttä kohti -tutkinnon osa
  • Uutuutena pelikasvattajakoulutus
  • Suositun tulevaisuuden teknologiat -koulutuksen uusi ryhmä käynnistyy
  • Asiakaspalvelu, merkonomi, taloushallinto, palkanlaskenta ja kirjanpito
  • Kokki tai ravitsemispalveluissa toimiminen
  • Kiinteistönhoitaja, toimitila- ja laitoshuoltaja
  • Huoneistosaneeraaja
  • Talonrakentaja
  • Putkiasentaja
  • Koneistaja tai levyseppähitsaaja
  • Sähkö- tai automaatioasentaja
  • Prosessinhoitaja
  • Sahaprosessinhoitaja, puuseppä tai teollisuuspuurakentaja
  • Ammatillinen tutkinto valmiiksi. Tämä on sinulle, jonka tutkinto on jäänyt kesken.

 

Lyhytkurssit ja korttikoulutukset ovat hyödyllisiä työnhakutilanteessa.

  • Tulityökorttikoulutus
  • Työturvallisuuskorttikoulutus
  • SPR ensiapukurssi EA1
  • Alkoholilainsäädännön koulutus ja -testi
  • Hygieniapassikoulutus

Lisätietoja ja ilmoittautumiset TE-palvelujen sivulta.

Lisätietoja myös: hakijapalvelut@poke.fi
p. 040 7120 935

www.poke.fi

 

 

Niina Liimatainen halusi eläintenhoitajaksi jo lapsena. Oikea aika haaveiden toteuttamiseen tuli, kun omat lapset lensivät pesästä.

Niina Liimataisen suu kääntyy väkisin hymyyn, kun aletaan puhua sonneista, vasikoista ja navettatöistä.

– Se on niin mukavaa hommaa, ei tunnu työltä ollenkaan, hän kertoo innoissaan.

Liimatainen on äskettäin päättänyt eläintenhoitajaopintojen ensimmäisen harjoittelun Lamminmäen lihakarjatilalla Konginkankaalla. Kahdeksan viikon harjoitteluun on kuulunut monenlaista työtä ruokinnasta ja satapäisen lauman huolehtimisesta traktorien ja muiden koneiden kunnossapitoon. Sekä paljon mullien ja vasikoiden rapsuttelua. Se on ihan parasta.

– Olen pienestä asti tykännyt olla eläinten kanssa. Niiden kanssa touhutessa näkee työnsä tuloksen, kun eläimet voivat hyvin, hän sanoo.

Viimeisimmäksi Liimataisen omassa perheessä on ollut kaneja, ja hänellä on ollut jo pitkään osaomistus ravihevosesta. Sen valmentaminen ja raveissa käyminen olivat hyvää pään nollausta myös silloin, kun kahden lapsen äiti vasta unelmoi eläintenhoitajan ammatista.

Niina Liimatainan on huomannut harjoittelussa, että eläimet ovat omia persooniaan. Toiset ovat rohkeampia, jotkut arempia.

 

– Haaveilin opiskelusta tosi monta vuotta, mutta aina oli jotain esteitä. Aluksi lasten harrastukset veivät kaiken ajan. Mietin myös, miten tulemme toimeen, jos jään opiskelijaksi.

Nyt parikymppiset tyttäret asuvat jo omillaan, ja he kannustivat äitiä koulun penkille.

– Mietin vähän huolissani, että olen 48-vuotias, kun valmistun. Tytöt sanoivat, että sinulla on äiti vain yksi elämä. Ja niin se on, loppupelissä pitää miettiä mitä itse haluaa, Konginkankaalla asuva Niina kertoo.

Tehokas ja ahkera

Opiskelu ja itsensä kehittäminen eivät ole Niina Liimataiselle vierasta. Hän valmistui vuonna 1995 Pokelta kokiksi, ja on kouluttautunut työn ohessa dieettikokiksi sekä suorittanut tekniikan erikoisammattitutkinnon. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut Äänekosken kaupungilla ruokapalveluohjaajana.

– Olen aika kiinnostunut asioista ja tykkään ottaa selvää, hän kertoo.

Tammikuussa alkaneita eläintenhoitajaopintojakin hän on lähtenyt viemään tehokkaasti eteenpäin.

– Hankin kaikki kirjat ja teen tehtävät yleensä heti. Muuten ne jäävät roikkumaan, hän naurahtaa.

Mieluiten navettaan

Tarvaalan biotalouskampuksella järjestettävässä koulutuksessa opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdoista joko tuotantoeläimet tai pieneläimet. Tämä valinta oli Liimataiselle helppo.

– Jos saa valita, menen mieluiten navettaan, hän sanoo.

Seuraavaan harjoitteluun hän pääseekin Hakolan lypsykarjatilalle Konginkankaan Kalaniemeen. Se on taas oma maailmansa.

Harjoitteluviikot ovat tärkeitä jaksoja, jolloin koulussa opittua viedään käytäntöön. Teoriatieto on kuitenkin avainasemassa.

– Koen, että osaan hoitaa eläimiä, mutta koulussa opin, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Olen oppinut paljon esimerkiksi ruokinnasta, kuten mitkä ruoka-aineet vaikuttavat milläkin tavalla ruoansulatuksessa, Liimatainen kertoo.

Samaan aikaan hänen kanssaan aloitti 25 eri ikäistä ja eri taustoilla olevaa opiskelijaa. Liimatainen saa opintoihinsa aikuiskoulutustuen, mikä on noin 70 prosenttia aikaisemmista palkkatuloista. Toimeentulonkin kanssa siis pärjää.

Niina Liimatainen vaihtoi nahkasaappaat kumisaappaisiin. Hallinnon alan töitä viime vuodet tehnyt ruoka-alan ammattilainen viihtyy navetassa.

 

Mitä vinkkejä Niinalla on antaa heille, jotka vielä haaveilevat?

– Eläintenhoitajan ei pidä pelätä fyysistä työtä, ja tässä pitää opetella koneiden ja laitteiden toimintaa. Eläinten kanssa pitää olla rauhallinen – eläimiä ei saa pelätä, mutta toisaalta ei saa olla liian rohkeakaan. Eläimet aistivat pelon. Eläimet voivat juuri niin hyvin kuin niiden hoitajakin voi, hän toteaa.

Kiinnostuitko eläintenhoitajan koulutuksesta? Lue lisää maatalousalan perustutkinnosta ja hae mukaan!
Uudessa blogissa kerrotaan aikuisopiskelun monista mahdollisuuksista!

Kasvatusohjaajat Anne ja Melli avaavat jälleen kesätuvan ovet Piilolan kampuksella. Kesätupa on auki 6.-17. kesäkuuta maanantaista perjantaihin klo 10-14, ja sinne voi tulla tekemään ohjatusti opiskelutehtäviä ja esimerkiksi yto-aineiden verkko-opintoja. Pajaan voi tulla oma-aloitteisesti tai opettajan suosituksesta. Kesätuvassa tarjotaan myös välipalaa, joten mikä olisi parempi paikka opiskella kuin Annen ja Mellin kesätupa! Kesätupa sijaitsee Piilolan atk-luokassa 1088.

Ilmoittauduthan etukäteen 20.5. mennessä Annelle tai Mellille. Ilmoittautumisen yhteydessä tehdään suunnitelma opintojen suorittamiseksi:

Anne Tuliranta-Koitela puh. 040 624 0330

Merja Haaksiluoto puh. 040 662 1571

sähköpostit etunimi.sukunimi@poke.fi tai Wilma-viestillä

Tervetuloa!

 

 

 

 

Jos lähihoitaja Jaana Mäntyselle olisi vuosi sitten sanottu, että ensi keväänä päiväsi kuluvat kylppäreitä laatoittaen ja keittiönkaappeja kasaten, hän ei olisi uskonut.

Mäntynen, 39, viihtyi kolmivuorotyössä kehitysvammaisten vanhusten hoitokodissa ja luuli, että näin elämä menee jatkossakin.

-En ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että lähtisin opiskelemaan jotain muuta.

Mutta sitten jotain tapahtui.

– Lapseni sanoi minulle, että ”sinä olet äiti kaikki illat töissä”. Ja totesin, että niinhän se taitaa olla, Mäntynen sanoo.

Jonakin yövuoron hämäränä hetkenä Mäntynen sukelsi internetiin tutkimaan, mitä hän voisi lähteä opiskelemaan. Kun Poken huoneistosaneeraajan koulutus pompsahti näkyville somekanavissa, Mäntynen ajatteli, että tässä se on.

-Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä ja askarrella. Käsityöalalla on kuitenkin vaikea elättää itseään. Tämä tuntui juuri sopivalta vuoden mittaiselta irtiotolta, hän kertoo.

Saarijärvellä asuvalle Mäntyselle sopi hienosti myös se, että huoneistosaneeraajan koulutusta toteutetaan sekä Piilolassa Äänekoskella että osittain Tarvaalassa Saarijärvellä.

– Hain ja pääsin koulutukseen, ja olen ollut tosi tyytyväinen, hän toteaa.

Jaana Mäntynen suosittelee huoneistosaneeraajan koulutusta ihan kaikille. Opinnoissa pääsee kokeilemaan monipuolisesti kaikenlaista, hän sanoo.

 

Töitä riittää

Huoneistosaneeraajan opinnot koostuvat rakennusalan, puuteollisuuden sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osista. Koulutus ei siis ole yhden alan koko tutkinto, vaan linjalta valmistuu korjausrakentamisen moniosaajia, jotka voivat tehdä remontoinnista vaikka ammatin itselleen.

Se saattaa olla Jaana Mäntyselläkin mielessä.

– Olen tykännyt opinnoista tosi paljon, ja kyllä alanvaihtokin on kiikarissa. Ihmiset haluavat kunnostaa kotejaan, ja remonttikohteita tuntuu riittävän, hän pohtii.

Jaana Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven, ikkunan ja karmit Poken puutyöluokassa.

 

Kiehtovat materiaalit

Suurin osa opiskelusta tapahtuu käytännön töissä. Jaana Mäntynen on ollut lokakuusta asti harjoittelussa Saarijärven Mittakalusteessa, ja hän on päässyt tekemään monenlaisia remonttihommia.

– Olen esimerkiksi tapetoinut, laatoittanut kylpyhuoneita ja asentanut keittiön kaapistoja. Laatoitus on lempihommaani. Tykkään tehdä pikkutarkasti, hän kertoo.

Myös näytöt annetaan työpaikkaharjoitteluissa tai tarvittaessa Poken opiskelutiloissa. Haastattelupäivänä Mäntynen on juuri asentanut paikalleen oven sekä ovenkarmit.

– Puu materiaalina kiehtoo minua kovasti. Koulussakin aikanaan valitsin puutyöt, hän kertoo.

Remonttityöläisen työpäivät ovat hyvin erilaisia lähihoitajan arkeen verrattuna, vaikka Mäntynen viihtyykin hyvin kehitysvammaisten vanhusten parissa.

– Tuntuu hyvältä, kun näkee työnsä jäljen ja saa valmista aikaiseksi. Ja tietenkin, kun asiakas on tyytyväinen, hän pohtii.

Kahden lapsen äiti Mäntynen on tyytyväinen myös siihen, että koulutettava on oikeutettu aikuiskoulutustukeen.

Ensimmäiset kymmenen huoneistosaneeraajaa valmistuvat tänä keväänä, ja heistä kahdeksan on naisia. Mäntystä ei ollenkaan haittaisi, vaikka koulu jatkuisi vielä syksyllä.

– Tällä alalla riittäisi opiskeltavaa pitempäänkin. On mielenkiintoista kehittyä ja oppia uusia menetelmiä ja materiaaleja.

Kiinnostuitko huoneistosaneeraajan koulutuksesta? Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä ja haku on nyt auki. Hae mukaan!

Liikkuva Poke -ohjelma voitti Valion stipendin, joka päätettiin käyttää Marttojen järjestämään kokkauskurssiin. Kokkauskurssille osallistui kaksi asuntolan porukkaa: yksi Äänekoskelta ja toinen Saarijärven Tarvaalasta. Opiskelijoille järjestettiin kaupunkiloma, jossa ensin laitettiin ruokaa, syötiin yhdessä ja sitten nuoret pääsivät vapaasti oleilemaan Jyväskylässä ennen autokyytiä takaisin asuntolalle.

Marttojen Tuija Elomäki oli master chef kurssin ajan. Tuija oli laatinut menuun, johon kuului aamun appelsiinikuitujuoma, chili con carne, raejuustopastasalaatti ja eton mess -jälkiruoka. Opiskelijat jakautuivat tiimeihin, jotka ottivat omat osuutensa haltuun, ja menu rakentui nopeasti ja vaivattomasti.

Yhdessä tekeminen sekä terveellinen ja maukas ruoka piristivät kivasti arkea!

 

Liikkuva Poke on Poken oma liikuntaohjelma, joka järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle liikuntatapahtumia ja mahdollistaa vapaa-ajan liikunta-aktiviteetteja. Liikkuvalle Pokelle haettiin syksyllä 2022 Valion stipendiä, koska juuri ammattiin opiskelevat ovat tärkeä ryhmä, jonka hyvinvointia tulee vaalia. He ovat itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria, jotka ansaitsevat välillä pientä hemmottelua. 

Poken opiskelijoita työpaikoilla ohjanneet ovat pääosin tyytyväisiä opiskelijoiden osaamiseen työpaikkajakson alkaessa ja yhteistyöhön Poken kanssa, selviää Opetushallituksen työelämäpalautekyselyn tuloksista.

Ammatillisen koulutuksen valtakunnallista työelämäpalautetta on kerätty 1.7.2021 alkaen ja sitä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kysely jakautuu kahteen osaan: työpaikkakyselyyn vastaavat työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt, työpaikkaohjaajakyselyyn oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa nimetyt vastuulliset työpaikkaohjaajat.  Palautekyselyiden kysymykset liittyvät ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen arjen kumppanuuteen, kuten toiminnan asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen. Palautteessa ei arvioida yksittäisiä opiskelijoita.

Työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavat henkilöt antoivat yhteistyöstä Poken kanssa arvosanaksi 4,2 (asteikko 1-5). Saman arvosanan he antoivat vastauksena kysymykseen, voisitteko rekrytointitilanteessa palkata Pokelta valmistuneita opiskelijoita.

Pokella ollaan tyytyväisiä kyselyiden hyvistä tuloksista, jotka kertovat siitä, että Pokella osataan rakentaa työelämäyhteistyötä, jossa yhteiskuntavastuu toteutuu.

Edelleen työpaikoilla oltiin tyytyväisiä sopimusyhteistyöhön eli siihen, miten Poke hoitaa oppisopimuksia ja koulutussopimuksia. Kysymykseen, suosittelisivatko he oppisopimus- ja koulutussopimusyhteistyötä Poken kanssa arvosanaksi tuli 4,2. Työpaikoilla ollaan myös tyytyväisiä ylipäätään työelämässä oppimisen järjestämiseen, josta tuli arvosanaksi 4.

Myös työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön Poken kanssa ja antoivat arvosanaksi 4,27. Lisäksi oltiin tyytyväisiä Poken toimintaan järjestää työelämässä oppimista, arvosanaksi tuli 4. Näytön toteutus yhteistyössä oppilaitoksen kanssa oli onnistunutta, arvosanaksi annettiin 4,3.

Pokella halutaan kehittää yhdessä työelämän kanssa ammatillista koulutusta ja siksi kyselyt ovat yksi tärkeä tapa kuulla työelämää. Työpaikkaohjaajakyselyt ovat säännöllisiä ja ne lähetetään kunkin työpaikkajakson  päättyessä. Työpaikkakysely lähetetään kaksi kertaa vuodessa, ja seuraavan kerran se lähetetään elokuussa. Kysely lähetetään työpaikoille, joissa on ollut Poken koulutus- tai oppisopimusopiskelijoita.

Työpaikkakyselyn vastausprosentti oli valtakunnallisesti 25 ja Pokella 43,3.

Työpaikkaohjaajakyselyn vastausprosentti ajalta 1.7.-31.12.2021 oli valtakunnallisesti 29  ja  Pokella 39.

Poken osalta vastausprosentit ovat valtakunnan tasoa korkeammat. Voidaan todeta, että työpaikkojen edustajat ja työpaikkaohjaajat ovat nähneet palautteen antamisen tärkeänä osana vuorovaikutteisen työelämäyhteistyön kehittämisessä.

Työpaikkakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:

  • Asiat ovat hoituneet helposti ja mutkattomasti.
  • Henkilökohtainen kohtaaminen opettajan kanssa.
  • Asiointi työpaikalla ja ihmisten kohtaaminen.
  • Miellyttävää yhteistyötä.
  • Hyviä ja motivoituneita opiskelijoita.
  • Joustava yhteistyö.
  • Kuuntelee yritysten toiveita ja vaatimuksia koulutusten osalta.
  • Työelämän toiveita on kuultu.
  • Helposti tavoitettavissa olevat opettajat.
  • Koulutukset vastaavat yritysten tarpeita.

Miten Poke voi parantaa toimintaa?

  • Koulu voisi pitää säännöllistä yhteyttä yrityksiin.
  • Opettaja saisi käydä useammin kuin vasta palautekeskustelussa.
  • Jos opiskelijoita käytetään, niin olisi hyvä, että niitä olisi tasaisesti vuoden jokainen kuukautena.
  • Joustavuutta lisää yhteistyömuotoihin ja säännöllinen yhteydenpito.
  • Jos opiskelijalla on haasteita työharjoittelun kanssa, toivomme koululta herkempää yhteydenottoa, jotta voimme ratkaista ongelmaa yhdessä.
  • Työssäoppimisajan seurantaa enemmän.
  • Useammin ohjaajakoulutusta.

Millaisia koulutustarpeita yrityksissä on?

  • Erilaisia kortti- ja lyhytkoulutuksia.
  • Sote-alan erikoistumiskoulutuksia.
  • Erityisalojen ja -osaamisen syventäviä koulutuksia. Erikoistumismahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi ammattitaidon ajantasaistamista, ammatillisten tietojen päivittämistä ja syventämistä.
  • Metallialan koulutuksia, kuten hitsausta, konepajaympäristöjä, erilaisia koneistamiskoulutuksia ja työkaluvalmistusta.

Työpaikkaohjaajakyselyn mukaan Poke on onnistunut seuraavissa asioissa:

  • Yhteyksiä kehotettiin ottamaan pienissäkin asioissa. Avoin yhteysväylä tarjottiin. Kiitos yhteistyöstä.
  • Saa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja kysyä.
  • Ammattitaitoiset opettajat ja ohjaajat.
  • Yhteistyö on ollut sujuvaa, ammattitaitoista ja joustavaa.
  • Kannustava ilmapiiri ja tuki.
  • Työssäoppimisen aloitus oli sujuvaa. Opo oli aktiivinen.
  • Opiskelijat hyvin motivoituneita.
  • Opiskelijat valmiita tekemään, motivoituneita ja helppoja ohjattavia.

Miten Poke voi parantaa toimintaa?

  • Opiskelijoiden erilaisuus aiheuttaa joskus haasteita. Hyvällä ja avoimella yhteistyöllä sitä voidaan parantaa.
  • Työpaikkakäyntejä säännöllisesti.
  • Aktiivisempi tiedottaminen opiskelijoiden tavoitteista, koska kaikki opiskelijat eivät tuo niitä itse esille.
  • Työpaikan olisi hyvä tietää opiskelijoiden valmiuksista ja rajoituksista etukäteen. Olisi osattu toimia eri tavalla, jos olisi tiedetty.
  • Tasokas apu molemmin puolin lisää onnistumista.
  • Enemmän jatkuvaa yhteydenpitoa harjoittelun eri vaiheissa.

Tuloksia käytetään ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tuloksia käytetään kansallisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun seurantaan ja kehittämiseen, ja ne vaikuttavat myös koulutuksen järjestäjien saamaan vaikuttavuusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät saatua palautetta oman toimintansa asiakaslähtöisyyden ja laadun seurantaan sekä kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita työpaikalla ohjanneilta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen oppilaitosyhteistyöstä vastaavilta henkilöitä saatu palaute on valtakunnallisesti hyvää. Kaikkien kysymysten vastausten keskiarvo on työpaikkaohjaajakyselyssä 4.2 ja työpaikkakyselyssä 4.0, kun paras mahdollinen arvio on 5.

Työpaikkaohjaajat muun muassa kokivat, että oppilaitos oli etukäteen varmistanut, että heidän ohjaamillaan opiskelijoilla oli riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen (keskiarvo 4.1). He myös arvioivat saaneensa oppilaitokselta riittävästi tukea opiskelijoiden ohjaamiseen (keskiarvo 4,0).

Myös yhteistyöhön oppilaitosten kanssa oltiin tyytyväisiä. 81 % kyselyyn vastanneista työpaikkaohjaajista on erittäin tai hyvin tyytyväisiä ammatillisten oppilaitosten toimintaan järjestää oppisopimukseen ja koulutussopimukseen perustuvaa koulutusta yhteistyössä työelämän kanssa.

Ammatillinen koulutus osa alueen elinvoimaisuutta

Ammatilliset oppilaitokset ovat työ- ja elinkeinoelämän kumppaneita. Siksi Opetushallitus ja ammatilliset oppilaitokset keräävät säännöllisesti palautetta työpaikkaohjaajilta ja työpaikkojen edustajilta. Kukin oppilaitos saa omat tuloksensa työelämäpalautteesta omaan käyttöönsä tukemaan toimintansa kehittämistä. Valtakunnallisista tuloksista voidaan tarkastella vastauksia muun muassa alueittain ja aloittain. Jatkuva vuoropuhelu työelämän ja sidosryhmien kanssa mahdollistavat työvoiman saatavuuden, uudistumisen sekä sen , että tutkinnot kehittyvät ja opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän muuttuvia tarpeita.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä ja muita opiskelutapoja joustavasti opintojensa aikana. Ammattiin tarvittavan osaamisen hankkiminen tai olemassa olevan osaamisen päivittäminen suunnitellaan aina yksilöllisesti opiskelijan ja työpaikan tarpeisiin. Oppilaitos vastaa koulutuksesta ja tukee työpaikkaa opiskelijan ohjauksessa.

Vuodesta 2018 vuoteen 2021 oppisopimuskoulutuksessa olleiden osuus kaikista toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kasvanut 17 prosentista 20 prosenttiin.

Oppisopimuskoulutus- ja koulutussopimusyhteistyö rakentavat ja ylläpitävät aitoa alueellista  työelämäkumppanuutta  ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä.

Työelämäpalautteen tuloksia voi tarkastella opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelussa. Ensimmäinen julkaistava tilastointijakso on 1.7.–31.12.2021. Työpaikkaohjaajakyselyn tulokset päivittyvät Vipusessa joka kuukauden 3. päivä, ja työpaikkakyselyn tulokset kaksi kertaa vuodessa: maaliskuussa ja syyskuussa.

 Työelämäpalautteen tuloksia Vipunen-palvelussa

 Työpaikoilta kerättävä työelämäpalaute

 

 

Pokelle haki tämän kevään yhteishaussa 631 nuorta, joista ensisijaisia hakijoita oli 346. Tiedot ovat Opetushallituksen ennakkotietoja, ja luvut tarkentuvat vielä.

Ensisijaisuus tarkoittaa kohdetta, jonka hakija on ilmoittanut ykköstoiveekseen opiskelupaikaksi. Kaikkiaan hakija pystyi hakemaan enintään seitsemään hakukohteeseen. Suurin osa Poken ensisijaiseksi valinneista pääsee opiskelemaan Pokelle.

Tänä keväänä suosituimmaksi alaksi nousi sähkö- ja automaatioala. Viime vuoden tapaan myös ajoneuvo-, metsä- ja logistiikka-ala olivat suosittuja. Viime vuoteen verrattuna suurin ensisijaisia hakijoita kasvattanut ala oli talotekniikka.

-Nuoren kannalta on hienoa, että lähes kaikissa tutkinnoissa pääsee ensisijaiseen toiveeseensa ja voi aloittaa opinnot mieluisalla alalla, sanoo opinto-ohjaaja Maarit Ikonen.

Tänä vuonna yhteishaussa oli monia uusia asioita ja muutoksia viime vuoteen verrattuna. Aiemmin nuori on voinut hakea enintään viiteen kohteeseen, mutta tänä keväänä pystyi listaamaan seitsemän toivekohdetta. Lisäksi ylioppilaat eivät hakeneet tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa, vaan he hakeutuvat jatkuvan haun kautta. Myös opintopolun nettisivut sekä hakulomake uudistuivat.

Uutta oli myös TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, johon haettiin yhteishaussa ja joka korvaa 1.8.2022 lähtien nykyisen VALMA koulutuksen. Pokella käynnistyvät TUVA-ryhmät Äänekoskella ja Viitasaarella. TUVA kestää yhden lukuvuoden ja se on tarkoitettu nuorelle, joka vielä haluaa miettiä tulevaa alaa ammatillisessa koulutuksessa.

– Korona-aika vaikutti vielä vierailujen järjestämiseen oppilaitoksessamme. Emme pystyneet toteuttamaan kaikkia ysiluokkalaisille suunnattuja tutustumispäiviä. Lisäksi osa TET-jaksoista peruttiin. Poken TET-jaksot ovat olleet suosittuja yläkoululaisten keskuudessa, sanoo Ikonen.

Ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat opinnot viime syksynä, ja nyt yhteishaussa hakeneet olivat toinen vuosikerta oppivelvollisia.  Oppivelvollisuus kestää siihen asti, kunnes opiskelija täyttää 18 vuotta.

-Oppivelvollisuus on nyt ollut vuoden voimassa. Olemme tiivistäneet opintojen seurantaa ja yhteistyötä huoltajien kanssa. Lisäksi olemme luoneet uusia pelisääntöjä ja rakenteita, jotta nuorten opinnot etenevät ja he valmistuvat ajoissa, sanoo Ikonen.

Yhteishaku on peruskoulun päättävien hakeutumisväylä ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi jatkuva haku antaa mahdollisuuden hakea ammatilliseen koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Perustutkintojen lisäksi jatkuvan haun kautta haetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.  Lisäksi voi hakeutua oppisopimuskoulutukseen läpi vuoden sekä työvoimakoulutukseen te-hallinnon kautta.

-Yhteishaussa Pokelle tulee noin puolet tutkintojen suorittajista. Loput hakeutuvat jatkuvan haun kautta perus- ja muihin tutkintoihin, sanoo Ikonen.

Pokella oli yhteishaussa 16 perustutkintoa oppilaitoksen eri toimipisteissä Äänekoskella, Saarijärvellä, Viitasaarella sekä Laukaassa.

Yhteishaun tulokset julkaistaan aikaisintaan 16.6. Opiskelijaksi valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 30.6. Opetushallitus lähettää sähköisen tuloskirjeen ja paikan vastaanottamislinkin hakijalle. Poke lähettää valintakirjeet sähköisesti siihen luvan antaneille ja muille kirjeitse. Luvan antaneiden valittujen nimet julkaistaan nettisivuilla.

Lisätietoja: opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 064 6718

 

Maher Qaraghuli on löytänyt Suolahdesta työpaikan ja perheonnen.
Oppisopimus on kätevä tapa päästä työelämään kiinni.

 

Perjantai-iltapäivänä työt on tehty, ja Maher Qaraghulia polttelee kaksi asiaa: päästä kotiin perheen luo ja saada sukset jalkaan.

– Asumme Suolahdessa Majalankadulla, siitä on hyvä lähteä jäälle hiihtämään, hän kertoo.

Qaraghulilla on tuoreet talonrakentajan paperit taskussaan, ja työt jatkuvat oppisopimuspaikassa, PS-rakennus Oy:ssä. Elämä on mallillaan, Qaraghuli toteaa.

– Työkaverit ovat mukavia ja auttavat, ja pomo on mukava, hän kehuu.

Viimeisimpänä työtehtävänään hän on tehnyt hissiä Painotalon remontissa Äänekoskella.

Qaraghuli aloitti oppisopimuskoulutuksensa Pokella syksyllä 2019, juuri ennen pandemian alkua. Aluksi hän teki töitä kaupungin kiinteistönhuollolle, mutta vaihtoi rakennusalalle vajaata vuotta myöhemmin.

Opiskelu tapahtui pääosin töissä, kuten oppisopimukseen kuuluu. Koulupäiviä Pokella tuli kuukautta kohti maksimissaan kolme.

– Tykkään siitä, että saan olla töissä. Työtehtävät vaihtelevat muurauksesta laatoittamiseen ja kaikkeen mitä tarvitaan, hän kertoo.

Suolahdessa asuessaan Maher on innostunut jalkapallon pelaamisesta ihan valmentajaksi asti. Tällä hetkellä tosin pienet tyttäret pitävät isän kiireisenä.

 

Töitä hyville tekijöille

PS-rakennukselle oppisopimuskoulutus on tuttu juttu. Toimitusjohtaja Simo Paavilainen kertoo, että tälläkin hetkellä työmailla on kaksi oppisopimusopiskelijaa. Työntekijöitä yrityksessä on 23, ja vanhimmat sopimuksen kautta taloon tulleet ovat lähes parinkymmenen vuoden takaa.

Hyvät tyypit jäävät koulutuksen jälkeen firmaan töihin. Kuten Maher.

– Oppisopimuksessa on se etu, että työntekijät koulutetaan yrityksen tarpeisiin. Usein hakijat ovat jo nähneet elämää ja tehneet monenlaista työtä, vain koulutus puuttuu, Paavilainen kertoo.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle tehdään yksilöity oppimissuunnitelma, ja työt voi aloittaa joustavasti oman ja yrityksen tarpeen mukaan. Työnantaja saa koulutettavasta palkkatukea.

– Tämä on hyvä tapa saada työvoimaa, koska alaa uhkaa työvoimapula.

Myös yhteistyö Poken kanssa on toiminut Paavilaisen mukaan hyvin.

– Opinnot sovitaan yksilöllisesti koulun ja opiskelijan kanssa, ja näytöt suoritetaan työmaalla, hän kertoo.

 

Maher Qaraghuli on tyytyväinen, että on työt jatkuvat oppisopimuskoulutuksen päätyttyä.

 

Rohkeasti liikkeelle

Maher Qaraghulilla on synnyinmaastaan Irakista automekaanikon koulutus ja LVI-alan tutkinto ammattikorkeakoulusta. Suomeen ja Suolahteen hän tuli 2015 ja asui jonkin aikaa myös Jyväskylässä.

Alun sopeutumisen jälkeen Qaraghuli lähti rohkeasti hakemaan töitä. Ihan helppoa se ei ollut, se on pakko myöntää.

– Kävin kysymässä monessa eri työpaikassa, ehkä viidessätoista.

Ilman koulutusta ja kieltä töitä on vaikeampi saada.

– Ja Suomessa tarvitaan työturvallisuuskortti, tulityökortti ja muita todistuksia, Qaraghuli sanoo.

Jyväskylässä asuessaan hän tapasi suomalaisen vaimonsa, ja sittemmin perhe on kasvanut kahdella pienellä tytöllä, Jasminilla ja Amelialla.

Työn ja opiskelumahdollisuuksien etsinnässä suomalainen puoliso on toki auttanut. Suomen kielenkin Maher on oppinut ilman kielikursseja. Mutta tärkeää on myös asenne. Pääasia on, että lähtee kotoa liikkeelle.

– Pitää lähteä ulos kysymään työtä ja juttelemaan ihmisille. Ja suhtautua aina positiivisesti, mennä kysymään seuraavasta firmasta, hän neuvoo.

Ville Pöyhönen tiesi oman alansa jo varhain. Parasta on se, että kone- ja metallialalta löytyy paljon monenlaisia urapolkuja  ja vaihtelevia työtehtäviä.

Ville Pöyhönen arvostaa metallialassa sitä, että suuntautua voi oman kiinnostuksen mukaan. Hän jatkaa opintoja kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulussa.

 

Ville Pöyhönen tykkäsi jo pienenä poikana puuhastella mopojen, autojen ja kaikenlaisten koneiden kanssa. Niin paljon, että hän päätyi opiskelemaan kone- ja metallialaa Pokelle. Nyt Pöyhönen, 22, suorittaa jo kolmatta tutkintoaan, tällä kertaa ammattikorkeakoulussa, ja oman alan kesätyöpaikka Botnia Mill Servicellä Äänekoskella on odottamassa.

– Käsillä tekeminen on aina kiinnostanut, ja tämä on tuntunut aina omalta jutulta, hän perustelee.

Kaksi tutkintoa kolmessa vuodessa

Peruskoulun loppuvaiheessa Ville tiesi aika selvästi, mihin hakisi opiskelemaan. Myös oman isän esimerkki innosti, sillä hän on tehtaalla töissä.

Ville päätyi suorittamaan Äänekoskella sekä lukion että kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon – kolmessa vuodessa. Aika kova saavutus!

– Teimme kaksoistutkinnon yhdessä kaverini kanssa, ja meidän oli yhdessä hyvä hyppiä koululta toiselle. Kaksoistutkinto tällä alalla oli tuossa vaiheessa vielä aika uusi juttu, ja Pokella sekä Äänekosken lukiossa joustettiin tosi hyvin. Yksin olisi ollut paljon vaikeampaa, hän kertoo.

Kokemusta harjoitteluista 

Kone- ja tuotantotekniikan opiskeluja hän kuvailee hyväksi perustaksi sille, mitä käytännön työelämässä tehdään.

– Harjoittelut ovat avainasemassa. Koulussa opetellaan perusasiat, mutta harjoittelussa niitä pääsee toteuttamaan käytännössä. Äänekoskella ollaan etulyöntiasemassa, kun teollisuudessa on paljon alan osaamista, ja harjoittelupaikat ovat ihan vieressä, Pöyhönen sanoo.

– Harjoittelupaikoissa ollaan myös perillä siitä, mitä koulussa tehdään.

Ville Pöyhönen on päässyt tekemään niin konekorjausta kuin asennustakin, samoin hitsausta ja koneistusta. Äänekosken biotuotetehtaan kunnossapidosta vastaavassa Botnia Mill Servicessä hän on toiminut esimerkiksi asentajana ja alueasentajana. Tulevana kesänä hän toimii kunnossapidossa toimihenkilötehtävissä ja tekee sieltä myös suorituksia nykyisiin opintoihinsa.

Ammattikorkeakouluun insinööriopintoihin

Ville Pöyhösen koulunkäynti ei jäänyt vielä tähän. Armeijan jälkeen, vajaa kaksi vuotta sitten, hän aloitti kone- ja tuotantotekniikan insinööriopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Muutoin mielenkiintoista antia on haittasi koronakurimus, joka piti opiskelijat kotona etäopinnoissa lähes koko opiskeluajan.

– Meillä oli lähiopintoja ensimmäiset kolme kuukautta. Yritän pitää rytmiä päivässä, että tehtävät tulee tehtyä ajallaan. Mutta esimerkiksi opiskelukavereihin ei oikein pääse tutustumaan, kun kaikki tapahtuu etänä, hän harmittelee.

Oma uravalinta tuntuu kuitenkin oikealta.

– Tämä on monipuolinen ja mielenkiintoinen ala, sillä vaihtoehtoja on paljon. Työ ei ole pelkkää sorvaamista tai koneiden korjaamista, vaan alan sisältä löytyy monenlaisia tehtäviä, pohtii Ville.

Eikä pikkupojan intokaan ole laantunut: isän tallissa Markkamäessä odottaa vuosimallin 1971 Ford Escort, jota Ville vapaa-ajallaan rakentaa.

– Olen seurannut omia mielenkiinnon kohteita, ja olen voinut yhdistää harrastuksen ja työn.

Metalliala kaipaa osaajia 

Metallialan monipuolisuutta korostaa myös Botnia Mill Servicen kunnossapitovastaava, alueinsinööri Timo Borovkoff. Itsekin aikanaan Pokelta valmistunut Borovkoff kannustaa hakeutumaan alalle, jos on kiinnostunut vaihtelevista töistä.

– Työ on mielenkiintoista, sillä kahta samanlaista päivää ei ole. Kunnossapidossa pyrimme suunnitelmalliseen työntekoon, mutta työssä voi myös tapahtua kaikkea yllättävää.

Botnia Mill Servicen kunnossapidossa tarvitaan niin hitsareita, koneistajia kuin asentajiakin. Etua on hyvistä hoksottomista, sillä työssä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä.

– Siitä on hyötyä, että osaa miettiä asioita monelta eri kantilta. Taidot kuitenkin kasvavat työssä, hän rohkaisee.

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus antaa Timo Borovkoffin mukaan hyvät valmiudet töihin.

– Harjoittelussa pääsee kokeilemaan, tuntuuko tämä omalta jutulta. Jos ei ole varma, alan sisällä on paljon vaihtoehtoja, ja ammattitaito kasvaa työn mukana. Työ ei välttämättä ole raskasta ja likaista, hän sanoo.

Myös työllisyysnäkymät koko metallialalla ovat hyvät, ja esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa osaajista on jopa pulaa.

Kiinnostuitko metallialasta? Lue lisää ja hae mukaan!

Suomen Oppisopimusosaajat ry:n Yrittäjyysjaoksen aamukahvien teemana oli vuoden alusta voimaan tullut Yrittäjyyden ammattitutkinto. Tapaamisessa käytiin keskustelua tutkinnon sisällöstä ja merkittävimmistä muutoksista.

Uudistetuissa tutkinnon perusteissa on kiinnitetty huomiota kestävää tulevaisuutta rakentavaan liiketoimintaan sekä digitaalisuuden hyödyntämiseen. Tutkintoon on yhdistetty osaamista tutkintorakenteesta vuoden vaihteessa poistuneista yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysneuvojan erikoisammattitutkinnosta.

Koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä taustoitti Yrittäjyyden ammattitutkinnon perustetyötä.

– Perustetyön aikana oli useita mahdollisuuksia antaa kehittämisehdotuksia valmisteilla oleviin tutkinnonperusteisiin. Erityisen tyytyväisiä Suomen Yrittäjissä olemme valinnaiseen tutkinnon osaan ”Yrityskaupan suunnittelu ja toteuttaminen”. Siinä osaamista voi vahvistaa muun muassa tilanteissa, joissa yrittäjyys alkaa yrityksen ostamisesta tai yritystoimintaa kehitetään yritysoston kautta. Valmisteluryhmä sai Yrittäjiltä ja muilta keskeisiltä sidosryhmiltä runsaasti toiveita, joiden pohjalta tutkinnon perusteet uudistettiin, Vartiainen kertoo.

Digitaalisuutta ja vastuullisuutta yritystoimintaan

Tutkinnon uudistamiseen ovat yrittäjyysjaoksen puheenjohtajan, Poken kehittämisasiantuntija Heli Skantzin mukaan vaikuttaneet muun muassa toimintaympäristön muutokset, kasvava digitalisaation tuottama osaamistarve, yrittäjyyden osaamisen vaatimusten laajeneminen sekä yritysneuvonnan tarve yrittäjyyden ja verkostoitumisen tukemisessa.

– Uusia mahdollisuuksia tuovat tutkinnon sopivuus yrittäjyyden moninaisiin tarpeisiin, yksilöllinen ohjaus, osaamisen tunnustaminen ja koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö tutkinnon osien järjestämisessä, sanoo Skantz.

Monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen

Mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun osallistuivat yrittäjyyden opettaja Kari Moisiola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta sekä oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää ja keskustelua luotsannut yrityspalvelupäällikkö Kimmo Rintala Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK:sta. He näkevät uudistetussa tutkinnossa hyviä puolia.

– Opiskelija voi henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman pohjalta vahvistaa osaamistaan muun muassa tuotteistamisessa, taloudessa tai markkinoinnissa. Tämä nostaa yritystoiminnan aivan uudelle tasolle, Harri Huhdanpää kertoo.

– Halutessaan voi keskittyä myös tietyn osaamisalueen kehittämiseen ja suorittaa yhden tutkinnon osan. Kohteeksi voi valita esimerkiksi verkkokaupan tai digimarkkinoinnin kehittämisen, Kari Moisiola toteaa.

– Yritysneuvonnan tutkinnonosa tarjoaa neuvontatyön kehittämiseen monipuolisen kokonaisuuden, Kimmo Rintala täydentää.

Paneelikeskustelussa nousi esille myös mieltä askarruttavia kysymyksiä, joita pohditaan yhdessä.

Oppisopimuskoulutuksessa yrittäjällä on mentori

Yrittäjä voi suorittaa Yrittäjyyden ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Tällöin opiskelija valitsee itselleen mentorin tukemaan ja ohjaamaan opintojen etenemistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Markkinointi- ja viestintäalan yrittäjä Riitta Luhanka-Aalto kertoo mentoroinnista Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan haastattelussa.

Lisätietoja

Yrittäjyyden ammattitutkinto (150 osaamispistettä) muodostuu kaikille pakollisesta tutkinnon osasta, osaamisalakohtaisesta pakollisesta tutkinnon osasta sekä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinnossa on kolme osaamisalaa: yritystoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, yritystoiminnan kehittäminen sekä yritysneuvonta.

ePerusteet (opintopolku.fi)

Digitaalisuutta ja vastuullisuutta yritystoimintaan – uusi yrittäjyyden ammattitutkinto on julkaistu | Opetushallitus (oph.fi)

Teksti: Anne Öhman, anne.ohman (at) keuda.fi

Kuva: Suomen Oppisopimusosaajat ry

Kevään yhteishaku toiselle asteelle eli ammatilliseen koulutukseen ja lukioon alkoi 22. helmikuuta ja päättyy 22. maaliskuuta. Koulutuksiin haetaan osoitteessa Opintopolku.fi, mutta tästä voit lukea Poken tarjonnan ja alojen esittelyt.

Meillä on 16 perustutkintoa sekä TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Opiskelupaikkoja on Äänekoskella Opinahjossa ja Piilolassa, Laukaassa, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Uutuuksina alkavat Laukaassa logistiikan perustutkinto sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, jossa opiskellaan ympäristönhoitajaksi.

Meillä on runsaasti ja monipuolisesti opiskelupaikkoja kaikissa yksiköissämme. Mikä on sinun unelma-ammattisi? Entä kiinnostaisiko kaksoistutkinto?

Lataa  Hakijan opas

Kiinnostavia opiskelijatarinoita ja lisää tietoa tutkinnoista löydät täältä:

Ajoneuvoalan perustutkinto, automekaanikko

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto, kampaaja, parturi

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, nuoriso- ja yhteisöohjaaja, lastenohjaaja

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, koneasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja

Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi

Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, ympäristönhoitaja

Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä

Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, automaatioasentaja, sähköasentaja

Talotekniikan perustutkinto, putkiasentaja

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, IT-tukihenkilö ja tietoverkkoasentaja

 

Lisätietoja:

Hakijapalvelut, p. 040 712 0935, hakijapalvelut@poke.fi

Opinto-ohjaaja Maarit Ikonen, p. 0400 646 718, maarit.ikonen@poke.fi

Olemme tehneet hauskan ja hyödyllisen pelin, jossa voit testata tietosi Pokesta ja amiksesta. Vinkkinä, että jos et tiedä vastausta johonkin kysymykseen, oikea tieto löytyy nettisivuiltamme www.poke.fi.

Pelaaminen onnistuu kännykällä tai tietokoneella osoitteessa play.seppo.io. Pelin koodi on 77D2FF.

Tässä tarkemmat ohjeet: https://express.adobe.com/page/xYYt91byrypwo/

 

Palkintoina lahjakortteja. kannattaa pelata ja osallistua!

Yhdessä Parasta -työelämäfoorumi Jyväskylässä 30.3.2022

Tervetuloa Yhdessä parasta -työelämäfoorumiin – poimi parhaat työkalut työelämäyhteistyöhön!

Toimiiko työpaikan ja oppilaitoksen välinen arjen kumppanuus ja yhteistyö? Millaista tukea työpaikkaohjaaja ja työyhteisö tarvitsevat ohjaamiseen?

Tule mukaan Yhdessä Parasta -työelämäfoorumiin keskustelemaan, kuulemaan ratkaisuja ja hakemaan käyttöösi toimivia työkaluja ohjaamiseen! Työelämäfoorumin tavoitteena on edistää oppilaitoksen ja työelämän koulutusyhteistyötä.

Aika: keskiviikko 30.3.2022 klo 12.15–16.00

Paikka: Gradian Priimuksen kampus, auditorio Pruuvi, Taulumäentie 45, Jyväskylä,
yhteiseen osuuteen ja Erityinen tuki työelämässä -työpajaan voit osallistua myös etänä

Työelämäfoorumin ohjelma

Klo 11.45           Tervetulokahvit tarjolla kokoustilojen lämpiössä

Klo 12.15          Tervetulosanat, Sami Ahonen, rehtori Jyväskylän Palvelualan opisto

Klo 12.30          Erityinen tuki
Perehdytyspaketti työpaikoille erityisen tuen tunnistamisesta ja huomioimisesta työpaikalla oppimisessa, esittelijöinä tekijät Marko Kalliomäki ja Johanna Purokari, Ammattiopisto Spesia

Klo 13.00          Eri kieli ja kulttuuritaustat
Ammatinopettajat Nina Paananen ja Saila Turiigin-Münster ohjaamisesta sekä YTO-opettaja Anna Jalonen selkokielestä, mukana myös opiskelijoita, Jyväskylän Palvelualan opisto

Klo 13.30          Työelämän puheenvuoro:
Osaamisen ennakoinnilla näkymää työn murroksessa
Carita Lepikonmäki, opetusylihoitaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuntatyönantajien (KT) edustaja OPH osaamisen ennakointifoorumi (OEF)

Ohjeistus työpajatyöskentelyyn

Klo 14.00          Iltapäiväkahvit kokoustilojen lämpiössä ja siirtyminen työpajoihin

Klo 14.15–15.15 Työpajatyöskentelyä

Klo 15.20          Kooste työpajoista (auditoriossa)

Klo 15.50          Hyvää kotimatkaa!

 

 

Työpajat

  1. Käsitetyöpaja
    Avataan yhteisiä työkaluja mm. HOKS, koso, opso, ersu, ostu –
    miten hyödynnät näitä ohjaamisessa
    Lehtori Tanja Kuitunen ja kehittämisasiantuntija Heli Skantz, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

  2. Työelämän nopeisiin muutoksiin vastaaminen – koulutuksen järjestäjän notkeus ja ketteryys
    Opettajat Kai Luhtala ja Vesa Veckman, Gradia

  3. Yhteiset tutkinnon osat työelämässä
    Projektipäällikkö Liisa Pylvänäinen, opettajat Kati Lassila ja Sari Jokinen, Gradia
  4. Erityinen tuki työelämässä
    Pedagoginen asiantuntija Päivi Pietiläinen ja ammatillinen erityisopettaja Ruut Halttunen, Ammattiopisto Spesia


Ilmoittaudu
tästä 21.3.2022 klo 14.00 mennessä. Tilaisuus on maksuton.

Tervetuloa mukaan yhteisen keskustelun areenalle!

Lisätietoja:

Pia Tolonen, projektipäällikkö,                                                        Heli Skantz, hankekoordinaattori, POKE
Gradia, pia.tolonen@gradia.fi, puh. 040 341 5844                 heli.skantz@poke.fi, p. 0400 913187
Yhdessä Parasta Länsi
Yhdessä Parasta hankkeen blogi

Foorumin järjestää Yhdessä parasta -vertaiskehittämisverkosto, jossa on mukana Gradia, Poke, Spesia, Jypao ja Karstulan evankelinen opisto. Rahoittajana on Opetushallitus.

 

 

 

 

 

 

Vintage-kellot veivät Pauli Pippolan mennessään, ja niistä tuli hänelle ammatti. Viitasaarella työskentelevä kelloseppä opiskelee nyt Pokella yrittäjäksi.

Kelloseppä Pauli Pippolan työpöydällä Viitasaarella on mielenkiintoisen näköisiä työkaluja: mikrometri, liipotinvaaka, jousenkokoaja ja käynnintarkistaja. Lasikuvun alla, pölyltä suojassa, on työn alla olevan rannekellon koneisto.

Kello ja kulta Wiisarissa työskentelevä Pippola, 27, saa tehdä työkseen juuri sitä, mistä on kiinnostunut: tutkia ja korjata kelloja. Sekä tehdä monenlaista kello- ja koruliikkeen asiakastyötä tuotekuvauksista myyntiin ja kaiverruksista postitukseen.

– Kaikkea mahdollista kahvinkeittoon asti, hän kertoo.

 

Pauli Pippolan mukaan kelloseppiä tarvitaan tulevaisuudessakin. Vintage-kellot ovat suosiossa, ja vanhojen kellojen harrastajat työllistävät kelloseppiä. Samalla kelloista tulee kuitenkin enemmän luksustuotteita, ja se harmittaa Pippolaa.

Historiasta hyötyä

Oman alansa Pippola löysi mutkan kautta. Lukion jälkeen hän kävi kokeilemassa ohjelmistotekniikan opintoja Jyväskylässä ja totesi hyvin pian, että ei nappaa. Ajatus kelloseppäkoulusta hiipi mieleen jostain, kaverikin oli sinne hakenut.

– Olen aina tykännyt näperrellä kaikenlaista, esimerkiksi pienoismalleja. Harrastan myös vanhoja asioita – autoja ja moottoripyöriäkin nuorempana. Näistä harrastuksista on tässä työssä hyötyä.

Hyvä ajoitus

Viitasaarelle Pippola päätyi sanojensa mukaan ”tsoukista” kurssikaverinsa kanssa.

Kello ja kulta Wiisarin toinen omistaja Paula Tyyskä oli samalla kelloseppäkurssilla Pippolan kanssa ja houkutteli hänet töihin Keski-Suomeen. Se sopi Vimpelistä kotoisin olevalle Pippolalle.

Pippola valmistui kellosepäksi juuri ennen pandemian puhkeamista.

– Myöhemmin valmistuneilla on ollut vaikeuksia löytää töitä. Monet haluavat töihin ulkomaille, mutta minä olin saanut Kehä kolmosestakin tarpeekseni, hän kertoo.

Viitasaaren kello- ja koruliikkeessä onkin hyvä tilanne, sillä talossa on kaksi kelloseppää.

Mutta mikä vanhoissa aikaraudoissa kiehtoo?

– Vanhat kellot ovat yhdistelmä aikansa muotivirtauksia ja huipputeknistä osaamista. Niiden korjaaminen ei ole aina välttämättä kauhean vaikeaa, mutta mielenkiintoista, Pippola pohtii.

Tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä työ kyllä vaatii.

 

Vintage-kellot ovat Pauli Pippolalle sekä työ että harrastus.

Joustavaa opiskelua

Pauli Pippola on jatkanut opintojaan Pokella suorittaen reilu vuosi sitten liiketoiminnan ammattitutkinnon. Se oli hänen mukaansa pintaraapaisu, ja nyt hän opiskelee yrittäjän ammattitutkintoa. Suunnitelmissa on valmistua tänä keväänä.

Pokea Pippola kiittelee hyvästä ja joustavasta ohjauksesta.

– Asiat ovat selkeitä, ja opiskelusta on tehty helppoa, hän sanoo.

– Yrittäjäkurssilla minun kanssani on ihmisiä romu- ja metallinkeräysalalta, kuljetusyrittäjä sekä ompelija. Se on tosi mukavaa. Olisi aika tylsää, jos paikalla olisi vain kelloseppiä, Pippola nauraa.

Yrittäjän tutkinto on Pippolan mukaan hyvä olla olemassa, vaikka hänellä ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa oman yrityksen perustamista.

– Jos se on minusta kiinni, jatkaisin tässä työssä hamaan tulevaisuuteen. Kellosepät kuitenkin usein toimivat itsenäisinä yrittäjinä kivijalkakaupoissa tai ns. vuokratuoliyrittäjinä.

Tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet hän soveltaa työpaikkansa tarpeisiin päivittäen esimerkiksi liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaa. Oman huomionsa saa sähköinen liiketoiminta. Esimerkiksi vanhojen kellojen harrastajat ovat jo löytäneet Pippolan asiantuntemuksen perässä Viitasaarelle.

– He ovat lukeneet blogiani ja sen perusteella ottaneet yhteyttä, hän kertoo.

 

Asiakas on tuonut monen seinällä raksuttavan Valmet-kellon kunnostukseen. Se on hyvin tehty kello ja tarvitsee harvoin korjausta, Pippola kehuu.

Kiinnostaako sinua yrittäjäopinnot? Lue lisää yrittäjän ammattitutkinnosta ja hae mukaan!

Valtakunnallisen päätöksen mukaisesti toisen asteen opetus jatkuu normaalisti lähiopetuksena lukujärjestyksen mukaisesti maanantaista 10.1.2022 alkaen.

OHJEITA TURVALLISEEN OPETUKSEN ALOITUKSEENi

Oppilaitokseen on tultava ehdottomasti oireettomana. Vähäisenkään oireen kanssa tai altistuneena ei saa oppilaitokselle saapua. Mahdollisesta opiskelijan tartunnasta, altistumisesta tai oireista pyydetään pikaisesti ilmoittamaan oppilaitokselle vastuuopettajalle opetuksen järjestämistä varten. Alaikäiseltä riittää huoltajan ilmoitus. 

Maskin käyttö yhteisissä sisätiloissa on ehdottoman välttämätöntä tammikuun loppuun saakka. Oppilaitos jakaa edelleen opiskelijoille suu-nenäsuojusmaskeja. Tiloissa on käsidesit ja opiskelijoita pyydetään erityisen tarkasti huolehtimaan terveysturvallisesta käyttäytymisestä.

Rokotuksen ottamista suositellaan.

Tiedotamme tarkentuvista ohjeista, heti kun niitä saamme.

Poke käynnistää uutena alana Laukaassa logistiikan perustutkinnon ensi syksynä. Koulutukseen voivat hakea keväällä peruskoulunsa päättävät nuoret.

-Halusimme viedä myös logistiikan opinnot Laukaaseen, koska laukaalaisten on vaikea kulkea Äänekoskelle. Vuosittain Laukaasta tulee eri alojen opiskelijoita Äänekoskelle, myös logistiikan opiskelijoita, joten on järkevää aloittaa tämänkin alan ryhmä siellä, sanoo koulutusjohtaja Hannu Pönkä.

Lisäksi Laukaassa on suuria logistiikkakeskuksia, joten on perusteltua kouluttaa paikkakunnalla alan osaajia. Pokella logistiikan perustutkinnossa suoritetaan lähtökohtaisesti yhdistelmäajoneuvokuljettajan pätevyys, joka on opiskelijoiden työllistymisen kannalta merkittävä asia. Logistiikan luokkatilat sijaitsevat Poken Laukaan yksikön yhteydessä, ja opetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Äänekosken yksikön kanssa.

-Tämä on taas yksi askel yhteistyössä Laukaan kunnan kanssa. Vastaamme mielellämme Laukaassa kysyntään. On hienoa, että Laukaan kuntapäättäjät arvostavat toisen asteen koulutusta ja pitävät meitä yhteistyökumppanina, sanoo Pönkä.

Poke käynnistää ensi syksynä Laukaassa uutena alana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon, josta valmistuu ympäristönhoitajia. Tämäkin koulutus on suunnattu kevään yhteishaussa peruskoulunsa päättäville. Ympäristönhoitajaksi on tähän asti voinut opiskella vain Poken Tarvaalan yksikössä Saarijärvellä.

Poke järjestää Laukaassa myös sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan sekä sähköalan koulutusta. Kaikkiin aloihin voi hakea kevään yhteishaussa, joka on 22.2.-22.3.2022.

Tutustu tarkemmin logistiikan perustutkintoon ja hae meille opiskelemaan alaa Laukaan lisäksi Äänekoskelle tai Viitasaarelle!

Lisätietoja: koulutusjohtaja Hannu Pönkä, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, p. 040 054 9288